Ylatunniste2 

Elpymisen toteuttamiseen tarvitaan uusia välineitä

Varsinais-Suomi on muun Etelä- ja Länsi-Suomen ohella COVID-19 pandemian suurimpia kärsijöitä. Työttö-mien ja lomautettujen määrä on voimakkaasti kasvanut maan kasvukeskuksissa ja tuonut haasteita erityisesti nuorille työikäisille. Kansantalouden toipuminen ja kasvuun palaaminen edellyttävät elpymisrahoituksen koh-distamista sinne, missä pandemia on aiheuttanut merkittävimmät muutokset vientiin ja työllisyyteen.

Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta jaettavan EU:n elpymisrahoituksen kokonaissumma on 2,3 miljar-dia euroa. Muut ohjelmat mukaan luettuna EU:n elpymispakettiin osoitetaan yhteensä noin 3 miljardia euroa julkista rahaa. Onnistuminen on kiinni toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Lähtökohdaksi rahan jaossa on otettu olemassa olevien julkisen talouden tukivälineiden hyödyntäminen. Nykyiset välineet eivät kuitenkaan parhaalla tavalla toimi ja tue esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämiä kiertotalousinvestointeja.

Työ- ja elinkeinoministeriön on valmisteltava tukikenttään kokonaan uusia välineitä. Yrityslähtöiset hankkeet ovat kaikkein tehokkaimpia ja vaikuttavimpia. Kunnianhimoinen tavoite kääntää koronakriisi mahdollisuudeksi ja käynnistää yhteiskuntaa läpileikkaava rakenteellinen muutos kohti kestävyyttä edellyttää merkittävien yksi-tyisten investointikokonaisuuksien käynnistämistä.

Kansallisessa valmistelussa on linjattu, ettei elpymis- ja palautumisvälineeseen sovelleta alueellisia jakokritee-rejä. Jotta lähtökohta toteutuu, hyödynnettävien rahoitusvälineiden on oltava alueellisesti neutraaleja ja kohdel-tava yritysinvestointeja yhtäläisillä tukiprosenteilla koko maassa. Nyt ei ole aika tehdä aluepolitiikkaa vaan huolehtia kansantalouden elpymisestä.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Varsinais-Suomeen aluekehittämisen elvytyspaketin rahoitusta

Tulevien kansallisten EU-ohjelmien ja eräiden elpymistä tukevien tuki-instrumenttien kokonaisuus voidaan jakaa kolmeen osaan:


Nopeat, lähivuosille kohdennetut toimet taantuman torjumiseksi

ALKE-elvytyspaketti   106 M€ ReactEU 2021-2023
(=lisämääräraha nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan)
n 166 M€  
Maaseuturahoituksen lisära-hoitus 2021-2022:
210 M€ 

 

Takaisin kasvun uralle

Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRF)
2,3 miljardia € 


Pitkäjänteistä kasvua ja uudistumista

 Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027
(Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma)
− osana ohjelmaa oikeudenmukaisen siirtymän
rahasto (JTF) 424 M € 
 Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2021- 2027


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) jakoi 22.10.2020 maakuntiin tästä kokonaisuudesta aluekehittämisen (ALKE) elvytyspaketin rahoituksen, reilut 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) ja pk-yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrä-rahoista. Elvytyspaketin määrärahoin rahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi toimintaympäristön kehit-tämiseen, yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, TKI-toimintaan, työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen, nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn, työvoiman kohtaantoon tai osaamisen kehittämiseen.
Varsinais-Suomen saama rahoitus (€) ja rahoituksen myöntäjätaho:

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 214 000   (ELY) 
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -yritystuet 2 575 000 (ELY)
Kansalliset yritystuet 1 621 000 (ELY)
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 700 000 (VSL)
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE ) 1 381 000 (VSL)


TEMin rahoitusjaon taustalla ovat olleet tilastolliset kriteerit (liittyvät aluetalouteen, koronaresilienssiin ja ko-ronavaikutuksiin), mutta rakennerahasto- ja kansallisten yritystukivaltuuksien osalta jaossa on pyritty huomi-oimaan myös arviot määrärahatarpeesta.
Varsinais-Suomen osalta selvää lisäpanosta tuovat etenkin yritystuet ja alueiden kestävän kasvun ja elinvoi-man tukeminen (AKKE) rahoitus. Yritystukien saanti oli kuitenkin pettymys, sillä Varsinais-Suomen ELYn ke-sällä tekemän kartoituksen perusteella yritysten investointi- ja kehittämistarpeita olisi vielä selkeästi enem-män. Koko rahoitusjako on lisärahoitusta normaaleihin vuosittaisiin rahoituksiin verrattuna.
Positiivista on, että yleensä hyvin tasapuolisesti maakunnittain jaetussa kansallisessa rahoituksessa (AKKE) on tällä kertaa rahoitusosuuksissa paremmin huomioitu suurten maakuntien tarpeet. Kansalliset yritystuet (25 miljoonaa euroa) on suunnattu kokonaisuudessaan Etelä- ja Länsi-Suomeen ja täten on hieman kompensoitu Itä- ja Pohjois-Suomen suurta EU-rahoitusta.
TEM tiedote: https://tem.fi/maararahajaot

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063 715

elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 7760 630

Matkailualan liikevaihto ei yltänyt kesällä edellisen vuoden tasolle

Koronakriisi on näkynyt Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehityksessä hyvin eri tavoin. Varsinais-Suomelle tärkeistä aloista vahvimmin on kehittynyt ICT-ala, jolla liikevaihto on kasvanut 50 % vuoden 2015 tasosta. Myös liike-elämän palvelujen liikevaihto on kasvanut tasaisesti koronapandemiasta huolimatta, ja valmistavan teknologiateollisuudenkin kasvu näyttää toistaiseksi hiipuneen vain hieman.

Sen sijaan matkailualalla liikevaihdon pudotus oli hurjaa, sillä alaan laskettavien matkailu-, ravitsemus- ja ta-pahtuma-alan yritysten liikevaihto romahti keväällä. Vaikka liikevaihdon trendin tasomuutos ei muodostunut yhtä syväksi kuin vielä keväällä näytti, jäi matkailuklusterin liikevaihto kesänkin aikana selvästi vuoden 2019 tasoa pienemmäksi. Saariston matkailuyrittäjien hyvin mennyt kesäkausi ei näytä nostaneen koko alaa kuivil-le, ja syyskuussa liikevaihdon lasku on jälleen syventynyt.

Yritysten liikevaihdon kehityksen seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen tietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Varsinais-Suomen liitossa seurataan suhdannekehitystä kahdesti vuodessa, mutta koronakriisin vuoksi seurantaa on nopeutettu tilaston lisätilauksilla. Seuraava tilan-nekatsaus tehdään tammikuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä marraskuulle 2020 saakka.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Kuva1

 Kuva2

Varsinais-Suomen työllisyysaste samalla tasolla Uudenmaan kanssa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työlli-syysaste ei näytä kuitenkaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä kääntyneen samanlaiseen voimakkaa-seen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 %, mikä oli täsmälleen sama kuin Uudellamaalla, ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (72,2 %) tai Pir-kanmaalla (72,1 %). Varsinais-Suomen työllisyysaste putosikin vain 0,1 %-yksikköä, kun se Uudellamaalla ja koko maassa pieneni noin 1,5 %-yksikköä.

Koko maan tarkastelussa työllisyysaste kasvoi voimakkaasti Etelä-Savossa ja heikkeni eniten Etelä-Karjalassa ja Lapissa. Vaikka pienempien maakuntien yksittäisten vuosineljänneksen luvut sisältävät epävar-muutta, on maakuntien työllisyystilanteessa nähtävissä tietty yhteys maakuntien matkailun kehitykseen. Sai-maan alueella Etelä-Savossa matkailukesä oli ennätyksellisen hyvä, kun taas kansainvälisen matkailusta riippuvaisissa Lapissa ja Etelä-Karjalassa matkailuala on ollut suurissa vaikeuksissa. Tämän analyysin valos-sa matkailun kehitys näyttää heijastuneen myös maakunnan työllisyyskehitykseen.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan työllisyysasteen koko maan trendikehityksessä tapahtui keväällä noin 2 %-yksikön suuruinen tasomuutos, jossa työllisyysasteen kehitys muuttui nopeasti uudelle kehitysuomalle. Vastaavaa tasomuutosta ei ole toistaiseksi havaittu Varsinais-Suomen aineistossa, mutta työllisyyden trendi-käyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva3 

 Kuva4

 

 Varsinais-Suomen ilmastotoimia tuleville vuosille suunnitellaan – kommentteja kaivataan

Näkemyksiä Varsinais-Suomen ilmastotiekartan luonnokseen toivotaan eri tahoilta laajasti: kunnista, yrityksis-tä, järjestöiltä, tutkijoilta ja kehittäjiltä sekä maakunnan asukkailta. Kommentointi on avoinna 27.11.2020 saak-ka osoitteessa www.ymparistonyt.fi/ilmastotiekartta2030

Varsinais-Suomessa valmistellaan hiilineutraaliuteen tähtäävää suunnitelmaa, ilmastotiekarttaa, jonka ensim-mäinen vaihe on nyt avattu kommentoitavaksi. Maakunnan ilmastotiekarttaan on jäsennelty ne tavoitteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää. Tiekartassa on tunnistettu Varsinais-Suomen osalta vaikuttavimmat toimenpiteet kolmella keskeisellä päästösektorilla, joita ovat energia, liikenne ja maatalous. Työtä ohjaa maakunnan ilmastovastuujaosto. Kommentteja toivotaan sekä keinoihin että siihen, mitä tahoja tarvitaan mukaan työhön.

Teemoina energia, liikenne sekä maatalous

Ensimmäiseen vaiheeseen on valittu kolme keskeistä teemaa, joista jokaisella on kaksi muutostavoitetta. Valitut teemat ja keinot pohjautuvat tutkimustietoon, kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin sekä lukuisiin kes-kusteluihin, joita käytiin myös Varsinais-Suomen ilmastotyön supersyksy -webinaarisarjassa.

Lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästövähennysten saavuttamiseksi on siirryttävä uusiutuvan energian käyttöön ja lisättävä kiinteistöjen energiatehokkuutta. Liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennes-sä ja yksittäisiä henkilöautolla ajettuja matkoja tulee vähentää merkittävästi. Maataloudessa halutaan keskit-tyä maan hiilensidontaan sekä kestävän ja uusiutuvan ruokajärjestelmän rakentamiseen. Ensi vuonna suunni-telmaa täydennetään esimerkiksi rakentamisen osalta.

Kommentteja kaivataan ilmastotyön roolitukseen – kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyö keskeistä

Kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentäjänä omissa toiminnoissaan, ilmastopositiivisen elinkeinotoimin-nan kehittäjänä sekä kuntalaisten ilmastotekojen mahdollistajana. Ilmastotyö on tulevaisuustyötä ja tarjolla on nyt myös rahoitusmahdollisuuksia toimenpiteiden toteuttamiseen. Yritykset ja muut organisaatiot voivat osal-listua kokonaisuuteen omalta osaltaan.

Kyselyn pohjalta viimeistellään tiekartan ensimmäinen vaihe ja suunnitellaan sen toteuttamista vauhdittavaa yhteistyötä, työpajoja ja infotilaisuuksia. Kommentteja uusiin teemoihin kysytään tiekartan täydentyessä ensi vuoden aikana. Tiekarttatyötä organisoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Valonia osana valtakunnallista CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanketta.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995

 

 

 

Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyö käynnistyy kumppanuusfoorumissa 2020


Kumppanuusfoorumi 2020 käynnistää Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ laajan sidosryhmävalmis-telun. Tilaisuudessa pohditaan muun muassa sitä, minkälaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa Varsinais-Suomelle? Mitä ajatuksia vakaus ja turvallisuus, kestävä kasvu, kansalaisyhteiskunnan muutokset ja digitaali-suus herättävät ja minkälaisia haasteita tai mahdollisuuksia ne voivat tarjota Varsinais-Suomelle? Miten tämän päivän poikkeusolot muuttavat elinkeinojamme, ajatteluamme ja hyvinvointiamme?
Kumppanuusfoorumi 2020 järjestetään torstaina 26.11.2020 klo 9–14. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille Varsinais-Suomen kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen liitto, ja sen vetää strategiavalmistelun kumppanimme 4FRONT.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://www.lyyti.fi/reg/kumppanuusfoorumi_2020

Päivitetty järjestöyhteistyön tiekartta esitellään järjestöfoorumissa 2020


Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta on päivitetty toiselle kaudelleen, vuosille 2021–2022. Tiekartta on järjestökentän yhteistyön elävä opas, jonka tavoite on tunnistaa kentän läpileikkaavia mahdollisuuksia ja tarpeita ja yhdessä rakentaa aktiivisen ja yhdenvertaisen kansalaistoiminnan ja toimijoiden välisen yhteistyön Varsinais-Suomea.
Tiekartta esitellään Varsinais-Suomen järjestöfoorumissa 2020, keskiviikkona 18.11.2020 klo 16–19. Tilaisuu-dessa kuullaan lisäksi, miten vuoden ajan toimineen maakunnallisen järjestöjaoston toiminta on käynnistynyt, miten järjestö–kunta-yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti ja minkälaisella työkalulla järjestöjen toiminnan it-searviointia voitaisiin tehdä? Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Tiekartan päivityksestä ja järjestöfoorumin järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryh-män järjestöjaosto.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://www.lyyti.fi/reg/jarjestofoorumi2020