Töihin tänne -kampanjalla houkutellaan osaavaa työvoimaa Lounais-Suomeen

Lounais-Suomen yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa. Työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla esitellään alueen vetovoimatekijöitä ja houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta. Lounais-Suomen omat alueelliset työvoimareservit ja koulutus-kapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta. Siksi tarvitaan osaajien muuttovirran kasvatta-mista myös muualta Suomesta alueelle. Lounais-Suomen hyvä talous- ja työllisyystilanne tunnetaan kuitenkin edelleen muualla Suomessa melko huonosti.

Töihin tänne -kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Ete-lä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla.

Kampanja lähti liikkeelle vahvalla digimarkkinoinnilla ja sen kivijalkana toimii työnhakijan ja muuttajan nettisi-vusto http://töihintänne.fi. Sivustolle on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueen työ- ja opis-kelumahdollisuuksista sekä asuinpaikka-, asunto- ja harrastustarjonnasta. Kampanjan kasvoina nähdään ihmi-siä, jotka ovat jo muuttaneet työn perässä Lounais-Suomeen. Kampanjan tavoitteellinen sisältömarkkinointityö ja alueen mainetyö tähtää pitkäjänteiseen osaajien muuttovirtaan Lounais-Suomeen.

Töihin tänne -kampanja on tehty yhteistyössä alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Varsinais-Suomen ELY -keskus on vastannut kampanjan tämän vaiheen rahoituksesta. Kampanjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Ground Communications ja Satumaa Family Busi-ness.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg
p. 040 551 3120

Uusista rahoitusmalleista vauhtia Tunnin junan toteuttamiseen?

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä julkaisi helmikuun lopussa loppuraporttinsa liikenneväylien parantamisen ja kehittämisen rahoituksen tulevaisuudesta. Raportissa otetaan kantaa liikenne-verkon johdonmukaisemman ja pitkäjänteisemmän suunnittelun ja rahoituksen kehittämiseen. Työn taustalla on yli puoluerajojen jaettu näkemys nykypäivän haasteista rahoituksen riittävyydessä ja työryhmä päätyi yk-simielisesti siihen johtopäätökseen, että nykyinen liikenneverkon rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehi-tyksen esteenä. Pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Haaste on erityisen akuutti juuri nyt, sillä Suomessa on tarpeita rahoittaa sekä liikenneväylien kunnossapitoa ja korjausvelan vähentämistä, että uusia suuria kehittämishankkeita, kuten Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden toteuttamista. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta raportti on tervetullut avaus vauhdittamaan keskustelua vaihtoehdoista uusien merkittäviä liikennehankkeiden toteuttamiseksi.

Ratkaisuna tunnistettuihin edellä mainittuihin rahoituksen ja muihin liikennesuunnittelun haasteisiin työryhmä ehdotti toimia perusväylänpitoon ja liikenneverkon korjausvelkaan, liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoi-tukseen, liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistämiseen sekä liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyen.

Perusväylänpitoon tarvitaan työryhmän mukaan pitkäjänteinen ja riittävä, nykyistä korkeampi talousarviorahoi-tus kunnossapidon toteuttamiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Perusväylänpidon rahoitusta tulisi työryh-män näkemyksen mukaan lisätä vuosittain vähintään 300 milj. euroa.

Myös liikenneverkon kehittämistä varten tulee työryhmän näkemyksen mukaan varata riittävä talousarviorahoi-tus, kuitenkin niin, että tätä voidaan täydentää muilla rahoituslähteillä ja -mahdollisuuksilla. Osana tätä arviota työryhmä nostaa esiin hankekohtaiset yhtiöt, joita voitaisiin käyttää mahdollistamaan aiempaa useampien hankkeiden toteutuminen.

Pääministeri Sipilä viittasi hankeyhtiömalliin tunnin junan rahoittamiseksi Varsinais-Suomen liiton ja Valtioneu-voston kanslian järjestämässä yleisötilaisuudessa 12.3. Sipilän mukaan hankekohtaisen yhtiön malli, jota ra-hoittaisi esimerkiksi eläkeyhtiöiden tapaiset sijoittajat, olisi nopein tapa käynnistää tunnin junan radan raken-nustyöt.

Parlamentaarisen työryhmän näkemyksen mukaan hankeyhtiön omistajina voivat olla esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat tai yritykset ja yhtiö voisi joko toteuttaa hankkeen itsenäisesti, jolloin valtio voisi olla omistajana yhti-össä, tai viraston puolesta valtion verkolla, jolloin yhtiöllä olisi käyttöoikeus väyläalueeseen tietyn ajanjakson ajan.

Hankkeiden toteutus tulisi työryhmän mukaan koordinoida parlamentaarisesti laadittavan 12-vuotisen valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä ja sisällyttää eduskunnalle annettavaan selontekoon.

Linkki Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitus arvioivan työryhmän loppuraporttiin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950

Kumppanuusstrategian kannatus kasvanut vuosi vuodelta

Vuonna 2017 neljännen kerran toteutettu kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli samaa mieltä maakuntastrategian yhteis-työtä korostavan vision kanssa, ja tuki kumppanuusajattelulle on vahvistunut selvästi viime vuosien aikana.

Vaikka kumppanuuden edistämistä pidetään laajasti tavoiteltavana asiana, ei tämä kuitenkaan näy erityisen voimakkaasti kyselyn avovastauksissa. Useissa kommenteissa arvostellaan kuntien välisen yhteistyön toi-mimattomuutta ja maakunnan Turku-keskeisyyttä. Kumppanuusfoorumin toimintaan toivottiinkin mukaan mah-dollisimman laajaa ja monipuolista osallistujajoukkoa.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrate-gian tavoitteiden toteutumista. Samalla kumppanuusbarometri antaa yleisen kuvan Varsinais-Suomen kehityk-sestä. Kysely lähetettiin yhteensä noin 750 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 176 henkilöä.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa
www.lounaistieto.fi/kumppanuusfoorumi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294