![]() |
Koronakriisi uhkaa Varsinais-Suomen kuntataloutta Koronapandemia ja väestön ikääntyminen heikentävät Varsinais-Suomen kuntien taloutta. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi. Koronapandemia ja väestön ikääntyminen uhkaavat heikentää Varsinais-Suomen kuntien taloutta lähitulevaisuudessa. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tilikauden tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi. Tiedot perustuvat FCG-Perlaconin tuottamiin kuntatalouden laskelmiin. Valtion tukitoimet kunnille koronapandemian vaikutusten kompensoimiseksi näyttävät laskelman mukaan riittämättömiltä suurten kaupunkien talouden tukemiseksi. Varsinais-Suomessa tämä koskee erityisesti Turun kaupunkia, jonka tämän vuoden ennustettu alijäämä olisi kasvamassa koronakriisin vaikutuksesta lähes 10 miljoonalla eurolla. Sen sijaan tukitoimet näyttäisivät ylikompensoivan koronakriisin vaikutuksia useissa pienemmissä kunnissa. Tukitoimet eivät voi jatkua nykyisellä tasolla useita vuosia, ja FCG-Perlaconin ennusteen mukaan vuonna 2025 kaikkien Varsinais-Suomen kuntien tulos olisikin painumassa negatiiviseksi. Pahin tilanne on Turussa, jonka tulos olisi laskelman mukaan jäämässä yli sata miljoonaa euroa pakkaselle. Myös maakunnan muiden suurien kuntien, kuten Salo, Kaarina ja Raisio, talous olisi ennusteen mukaan painumassa miinukselle yli kymmenen miljoonaa euroa. Näin merkittävät alijäämät tarkoittavat huomattavaa velkaantumista, kustannusten karsimista tai veroprosentin nostoa. Alijäämien suuruutta kuvaa se, että laskelman mukaisen taloustilanteen toteutuminen tarkoittaisi Varsinais-Suomen kunnissa veroprosentin nostoa keskimäärin noin kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2025 mennessä. Ääripäissä Liedon veronkorotuspaine on vain muutaman kymmenyksen, mutta Oripäässä se on jopa 7,9 prosenttiyksikköä. Laskelmien pohjana on käytetty vuosien 2010–2019 kuntatalouden tunnuslukuja, joissa kunnilta saatuihin tuoreisiin tietoihin on yhdistetty väestönmuutoksen ja koronapandemian arvioidut vaikutukset. Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204,
Koronakriisin työllisyysvaikutukset suurimmat Etelä- ja Länsi-Suomessa Koronakriisi on kasvattanut työttömien määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Lomautusjaksoja on ollut koko maassa maalis–elokuussa keskimäärin jopa yli sata tuhatta. Kasvutahti kevään ja kesän 2020 aikana on ollut hurjaa. Työttömien määrä kasvoi keskimäärin 59 % ja lomautusten määrä jopa 780 %. Työttömyyden kasvuvauhti on vaihdellut merkittävästi maan eri osissa. Kun Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömien määrä kasvoi keväällä ja kesällä keskimäärin 30–50 %, vaihteli Etelä- ja Länsi Suomen kasvuluvut 40 ja 80 % välillä. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi keskimäärin 62 %. Lomautusten määrän kasvun vaihtelu oli maalis–elokuussa vielä suurempaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa lomautusjaksojen määrän kasvun vaihdellessa 200 ja 600 % välillä kasvoi lomautusten määrä Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla 10-kertaiseksi, Uudellamaalla 20-kertaiseksi ja Ahvenanmaalla jopa 100-kertaiseksi (kasvua lähes 10 000 %). Perinteinen kuva Itä- ja Pohjois-Suomesta maan korkeimman työttömyyden alueena ei siis enää yksiselitteisesti pidä paikkansa. Elokuussa 2020 esimerkiksi Kainuun työttömyysaste oli maan neljänneksi matalimpana 10,1 % Uudenmaan työttömyysasteen ollessa kuudenneksi korkeimpana 13,1 %. Maan korkeimmat työttö-myysasteet, hieman yli 15 %, puolestaan löytyvät Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Kuntien ilmastotyöhön tarjolla avustuksia – katsaus avoinna oleviin ja tuleviin avustushakuihin Asuinrakennusten energia-avustus, myöntäjänä ARA, haku auki ympäri vuoden Öljylämmityksestä luopumisen avustus asuinrakennuksille, myöntäjänä Pirkanmaan Kuntien ilmastoratkaisut -avustukset, myöntäjänä ympäristöministeriö, haku aukeaa Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995 Varsinais-Suomi mukaan älykkään erikoistumisen terveysalan kumppanuuteen Varsinais-Suomi on liittynyt älykkään erikoistumisen Personalised Medicine -kumppanuuteen. Kumppanuus on Varsinais-Suomen ensimmäinen. Älykkään erikoistumisen kumppanuudet ovat Euroopan unioni tukemia, monipuolisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioteemojen (TKI) ympärille rakentuneita maksuttomia eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Niiden tavoitteena on säännöllisen vertaiskeskustelun kautta löytää yhteisiä hankeaihioita, joilla tavoitellaan merkittäviä TKI- tai investointihankkeita, ja alueiden kilpailukyvyn vahvistamista. Personalised Medicine -kumppanuusyhteistyön teemat ovat vahvasti linjassa Varsinais-Suomen lääke- ja terveysteknologiasektorin tavoitteiden kanssa. Personalised Medicine, tai henkilökohtainen lääketiede, kuvaa pyrkimystä yksilöllisiin ja yksilön perimän huomioiviin hoitoratkaisuihin sen sijaan, että kaikkia potilaita hoidetaan perinteisesti ”keskivertopotilaina”. Kumppanuuden teemoihin kuuluvat muun muassa henkilökohtaisen terveystiedon hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät kokonaisuudet, terveydenhuollon osaamistarpeet, geenitutkimus ja kuvantaminen, sekä monipuoliset teknologian ratkaisut terveydenhuollossa. Kumppanuuden hallinnoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Sen asiantuntijakumppaneina toimivat Turku BioImaging -organisaatio ja Turku Science Park sekä yhteistyöhön osallistuvat alueen korkeakoulut ja kehittäjäorganisaatiot. Kumppanuutta koordinoidaan Hollannista ja Belgiasta (Limburg, Itä-Hollannin alueet ja Flan-ders). Mukana on näiden lisäksi alueita Espanjasta, Italiasta, Sloveniasta ja Romaniasta. Suomesta mukana on Varsinais-Suomen lisäksi Pohjois-Pohjanmaa. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen aikataulu Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRL 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 3.9.–2.10. välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin 45 muistutusta, lisäksi Naantalin kaupunginhallitus jätti lausunnon määräajan umpeuduttua. Vallitsevan tilanteen, nähtävillä oloaikana saadun palautteen sekä maankäytön ja ympäristön vastuualueella valmisteltujen suunnitelmien hyväksymisvaiheiden kasautumisen vuoksi vaihemaakuntakaavan käsitteyaikataulua on tarkistettu. Saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet tuodaan maankäyttöjaoston kautta hallitukseen, jonka jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat korjaukset, jotka eivät edellytä uutta nähtävillä oloa. Korjausten jälkeen kaavaehdotus tuodaan maankäyttöjaoston kautta maakuntahallitukseen, joka esittänee maakuntavaltuuston kesäkuun kokoukselle sen hyväksymistä. Tarkistettu aikataululuonnos: • Maankäyttöjaosto, marraskuu 2020: muistutuksiin laadittujen vastineiden ja niiden mukaisten mahdollisten tarkistusten käsittely Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056 |