Ylatunniste2
 

Uuden rakennerahasto-ohjelman painopisteet on päätetty

Maan hallitus teki marraskuun lopulla päätöksiä Euroopan unionin vuosien 2021–2027 alue- ja rakennepolitiikan Suomen toimenpideohjelmasta ja linjasi ohjelmien lukumäärän, painopisteet ja valtakunnallisen toiminnan osuuden rahoituksesta.

Suomeen Ahvenanmaata lukuun ottamatta tulee yksi ohjelma, jonka kautta toteutetaan sekä Euroopan alue-kehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Alueiden ehdotukset ohjelman sisällöiksi ovat lähellä toisiaan. Harvan asutuksen erityistoimet Itä- ja Pohjois-Suomessa sisällytetään koko Suomen kattavaan ohjelmaan. Ohjelman sihteeristö toimii kahdessa alueellisessa kokoonpanossa: Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suomen alue- ja rakennepolitiikka saanto EU:sta on komission esityksen mukaan noin 1,6 miljardia euroa. Tämän lisäksi tulee kansallinen julkinen rahoitus valtiolta ja kunnilta sekä yksityistä rahoitusta. Ohjelmakauden 2021–2027 kokonaisvolyymi on yhteensä noin 4 miljardia euroa. Rahoituksen jakautumisesta alueiden kesken päätetään myöhemmin.

Uuden ohjelman strategiset painopisteet ovat:


1. Pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen (sisältää pk-yritysten toimintaympäristöä tukevat elinkeinoelämälähtöiset laajakaista- ja liikenneinfrainvestoinnit harvaan asutuilla alueilla)
2. Vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
3. Elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen
4. Jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn murroksessa
5. Työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen
6. Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.


Valtakunnallisesti ohjattuun toimintaan varataan UUDE EAKR:n kokonaisrahoituksesta enintään kahdeksan prosenttia ja ESR:stä enintään 20 prosenttia. EAKR:n kahdeksan prosentin osuudesta varataan neljä prosenttia ja ESR:n 20 prosentin osuudesta varataan kolme prosenttia InvestEU:n toimintaan. InvestEU on uusi mekanismi mahdollistamaan pk-yritysten rahoitusta.


Ohjelmavalmistelu etenee nyt siten, että työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt valtakunnallisen ohjelman tekstiversion laajalle kommenttikierrokselle 13.12.2019. Alueilla sidosryhmille lähetetään erillinen kysely ja saadut palautteet kootaan yhteen 13.1.2020 mennessä ja yhteenveto toimitetaan viimeistään 20.1.2019 mennessä ministeriöön. Tämän jälkeen ohjelma käy läpi vielä erilaisia työstövaiheita ennen pitkälle valmistellun luonnoksen toimittamista komissiolle ennakkotarkastelua varten huhtikuussa 2020.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 5063 715


Positiivinen rakennemuutos yhä voimissaan

Lounaistieto toteutti vuosi sitten Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva -palvelun, joka löytyy osoitteesta: www.poretieto.fi Palveluun on kerätty ajantasaista tietoa Lounais-Suomen kehityksestä positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta. Yhtenä ilmiönä palvelussa seurataan työvoiman kysyntää ns. pore-ammateissa.


Positiivisen rakennemuutoksen kannalta keskeisillä aloilla työvoiman kysyntä on pysynyt korkeana Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Pore-aloilla työvoiman kysyntä on itse asiassa kiihtynyt kesän jälkeen. Pore-ammattien työvoiman kysyntä keskittyy hyvin vahvasti Turun seudulle, jossa se on myös määrillisesti suurin. Muilla seuduilla kehitys on huomattavasti tasaisempaa.
Pore-ammatit ovat ammattinimikkeitä, joiden osaajien kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut positiivisen rakennemuutoksen vuoksi. Pore-ammatit sisältävät seuraavat työtehtävät: ICT-alan ja lääkekehityksen asiantuntijat sekä asiantuntija- ja suorittavan tason tehtävät kone- ja metalliteollisuudessa ja sähköteknologian, automaation ja robotiikan aloilla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

2

 

Salolaiset nuoret ilmastokeskustelussa kuntapäättäjien kanssa

Syksyn 2019 aikana joukko salolaisia nuoria ja kuntapäättäjiä on käynyt keskustelua kaupungin ilmastotyöstä sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta. Valonian kokeilussa salolaiset nuoret kutsuivat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa eri tilaisuudessa, tavoitteena testata yhteisten tapaamisten voimaa nuorten vaikutuskeinona päätöksenteossa. Kokeilussa oli mukana 14 nuorta kolmesta oppilaitoksesta sekä yhteensä kahdeksan nuorten valitsemaa kuntapäättäjää.

Taustalla nuorten ilmastohuoli – kasvokkain järjestetyillä tapaamisia päätöksentekoa tutuksi

Hanke perustui tunnistetulle tarpeelle huomioida nuorten huoli ilmaston ja ympäristön tilasta nykyistä paremmin sekä tuoda nuorten ääni ja näkemykset mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Nuorille tarvitaan selkeitä kanavia tuoda ilmastohuolensa ja ajatuksensa tulevaisuuden kaupungista kuuluviin päättäjille.

Osallistujille järjestettiin ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikävely, jonka aikana keskusteltiin Salon keskustan kehityksestä kestävyys- ja ilmastonäkökulmasta. Kävelyn aikana nuoret ja päättäjät havainnoivat kotikaupunkiaan pienryhmissä ja visioivat Salon katukuvaa vuonna 2035 hiilineutraaliustavoitteiseen peilaten. Havainnoissa peräänkuulutettiin mm. monimuotoisempaa kaupunkiluontoa, aurinkopaneeleja hyödyntävää katuvalaistusta, julkisen liikenteen kehittämistä sekä kestäviä valintoja helpottavia palveluita, kuten kaupunkipyöriä.

Toisessa tapaamisessa teemana oli ilmastonmuutoksen tieteellinen tutkiminen, tulevaisuuden kaupunkiarkkitehtuuri sekä kestävät julkiset hankinnat. Asiantuntija-alustusten jälkeen työpajoissa keskusteltiin myös viestinnästä sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Kävi ilmi, että viestintä on yhä olennaisempaa: monikaan nuori ei tiennyt kotikaupungissa jo tehdystä ilmastotyöstä. Viimeinen tapaaminen keskittyikin Salon kaupungin ilmastotyöhön sekä siihen, kuinka nuorten roolia jatkossa voidaan vahvistaa. Tapaamisissa tunnelma oli välitön ja keskustelu todella rakentavaa. Kokeilu koettiin erittäin onnistuneeksi, se sai paljon kiitosta osallistujilta ja on selvästi vastannut tarpeeseen.

Toimintamalli tehostaa demokratiakasvatusta ja tuo esiin ilmastovaikuttamisen keinoja

Nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun edistämiseen ja näiden käytäntöjen vakiinnuttamiseen ilmasto- ja kestävän kehityksen teemojen parissa tulee panostaa jatkossa entisestään. Kokeilun opit kootaan toimintamalliksi oppilaitosten, järjestöjen tai muiden nuorten kanssa toimivien tahojen käyttöön.

Toimintamallin tarkoitus on edistää ilmastotyötä kunnissa, antaa nuorille välineitä ilmastonmuutoksen käsittelyyn, tuoda poliittinen vaikuttaminen lähemmäs nuoria ja edistää nuorten osallisuutta kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa.

Kokeilun taustalla on Ympäristöministeriön Kestävä Kaupunki -ohjelmaan kuuluva Valonian toteuttama ”Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä” -hanke.

Lisätiedot: Anna von Zweygbergk, puh. 040 1821 117