Ylatunniste2 
 

Työllisyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen. Vuoden 2019 aikana työllisyysasteen kasvu hidastui jonkin verran, mutta kasvu on näyttää elpyneen vuoden loppupuolella. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendikehityksessä näkynyt notkahdus näyttäisi siis jääneen tilapäiseksi.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,7 %, mikä oli vajaan prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Myös työllisten määrän trendikehitys kääntyi Varsinais-Suomessa hienoiseen kasvuun viime vuoden lopulla. Koko maassa työllisyysaste oli vuoden lopussa tasan 73 %, ja työllisyyskehitys on elpynyt myös koko maan tasossa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Kuva1

 

Kuva2

 

Uusia elementtejä kansalliseen rakennerahastovalmisteluun ja rahoituksen maakunnalliseen kohden-tamiseen - oikeudenmukaisen siirtymän rahasto perustetaan

Uuden, joulukuussa aloittaneen EU-komission yksi keskeinen tavoite on toimeenpanna ja rahoittaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Tavoitteen toteuttamiseen käytetään sekä Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa että oikeudenmukaisemman siirtymän mekanismia.

Oikeudenmukaisemman siirtymän rahasto (JTF, Just Transition Fund) on osa uutta koheesiopolitiikan rahastoa, jonka toimeenpano liitetään osaksi kansallista rakennerahasto-ohjelmaa omaksi erilliseksi rahastokseen ja ilmeisesti myös omaksi erityistavoitteeksi.

Suomi saa rahaston kautta uutta rahoitusta n 165 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2021-2027. Jotta tämä raha saadaan täysimääräisenä käyttöön, täytyy jäsenmaan sitoa EAKR- ja ESR-ohjelmien kansallisesta kehyksestä vähintään 1,5 kertainen summa osaksi rahastoa. Suomen tapauksessa näistä kehyksistä täytyy osoittaa vähintään 247 miljoonaa euroa, jolla summalla siis perus EAKR/ESR-rahoituskehys pienenee.

Suomen saanto oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista koostuu kolmesta varojenjakomenetelmän kriteeristä:


• Hiili-intensiivisten NUTS2-tason alueiden teollisuuslaitosten kasvihuonepäästöt (61% eli 101 miljoonaa euroa)
• Hiili-intensiivisten NUTS2-tason alueiden työllisyys teollisuudessa (22% eli 37 miljoonaa euroa)
• Turpeen tuotanto (17% eli 27 miljoonaa euroa).


Rahaston kautta tullaan rahoittamaan vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia lieventäviä toimia. Näitä ovat mm. talouden monipuolistamiseen ja alueiden työnhakijoiden uudelleenkoulutukseen ja aktiiviseen osallistamiseen tähtäävät toimet. Taantuvilla alueilla tuki liitettäisiin hiiliintensiivisen toiminnan asteittaiseen lopettamiseen. Tuella voidaan edistää myös uutta elinkeinotoimintaa uutta teknologiaa tai uusia puhtaampia prosesseja tai tuotteita.

Komissio antaa esityksensä rahoituksen maantieteellisestä/alueellisesta kohdentumisesta helmikuun lopussa osana maakohtaisia raportteja.

Sinänsä tervetullut ja tärkeään aiheeseen ja tavoitteeseen kohdentuva uusi rahasto vaikuttaa kansallisen rahoituksenjaon alueellista kohdentumista koskeviin neuvotteluihin. Koska rahoitus tullaan allokoimaan pääsääntöisesti alueellisesti ja toisaalta alueellista jakautumista ei vielä tiedetä, ei muunkaan rahoituksen jakoperiaatteis-ta voida sopia ennen kuin kaikki jakoon liittyvät seikat ovat tiedossa. Tämä tulee viivästyttämään lopullisen rahoitusjakoratkaisun syntymistä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 506 3715