Ylatunniste2 

Kaupunkiohjelma kokoaa yhteen kaupunkien kestävän kasvun ratkaisut

Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailu-kyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkutte-levuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua. Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen halli-tus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu to-teutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.

Digitaalisuus, kansainvälisyys ja toimiva kaupunki

Kaupunkiohjelma sisältää monipuolisesti toimia, joilla tuetaan esimerkiksi innovaatioiden syntyä, kaupunkien elinvoi-man kehittymistä, kansainvälistymistä ja sosiaalista kestävyyttä. Valtio tukee kaupunkien toimenpiteitä ja kehittämis-osaamista kansainvälisesti merkittävien ja kasvuun tähtäävien innovaatioympäristöjen kehittymiseksi. Kaupungit voivat toimia yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa alustatalouteen perustuvan liiketoiminnan kiihdyttäjinä.

Valtio kannustaa toimenpiteillään kaupunkeja uusien liikennepalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kaupungit luovat tälle edellytyksiä henkilöliikenteessä ja logistiikassa. Kaupunkisuunnittelussa varaudutaan liikenteen automaa-tioon ja muihin uusiin liikennepalveluihin, niiden edellyttämillä infra- ja maankäyttöratkaisuilla. Valtio ja kaupungit edistävät 5G-teknologian kokeiluja esim. liikenteen kasvukäytävillä.

Suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien houkuttelua vahvistetaan käynnistyvällä ”Kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin” -hankkeella. Valtio ja kaupungit sitoutuvat pitkäjänteiseen yhteistyöhön kan-sainvälisten osaajien houkuttelussa edistämällä Talent Boost -ohjelman tavoitteita ja toimenpiteiden toteuttamista.

Kuntien maahanmuuttajia palvelevaan osaamiskeskustyyppiseen toimintaan suunnataan vuonna 2018 TEM:n ja OKM:n hallinnonaloilla lisärahoitus, joka on tarkoitus osoittaa suurimmille kaupungeille.

Kaupunki on paitsi hallinto ja palveluita, markkinapaikka ja uusien ratkaisujen kehittämisen alusta, myös ihmisten yhteisö. Ohjelmassa avataan kaupunkilaisaktiivisuuden mahdollisuuksia kaupungin toiminnan uudistamiseksi sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Kaupunkien ja maakunnan yhteistyöpinnan tiivistäminen

Erityisen tärkeänä kysymyksenä aluekehittämisen kannalta on maakuntien ja kuntien uudenlainen suhde, jossa maa-kunnan on luotava oma roolinsa kuntien tärkeänä kumppanina, alueen aktiivisena, dynaamisena kehittäjänä ja mah-dollisuuksien luojana. Tästä näkökulmasta maakunnat voivat ottaa aktiivisemman roolin myös kaupunkipolitiikan tuki-jana esimerkiksi nostamalla kaupunkien kannalta keskeisiä teemoja maakunnan ja valtion välisen aluekehittämisen keskustelun agendalle.

Lisätietoja: aluekehitysjohtajaTarja Nuotio, puh. 040 506 3715, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., erikoissuunnittelija Ville Roslakka, puh. 050 592 0404, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi jo lähes 73 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysaste ylitti 72 % rajan edellisen kesän aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työllisyyskatsauksen (TEM-analyyseja 86/2018) ennusteen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu koko maassa vuonna 2019, joten myös Varsinais-Suomessa voidaan odottaa työllisyyden entisestään kohenevan. Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenee Varsinais-Suomen työllisyysaste vuonna 2019 jo 75 prosentin rajaa.

Maakunnittain tarkasteltuna Varsinais-Suomen työllisyysaste on jo neljänneksi korkein Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan jäätyä työllisyyskehityksessä Varsinais-Suomen taakse. Työllisten määrä maakunnassa läheneekin kaik-kien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli 228 000, mikä on vain hieman vähem-män kuin edellisen nousukauden huipussa. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut nykyisen positiivisen rakennemuutoksen aikana yhteensä 23 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin luku heti Uudenmaan jälkeen.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

1

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


Ympäristöministeriössä laaditaan suunnitelma merimetsovahinkojen rajoittamiseksi

Merimetsokanta on kasvanut ja levinnyt Itämerellä erittäin voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Suomessa merimetsot ovat lisääntyneet aivan omassa luokassaan. Vuosien 1996–2009 aikana kanta on kasvanut 10 parista 16 000 pariin. Kuluvana vuonna maassa pesi 26 700 merimetsoparia. Keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on viime vuosina hie-man hidastunut 9:stä 8 prosenttiin. Merimetso käyttää ravinnokseen yksinomaan kalaa, joten kannan voimakas kasvu on vaikuttanut ammattikalastajien saaliiseen. 2000-luvulla rannikkokalastuksen taloudellisesti tärkeimpien kalalajien saalis on puolittunut.

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa merimetsojen aiheutta-mien vahinkojen rajoittamiseksi. Työryhmä on aloittanut työnsä marraskuun alussa ja toimikausi kestää vuoden 2019 lokakuun loppuun. Kokonaisuutta vetää Varsinais-Suomen ELY -keskuksen ylijohtajan sijainen Risto Timonen. Työ-ryhmän kokoonpanossa on huomioitu merimetsoon, lintuihin, kalastukseen, kalankasvatukseen ja alueiden tuntemuk-seen liittyvä asiantuntemus.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen purokunnostukset ja uhanalaisten taimenkantojen elvytys etenee
Valonian virtavesihankkeissa on kuluneen vuoden aikana toteutettu virtavesikunnostuksia, joiden tavoitteena on pa-rantaa virtavesien ekologista tilaa ja elvyttää Saaristomereen laskevien jokien taimenkantoja. Varsinais-Suomen maa-kunnassa, erityisesti Salon seudun joki- ja purovesissä esiintyy alkuperäisiä, luonnonvaraisia ja äärimmäisen uhan-alaisia taimenkantoja. Syyt kantojen heikentymiseen liittyvät yleisimmin koski- ja virtapaikkojen perkauksiin, kutuvael-luksen estäviin rakenteisiin kuten patoihin, vedenlaadun heikentymiseen sekä kalastukseen. Varsinais-Suomen pitkä ja intensiivinen maankäytön historia on muokannut alueen virtavesiä voimakkaasti. Suurin osa Varsinais-Suomen virtavesistä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi.

Virtavesikunnostusten avulla taimenelle elintärkeiden lisääntymisalueiden määrää on lisätty ja kunnostusten myötä kalapopulaatioiden kasvulle on paremmat edellytykset. Myös muut virtavesilajit sammalista pohjaeläimiin hyötyvät kunnostuksista. Painopiste kunnostuksissa on ollut taimenen lisääntymisalueissa eli koski- ja virtapaikkojen kunnos-tuksessa. Puroja on myös kunnostettu lisäämällä puuainesta ja poistamalla vaellusesteitä. Monimuotoiset virtave-siekosysteemit ovat tärkeitä myös maaekosysteemeille ja lajistolle hyönteisistä riistaeläimiin. Kunnostuksilla voidaan myös varautua ilmaston lämpenemisen haasteisiin kuten tulviin ja kuiviin ajanjaksoihin.

300 tonnia luonnonkiveä ja -soraa kunnostuskohteisiin – yhteisponnistuksessa monia tahoja mukana

Valonian virtavesihankkeissa toteutettiin kunnostuksia yhteensä lähes 20 kunnostuskohteessa Purilanjoen, Halikonjo-en, Uskelanjoen, Sahajärven ja Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöissä. Luonnonkiven ja -soran menekki kunnostuskoh-teissa oli noin 300 tonnia. Kunnostuksia toteutettiin sekä kone- että käsityönä talkoolaisten kanssa yhteisponnistuksena.

Kunnostuksissa on tehty laajaa yhteistyötä muun muassa ELY-keskuksen, WWF:n, kalastusalueiden ja paikallistoimi-joiden kanssa. Maanomistajien suhtautuminen kunnostuksiin on ollut erityisen positiivista. Paikoin maanomistajat ovat osallistuneet myös kunnostuksiin. Virtavesityö jatkuu syksyllä koekalastusten ja kunnostettujen kutupaikkojen seuran-nalla. Valmistelun alla on uusia kunnostuskohteita ja vaellusesteiden ratkaisuja. Marraskuussa tehdään vedenlaadun seurantaa yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.

Valonian hallinnoimia Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon sekä Virtavesien kunnostus -hankkeita rahoittavat EKOenergian ympäristörahasto ja Varsinais-Suomen ELY -keskus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä mm. kalastusalu-eiden, WWF:n ja paikallistoimijoiden kanssa. Hankkeiden omarahoitukseen ja toimintaan ovat osallistuneet myös vesiensuojeluyhdistykset ja kalastusalueet.

2

Kuva 1. Valonian vuosina 2014-2018 toteuttamien virtavesikunnostusten
sijainti ja Saaristomeren alueen alkuperäisten taimenkantojen esiintymisalueet
koekalastusaineiston perusteella.

Lisätietoja: vesiasiantuntija Janne Tolonen, puh. 050 518 7755, vesiasiantuntija Jussi Aaltonen, puh. 040 186 1765, http://www.valonia.fi/virtavesi www.valonia.fi/vaellusvapaaksi

 

Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta antaa suunnan yhteistyön kehittämiselle

Varsinais-Suomen maakunnallisen järjestöyhteistyön tiekartan tavoite on rakentaa yhä paremmat edellytykset sekä järjestöjen muodostaman kentän sisäiselle että kuntien ja maakunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Järjestöjen ja yhdistysten kautta maakunnan asukkaat vaikuttavat ympäristöönsä ja sen toimintaan tärkeiksi katsomissaan asioissa. Vastavuoroisesti järjestöjen rakenteet tarjoavat jäsenilleen kanavan kehittää henkilökohtaista osaamista ja mahdolli-suuden virkistäytyä osana ryhmää.

Tiekartta tunnistaa varsinaissuomalaisten järjestöjen tarpeita ja toiveita, joiden edistämiseksi tarvitaan voimien yhdistämistä. Tällaisia ovat toiminnan ja erilaisten palvelujen tuottaminen jäsenille ja sidosryhmille, yhteiskunnan muutoksissa mukana eläminen ja uusien toimintatapojen oppiminen, yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken, sekä järjestö-kunta-maakunta -keskustelun lisääminen.

Tiekartta näyttää yhteistyön suunnan, mutta ei vielä kerro, miten reitti kuljetaan. Työtä tarkentamaan, edistämään ja seuraamaan selvitetään mahdollisuutta perustaa järjestöjen maakunnallinen yhteistyöryhmä. Tämän rinnalla yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa järjestöfoorumeissa osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin toimintaa.

Tiekartan muotoiluun on osallistunut noin 80 henkilöä varsinaissuomalaisista nuorisojärjestöistä, kulttuurijärjestöistä, sosiaali- ja terveysalan järjestöistä, kyläyhdistyksistä, liikuntajärjestöistä, kunnista, ympäristöjärjestöistä, rahoittajaor-ganisaatioista, sekä maakunnan liitosta. Tiekarttatyö on osa Varsinais-Suomen maakuntaohjelmatyötä 2018–2021.

Tiekartta on ensimmäinen laatuaan Varsinais-Suomessa, ja se esitellään maanantaina 19.11.2018 Raisiossa järjestettävässä Innostus tarttuu! -järjestöfoorumissa. Tiekartta löytyy myös osoitteesta www.järjestöfoorumi.fi.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, puh. 040 520 0761, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Merialuesuunnittelussa tapahtuu: Sinisen talouden tilannekuva 2018 on julkaistu

Osana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatiohanketta teetetty Sinisen talouden tilannekuva 2018 (Gaia Oy) on julkaistu. Selvitys sisältää katsaukset merialuesuunnittelun toimialoihin sekä kaikkien kolmen merialuesuunnittelualu-een sinisen talouden profiilit.

Selvityksen mukaan Suomella on Itämeren alueen suurin merituulivoimapotentiaali, mutta vasta yksi merituulivoima-puisto. Meri- ja saaristomatkailun mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden hyödyntäminen on vähäistä suhteessa potentiaaliin. Merenpohjan kaivannaisten kestävää hyödyntämistä ollaan vasta selvittelemässä. Perinteinen kalatalous on murroksessa, kun alaa kohdanneisiin haasteisiin ei tunnu löytyvän yhteistä ratkaisua.

Selvitystyö osoittaa, että eri toimialoille asetettu kansainväliset ja kansalliset tavoitteet potentiaalien hyödyntämiseksi ovat varsin vaihtelevia. Selvitys nosti esiin myös merialueiden erilaiset sinisen talouden fokukset. Joidenkin toimialojen alueellista potentiaalia ja tavoitekuvaa pitää vielä selkeyttää ja osaamista pitää nostaa, mikäli Suomessa halutaan pysyä kehityksen kärjessä.

Työtä jatketaan vuoden 2019 alussa laatimalla suunnittelualueiden tulevaisuusskenaariot ja edelleen kehittämällä ne kärjet, jotka eri suunnittelualueet haluavat nostaa erityisinä kehitysmahdollisuuksina tulevaisuuden kehityspoluille. Merialuesuunnittelulle on selkeä tilaus eri toimialojen intressien yhteen sovittajana ja synergioiden tunnistajana, jotta kestävä sininen kasvu merialueilla on mahdollista.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., merialuesuunnit-teluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen, puh. 044 907 5999, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.