Ylatunniste2 

 

Runkoverkkoluonnos ei tunnista Toijalan radan kansallista merkitystä
Liiton hallitus antoi syyskuun kokouksessa lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön laatimasta maanteiden
ja rautateiden runkoverkosta. Varsinais-Suomen näkökulmasta keskeisin puute luonnoksessa on, että Turku -
Toijala -rata ei sisälly runkoverkkoon. Runkoverkkoluonnoksesta annettiin lähes kaksisataa lausuntoa. Maakuntamme toimijoiden lisäksi Toijalan radan lisäämistä runkoverkkoon esittivät mm. VR Yhtymä, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan liitto, Palvelualojen työnantajat PALTA sekä JHL. Näiden lisäksi viime viikolla Yara Suomi, Neste Oyj ja Meyer Turku vaativat Turku - Toijala -radan sisällyttämistä rautateiden runkoverkkoon. Nämä yritykset olivat huolissaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä ja pitivät Toijalan radan jättämistä runkoverkon ulkopuolella uhkana lounaissuomalaisten yritysten liiketoiminnalle.

Toijalan radan lisäämiseksi runkoverkkoon on kaksi keskeistä argumenttia. Ensinnäkin runkoverkkoluonnoksessa on virhe, joka on syytä korjata. Runkoverkkoasetusluonnoksen liitteessä esitetään, että Rantarata on pääasialliselta liikenneprofiililtaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen perusteella runkoverkossa. Tämähän ei pidä paikkansa. Rantaradalla on vähäistä raakapuukuljetusta. Turun ja Varsinais-Suomen tavararaideliikenteen nykyinen ja myös tuleva reitti on yksiselitteisesti Toijalan radan suunta. Rantarata/Tunnin juna on pääasiassa henkilöliikenteelle eikä suuntana palvele raidetavaraliikennettä. Toiseksi, Turun ja Naantalin satamat kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T ydinverkkoon. Eli ovat Euroopan laajuudessakin korkeimpaan luokkaan priorisoidut. On vähintään kummallista, että näille satamille ei johda kansallisesti määritettyä tavararaideliikenteen runkoverkkoa.

Ministeri Berner päättää runkoverkon laajuudesta lähiviikkoina. On syytä toivoa, että runkoverkkoluonnoksen
pohjalta annettu erittäin vahva viesti Toijalan radan merkityksestä ja asemasta osana kansallista runkoverkkoa
tulee kuulluksi ja huomioiduksi asianmukaisella tavalla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Turun lentoaseman käyttöä selvitettiin kyselyllä

Varsinais-Suomen liitto toteutti kesällä 2018 kyselyn Turun lentoaseman käytöstä. Kysely oli suunnattu ensisijaisesti Varsinais-Suomen, Rauman seudun ja Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämälle, ja siihen vastasi noin 900 henkilöä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Turun, Rauman ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarien kanssa.

Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. Näistä jokaista
käytetään useimmin vaihtopaikkoina jatkolennolle, mutta Tukholmaan ja Riikaan lennetään Turusta paljon
myös suoraan. Noin 55 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä lähtöasemanaan Helsinki-Vantaata ja noin 45 %
Turun lentoasemaa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Helsinki-Vantaan kautta tehdään jopa 250 000
liikematkaa, joiden lopullinen määränpää tai lähtöpaikka on lounainen Suomi.

Tulosten perusteella sekä Rauman seutu että Varsinais-Suomi ovat Turun lentoaseman pääasiallista markkina-
aluetta. Rauman seudun yritykset käyttävät Turun lentoasemaa hyvin samalla tavalla kuin Varsinais-
Suomen yritykset. Suorille lennoille lähes kaikki valitsevat lähtölentoasemaksi Turun. Pohjoismaihin suuntautuvilla lennoilla lähtölentoasema on yhtä usein Turku kuin Helsinki-Vantaa, mutta kauemmas Eurooppaan lennettäessä useimmat valitsevat lähtölentoasemaksi Helsinki-Vantaan. Länsi-Uudeltamaaltakin monet valitsivat lähtölentoasemaksi Turun matkustaessa suoralla lennolla Tukholmaan.

Lähtöaseman valintaa selittävät jatkoyhteyksien tarjonta sekä aika, joka kuluu lentokenttämuodollisuuksiin ja
matkaan lentoasemalle. Suorilla lennoilla Turun lentoasema on kilpailukykyinen jopa Lohjalta saakka, sillä
vastaajien arvion mukaan matka-aika Turun lentoasemalle on hieman Helsinki-Vantaata lyhyempi, kun huomioidaan myös lentokenttämuodollisuuksiin kuluva aika. Varsinais-Suomesta ja Rauman seudulta matkalle lähdettäessä kokonaismatka-aika lennolle on Turun lentoasemalta noin 2,5 tuntia lyhyempi kuin Helsinki-
Vantaalta, jolloin Turku on kilpailukykyinen myös vaihtoyhteyksien kanssa.

Lyhyt matka-aika, hyvät kulkuyhteydet ja nopea asiointi kentällä ovat Turun lentoaseman vetovoimatekijöitä.
Näistä on tärkeää viestiä lounaisen Suomen yrityksille ja vapaa-ajan matkustajille, jotta Turun lentoaseman
hyvä vire ja matkustajamäärien kasvu saadaan jatkumaan.
Lisätietoja: tieto

palvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

kuvat Sivu 1

kuvat Sivu 2