Ylatunniste2
 

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi jo lähes 75 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysas-teen trendi oli vuoden 2018 lopussa 74,2 %. Monissa puheenvuoroissa esillä ollut valtakunnallinen 75 prosentin työllisyystavoite menee Varsinais-Suomessa rikki jo kuluvan talven aikana, mikäli työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

Myös koko maassa työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kuitenkin ohittanut selvästi koko maan kehityksen, ja ero tulee lähitulevaisuudessa vain kasvamaan. Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin jo lähes samalla tasolla kuin Uudellamaalla, ja nykykehityksen jatkuessa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan työllisyysasteen trendi tulee ohittamaan Uudenmaan, mikä kertoo Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen voimakkuudesta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

2

Varsinais-Suomen ELY-keskus lisää saariston lauttaliikenteen kapasiteettia

Turun saariston liikennöidyimmille lauttaväleille, Paraisten ja Nauvon, Nauvon ja Korppoon, Kustavin ja Iniön sekä Kasnäsin ja Hiittisten väleille on tulossa lisää lauttavuoroja vuodesta 2019 alkaen vilkkaimmille lomakau-sille. Paraisten ja Nauvon väliä ajetaan kolmella lautalla nykyisten kahden lautan sijaan sekä pääsiäisen että juhannuksen aikaan. Nauvon ja Korppoon väliä ajetaan kahdella lautalla perjantaisin ja sunnuntaisin ajanjaksol-la 1.5.–30.9. Muutokset koskevat sopimusvuosia 2019-2022. Kustavin ja Iniön välille tulee lokakuulle yksi uusi edestakainen vuoro. Kasnäsin ja Hiittisten välille lisätään 1.5.–30.9. välisenä aikana yksi edestakainen vuoro ma-ti, to-su aikatauluun.

Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies, Sami Heinonen, puh. 0400 413 704


Lähiruokaa kuntien lautasille tuottajien ja kuntien yhteistyöllä

Varsinaissuomalaisten ruoantuottajien julkisiin kilpailutuksiin liittyvää tarjousosaamista tuettiin joulukuussa päättyneessä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa. Valonian toteuttamassa kokonaisuudessa tuottajille tarjottiin tietoa ja tukea, jotta yhä useampi uskaltautuisi mukaan julkisiin kilpailutuksiin. Hankkeen aikana kohderyhmäksi muotoutuivat myös kuntien päättäjät ja ruokahuollosta vastaavat, jotka myös kaipaavat päivitettyä tietoa esimerkiksi hankintakriteereistä ja yhteistyömuodoista.

Alueellisen elinvoiman lisäksi kunnat voisivat ruokahankinnoillaan vaikuttaa muun muassa vesistöjen tilaan, sillä ympäristön kannalta hyviä viljelykäytäntöjä, ravinteiden kiertoa ja ruoan jäljitettävyyttä on mahdollista vahvemmin nostaa kriteereiksi. Keskeistä olisi kuntien vuoropuhelu tuottajien kanssa sekä vahvempi yhteistyö tuottajien kesken.

Ruoantuottajille tarjottiin asiantuntijasparrausta ja koulutusta sekä tuotettiin helppokäyttöinen sähköinen työka-lupakki, jonka avulla tuottaja voi perehtyä julkiseen hankintaprosessiin vaihe vaiheelta. Pakissa tietoa on tarjolla visuaalisen kuvan keinoin, tekstinä ja linkkeinä sekä podcastien muodossa. Kuntien päättäjille järjestettiin lähiruoan iltakoulu, joka kokosi yhteen edustajia 11 kunnasta.

Hanke sai rahoituksen ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätysohjelmasta ajalle 9/2017 - 12/2018. Hanke toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, MTK Varsi-nais-Suomen, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston sekä JuHa Consulting Oy:n kanssa.

Hankkeen tuloksista kertovat mediatiedotteet sekä kaikki materiaalit löytyvät osoitteesta
valonia.fi/ruoantuottajahanke. Työkalupakki on vapaasti ladattavissa valonia.fi/tuottajantyökalupakki.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Sinisen biotalouden murrosareena kokoaa yhteen asiantuntijoita ratkaisemaan sinisen biotalouden haasteita Varsinais-Suomessa

Kotimaisen kalan käytön edistäminen, Itämeren tilan parantaminen, ravinnekierrätys sekä vesivarojen kestävä hyödyntäminen ovat kysymyksiä, joiden kohdalla tarvitaan systeemitason muutosta.

Puolen vuoden aikana kokoontuu noin viidentoista asiantuntijan joukko luomaan keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Sinisen biotalouden murrosareenan työpajoissa luodaan muutospolkuja ja tunnistetaan toi-menpiteitä, joilla tuotetaan edellytykset uudelle, kestävälle liiketoiminnalle. Tammikuussa käynnistyneessä prosessissa muodostetaan kuva liiketoiminnan uusiutumispaineista ja -mahdollisuuksista sekä uusien kokeilu-jen tarpeista Varsinais-Suomessa.

Sinisen biotalouden murrosareena on osa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa BlueAdapt -hanketta. Hanke etsii yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyden. Pilottialueina ovat Pohjois-Savo sekä Varsinais-Suomi, jossa murrosareenaa organisoi Valonia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Maatalouden rakennemuutos omaa luokkaansa

Varsinais-Suomen maataloustuotannossa on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut rakennemuutos, jonka rinnalla monella muulla toimialalla tapahtuneet muutokset kalpenevat. MTK:n teettämän tutkimuksen mukaan vuosina 1995–2017 Varsinais-Suomen maatilojen lukumäärä on vähentynyt puoleen samalla kun maatilojen keskikoko on kaksinkertaistunut. Myös maatalousyrittäjien tilakohtainen myyntitulo on kasvanut maakunnassa keskimäärin yli 40 000 €.

Maataloustuotannon erot maakunnan sisällä ovat kuitenkin suuria. Siinä missä Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa tilakohtaiset myyntitulot ovat kasvaneet keskimäärin 65 000 eurolla, jää luku Turunmaalla alle
10 000 euroon. Myös tuotantosuuntien muutoksissa on suuria eroja. Vaikka esimerkiksi lihantuotannossa koko maakunnassa ei ole ollut suuria muutoksia, eroavat seutukunnat suuresti toisistaan. Esimerkiksi sianlihan tuotanto on loppunut lähes kokonaan Turunmaalta samalla, kun Loimaan seudulla tuotanto on kasvanut yli
50 prosenttia.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 3

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu vauhtiin


Eduskunnalle on 24. tammikuuta annettu Valtioneuvoston selonteko 12-vuotisen valtakunnallisen
liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Selonteossa tarkennetaan liikennejärjestelmän
suunnitteluprosessia.

Valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (LJS) ja sen tavoitteista säädetään 1.8.2018 voimaan tulleessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma kattaa kaikki
liikennemuodot. Liikennejärjestelmään kuuluvat sitä käyttävät ihmisryhmät, elinkeinoelämän toimijat, liikenne-välineet ja -infrastruktuuri, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut sekä viestintäyhteydet.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2020-2031 seuraavalla hallituskaudella parlamentaarisessa ohjauksessa siten, että valtioneuvosto voi päättää suunnitelmasta kevään 2020 aikana. Kuluvan kevään aikana valmistaudutaan suunnitelman laatimiseen sekä muodostetaan sidos-ryhmien kanssa yhteinen käsitys Suomen liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Tavoitteena on jatkuva ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jonka avulla suunnitelmaa päivitetään neljän vuoden välein. Suunnitelman päivitystarpeita tarkistetaan jatkossa kunkin hallituskauden puolivälissä. Samalla jatketaan suunnitelmaa neljällä vuodella eteenpäin niin, että 12 vuoden suunnittelujänne säilyy.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää valtion rahoitusohjelman. Suunnitelman rahoituksesta päättää eduskunta osana vuosittaista talousarviota. Liikennejärjestelmän kehittäminen nykyistä pitkäjäntei-semmin edellyttää, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kustannukset, vaikutukset ja rahoitus on selvitetty sekä otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Ensimmäisen suunnitelman valmistelua ohjaa vaalien jälkeen perustettava parlamentaarinen ryhmä.
Vuorovaikutus varmistetaan yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt, virastot,
maakuntien liitot, suurimmat kaupunkiseudut ja muut kunnat. Suunnitelmasta tehdään ympäristövaikutusten arviointi.

Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä yhteiskunnallisia päämääriä ovat selonteon mukaan Suomen
kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus.
Raideliikenteen edistäminen on nostettu keskeiseen asemaan näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Esimerkkiä Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimismenetelmään on otettu muun muassa muista pohjoismaista.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella laaditaan jatkossakin alueellisia liikennejärjestelmä-suunnitelmia. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmat vuodelta 2014 (Varsinais-Suomen
liikennestrategia 2035+ / Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) päivitetään vuoden 2019 aika-na rinnan valtakunnallisen prosessin kanssa.

https://www.lvm.fi/-/suomen-liikennejarjestelmaa-kehitetaan-pitkajanteisesti-996124

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950


Töihin tänne -kampanja vahvisti Lounais-Suomen tunnettuutta

Lounais-Suomen tunnettuuden lisäämiseen tähtäävä Töihin tänne -kampanja päättyi tammikuussa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistyönä toteutetun kampanjan on ollut tarkoitus lisätä muualla Suomessa asuvien tietoa alueen positiivisesta vireestä. Erityisesti nuoriin aikuisiin ja suurille kaupunkiseuduille suunnatun yhteiskampanjan tavoite on ollut välittää tietoa Lounais-Suomen avoimista työpaikoista, elämänlaadusta ja asumisesta.

Mielikuvamarkkinointiin perustunut kampanjointi toi töihintänne.fi -verkkosivuille 170 000 kävijää. Näistä 88 % ohjautui sivulle digimarkkinoinnista. Videomarkkinointi toimi 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten perheellisten kohderyhmään hyvin. Katseluita tuli vuoden aikana 1,5 miljoonaa. Kampanjaa kohtaan kiinnostuksen herättä-jänä käytetty bannerimainonta toimi ja saavutti 55 miljoonaa näyttökertaa.

Töihin tänne -kampanja toteutettiin vuoden 2018 aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli kokonaan valtion rahoittama. Syksyllä käynnistyneen toisen vaiheen rahoitukseen osallistuivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY -keskukset työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä rahoituksella, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto sekä alueen kunnista Turku, Pori, Rauma, Salo, Uusikaupunki, Laitila, Eura, Loimaa, Kemiönsaari sekä Turun seudun kunnat. Yhteisen kampanjan etuna on ollut laajempi vaikutus ja huomionarvo, mitä yksin tekemisellä voidaan saavuttaa. Imagotyö vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä mielikuvien muuttuminen ja muuttopäätöksen tekeminen vie aikaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950