Ylatunniste2 

Koronakriisi on kasvattanut lomautuksia erityisesti palvelualoilla

Koronatilanne näkyy kuitenkin myös Varsinais-Suomessa lomautusten huomattavan suurena kasvuna. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakkotietojen perusteella lomautusten määrä lähti Varsinais-Suomessa nopeaan kasvuun maaliskuun lopulla, ja uusia lomautuksia on alkamassa runsaasti myös huhtikuussa. Lomautukset ovat painottuneet vahvasti palvelualoille, kuten majoitus- ja ravitsemisalalle, siivousalalle ja kaupan alalle. Vähemmällä päässeitä aloja ovat olleet rakentaminen, monet teollisuuden alat sekä nettikauppa ja siihen liittyvät kuljetukset. Työttömien määrä ei ole kasvanut samaa vauhtia lomautusten kanssa, mutta poikkeustilanteen pitkittyessä lomautukset saattavat muuttua irtisanomisiksi.

Lomautuksia koskevia YT-neuvotteluja on Varsinais-Suomessa kuitenkin vielä runsaasti käynnissä. Vaikka kaikkia YT-neuvottelujen piirissä olevia ei lomauteta ainakaan heti tai kokoaikaisesti, voi lomautettujen ja irtisanottujen määrä vielä kasvaa. YT-neuvotteluja käydään myös etupainotteisesti, jotta toimenpiteitä on mahdollista tehdä yrityksissä tarvittaessa nopeasti. Eniten YT-neuvotteluja on käynnissä teollisuudessa ja kaupan alalla sekä erilaisissa hallinto- ja tukipalveluja tarjoavissa yrityksissä.

Koronakriisi näkyy voimakkaasti myös matkailun tilastoissa. Turun lentoaseman matkustajamäärä puolittui maaliskuussa, ja matkustuksen rajoitustoimien käynnistyttyä lentoliikenne Turusta on pysähtynyt käytännössä kokonaan. Myös yöpymisten määrä Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä puolittui maaliskuun aikana. Selkeästi eniten vähenivät Aasiasta tulevien matkustajien yöpymiset. Huhtikuussa yöpymiset ovat oletettavasti vähentyneet vielä huomattavasti maaliskuuta enemmän.

Ajantasaista tietoa koronatilanteen työllisyysvaikutuksista löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

2

 

3

 

Yritystoiminnan tukeminen koronakriisissä

Yritystoiminnan tukemiseen koronakriisissä on tarjolla laaja tukipaketti. Se minkä tyyppistä ja mistä tukea haetaan, määräytyy pitkälti yrityksen koon mukaan. Varsinais-Suomessa julkisen puolen tukitoimia ja tilannekuvaa käydään läpi viikoittain kokoontuvassa Turku Business Regionin johdolla toimivassa Varsinais-Suomen yrityspalveluiden koordinaatioryhmässä. Ryhmään kuuluu edustajia mm. seudullisista kehittämiskeskuksista, kuntien elinkeinotoimista, Varsinais-Suomen liitosta, ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, verohallinnosta, Business Finlandista ja Finnverasta.

4

Yksinyrittäjien toimintatuki (tuen myöntäjänä kunnat)

Yksinyrittäjien toimintatukea haetaan kunnilta. Varsinais-Suomessa hakua on organisoitu sekä seutukunnittain koottuna (esim. Turun seutukunta) että yksittäisten kuntien tarjoamana palveluna. Ensimmäiset haut ovat avautuneet 16.4.2020. Kaikkien kuntien hakulinkit kootaan yhteen paikkaan Varsinais-Suomen liiton nettisivuille.

Tuen suuruus on 2 000 euroa ja se voidaan myöntää yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen (esim. yritystoimintaan hankittavien tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot) kattamiseen. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, Avustusta voidaan maksaa 16.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yrityksen kehittämisavustus (enintään viisi henkilöä työllistävät yrittäjät, tuen myöntäjä ELY-keskus)

ELY-keskukset myöntävät yritysten kehittämisavustusta enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille koronavirusepidemiasta aiheutuviin markkina- ja tuotantohäiriöihin. Tavoitteena on tukea yrityksiä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä kannustaa yrityksiä työllistämiseen, uudistumiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

Kehittämisavustusta voidaan myöntää tilanneanalyysin tekemiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Tilanneanalyysin tuki on enintään 10 000 euroa ja kehittämistoimenpiteiden 100 000 euroa. Molemmissa tukimuodoissa tukiprosentti on 80. Avustuksesta voidaan maksaa 70 % ennakkona. Avustusta haetaan ELY-keskukselta sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa.

Yritysten kehittämispalvelut (tuen myöntäjä ELY-keskus)

ELY-keskuksen kautta voi hakea yritysten kehittämispalveluita. Näillä konsulttipalveluilla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Palvelun kesto voi olla 1-15 päivää. Koronaepidemian takia yritysten omavastuuosuutta on alennettu huomattavasti ja tällä hetkellä palvelu maksaa yritykselle vain 30 €/päivä.

Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa (Yli 5 henkilöä työllistävät yrittäjät, tuen myöntäjä Business Finland)

Business Finland tarjoaa liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa. Rahoituspalvelut on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoituksen avulla yritys voi kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja.

Liiketoiminnan kehitysrahoitusta voidaan käyttää esiselvityksen tekemiseen ja kehittämisrahoitukseen. Ehdot ovat samantyyppiset kuin ELYjen myöntämässä yritysten kehittämisavustuksessa. Esiselvityksen tuki on maksimissaan 10 000 euroa ja kehittämisrahoituksen 100 000 euroa. Molemmissa tukimuodoissa tukiprosentti on 80. Avustuksesta voidaan maksaa 70 prosenttia ennakkona. Avustusta haetaan sähköisesti Business Finlandin asiointipalvelussa.

Finnveran käyttöpääomarahoitus

Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa Finnvera turvaa pk-yritysten lisääntyneitä käyttöpääomatarpeita ensisijaisesti alkutakauksella, pk-takauksella ja Finnvera-takauksella.

Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta toimineille yrityksille, ja pankki hakee sitä suoraan yrityksen puolesta. Alkutakauksessa Finnveran takausosuus on enintään 80 %. Pk-takaus on tarkoitettu yli kolme vuotta toimineille yrityksille ja sillä voidaan taata korkeintaan 150 000 euron suuruinen pankin myöntämä laina. Pankki hakee myös tätä takausta suoraan yrityksen puolesta.

Finnvera-takausta voidaan myös käyttää yritysten koronaviruksesta johtuvien lisääntyneiden käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen, jos Finnveran alkutakaus tai pk-takaus eivät sovellu yrityksen tarpeeseen. Finnvera-takauksessa on otettu käyttöön ns. fast track -menettely, joka koskee pankin myöntämää 150 000–1 000 000 euron suuruista käyttöpääomalainaa, jossa Finnveran takausosuus on nostettu 80 %:iin ja jossa vakuusvaatimuksesta on luovuttu. Yrityksen tulee neuvotella ensin lainasta pankkinsa kanssa ja hakea vasta sen jälkeen Finnvera-takausta Finnverasta.

Tuki maaseudun yrityksille

Koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan maa- ja elintarviketalouden tukipakettia. Tavoitteena on tuoda asetus maaseudun yritysten väliaikaisesta tuesta valtioneuvoston käsittelyyn 29.4.2020 ja saada haku auki toukokuun alusta.

Tulevan avustuksen tarkoituksena on maatilakytkentäisen yritystoiminnan sekä maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien mikroyritysten maksuvalmiuden turvaaminen koronavirusepidemiasta johtuvien merkittävien markkina- ja tuotantohäiriöiden aiheuttaman taloudellisen tilanteen heikentymisen takia. ELY-keskusten ja muiden rahoittajatahojen lisärahoitus koronavirustilanteessa ei tällä hetkellä kata näiden toimialojen yrityksiä.

Suunnitelmien mukaan avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen turvaaviin välttämättömiksi arvioituihin menoihin yleisavustuksena aikaisintaan 16.3.2020 alkaneelle enintään kuuden kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Avustusta voidaan myöntää kerralla vähintään 5 000 euroa ja enintään 20 000 euroa. Avustuksen määrä on enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (tuen myöntäjänä KELA)

Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

  • päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt
  • yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk.

Yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaa, jotta voi saada työmarkkinatukea.

Nämä väliaikaiset ehdot yrittäjän työttömyysturvassa ovat voimassa 30.6.2020 asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630

Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitushaku kiinnosti laajasti alueen toimijoita

Varsinais-Suomen liiton kautta oli 17.4.2020 mennessä haettavissa maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen kohdennettua rahoitusta (alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen). Haussa saatiin yhteensä 25 hakemusta ja haettu tukisumma oli lähes 845 00 euroa, tukea on jaossa 325 000 euroa.

Haun painopisteenä oli suunnata rahoitusta erityisesti hillitsemään koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamia vaikutuksia ja edistää niistä toipumista. Haku kiinnosti monia uusia toimijoita ja esimerkiksi alueen kulttuuri, - urheilu- ja sosiaalialan järjestöjen kautta saatiin 10 hakemusta. Neljä hakemusta kohdistui matkailusektorin kehittämiseen. Loput hankkeet keskittyivät mm. työllisyyteen, kuntoutukseen ja yritystoiminnan muutoskyvykkyyden kehittämiseen. Päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään toukokuun maakuntahallituksen kokouksessa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630

Turku ylivertainen sijaintipaikka lääketuotteiden kaupallistamiseen

Hallitus sopi 7.-8.4. pidetyssä kehysriihessä terveydenhuollon kasvustrategian tukemisesta 5 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2022 aikana. Käytännössä hallituksen sopima tuki tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Päätöksessä tarkoitettuja keskittymiä ovat syöpäkeskus, neurokeskus, biopankki, genomikeskus ja lääkekehityskeskus.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää Suomen lääkekehityksen kilpailukykyä. Kansallisen keskuksen on tarkoitus palvella korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. Vaikka Suomessa on korkeatasoista ja kilpailukykyistä lääketieteellistä tutkimusta, syntyy tutkimuksen pohjalta kaupallisia tuotteita kansainvälisesti verrattain vähän. Samaan aikaan kun Suomessa merkittävä kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, vertailumaissa akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty toimivan lääkekehitysprosessin kautta viemään kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä.

Lääkekehityskeskuksen perustaminen on Suomessa tunnistettu kasvustrategiseksi valinnaksi, jolla saadaan kanavoitua osaaminen lääkekehitysalan kehitykseksi ja lääkealan vienniksi. Hallitus päätti vuonna 2018 kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Lääkekehityskeskuksen valmisteluun ja perustamiseen on osoitettu sittemmin tukea myös vuosien 2019 ja 2020 valtion budjeteissa. Tälle vuodelle kansallisille osaamiskeskittymille on osoitettu yhteensä 7 miljoonaa ja vuodelle 2019 5,2 miljoonaa euroa.

Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty erilaisissa työryhmissä ja raporteissa vuodesta 2017 alkaen. Esiselvitysten jatkoksi valmistui vuoden 2019 maaliskuussa Jyrki Liljeroosin selvitystyö kansallisen lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta sekä selvitys sijaintipaikasta. Lääkekehityskeskus on tarkoitus perustaa yhtiömuotoisena. Selvityksen perusteella kansallinen lääkekehityskeskus tarvitsee noin 15–30 miljoonaa alkupääomaa ensimmäisen 5–8 vuoden aikana, jonka jälkeen keskus kykenee rahoittamaan oman toimintansa. Yhtiömallissa valtio rahoittaa osakeyhtiötä pääomistajana, minkä lisäksi osakkaina ovat mukana ainakin lääketieteelliset yliopistot.

Sijaintipaikaksi on selvitystyössä esitetty Turkua. Koulutuksen ja tutkimusperinteen lisäksi Turkua puoltavat seudun tiivis lääkealan ekosysteemi, lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuus sekä alueen erityisen vahva sitoutuminen. Turun seudulla sijaitsee suuria lääkeyrityksiä ja alan työllistävä vaikutus on noin 5 700 teollista työpaikkaa. Suomen lääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä 50 % tulee Turun alueen yrityksistä. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on noin 100 terveysalan yritystä ja ne muodostavat 20 % maakunnan teollisuuden liikevaihdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan yhtiön liiketoimintamallia ja rahoituskysymyksiä mm. yhdessä lääketieteellisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarpeellisuus lienee kaikille osapuolille kiistaton. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta tarvitaan kevään aikana päätös. Samalla on päätettävä lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta. Varsinais-Suomen vahva lääkealan ekosysteemi, alueen lääketeknologinen osaaminen ja tutkimustyön laajuus puoltavat voimakkaasti kansallisen keskuksen perustamista Turkuun.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomessa on mahdollista käynnistää elinkeinoelämää ja rakentamista elvyttäviä liikennehankkeita

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä antavansa vuoden 2020 toisen lisätalousarvion lisäksi jo toukokuussa kolmannen lisätalousarvionsa. Kolmannessa lisätalousarviossa on tarkoitus käynnistää talouden nopeaa elpymistä tukevia hankkeita. Tällaisia työllisyyttä elvyttäviä hankkeita ovat liikenneinfrahankkeet.

Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia ovat seuraavat hankkeet:

Turku–Helsinki Tunnin juna

  • Espoon kaupunkiradan rakentaminen
  • Turun ratapihan kehittäminen ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen rakentaminen

Suuret ja keskisuuret hankkeet

  • E18 Turun kehätie
    • E18 Turun kehätien rakentaminen Raision keskustassa
    • E18 Turun kehätien suunnittelu välillä Naantali–Raisio
  • Vt 8 Laitilan kohdan rakentaminen
  • Vt 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien 4-kaistaistaminen
  • Paraisten väylä
    • Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen rakentaminen
    • Mt 180 Kaarinan läntisen ohitustien jatkosuunnittelu
  • Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) 2. vaiheen suunnittelu

Pienet alueelliset perusväylänpidon hankkeet

  • Vt 1/E18 riista-aidat välillä Turku–Kaarina ja Paimionjokilaakso
  • Vt 10 Turku–Lieto bussi- ja pyöräilyreitin parantaminen 2. vaihe
  • E18 Pappilan pysäköinti- ja saattoliikennejärjestelyt, Salo
  • Kt 43 Uusikaupunki–Laitila jalankulku ja pyöräilyväylä
  • Mt 12003 parantaminen korvaamalla Kivimon lossi sillalla, Parainen
  • Alvar Aallon tien kiertoliittymä, Paimio
  • Vt 10 Sorvaston liittymän turvasaarekkeiden rakentaminen, Koski Tl

Korjausvelan lyhentäminen

  • Kt 40 kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8, Turku, Raisio
  • Mt 224 Vaskio–Marttila parantaminen
  • Päällystetyn tiestön parannuskohteita ja siltojen kunnostus- ja ylläpitotöitä on paljon.

Liitteenä Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia liikenneinfran elvytystoimenpiteitä

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Maakunnallinen matkailun tiekarttatyö käynnistyy

Maakuntahallitus päätti 10.2.2020 maakunnallisen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartan laadinnan käynnistämisestä. Varsinais-Suomen liiton järjestämään tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan kuusi potentiaalista toimittajaa. Liitto on tarjouskilpailun perusteella valinnut FlowHouse Oy:n toteuttamaan tiekartan laadintatyötä koskien vuosia 2021-2027. Korona-viruksen aiheuttaman tilanteen takia laadintaprosessi toteutetaan pääosin syksyllä 2020 ja käytännön työ käynnistetään matkailufoorumin työpajalla 3.9.2020 tilanteen sen salliessa. Työtä tehdään myös sähköisellä HowSpace -työalustalla, jota FlowHouse koordinoi.

Tiekarttatyön keskeiset työvaiheet ovat:

  • Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon nykytilan tunnistaminen ja olemassa olevien alan kehittämisohjelmien huomiointi
  • Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon ekosysteemiin perustuvien aluelähtöisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely/selkeyttäminen ja päivitys
  • Ekosysteemitarkastelu siltä osin kuin liittyy kehittämistoiminnan strategiseen edistämiseen maakuntatasolla
  • Esitys tiekartan seuranta -ja arviointimallista ja tiekartan päivittämisestä tulevina vuosina sekä näkemys alan edunvalvonnasta maakunnallisesta näkökulmasta
  • Aineiston koonti hyödynnettävään muotoon ja raportointi

Tavoitteena on, että prosessi olisi viimeistään valmis alkuvuonna 2021.

Lisätiedot: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, 040 7760310

Kumppanuusstrategialle jälleen vahva tuki

Varsinais-Suomen maakuntastrategian ytimenä toimiva kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Vuoden 2019 lopussa jo kuudennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti 89 % kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on pysynyt korkealla tasolla, sillä jo kolmatta vuotta peräkkäin noin 90 % vastaajista seisoi sen takana.

5

Vastaajista suurin osa piti myös Kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena, sillä 79 prosenttia vastaajista piti sitä toimivana tapana kehittää maakuntaa. Lähes 70 % vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ja reilu puolet piti Kumppanuusfoorumin verkkosivuja hyvinä sekä tietoa alueella tarjolla olevasta EU-rahoituksesta riittävänä. Kolmasosa vastaajista puolestaan näki, että Lounaistieto on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 900 varsinaissuomalaiselle toimijalle, jotka ovat jollain tavalla olleet mukana kumppanuusfoorumin toiminnassa. Kyselyyn vastasi 146 henkilöä, jolloin vastausaste oli 16 %. Yli puolet vastaajista edusti kuntia tai järjestöjä, mutta vastauksia tuli runsaasti myös muiden tahojen edustajilta.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Kumppanuusfoorumin verkkosivuilla osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Energiatehokkuustoimilla kuntiin kymmenientuhansien eurojen säästöt

ELLE-hankkeen tulokset nyt kaikkien hyödynnettävissä

Tehostamalla energiankäyttöään kunta voi minimoida ilmastopäästöjään ja säästää vuositasolla mittavan rahasumman. Valonia toteutti katselmointeja kuudessa kunnassa ja avasi kiinteistötietoja avoimeksi dataksi. Opit ovat nyt kaikkien kuntien hyödynnettävissä.

ELLE-hankkeessa edistettiin innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena olivat kuntien kiinteistöt ja yhteistyökumppaneina olivat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Salo, Somero ja Uusikaupunki.

Hankkeessa tehtiin energiakatselmointeja ja avattiin kuntien kiinteistöjen energiatietoja avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan. Lisäksi järjestettiin useita markkinavuoropuhelutilaisuuksia. kiinteistöissä tehtyjen kevennettyjen energiakatselmointien perusteella pelkästään laitteiden käyntiaikojen ja säätöjen tarkistamisella voidaan saada aikaan mittavia säästöjä. Tehdyissä kuntakohtaisissa selvityksissä ilmennyt säästöpotentiaali pitäisi ottaa kunnissa käyttöön. Kustannusten karsimisessa esitetyt toimenpiteet tulevat entistä tärkeämpään rooliin tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa

Lämmöntalteenotossa eniten tehostamisen varaa – myös valaistuksen uusiminen tuo reilusti säästöjä

Kiinteistöjen kevytkatselmointien tulosten pohjalta koottiin informatiiviset kortit kuntakiinteistöjen tyypillisistä energiateknisistä haasteista ja ratkaisuista. Yhtenä esimerkkinä on tyypilliseen koulukeittiöön lisätty lämmöntalteenotto, jolloin vuositasolla voi säästää jopa 6 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on keskimäärin 5–8 vuotta. Urheiluhallin, viraston tai koulukeskuksen energiaa kuluttavan loisteputkivalaistuksen vaihtaminen led-valaistukseen voi tuoda vuosisäästöä jopa 7500 euroa. Esimerkkejä säästöpotentiaalista on koottu energiakorteiksi, jotka ovat ladattavissa julkaisumateriaalissa. Kortit ovat hyödyllisiä esimerkiksi kuntapäättäjille päätöksenteon tueksi. Niistä voi saada vinkkejä myös pienempien kiinteistöjen energiansäästöön

Markkinavuoropuhelut ja avoin kiinteistödata avaavat kuntien ja yritysten uudenlaista yhteistyötä

Kuntien kiinteistöjen perustietoja koottiin avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan yritysten hyödynnettäväksi. Katselmoinneissa nousseiden havaintojen perusteella järjestettiin tilaisuuksia, joissa kunnat ja yritykset pääsivät keskustelemaan esimerkiksi palvelupohjaisista lämpöratkaisuista ja valaistuksen hankinnasta. Uudenkaupungin Kalannin vanhainkotiin löydettiinkin tilaisuuden kautta sopiva jäähdytysratkaisu.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiankäytön tehostaminen on tärkeää ja kuntakiinteistöjen energiatehokkuudessa on edelleen paljon kehitettävää. Lisäksi tekniikka kehittyy jatkuvasti eikä kunnilla voi aina olla ajantasaista tietoa sopivista ratkaisuista. Markkinavuoropuhelu on hyvä toimintatapa, jolla kunta saa tasapuolisesti ja kootusti tietoa markkinoiden tilanteesta. Näin hankinnan kohteen määrittely on helpompaa ja markkinoiden toimijoilla on mahdollisuus valmistella tarjous kohteeseen parhaiten soveltuvasta ratkaisusta. Tämän hankkeen valaistukseen liittyvän markkinavuoropuhelun myötä syntyivät ehdotukset valaistuksen hankintakriteereiksi myös muiden kuntien käyttöön.

Työ tehtiin osana Valonian ja Varsinais-Suomen liiton Energiaan liittyvän liiketoiminnan lisääminen Varsinais-Suomessa -hanketta, joka sai rahoituksen Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Elle-hankkeen materiaalit on koottu julkaisuun, jonka pysyvä osoite on www.valonia.fi/ellehanke.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan 1. ehdotuksesta pyydettiin lausunnot 97:ltä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:ssä määritellyltä taholta. Lausuntoja saatiin yhteensä 36 kpl ja 10 tahoa ilmoitti, etteivät anna lausuntoa tai ettei heillä ole aihetta lausunnon antamiseen.

Saatua palautetta käsiteltiin MRA:n 11 §:n mukaisessa viranomaisneuvottelussa 7.4.2020. Maankäyttöjaosto on aamulla kokouksessaan 20.4.2020 merkinnyt tiedoksi saadut lausunnot ja niihin laaditun alustavan yleisvastineen sekä käynyt lähetekeskustelun vastineiden ja vaihemaakuntakaavaehdotuksen viimeistelemiseksi.

Seuraavaksi liiton virasto laatii lausuntokohtaiset vastineet ja tekee niiden edellyttämät tarkistukset kaavaehdotukseen ja käy tehtävistä tarkistuksista tarvittavilta osin kunta- ja viranomaiskohtaisia keskusteluja. 

Viimeistellyt vastineet ja tarkistettu kaavaehdotus tuodaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen, joka päättänee asettaa kaavaehdotuksen MRA 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville syyskuuksi. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus käsittelee mahdolliset muistutukset ja esittänee maakuntavaltuuston joulukuun kokoukselle vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Koronatilanteen kehittyminen saattaa vielä vaikuttaa kaavaehdotuksen valmistelu- ja hyväksymisaikatauluun.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137, suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh 040 720 3056

Miten käy EU:n monivuotisen budjetin? - Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulonin katsaus

EU:n uuden 2021-2027 rahoituskauden neuvottelut ovat olleet jäissä koronakriisin takia. Komissio tulee antamaan uuden esityksensä EU:n monivuotiseksi budjetiksi huhtikuun lopussa. Esityksen pitäisi sisältää uusia toimia talouden elvyttämiseksi koronakriisin jälkeen. Pääsevätkö jäsenmaat sopuun tämän vuoden aikana vai tullaanko nykyistä rahoituskautta jatkamaan vielä vuodella?

Komissio tulee antamaan huhtikuun lopussa uuden esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa 23.4. kokouksessaan ja esitys tultaneen julkaisemaan 29.4. Edellinen komission esitys on toukokuulta 2018, jonka jälkeen puheenjohtajamaat Itävalta ja Suomi tekivät omat esityksensä. Viimeisintä, neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tekemää ehdotusta käsiteltiin helmikuussa umpikujaan päättyneissä neuvotteluissa. Jäsenmaiden kannat olivat hyvin kaukana toisistaan suurimpien kiistakysymysten liittyessä niin budjetin kokoon kuin sen käyttökohteisiin.

Mitä komission uusi budjettiesitys tulee sitten sisältämään? Tarkempaa tietoa asiasta ei vielä ole, mutta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan se tulee olemaan keskeinen osa EU:n elvytyspakettia koronakriisiin liittyen. Von der Leyen on puhunut tuhansien miljardien investointitarpeesta, jotta EU-talous saataisiin elpymään. Huhtikuun alussa julkaistussa kirjoituksessaan von der Leyen totesi: ”Tarvitsemme mittavia investointeja Euroopan Marshall-suunnitelman muodossa, ja kaiken keskiössä pitäisi olla EU:n vahva uusi talousarvio.

Brysselissä puhutaan myös uudesta elvytys- tai jälleenrakennusrahastosta (Recovery Fund). Ranskan ehdottama rahasto olisi väliaikainen ja suuruudeltaan joitain satoja miljardeja euroja. Asia oli euroalueen ministereiden pöydällä ennen pääsiäistä, ja sen valmisteluja tullaan jatkamaan. Voitaisiinko tätä rahastoa rahoittaa EU-budjetin kautta, on vielä auki.

Mutta miten miljardien investoinnit tullaan rahoittamaan, onkin jo toinen juttu. Yksi mahdollisuus olisi EU:n monivuotisen budjetin omien varojen nosto. Tällä hetkellä jäsenmaiden BKTL-osuus voi olla enintään 1,26 % yhteenlasketusta BKTL:sta, kun taas helmikuun neuvotteluissa luku pyöri 1,07 %:n tuntumassa. Ottaen huomioon, että Yhdysvaltojen Marshall-apu oli noin 2,6 % avunsaajamaiden BKTL:sta, ei EU:n yhteisellä budjetilla pitkälle pötkitä, elleivät jäsenmaat ole halukkaita lisäämään maksuosuuksiaan tuntuvasti (lue lisää Politicon artikkelista). Tämä tuskin tulee toteutumaan.

Useimpien arvioiden mukaan komission uusi esitys ei tule kuitenkaan esittelemään mitään radikaaleja toimenpiteitä. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty lainarahoituksen lisäämistä mm. InvestEU-välineen vahvistamisen, Euroopan keskuspankin toimenpiteiden lisäämisen, Euroopan vakausmekanismin uuden roolin sekä EU-budjetin kautta annettavien takausten kautta.

Ratkaisuja pitäisi kuitenkin saada aikaan pian, jotta uusi rahoituskausi pääsisi alkamaan ja ohjelmat pyörimään vuoden 2021 alusta. Ellei sopuun päästä, uhkana on esimerkiksi aluekehitysrahoituksen keskeytyminen. Myös Euroopan investointipankin investoinnit ovat riippuvaisia EU-budjetista. Monet koronakriisin kanssa kamppailevat jäsenmaat ovat riippuvaisia näistä rahoituslähteistä. Monet ovatkin nyt pistäneet toivonsa seuraavan puheenjohtajamaan Saksan kykyyn ottaa vahvempi rooli budjettineuvotteluissa ja saada yhteinen kanta aikaiseksi. Saksan puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.

Ilmaan on heitetty ajatus myös Plan B:stä (lue lisää EPC:n artikkelista). Mikäli ratkaisuun yhteisestä budjetista ei päästä, voitaisiin nykyistä rahoituskautta jatkaa yhdellä vuodella. Uudet rahoitusohjelmat kuten Horisontti Eurooppa tai oikeudenmukaisen siirtymän rahasto eivät siis alkaisi vielä ensi vuonna, vaan nykyisiä rahoitusohjelmia jatkettaisiin vuodella. Näin voitettaisiin lisäaikaa budjettineuvotteluille koronakriisin keskellä. EU-sopimukset antavat tähän mahdollisuuden, mutta muutos vaatii kuitenkin neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.

Lisätietoja: Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon,
puh. +32 498 103 271