Ylatunniste2 
 

Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka työttömyys alenee ja työvoiman kysyntä kasvaa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen, ja vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,4 %. Kuluvan vuoden aikana työllisyyden kasvuvauhti on kuitenkin taittunut. Työllisyysasteen kasvun trendi on hidastunut selvästi ja työllisten määrän kasvu näyttää pysähtyneen kokonaan. Työllisyyskehityksen taittumisesta huolimatta työttömyyden lasku on jatkunut Varsinais-Suomessa nopeana. Myös avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvua etenkin Turun seudulla. Työvoimalle on siis Varsinais-Suomessa kysyntää, joten työllisyysasteen kasvun näin selvä hidastuminen herättääkin kysymyksiä.

Yksi mahdollinen selitys työllisten määrän kasvun pysähtymiseen löytyy väestörakenteesta. Kun eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin mitä nuoria valmistuu työelämään, työllisten määrä vähenee auttamatta. Tämä vaikutus korostuu, kun työttömyys alkaa olla alhaisella tasolla, jolloin osaavan työvoiman reservit ovat pienempiä. Muuttovoitto toki korvaa osan työikäisen väestön vähenemistä. Työikäisen väestön määrän pieneneminen ei kuitenkaan selitä työllisyysasteen kasvun hidastumista, vaan pelkästään työllisten absoluuttisen määrän kehityksen muutoksia.

Toinen mahdollinen selitys on työllisyysasteen mittaustapa ja sen vaikutukset työllisyysasteen trendin tulkintaan. Koska työllisyyttä mitataan kyselytutkimuksella toisin kuin rekisteritietoon pohjautuvaa työttömyyttä, voi maakunnittaisissa tiedoissa olla pienestä otoskoosta johtuvaa tilastovirhettä. Pienikin tilastovirhe voi johtaa trendikäyrän laskennassa uusimpien arvojen liian voimakkaaseen nousuun tai laskuun. Tämä otosharha poistuu asteittain uusien tilastopäivitysten tultua, joten vuoden vaihteen jälkeen saadaan tarkempi kuva maakunnan työllisyyskehityksen sunnasta.

1

2

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö etenee

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmän kokous pidettiin keskiviikkona 6.11.2019.Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisista aiheista, kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta, liikenne- ja ilmastopolitiikan linjauksista ja liikenteen tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä. Kokouksen aikana hyväksyttiin Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yleistavoitteet, kuultiin liikennepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista ja Turun seudun liikennemallitarkastelujen tuloksista sekä käytiin läpi tulevaisuustarkastelujen lähtökohtia. Lisäksi päätettiin liikennejärjestelmätyön vuoden 2020 toimintasuunnitelmasta ja rahoituksesta. Ajankohtaisina asioina kuultiin MAL-sopimusvalmistelusta, maakunnan ilmastotiekartan valmistelusta ja avoinna olevasta Turun kaupunkiseudun liikenneympäristökyselystä.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyön konsultti, projektipäällikkö Sakari Somerpalo esitteli ehdotuksen Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yleistavoitteiksi. Esitellyt yleistavoitteet perustuvat valtakunnallisiin reunaehtoihin ja tavoitteisiin, sekä Varsinais-Suomen ja Turun seudun aiempiin liikennejärjestelmätavoitteisiin ja toimintaympäristön muutosten niihin tuomiin päivitystarpeisiin. Lisäksi tavoitteissa on huomioitu liikennejärjestelmää laajemmat tavoitteet ja visiot.

Syksyllä 2018 arvioitiin edellisten, vuonna 2014 hyväksyttyjen, Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuutta suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyön lähtökohtana ja yleistavoitteiden määrittämisessä.

Ohjausryhmä hyväksyi liikennejärjestelmän kehittämisen yleistavoitteiksi kestävän ja vähäpäästöisen, kilpailukykyisen ja vetovoimaisen sekä turvallisen ja terveellisen liikennejärjestelmän.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessin edetessä yleistavoitteita tullaan tarkentamaan painotuksilla ja linjapäätöksillä, jotka ohjaavat lopullista suunnitelmaa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessi etenee tulevaisuustarkastelujen, liikennejärjestelmävaihtoehtojen ja vaikutustarkastelujen laadinnalla. Tammikuun lopussa järjestetään kuntapäättäjille ja virkamiehille seutukunnittaiset suunnittelufoorumit, joiden aiheina ovat liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisut kunnissa. Lisäksi elinkeinoelämän edustajille järjestetään sidosryhmätilaisuus alkuvuodesta 2020.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

WHO:n uusi kulttuurihyvinvointiraportti julkaistu – Varsinaissuomalainen kulttuuri-hyvinvointiosaaminen näkyvästi mukana kansainvälisessä työssä

WHO:n Euroopan aluetoimisto julkisti Helsingissä 11.11.2019 uuden taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin pureutuvan, yli 900 tutkimusjulkaisua kattavan raportin. Kyseessä on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan on näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan terveyttä ja hyvinvointia. Taiteisiin osallistumisen on havaittu mm. vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Lisäksi mm. tanssin on todettu parantavan Parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa ja draamatoiminnan on kouluissa havaittu vähentävän kiusaamista sekä keskinäistä kilpailua. Raportti osoittaa selkeästi, että taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

Julkaisutilaisuuden järjestäminen Suomessa mahdollistui, koska Suomessa on tehty viime vuosina laajaa yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla. Varsinais-Suomi maakuntana on toiminut edelläkävijänä kulttuurihyvinvointityön kehittämisessä ja alan osaaminen on maakunnassamme huipputasoa. Erityisesti taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin Taikusydänyhteyspiste, joka toimii Turun ammattikorkeakoulussa, on aktiivisesti toiminut kulttuurihyvinvointialan valtakunnallisen yhteistyön koordinoijana ja kehittäjäkumppanina. Taikusydänyhteyspisteen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitinen toimi myös nyt julkaistun raportin suomalaisena vertaisarvioitsijana.

Varsinais-Suomessa kulttuurihyvinvointi on Taikusydämen ansiosta saatu osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä sekä Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Yhteistyö on johtanut Varsinais-Suomessa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien syntymiseen sekä lasten ja nuorten taidesuhteen syvenemiseen. Ennen kaikkea työ on lisännyt kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta maakunnan asukkaille, erityisesti niille kohderyhmille, jotka eivät palveluiden pariin muuten pääse. Yhteyspisteen toiminta taiteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialat yhdistävänä toteuttaa suoraan pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman kirjausta “Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä.” ja tukee myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelman sekä Luova Varsinais-Suomi 2025 -kulttuuristrategian painopisteitä. WHO:n julkaisema raportti vahvistaa sen, että kulttuurihyvinvointiosaaminen, sen kehittäminen, hyvien käytäntöjen jalkauttaminen ja entistä laajamittaisempi hyödyntäminen alueella vaikuttavat vahvasti maakunnan asukkaiden hyvinvointiin. Neuvottelut Taikusydämen toiminnan vakinaistamisesta, ministeriötason perusrahoituksesta ja pysyvästä konsortiopohjaisesta jatkomallista ovat parhaillaan käynnissä. Maakunnan kannalta on tärkeää varmistaa, että kulttuurihyvinvointityön kehittäminen ja yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin riittävällä tuella ja resurssilla.

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista:
http://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771, projektipäällikkö, erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf, Turun ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi(at)turkuamk.fi

Vaikuta Valonian uuden ohjelman sisältöön

Valonian ohjelmakausi päättyy ensi vuonna ja uuden ohjelman suunnittelu on käynnissä. Sidosryhmiltä kootaan nyt mietteitä siitä, mikä on sujunut hyvin, millaista yhteistyötä kaivataan lisää ja mihin haasteisiin Valonia voisi tuoda lisäresurssia työn vauhdittamiseksi. Kysely on auki 20.11. saakka osoitteessa
https://www.lyyti.fi/questions/5903a70360

Tulevan ohjelman suunnitteluun voi osallistua yhteisessä työpajassa, joka järjestetään Turussa, Radisson Blu Marinassa 2.12. klo 12.30–15.30. Ilmoittautuminen 20.11. mennessä osoitteessa
https://www.lyyti.fi/reg/Valonian_ohjelmatyopaja_5449

Valonian toiminnan kannalta keskeistä on, että kuntien ja sidosryhmiemme kanssa voidaan muodostaa yhteiset tavoitteet ja tehdä entistä vaikuttavampaa työtä niiden eteen.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Turussa pilotoidaan joukkoliikenteen mentorointimallia

Valonia ja Turun seudun joukkoliikenne Föli kehittävät ja pilotoivat yhdessä seniorien mentorointimallia, jossa aktiiviset joukkoliikenteenkäyttäjät opastavat ikätovereitaan 30 päivän kokeilujakson ajan. Tarkoituksena on luoda kannustavaa ilmapiiriä myös heille, jotka mieltävät joukkoliikenteen hankalaksi esimerkiksi fyysisten esteiden tai liian teknisiltä tuntuvien reittiopassovellusten takia. Tavoitteena on kerätä senioreiden kohtaamia haasteita koko matkaketjun varrelta sekä selvittää, miten mentorointimalli voisi jäädä pysyväksi toimintatavaksi.

Ensimmäinen osa kokeilusta käynnistyi 30.10.2019 yhdentoista parin voimin. Kokemuksia jaetaan pareittain sekä yhteisesti ryhmän kanssa. Turun AMK:n sosionomiopiskelijat havainnoivat ja haastattelevat pareja projektityönään. Kerätty aineisto analysoidaan ja sitä hyödynnetään myös Fölin palveluiden ikäystävällisyyden lisäämisessä.

GreenSAM-hankkeessa kehitetään parempaa joukkoliikennettä senioreille

Nyt toteutettava pilotti on osa Green Silver Age Mobility -hanketta, jossa edistetään siirtymistä ympäristöystävällisempään ja kestävään liikkumiseen huomioimalla erityisesti vanhusväestön erityistarpeet. Tavoitteena on tukea ikäihmisten aktiivista osallistumista kestävien liikkumismuotojen suunnitteluun ja sitä kautta lisätä kaupunkipyöräjärjestelmien, joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalvelujen ikäystävällisyyttä.

Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja. Toimivimmat mallit kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun tueksi. Työkalupakkia on tarkoitus hyödyntää hankkeen kohdekaupungeissa sekä edelleen laajemmin koko Itämeren alueella.

Keväällä 2020 hanke jatkuu kokeilujaksolla, jossa ikäihmisten mentoreina ovat nuoret. Tavoitteena on lisätä ylisukupolvista yhteistyötä ja suunnitella opintojakso, jossa nuoret voivat tukea ikäihmisiä joukkoliikenteen käyttäjinä.

Hankkeen kesto: 1.1.2019–30.6.2021. Rahoitus: Interreg Baltic Sea Region ja TEM. Hankkeessa ovat mukana seuraavat kaupunki- ja kuntatoimijat sekä tutkimusorganisaatiot: Hampuri (päätoteuttaja), Aarhus, Gdansk, Tarto, Riika, Valonia / Varsinais-Suomen liitto, Institute of Baltic Studies ja Turun ammattikorkeakoulu. http://greensam.eu/

Lisätietoja: projektiasiantuntija Silja Ngobese, puh. 040 184 7083


Uusi Pienvesiopas kannustaa ja tukee pienvesien suojelutyötä

Purot, lähteet, norot ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Kuitenkin pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. Pienvedet kärsivät mm. ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit.

Juuri julkaistu Pienvesiopas on ensimmäinen kokoava opas pienvesien tunnistamisesta ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Se tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema opas on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa. Oppaan ovat kirjoittaneet ja koonneet Valonian vesiasiantuntijat yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Oppaan pysyvä linkki: http://hdl.handle.net/10138/306503

Lisätietoja: vesiasiantuntija Janne Tolonen, puh. 050 518 7755