Ylatunniste2

 
VM:n budjettiehdotus jätti päätettävää riiheen
Valtionvarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotus julkaistiin perjantaina. Ehdotus ei sisällä hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Siksi ehdotuksesta on turha etsiä kirjauksia Tunnin junasta tai muista suurista ratainvestoinneista, jotka ovat hallitusohjelmassa vahvasti kirjattu. Tunnin junan osalta päätös hank-keen käynnistämisestä siirtyy syyskuun budjettiriiheen. Jotta Suomi voi hyödyntää EU:n CEF-tuen täysimää-räisesti vielä tällä rahoituskaudella, pitää riihessä tehdä periaatepäätös Tunnin junan toteuttamisesta ja inves-tointipäätös Espoon kaupunkiradan rakentamisesta.

VM:n talousarvioehdotus sisältää 300 milj. euron pysyvän tasokorotuksen perusväylänpidon rahoitukseen, joka oli jo kirjattu hallitusohjelmaan. Tasokorotuksella kiritään kiinni myös Varsinais-Suomessa liikenneverkon korjausvelkaa. Vuonna 2020 aloitettavat uudet väylien kehittämishankkeet sovitaan budjettiriihessä. Vuonna 2019 aloitetaan seuraavat uudet väyläinvestointihankkeet, jotka eduskunta hyväksyi vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa: VT 8 ohituskaistat (Mynämäki, Laitila), Turun kehätie Kausela-Kirismäki 2. vaihe ja Helsinki-Turku radan peruskorjaus.

Varsinais-Suomen osaavan työvoiman saatavuus -tavoitetta toteuttaa budjettiehdotuksen kirjaukset TE-toimistojen riittävästä resurssoinnista, 10 milj. euron kehittämisrahasta työllisyyden edistämiseksi kohdenta-malla se mm. ammatinvalinta- ja uraohjauksen tehostamiseen, kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin toi-meenpanosta sekä kotouttamisen ja työlupaprosessien tehostamisesta.

Budjettiehdotus pitää sisällään 15 milj. euron panostuksen Itämeren ja vesien suojeluun. Rahoitus on perua vuoden 2018 hallituksen linjauksesta, jossa Itämeren ja muiden vesialueiden suojeluun päätettiin myöntää 45 miljoonaa euroa vuosien 2019–2021 aikana. Rahoitus kohdennetaan vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta mm. maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteinä alueille. Ohjelmassa hyödynnetään laajasti uusia innovatiivisia keinoja vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi, kuten kipsin peltolevitys, rakennekalkitus ja kuitulietteiden käyttö. Toimenpiteet parantavat peltomaanrakennetta ja sitovat ravinteet tehokkaammin maahan vähentäen valumia vesistöihin. Tehokkaimmat ja vaikuttavimmat vesiensuojelutoimenpiteet saavutetaan maatalousvaltaisilla valuma-alueilla lähellä rannikkoa ja vesistöjä. Erityisesti Saaristomeren valuma-alueella kuormitus on yhä suurta, minkä vuoksi jokaisella vesiensuojeluun ohjatulla eurolla pystytään saavuttamaan vaikuttavia tuloksia. Itämeren suojelun tuloksellisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että meren suojeluun käytettävä rahoitus ohjataan Saaristomeren valuma-alueelle.

Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset neuvottelut ensi vuoden talousarvioesityksestä käydään 28.−29. elokuuta. Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 17.−18. syyskuuta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen maakuntahallitus luottaa Turun Tunnin juna -hankkeen etenevän syksyllä

Viime hallituksen 40 miljoonan euron satsausta Turun ja Helsingin välin Tunnin junaan tulee viipymättä jatkaa käynnistämällä Tunnin junan rakentaminen. Hankkeella on useita positiivisia vaikutuksia, jotka kaikki tukevat hallitusohjelman tavoitteita työllisyyden ja kestävän kasvun vahvistamisesta ja päästöjen leikkaamisesta.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus pitää ehdottoman tärkeänä, että hallitus tekee päätöksen Tunnin junan toteutuksen käynnistämisestä syksyn talousarviovalmistelussa tai muussa erillisessä päätöksenteossa. Halli-tuksen tulee tehdä periaatepäätös Tunnin junan toteuttamisesta ja varata vuoden 2020 budjettiin rahoitus ra-kentamisen aloittamiseen eli käynnistää Espoon kaupunkiradan sekä Turun ratapihan rakentaminen.

Suomessa on käynnissä useita merkittäviä raidehankkeita, ja näistä hyödyt ovat realisoitavissa nopeimmin Tunnin junasta, koska se on valmis toteutettavaksi välittömästi. Sama kirjattiin Rinteen hallituksen kantana vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa: ”Ratahankkeet laitetaan liikkeelle erillisellä päätöksellä ottaen huo-mioon kunkin hankkeen tämänhetkisen suunnittelutilanteen.”.

Espoon kaupunkiradalle on mahdollista hakea vielä kuluvalla rahoituskaudella tukea Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF). Suomessa ei ole muita ratahankkeita, joiden suunnitteluvalmius mahdollistaisi CEF-tuen haun. Vuosien 2021–2027 rahoituskaudella CEF-tukihaussa pärjääminen vaatii nopeita kansallisia päätöksiä, sillä suurimmat tuet jaetaan heti rahoituskauden alussa. Turku-Helsinki Tunnin junalla on suunnitteluvalmiuden puolesta parhaimmat edellytykset hakea ja menestyä haussa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu hankeyhtiöt suurten ratahankkeiden toteuttamistapana. Maakuntahallitus kannus-taa maan hallitusta jatkokehittämään hankeyhtiömallia ja toteaa alueellisten toimijoiden olevan valmiit yhteis-työhön mallin kehittämisessä.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Maakuntakaavailuissa huolestuttavia piirteitä

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa koo-taan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelas-tustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18.”

Kirjaus toteutuessaan tarkoittaa, että maakuntanimike siirtyy sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen käyttöön ja nykyisille maakuntien liitoille täytyy antaa uusi nimi, koska samalla alueella ei voilla kahta saman-nimistä toimielintä hoitamassa eri tehtäviä.

Edelleen hallitusohjelma toteaa ”Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kol-mas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä.” Ja edelleen ”Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdolli-suuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.”

Uudenmaan osalta selvitystyö on aloitettu vastikään. Edellä mainituista kolmesta vaihtoehdosta kuntien ja ministeriöiden keskusteluissa valittiin selvityskohteeksi malli, jossa 26 Uudenmaan kuntaa jaettaisiin viiteen alueeseen, jotka vastaisivat perustason sosiaali- ja terveyspalveluista.

1
Kuva (HS 17.8.2019)


Vastausta vailla olevia kysymyksiä
1) Jos jako viiteen alueeseen Uudellamaalla toteutuu, kutsutaanko alueita maakunniksi (hallitusohjelman mukaan maakuntia voi olla vain 18)
2) Annetaanko Uudenmaan kunnille oikeus tuottaa laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuin muualla Suomessa vastaava oikeus tulee olemaan?
3) Millä tavoin toteutuu Uudenmaan palveluiden tuottamisen rahoitus? Poikkeaako rahoitusmalli muiden maakuntien rahoitusmallista?
4) Voiko Helsinki olla oma maakuntansa niin, että siellä ei ole erillistä maakuntahallintoa, vaan että Hel-singin kaupungin toimielimet toimivat samalla myös maakunnan toimieliminä ja jos niin on, kuinka kaupunkimaakunnan rahoitus järjestetään?
5) Mitä tapahtuu nykyisille maakunnille, jotka hallitusohjelma mainitsee useassa kohdassa ja joiden uu-deksi tehtäväksi tulee mm. maakunnan kehittämisrahan jakaminen?

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Sisäinen strategiatyö etenee: nykytilasta kohti visiota
Varsinais-Suomen liitossa aloitettiin keväällä 2019 organisaation strategian valmistelu. Työn ensimmäinen vaihe, jossa kartoitettiin organisaation nykytilaa, on valmistunut. Nykytila-analyysin pohjaksi kuultiin laajasti henkilökuntaa, sidosryhmiä, jäsenkuntia sekä luottamuselimiä.

Analyysin johtopäätöksissä korostuvat lakisääteisten tehtävien antama vahva selkäranka liiton toiminnalle, sekä henkilökunnan asiantuntemus ja kyky toimia koko maakunnan kehittäjänä. Parannettavaa on liiton ja sen roolin tunnettuudessa, työnteon käytäntöjen systematisoinnissa ja organisaatiokehityksessä sekä kuntayhteis-työn vahvistamisessa.

Strategiatyö etenee seuraavaksi tavoitteiden ja vision määrittelyyn muun muassa maakuntahallitusta kuullen sekä henkilökunnan työpajoissa. Syksyn edetessä määritellään tarvittavat toimenpide-ehdotukset havaittuihin muutostarpeisiin. Strategia valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 044 201 3204


ICT-alan liikevaihto hurjassa kasvussa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannekehitys jatkui myönteisenä keväällä 2019. Maakunnan kasvun veturina toimivat palvelualat ja rakentaminen, sillä yritysten liikevaihdon kokonaiskasvu tasoittui hieman johtuen kaupan ja teollisuuden kasvun hidastumisesta.

Ehdottomasti nopeimmin Varsinais-Suomessa kasvoi ICT-alan yritysten liikevaihto. Vuoden 2015 tasoon ver-rattuna ala on kasvanut maakunnassa yli 50 %, ja kasvu tuntuu vain kiihtyvän, sillä vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen kasvu oli yksistään yli 20 %. Myös liike-elämän palvelut jatkoivat kasvuaan hieman nopeampaa tahtia kuin palvelualat kokonaisuutena.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään alkuvuodesta 2020, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2019 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

2

3

3


Aurinkosähkön tuotanto Varsinais-Suomessa

Aurinkovoimalla tuotetun sähkön osuus Suomen sähköntuotannosta vuonna 2018 oli yhteensä 67 TWh eli 0,2 prosenttia (lähde: Energiateollisuus). Energiavirasto on selvittänyt vuodesta 2015 alkaen verkkoon kytketyn sähkön pientuotannon kapasiteettia. Energiaviraston verkkoyhtiöille toteuttaman kyselyn perusteella Suomes-sa oli vuoden 2015 syksyllä noin 7,9 MW verkkoon kytkettyä aurinkosähköä. Vuoden 2018 lopussa sähkö-verkkoon kytkettyä aurinkosähkötuotantoa oli noin 120 megawattia (MW). Vuotta aiemmin määrä oli 66 me-gawattia. Aurinkosähkön tuotannon kasvu johtuu varsinkin siitä, että yksityisten ihmisten lisäksi myös yritykset ovat kiinnostuneet aurinkoenergiasta.

Aurinkosähkön tuotanto on viimeisten vuosien aikana kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kehi-tys on samansuuntainen myös Varsinais-Suomessa. Valonia on koonnut alueen verkkoyhtiöiltä tietoa verk-koon liitetyistä kohteista. Vuosina 2016-2018 toteutettuja kohteita oli yhteensä 1732 ja nimellisteho 15,12 MW.

  2016  2017  2018  Yhteensä 
Voimalat, kpl   242  608  882  1732
 Nimellisteho, MW  1,646  5,653  7,823  15,122

Taulukko: Aurinkosähkökohteet Varsinais-Suomessa 2016-2018.

Yhteishankintoja pientalokohteisiin
Valonia on ollut mukana edistämässä aurinkosähkön yleistymistä järjestämällä pientalojen omistajille yhteis-hankintoja. Ensimmäinen kilpailutus tehtiin Mynämäellä 2017 ja osallistujia oli kymmenen. Syksyllä 2018 käynnistetyssä yhteishankinnassa Somerolla osallistujia on 29. Asennukset valmistuivat heinäkuussa 2019. Kyseessä on Someron kaupungin ja Valonian yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on aktivoida asukkaat Someron ilmasto-ohjelman käytännön toteutukseen. Valonia kilpailutti aurinkosähköjärjestelmät ”avaimet käteen” -toimituksina, joissa valittavana on kolme eri kokoluokkaa, 3 kWp, 5 kWp ja 7 kWp. Kilpailutusmalli on saatu Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hankkeen kautta.

Valonian tavoitteena on levittää toimintamallia maakunnassa sekä jakaa kokemuksia myös valtakunnallisesti. Tuorein esimerkki on Salo, jossa Ilmastoviisas Salo -asukasryhmä toteutti kilpailutuksen samaa toimintamallia mukaillen. Aurinkopaneelien asennus valmistunee syyskuun aikana. Kaikkiaan näihin kolmeen toteutuneeseen aurinkosähkön yhteishankintaan on osallistunut 62 pientaloa, joiden aurinkosähköjärjestelmien nimellisteho on noin 310 kW.

Aurinkosähkön yhteishankintoja on toteutettu ja on käynnissä myös muissa maakunnissa. Toiminta kytkeytyy useimmiten alueen muuhun ilmastonmuutostyöhön. Varsinais-Suomessa seuraava yhteishankinta käynnistyy Laitilassa syyskuussa 2019. Laitilan kaupunki osallistuu hankkeen viestintään.

Aurinkopaneeleita voi myös vuokrata
Vuokrattava aurinkopaneeli on hyvä vaihtoehto aurinkoenergian tuottamiseen esimerkiksi kerrostalo-, rivitalo- tai omakotiasukkaalle, jolla ei ole mahdollisuutta asentaa katolleen omaa aurinkosähköjärjestelmää. Varsinais-Suomen sähköyhtiöstä kahdella on tarjolla tämä palvelu (Turku Energia ja Sallila Energia).

Lisätietoja: energia-asiantuntija Liisa Harjula, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040 182 0412


Uskelanjoen jäänpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus tekeillä

Valonia on mukana Varsinais-Suomen laajimmassa koskikunnostuksessa. Salon kaupungin läpi virtaavassa Uskelanjoessa on käynnissä jäänpidätysrakenteiden ja kalataloudellisten kunnostusten toteutus. Jäänpidätys-rakenteiden tavoitteena on Salon kaupungin keskustan tulvariskien vähentäminen. Jäänpidätysrakenteita on toteutettu Yyrönkoskeen, Haukkalankoskeen ja Moisionkoskeen.

Koskialueiden kalataloudellisilla kunnostuksilla parannetaan Uskelanjoen luonnonvaraisen meritaimenkannan luontaisen elinkierron edellytyksiä sekä yleisesti joen ekologista, kalataloudellista ja rakenteellista tilaa. Hankkeessa kunnostetaan Moisionkoski, Haukkalankoski, Lopenkoski ja Lammaskoski-Kaukolankoski, joiden pituus on yhteensä noin 1,5 kilometriä. Koskialueet pyritään ennallistamaan uittoperkauksia edeltäneeseen tilaan. Koskikunnostuksilla on myös merkitystä jäiden pidättämisessä ja jäälauttojen hajottamisessa.

Kunnostuksen moniarvoiset vaikutukset
Meneillään oleva Uskelanjoen koskikunnostus on laajuudessaan Varsinais-Suomen suurin. Kunnostettavaa koskipinta-alaa on tässä hankkeessa yhteensä noin 3,4 hehtaaria. Kunnostuksissa koskialueille lisätään luonnonsoraa vaelluskalojen lisääntymisalueiksi yhteensä 670 kuutiota.

Jäänpidätysrakenteiden ja koskien kunnostuksella on moniarvoisia vaikutuksia. Koskien ennallistaminen on vesienhoidollinen toimenpide ja parantaa joen ekologista tilaa sekä virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja. Rakennettavat jäänpidätysrakenteet ja koskien kunnostaminen parantaa tulvariskien hallintaa. Pahimmillaan Uskelanjoen jääpatojen seurauksena aiheutuvista tulvista aiheutuu Salon keskustaa kymmenien miljoonien eurojen vahingot.
5
Salonjoen jäänpidätysrakenteiden rakentaminen, kuten hankkeen aiempi suunnitteluvaihe, rahoitetaan Salon kaupungin ja valtion (maa- ja metsätalousministeriön rahoitus) yhteisrahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin miljoona euroa. Valonia on hankkeessa mukana ohjaamassa kalataloudellisia kunnostuksia. Pääurakoitsijana toimii Oteran Oy. Työn tilaajana on Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

 

Lisätietoja: Juha-Pekka Triipponen, johtava vesitalousasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 02 95 022 953
Petri Virtanen, yhdyskuntatekniikan kaupungininsinööri, Salon kaupunki, puh. 044 778 5201

Kalataloudelliset kunnostukset: vesiasiantuntija Jussi Aaltonen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040 186 1765
vesiasiantuntija Janne Tolonen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050 518 7755

Mediassa: Jäävätkö Salon jättitulvat historiaan? Jäiden kulkua hidastetaan kivillä Salonjoessa (YLE 9.7.2019) https://yle.fi/uutiset/3-10868360
Salonjoen jäänpidätysrakenteiden rakennustyöt käynnistyneet Perttelin Yyrönkoskella (ELY-keskuksen tiedote 2018) https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/salonjoen-jaanpidatysrakenteiden-rakennustyot-kaynnistyneet-perttelin-yyronkoskella-varsinais-suomi-


Lounaistiedon tilastopalvelulta toivotaan ajantasaista väestö- ja työllisyystietoa

Lounaistiedon tilastopalvelu uudistuu vuoden 2019 lopulla. Tilastopalvelun kehittäminen käynnistettiin kyselyl-lä, jolla selvitettiin palvelun käyttäjien tietotarpeita ja heidän toiveitaan tietojen esittämistavasta.

Kyselyn tulosten perusteella kaikki vastaajat pitivät erityisen tärkeänä tietojen ajantasaisuutta. Noin 90 % vas-taajista piti tärkeänä sitä, että tilastotietoja on saatavilla kunnittain, mutta myös maakunta- ja seutukuntatasoi-selle tiedolle oli selvää tarvetta. Lisäksi tilastokuvaajien interaktiivisuutta sekä mahdollisuutta upottaa tilastoku-vaajat omille sivuille pidettiin hyvinä ominaisuuksina.

Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot, jotka korostuivat etenkin ky-syttäessä kaikkein tärkeimpiä tilastosisältöjä. Lisäksi tärkeinä tietosisältöinä pidettiin työttömyyttä, yritysten määrää sekä ympäristö- ja suhdannetilastoja. Lounaistiedon tilastoseurannan nykysisällöistä liikenne- ja ma-joitustilastoja ei pidetty yhtä tärkeinä.

Kysely toteutettiin toukokuussa 2019. Sähköinen kyselylomake lähetettiin yhteensä 1 378 sähköpostiosoittee-seen, ja kyselyyn saatiin 197 vastausta (14,3 % vastausaste). Vastaajista suurin osa edusti julkista sektoria ja heistä noin kolme neljäsosaa työskenteli Turun seudulla. Valtaosa vastaajista käyttää Lounaistiedon tilastopal-velua satunnaisesti, 14 % käyttää palvelua useamman kerran kuukaudessa ja neljännes ei ollut käyttänyt pal-velua kertaakaan.

Lounaistiedon tilastopalvelu löytyy osoitteesta: https://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

6

 

Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Eurooppa-foorumissa 29.-31.8.2019

Elokuun viimeisenä viikonloppuna Turussa järjestettävä Eurooppa-foorumi on kaikille avoin kansalaistilaisuus, joka toimii alustana rakentavalle vuoropuhelulle Euroopasta ja Euroopan Unionin merkityksestä ja kehitykses-tä, tuoden päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Foorumin ohjelma koostuu yli 40 tilaisuudesta, kuten kyse-lytunneista, paneelikeskusteluista ja seminaareista. Mukana tapahtumassa ovat poliittiset päättäjät, kansalais-järjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset.

Eurooppa-foorumin ajan Turun pääkirjaston sisäpihalla on avoinna Eurooppa-tori, jossa kävijöillä on mahdolli-suus tutustua suomalaisiin ja paikallisiin Eurooppa-toimijoihin sekä keskustella ja saada tietoa Euroopan Unionista. Europe Direct Varsinais-Suomi on torilla mukana esittelemässä toimintaansa. Tori on avoinna 29.–30.8. klo 10–17 ja 31.8. klo 10–15.

Foorumin teema ”Nyt saa sanoa!” kuvaa tapahtuman luonnetta edistää yhteiskunnallista keskustelua Euroo-pan tulevaisuudesta sekä Suomen asemasta ja roolista osana Eurooppaa. Varsinais-Suomen liitto yhteistyö-kumppaneineen järjestää Eurooppa-foorumissa kaksi mielenkiintoista keskustelutilaisuutta, joiden aiheina ovat Euroopan TEN-T liikenneverkko ja älykkään erikoistumisen teemat:

Torstaina 29.8. klo 13.30 - 15.00 ”How to strengthen Southern Finland as the gateway to Europe? Connectivity as the core Finland's TEN-T strategy”

Paneelikeskustelu eteläisen Suomen kytkeytymisestä Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja sen ydinverk-kokäytävään. Näkökulmana erityisesti Turun ja Lounais-Suomen asema porttina länteen ja Tunnin juna osana kansainvälistä liikenneyhteyttä aina Tukholmasta Pietariin. Paneelissa pohditaan saavutettavuutta ja sen stra-tegista merkitystä Suomelle.

Paneelikeskustelussa ovat mukana Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, europarlamentaarikko Henna Virkku-nen, Tukholman Mälarin alueen pääsihteeri Maria Nimvik Stern, liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Mikko Koskinen sekä Euroopan komission liikenneosaston (DG Move) edustaja Philippe Chantraine. Keskus-telu käydään Turun pääkirjastolla englanninkielellä.

Lauantaina 31.8. klo 11.00-11.45 ”Älykkäät innovaatiot ja alueen tulevaisuus”

Tilaisuudessa käydään eri puolilta Suomea olevien maakuntien kesken keskustelua alueiden vahvuuksista ja siitä, miten niitä jalostetaan EU:n älykkään erikoistumisen strategioiden kautta innovaatioiksi. Lisäksi pohditaan sitä, miten maakuntien välistä yhteistyötä ja oppimista voisi vahvistaa ja miten maakunnat näkyvät Euroopassa, yhdessä ja erikseen.

Mukana keskustelemassa ovat Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Etelä-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri ja Satakuntaliitto (nimi vahvistetaan myöhemmin). Keskustelu käydään Turun pääkirjaston sisäpihalla Eurooppa-torilla ja sen järjestävät Varsinais-Suomen liitto ja Europe Direct Varsinais-Suomi.

Tervetuloa mukaan politiikan syksyn avaustapahtumaan Turun Eurooppa-foorumiin!

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771 ja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, 040 721 3429.

Plan4Blue Suomen ja Viron merialuesuunnittelun yhteistyöhanke


Kestävää sinistä kasvua edistävä Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue) päät-tyy syyskuussa 2019. Hankkeessa toteutettiin laajoja analyysejä ja selvityksiä koskien Suomenlahden ja Saa-ristomeren alueen sinisiä toimialoja, meriluontoa sekä rajat ylittäviä toimintoja. Hanke kokosi Suomen ja Viron sinisten toimialojen asiantuntijoita yhteen useissa työpajoissa ja tilaisuuksissa vuosina 2016–2019, minkä li-säksi hanke toimi keskustelualustana Suomen ja Viron merialuesuunnittelun vastuutahoille.

Hankkeessa toteutettiin mereisten toimialojen tulevaisuusskenaariot, joiden laatimiseen hyödynnettiin muun muassa talousanalyysejä, kyselyjä, haastatteluja sekä työpajatyöskentelyä. Animaatio sinisen talouden vaih-toehtoisista skenaarioista Suomenlahdella ja Saaristomerellä: https://www.youtube.com/watch?v=VtPkJEsbnaw


Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, puh. 045 807 8969