Ylatunniste2 

 Varsinais-Suomen työllisyysaste ennen koronakriisiä lähes 74 %

Varsinais-Suomen lähtötilanne koronakriisiin oli työllisyyden näkökulmasta hyvä. Vuodesta 2015 jatkunut työllisyysasteen kasvu näytti jatkuvan, ja maakunnan työllisyysasteen trendi oli tammi–maaliskuussa 73,9 %. Myös työllisten määrän trendi nousi yli 225 000:een, eli samalle tasolle vuoden 2008 ennätyslukujen kanssa.

Koronakriisin alettua maaliskuun lopulla lomautusten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut merkittävästi. Lomautukset eivät kuitenkaan välttämättä laske maakunnan työllisyysastetta radikaalisti, sillä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan määräaikaisesti alle kolmeksi kuukaudeksi lomautettu henkilö lasketaan työlliseksi. Lyhyet lomautukset eivät siis yksistään näy työllisyysasteen kehityksessä, mutta koronakriisin vaikutukset tulevat muuten näkymään maakunnan työllisyystilanteen heikkenemisenä.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

1

 

2

  • EU-aiheinen taidekilpailu varsinaissuomalaisille nuorille

    Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää maakunnan yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoululaisille #EUjaminä -taidekilpailun, joka haastaa nuoret miettimään, miten EU vaikuttaa heidän elämäänsä ja miten se näkyy heidän arjessaan. Tällä hetkellä yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat opiskelijat ovat syntyneet paitsi Suomen myös Euroopan unionin kansalaisiksi ja heille unioni on ollut olemassa koko heidän elämänsä ajan. Nyt käynnistyvän taidekilpailun tausta-ajatuksena on saada nuoret pohtimaan sitä, mitä EU-kansalaisuus merkitsee juuri heille ja mitä kaikkea EU mahdollistaa. Kilpailu kannustaa nuoria osallistumaan millä tahansa itselleen parhaiten sopivalla taidemuodolla ja käyttämään kilpailutyössä hyödyksi kotoa löytyviä kierrätysmateriaaleja. Kilpailuaika on 15.4.-21.5.2020. Kolme parasta osallistujaa palkitaan nuorten harrastamista tukevilla palkinnoilla.

    Tällä taidekilpailulla Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspiste haluaa osaltaan nostaa esiin Suomen 25-vuotista EU-jäsenyyttä ja toisaalta tarjota nuorille kiinnostavaa lisää etäopiskeluun. Luova ajattelu ja taiteen tuottaminen tukevat nuoren tapaa ilmaista itseään myös poikkeusoloissa. Kilpailun toivotaan innostavan nuoria etäpulpeteissaan pohtimaan ympäröivää yhteiskuntaa ja omaa kokemustaan siitä. Europe Direct -tiedotuspiste on perinteisesti järjestänyt Eurooppa-päivänä ohjelmaa yhteistyössä koulujen kanssa. Tänä keväänä on poikkeusolojen vuoksi kasvokkain kohtaamisen sijaan luvassa taidekilpailu.

    #EUjaminä -taidekilpailun suojelijana toimii varsinaissuomalainen Euroopan parlamentin jäsen, MEP Ville Niinistö. Niinistö on mukana myös palkintoraadissa valitsemassa kilpailun voittajia. Voittajat selviävät toukokuun lopussa.

    Mikä:
  • #EUjaminä Mitä EU-kansalaisuus merkitsee minulle? -taidekilpailu varsinaissuomalaisille yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoille
  • Kilpailuaika 15.4.-21.5.2020
  • Kilpailutyö tai kuva siitä toimitetaan s-postilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Osallistua voi millä tahansa taidemuodolla, esim. videolla, runolla, piirroksella, tanssilla, maalauksella, novellilla, laululla, sarjakuvalla, käsityöllä tai veistoksella. Kilpailutyö tulee tehdä yksilönä ja siinä kan-nustetaan käyttämään kotoa löytyviä kierrätysmateriaaleja. Työn tulee olla hyvän maun mukainen ja osoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771

Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn tulokset julkaistu

Marraskuussa 2019 selvitettiin Turun ydinkaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin liittyen. Kyselyyn saivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Vastauksia saatiin 3038. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat kyselyn ensimmäisen kerran keväällä 2017. Tarkoituksena on, että jatkossa kysely toistetaan muutaman vuoden välein. Kyselyn tulosten avulla saadaan arvokasta tietoa asukkaiden asenteista ja liikkumistottumuksista sekä pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun.

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle. Kyselystä nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. Lähes puolet vastaajista (48 %) oli tyytymät-tömiä tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua liikennesuunnitteluun ja 61 % vastaajista koki, että he eivät voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen.

3


Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportti

Mediatiedote 27.4.

Kyselyn toteutus oli osa kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta

Lisätiedot: Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, puh. 040 832 8515

Varsinais-Suomen kunnilta ja kulttuuritoimikunnalta palautetta THL:n Kulttuurin TEAviisarista

Kulttuurialalla on pitkään toivottu työvälinettä kuntien kulttuuritoiminnan vertailutiedon keräämiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastasi tähän toiveeseen Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruulla (Kulttuurin TEAviisari), keräten keväällä 2019 ensimmäisen kerran kaikista Suomen kunnista tietoa kuntien terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta. Tiedonkeruulla selvitettiin hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Kaikki Varsinais-Suomen kunnat vastasivat tiedonkeruuseen. THL:n tarkoituksena on jatkossa kerätä vastaavalla tavalla tiedot kahden vuoden välein parittomina vuosina.

Koska Varsinais-Suomessa halutaan osaltaan vaikuttaa siihen, että kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruut palvelisivat tarvettaan mahdollisimman hyvin, päätti Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta kerätä Varsinais-Suomen kunnilta palautetta ja kehitysehdotuksia kulttuurin TEAviisarista ja toimittaa ne THL:lle huomioitavaksi seuraavan tiedonkeruukierroksen valmistelussa.

Varsinais-Suomen kuntien ja kulttuuritoimikunnan mielestä kulttuurin TEAviisari on hyvä ja uskottava työkalu, jonka teho paranee entisestään, kun dataa saadaan useammalta vuodelta ja sitä opitaan käyttämään kunnissa entistä paremmin hyödyksi. TEAviisarin tietoja on mahdollista hyödyntää kunnissa monella tapaa. Tärkeimpänä näistä on lisätä päättäjien tietoisuutta kulttuurisen hyvinvoinnin merkityksestä: kunnan oman toiminnan suunnittelun tukena, apuna resurssien kohdentamisessa ja säännöllisemmin tiedoksi päätöksentekijöille (esimerkiksi lautakunnille). Aineiston kautta on mahdollisuus tuoda asiaa entistä vahvemmin esiin kuntien hyvinvointikertomuksissa. Tiedonkeruutuloksia on mahdollista käyttää myös epäkohtien havainnointiin ja kehittämistoimien kohdentamiseen, resurssien esille tuomiseen, heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä vertailuun muiden kuntien kanssa. Jo nyt ensimmäisellä kierroksella tiedonkeruu sai kuntia miettimään esimerkiksi omia organisaatiorakenteitaan ja tulevia kehittämissuuntia. Toisaalta moni kunta ei vielä ole hyödyntänyt TEAviisarin materiaalia, vaan siihen tutustuminen on edelleen kesken. Vaikka hyöty tiedonkeruulle koetaan jo suureksi, on kehitystyötä tiedonkeruun suhteen tarpeen tehdä koko ajan. Keruun lähestymistapa koettiin kaikkiaan hyvin hallinnolliseksi. Varsinainen toiminta, joka tuottaa kuntalaisille hyvinvointia, jäi varsinaissuomalaisten kuntien ja kulttuuritoimikunnan mielestä kyselyssä huomiotta. Erityisesti osallisuusnäkökulmasta kaivataan muutosta. Jotta kyselyllä voidaan todella selvittää osallisuusasioita ja niiden toteutumista, on kyselyn kohdistuttava enemmän kunnassa tapahtuvaan varsinaiseen toimintaan. Jatkossa tiedonkeruun toteuttajalta toivotaankin tarkempaa perehtymistä kunnan kulttuuritoimintaan konkreettisella tasolla.

Kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruu on Varsinais-Suomen kuntien mielestä rakennettu kysymysrakenteeltaan melko loogiseksi ja/tai loogisesti eteneväksi ja suurin osa kysymyksistä melko relevanteiksi tai täysin relevanteiksi, mutta kysymysten tulkinta oli osin haastavaa. Seuraavissa tiedonkeruissa olisi tarpeen määritellä

käytettävät käsitteet ja termit tarkemmin. Kehitystyötä toivotaan tehtävän erityisesti sen osalta, miten käsitteet saataisiin mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisiksi ja helposti tulkittaviksi. Haastavaksi koettiin myös määrittely siitä, mikä on kunnan yleisen kulttuuritoimen toimintaa. Kunnat haluavat muistuttaa, että myös se, missä kulttuuritoimi sijaitsee kunnan organisaatiossa (sivistys, hyvinvointi tai vapaa-aika) vaikuttaa sen toimintaan ja asemaan. Tiedonkeruu keskittyi kuntaorganisaation sisäisiin suhteisiin. Kulttuuritoiminnan luonne huomioiden sen tulisi ottaa huomioon myös sidosryhmiä, esimerkiksi kunnassa toimivia yhdistyksiä ja muita ei-kunnallisia kulttuuritoimijoita, sillä näiden kanssa tehtävä yhteistyö on kunnan kulttuuritoiminnan merkittävimpiä tehtäviä. Myös vapaan sivistystyön ja kulttuurialan ns. vapaan kentän toimijoiden rooli voisi olla näkyvämpi, samoin kotiseutu- ja museotyön.

Kunnan kulttuuritoimen resurssit ja voimavarat koettiin tiedonkeruun ratkaisevaksi vedenjakajaksi. Se, miten hyvin ne tulivat näkyviin tiedonkeruussa, jakaa kunnissa mielipiteitä. Kiitosta annettiin erityisesti siitä, että henkilöstön määrä ja työpanos sekä rakenteet (työryhmät, muut rakenteet) ja resurssien kohdentaminen (voimavarat) oli mahdollista kohtuullisesti kertoa. Sen sijaan 90 % V-S liiton toteuttamaan palautekyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että kuntakoon tulisi näkyä kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruussa vahvemmin. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että pienen kunnan henkilöstö- ja talousresurssit eivät ole vertailukelpoisia kaupunkien kanssa. Voimavarat ovat niin ohuella pohjalla ja haavoittuvaisia, resursointi ja palvelutaso niin erilaisia. Ilman kuntakoon esiin tuomista vastaukset eivät ole keskenään vertailtavissa.

On tärkeää, että tulevissa Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruissa huomioidaan jo vastausohjeissa entistä vahvemmin kunnan eri toimialojen yhteistyö vastausten laadinnassa. Kunnissa toivottiin myös edellytystä tiedonkeruun laajemmasta käsittelystä kunnan työyhteisössä, jotta tämän laajan tiedonkeruun tarkoitus ym-märrettäisiin paremmin ja sen tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, niin kunnan kulttuuritoiminnan kehittämisessä kuin tiedolla johtamisessa. Maakunnan kannalta äärettömän tärkeää on saada tämänkaltaisilla tiedonkeruilla tietoa kuntien kulttuuritoimen nykytilanteesta, jotta on mahdollista entistä paremmin kanavoida yhteistyötä ja maakunnan liiton osalta tukea kunnissa tehtävää kulttuurityötä. Kaikkien toimijatasojen yhteistyö ja sitoutuminen on tarpeen, jotta kulttuurin TEAviisarista saadaan mahdollisuudet ja hyöty irti. Mahdollisuuksia ja potentiaalia sillä on, ja kehitystyöllä siitä on mahdollista tehdä vieläkin parempi työkalu kunnille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruun aineistoon ja tuloksiin voi käydä tarkemmin tutustumassa osoitteessa https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=KUL#

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771