Ylatunniste2

 

Koronakriisi uhkaa Varsinais-Suomen kuntataloutta

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen heikentävät Varsinais-Suomen kuntien taloutta. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi.

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen uhkaavat heikentää Varsinais-Suomen kuntien taloutta lähitulevaisuudessa. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tilikauden tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi. Tiedot perustuvat FCG-Perlaconin tuottamiin kuntatalouden laskelmiin.

Valtion tukitoimet kunnille koronapandemian vaikutusten kompensoimiseksi näyttävät laskelman mukaan riittämättömiltä suurten kaupunkien talouden tukemiseksi. Varsinais-Suomessa tämä koskee erityisesti Turun kaupunkia, jonka tämän vuoden ennustettu alijäämä olisi kasvamassa koronakriisin vaikutuksesta lähes 10 miljoonalla eurolla. Sen sijaan tukitoimet näyttäisivät ylikompensoivan koronakriisin vaikutuksia useissa pienemmissä kunnissa.

Tukitoimet eivät voi jatkua nykyisellä tasolla useita vuosia, ja FCG-Perlaconin ennusteen mukaan vuonna 2025 kaikkien Varsinais-Suomen kuntien tulos olisikin painumassa negatiiviseksi. Pahin tilanne on Turussa, jonka tulos olisi laskelman mukaan jäämässä yli sata miljoonaa euroa pakkaselle. Myös maakunnan muiden suurien kuntien, kuten Salo, Kaarina ja Raisio, talous olisi ennusteen mukaan painumassa miinukselle yli kymmenen miljoonaa euroa.

Näin merkittävät alijäämät tarkoittavat huomattavaa velkaantumista, kustannusten karsimista tai veroprosentin nostoa. Alijäämien suuruutta kuvaa se, että laskelman mukaisen taloustilanteen toteutuminen tarkoittaisi Varsinais-Suomen kunnissa veroprosentin nostoa keskimäärin noin kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2025 mennessä. Ääripäissä Liedon veronkorotuspaine on vain muutaman kymmenyksen, mutta Oripäässä se on jopa 7,9 prosenttiyksikköä.

Laskelmien pohjana on käytetty vuosien 2010–2019 kuntatalouden tunnuslukuja, joissa kunnilta saatuihin tuoreisiin tietoihin on yhdistetty väestönmuutoksen ja koronapandemian arvioidut vaikutukset.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204,
tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 2

 

 3

 

Koronakriisin työllisyysvaikutukset suurimmat Etelä- ja Länsi-Suomessa

Koronakriisi on kasvattanut työttömien määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Lomautusjaksoja on ollut koko maassa maalis–elokuussa keskimäärin jopa yli sata tuhatta. Kasvutahti kevään ja kesän 2020 aikana on ollut hurjaa. Työttömien määrä kasvoi keskimäärin 59 % ja lomautusten määrä jopa 780 %.

Työttömyyden kasvuvauhti on vaihdellut merkittävästi maan eri osissa. Kun Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömien määrä kasvoi keväällä ja kesällä keskimäärin 30–50 %, vaihteli Etelä- ja Länsi Suomen kasvuluvut 40 ja 80 % välillä. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi keskimäärin 62 %.

Lomautusten määrän kasvun vaihtelu oli maalis–elokuussa vielä suurempaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa lomautusjaksojen määrän kasvun vaihdellessa 200 ja 600 % välillä kasvoi lomautusten määrä Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla 10-kertaiseksi, Uudellamaalla 20-kertaiseksi ja Ahvenanmaalla jopa 100-kertaiseksi (kasvua lähes 10 000 %).

Perinteinen kuva Itä- ja Pohjois-Suomesta maan korkeimman työttömyyden alueena ei siis enää yksiselitteisesti pidä paikkansa. Elokuussa 2020 esimerkiksi Kainuun työttömyysaste oli maan neljänneksi matalimpana 10,1 % Uudenmaan työttömyysasteen ollessa kuudenneksi korkeimpana 13,1 %. Maan korkeimmat työttö-myysasteet, hieman yli 15 %, puolestaan löytyvät Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 4

 

 5

 

 

Kuntien ilmastotyöhön tarjolla avustuksia – katsaus avoinna oleviin ja tuleviin avustushakuihin

Asuinrakennusten energia-avustus, myöntäjänä ARA, haku auki ympäri vuoden
ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaus-hankkeisiin vuosina 2020–2022. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt (Yhteisöt, jotka omistavat valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja ja joille myönnetään perusparannukseen korkotukilainaa).

Öljylämmityksestä luopumisen avustus asuinrakennuksille, myöntäjänä Pirkanmaan
ELY-keskus, haku auennut 1.9.2020.
Pientalojen omistajille suunnattu avustus on osa hallituksen kestävää elvytystä, jolla vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Vaikka kunta ei voi itse hyödyntää, se voi markkinoida avustusta asukkaille erillislämmityksestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

ARA:n myöntämä avustus öljylämmityksestä luopumiseen kuntien rakennuksille aukeaa mahdollisesti loppuvuonna tai alkuvuodesta 2021.

Energiatuki, myöntäjänä Business Finland, haku auki ympäri vuoden
Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Tukiprosentti voi olla suurempi energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyneelle kunnalle.

Liikkumisen ohjaus sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat, myöntäjänä Traficom, haku parhaillaan auki 30.11. 2020 saakka (vuosittainen haku)

Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksina jaetaan yhteensä n. 1,15 miljoonaa euroa, joista
n. 250 000 euroa on tarkoitettu kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin.

Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt, kuten verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.

Tieliikenteen turvallisuuden valtionavustus, myöntäjänä Traficom, haku parhaillaan au-ki 30.11.2020 saakka (vuosittainen haku)
Tieliikenteen turvallisuuden hankeavustus on tarkoitettu alueellisiin ja paikallisiin tieliikenteen turvallisuutta koskeviin kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja tutkimukseen. Teemat vuonna 2020 ovat nuorten liikenneturvallisuus sekä tieliikennelain uusien ratkaisujen liikenneturvallisuusvaikutukset.

Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, myöntäjänä Traficom, haku vuodelta 2020 on päättynyt syyskuun lopussa (vuosittainen haku).

Puurakentamisen ohjelman avustukset julkiselle sektorille, myöntäjänä
ympäristöministeriö, haku parhaillaan auki 16.11.2020 saakka.
Avustuksella tuetaan kuntien puurakentamisen nopeaa kehitystä ja lisätään valmiuksia varsinaisten puurakennushankkeiden toteutukseen. Hankkeet voivat tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja. Hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta, maakunta, maakunnan liitto, kunnan omistama liikelaitos tai näiden johtama konsortio.

Kuntien ilmastoratkaisut -avustukset, myöntäjänä ympäristöministeriö, haku aukeaa
todennäköisesti joulukuussa 2020.

Hakuilmoitukseen on tulossa tarkennuksia, mutta edellisten kierrosten tapaan kunnat ja alueet voivat hakea avustusta omiin ilmastotyön suunnittelu- ja koordinointihankkeisiinsa.

Suunnitteilla on myös uusi avustushaku, jota kautta tuettaisiin pienten kuntien ilmastotyötä alueellisella tasolla. Avustuksella toteutettaisiin 1–1,5 vuoden hanke, jossa alueellinen toimija kussakin maakunnassa auttaisi ilmastotyössään alkumetreillä olevia kuntia löytämään sopivia ilmastotoimia ja hakemaan rahoitusta. Ministeriössä toivotaan ajatuksia siitä, mikä tämän alueellisen toimijan tarkempi tehtävänkuva voisi olla, ja miten varmistetaan, että kuhunkin maakuntaan valikoituisi tarkoituksenmukaisin toimija. Mahdollinen avustushaku aukeaisi loppuvuodesta 2021.

Jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja/tai energian talteenoton sekä jätevesien
ravinnekierrätyksen hankkeet, myöntäjänä Ympäristöministeriö, haku auki 30.10.2020 saakka

Avustusta voidaan myöntää nopeavaikutteisiin elvytys- ja tehostamistoimiin, uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon sekä investointeihin ja esiselvityksiin. Jäteveden kä-sittelyn energiatehokkuuden hankkeet voivat liittyä energian säästöön, energian käytön tehostamiseen ja energian talteenottoon. Jaossa on 10 M€ kunnille, kuntayhtymille ja näiden omistamille yhtiöille ja muut kuntaomisteisille toimijoille. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen, enintään 80 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Lisäksi jaossa on 3 M€ vesihuollon ravinteiden kierrätyshankkeille. Nämä voivat olla esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen symbiooseja, joissa erilaiset toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden ravinnerikkaille jätteille, sivuvirroille ja/tai hyödykkeille tai laitosmittakaavaisia ravinteiden, erityisesti fosforin talteenottohankkeita.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995

Varsinais-Suomi mukaan älykkään erikoistumisen terveysalan kumppanuuteen

Varsinais-Suomi on liittynyt älykkään erikoistumisen Personalised Medicine -kumppanuuteen. Kumppanuus on Varsinais-Suomen ensimmäinen.

Älykkään erikoistumisen kumppanuudet ovat Euroopan unioni tukemia, monipuolisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioteemojen (TKI) ympärille rakentuneita maksuttomia eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Niiden tavoitteena on säännöllisen vertaiskeskustelun kautta löytää yhteisiä hankeaihioita, joilla tavoitellaan merkittäviä TKI- tai investointihankkeita, ja alueiden kilpailukyvyn vahvistamista.

Personalised Medicine -kumppanuusyhteistyön teemat ovat vahvasti linjassa Varsinais-Suomen lääke- ja terveysteknologiasektorin tavoitteiden kanssa. Personalised Medicine, tai henkilökohtainen lääketiede, kuvaa pyrkimystä yksilöllisiin ja yksilön perimän huomioiviin hoitoratkaisuihin sen sijaan, että kaikkia potilaita hoidetaan perinteisesti ”keskivertopotilaina”. Kumppanuuden teemoihin kuuluvat muun muassa henkilökohtaisen terveystiedon hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät kokonaisuudet, terveydenhuollon osaamistarpeet, geenitutkimus ja kuvantaminen, sekä monipuoliset teknologian ratkaisut terveydenhuollossa.

Kumppanuuden hallinnoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Sen asiantuntijakumppaneina toimivat Turku BioImaging -organisaatio ja Turku Science Park sekä yhteistyöhön osallistuvat alueen korkeakoulut ja kehittäjäorganisaatiot. Kumppanuutta koordinoidaan Hollannista ja Belgiasta (Limburg, Itä-Hollannin alueet ja Flan-ders). Mukana on näiden lisäksi alueita Espanjasta, Italiasta, Sloveniasta ja Romaniasta. Suomesta mukana on Varsinais-Suomen lisäksi Pohjois-Pohjanmaa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/personalised-medicine

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen aikataulu

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRL 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 3.9.–2.10. välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin 45 muistutusta, lisäksi Naantalin kaupunginhallitus jätti lausunnon määräajan umpeuduttua.

Vallitsevan tilanteen, nähtävillä oloaikana saadun palautteen sekä maankäytön ja ympäristön vastuualueella valmisteltujen suunnitelmien hyväksymisvaiheiden kasautumisen vuoksi vaihemaakuntakaavan käsitteyaikataulua on tarkistettu. Saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet tuodaan maankäyttöjaoston kautta hallitukseen, jonka jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat korjaukset, jotka eivät edellytä uutta nähtävillä oloa. Korjausten jälkeen kaavaehdotus tuodaan maankäyttöjaoston kautta maakuntahallitukseen, joka esittänee maakuntavaltuuston kesäkuun kokoukselle sen hyväksymistä. Tarkistettu aikataululuonnos:

• Maankäyttöjaosto, marraskuu 2020: muistutuksiin laadittujen vastineiden ja niiden mukaisten mahdollisten tarkistusten käsittely
• Maakuntahallitus, joulukuu 2020: muistutuksiin laadituista vastineista ja niiden mukaisista mahdollisista tarkistuksista päättäminen
• Maankäyttöjaosto, alkutalvi 2021: lopullisen kaavaehdotuksen käsittely
• Maakuntahallitus, kevät 2021: lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyminen ja esitys maakuntavaltuustolle vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi
• Maakuntavaltuusto, kesäkuu 2021: hyväksyy kaavan.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056