Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Varsinais-Suomen maakuntahallitus päättää tänään kokouksessaan tavoitteensa seuraavaan hallitusohjel-maan. Joulukuun lähetekeskustelusta nousseet tavoitteet tähtäävät Suomessa välttämättä tarvittaviin tekoihin työllisyysasteen nostamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on kiihdyttänyt alueen työllisyyden valtakunnan tasoa
nopeampaan kasvuun. Työllisyysaste nousee nykyvauhdilla tänä vuonna jo 75 prosenttiin. Rajapyykin
saavuttaminen edellyttää työvoiman tarjontaa kasvavilla aloilla, erityisesti tekniikan alalla. Jo nyt nähdään, ettei tekniikan korkeakoulutusta tukemaan rakennettu verkostoyliopisto pysty vastaamaan erityisosaajakysyntään.
Maakunnan tärkein koulutustavoite onkin laajamittaisen diplomi-insinöörikoulutuksen aloittaminen Turussa.

Työllisyyden kasvua palvelee maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten
turvaaminen ja työssäkäyntialueen kasvattaminen luovat kasvua ja työpaikkoja. Etelä-Suomen kasvukolmion merkitys on tunnustettava Suomen kilpailukyvyn lähtökohdaksi.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia ja merkittäviä ilmastopäätöksiä. Turun ja Helsingin välisen Tunnin junan rakentamispäätös takaa nopeimman ilmastoteon mitä raiteilla voidaan saavuttaa. Kaksoisraide Turusta Saloon ja uuden radan rakentaminen Salosta Lohjan kautta Espooseen tuo raiteille radan varrelta mer-kittävää uutta käyttäjäpotentiaalia, erityisesti Länsi-Uudeltamaalta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 Yhdessä tekemisen ilmapiiri vahvistunut Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen maakuntastrategissa vahvasti esiin nostettu kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Syksyllä 2018 jo viidennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Erityisen paljon on vahvistunut yhdessä tekemisen ilmapiiri. Jo lähes 70 prosenttia vastaajista piti Varsinais-Suomen ilmapiiriä hedelmällisenä yhteistyölle, kun ensimmäisessä kumppanuusbarometrissä osuus jäi alle 30 prosenttiin. Kumppanuusajattelun saama kannatus näkyy myös kyselyn avoimissa vastauksissa, joissa kiiteltiin erityisesti järjestöyhteistyön edistymistä.

Kumppanuusfoorumia maakuntastrategian päätoimenpiteenä pidettiin myös oikeansuuntaisena, sillä 78
prosenttia vastaajista piti kumppanuusfoorumia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Kumppanuusfoorumin tietoalustat (kumppanuusfoorumi.fi ja lounaistieto.fi) olivat tuttuja noin 40 %
vastaajista. Sivustoja pidettiin laajasti hyvinä, ja useissa vastauksissa toivottiin niiden näkyvyyden tuntuvaa
lisäämistä.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteet karttapalvelussa

Kaksivuotinen virkistys- ja luontomatkailuun liittynyt Virkistä dataa -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa.
Hankkeessa kerättiin avointa aineistoa maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteista sekä reiteistä ja niihin liittyvistä toimijoista. Aineistossa on kohteiden sijainnin lisäksi tietoa myös varustuksesta ja luontomatkailuun liittyvistä palveluista. Aineisto on viety osaksi Lounaistiedon karttapalvelua ja on sieltä vapaasti katsottavissa ja ladattavissa esimerkiksi sovelluskehityskäyttöön.

Hankkeessa kehitettiin työkalu, jonka avulla aineiston tietoja on mahdollista päivittää käyttäjien toimesta. Myös uusia kohteita voi ilmoittaa tietokantaan työkalun avulla. Tietojen ilmoittaminen ja päivittäminen edellyttää
käyttäjän rekisteröitymistä työkaluun. Rekisteröityminen ja työkalun käyttäminen on maksutonta. Kohteista ja reiteistä on mahdollista ottaa vapaasti ja ilmaiseksi karttaupotteita esimerkiksi kuntien ja yhdistysten
verkkosivuille. Aiheesta löytyy lisätietoa osoitteesta www.lounaistieto.fi/virkistys.

Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Valonia, Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen tietopalveluryhmä sekä ProAgria Länsi-Suomi ry/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

Lisätietoja: vesiasiantuntija Hanna Wallin, puh. 040 649 7321,
erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 5435 473

Postin hinnankorotukset heikentävät paikallista tiedonkulkua

Paikallisten sanomalehtien jakeluhinnat ovat nousseet huomattavasti Postin vuodenvaihteessa tekemien
hinnankorotusten vuoksi. Postin suorat ja välilliset korotukset vaikuttavat useilla kymmenillä prosenteilla
jakeluhintoihin. Hinnankorotuksilla on vaikutusta paikallislehtien toimintaedellytyksiin ja ilmestymiskertoihin.

Postin kattavaa jakelupalvelua on käytetty viikkolehtien ilmaislevitykseen, sillä muut jakeluyhtiöt eivät kata ilmestysalueita kaupungeissa ja pienissä kunnissa yhtä laajasti. Nämä kokonaan Postin jakelun kautta
jaettavat sanomalehdet ovat olleet muun muassa kunnille, kaupungeille ja seurakunnille tärkeä
ilmoituskanava.

Kansalaisten tasapuolisen tiedonsaannin ja kattavan jakelun kannalta hinnannostot ovat hankalia.
Valtio-omisteisen Postin hinnoittelu vaikeuttaa pahimmassa tapauksessa julkisen sektorin
tiedotusvelvollisuutta ja vaarantaa asukkaiden tiedonsaannin paikallisesta päätöksenteosta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT nopeimmin kasvavat alat Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Varsinais-Suomen yritysten kasvu on tasaantunut hieman vuoden 2018 kuluessa, ja jää nähtäväksi, onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus.

Nopeimmin ovat kasvaneet vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT-ala, joilla yritysten liikevaihto oli viime
syksynä keskimäärin noin 30 % vertailuvuotta 2015 korkeammalla tasolla. Myös liike-elämän palvelut, kuten insinööri- ja suunnittelupalvelut, ovat kasvaneet maakunnan keskitasoa nopeammin. Sen sijaan kaupan alan ja palvelujen liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, ja molempien
liikevaihdon kasvu on tasaantunut viime aikoina.

Valmistava teknologiateollisuus on ainoa ala, jonka trendikehitys näyttää kääntyneen laskuun vuonna 2018. Laskeva trendi johtuu kuitenkin voimakkaasti vaihtelevan aikasarjan kahden viimeisen kuukauden poikkeuksellisen alhaisista luvuista. Ilman näitä kahta kuukautta trendi olisi yhä voimakkaasti kasvava. Valmistavan teknologiateollisuuden suhdannenäkymistä päätellen laskeva trendi onkin vain tilapäinen virhe trendilaskelmassa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään kesän 2019 jälkeen, jolloin tarkastellaan

yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2019 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294