Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIAN 2040+ VALMISTELU ETENEE TOIMENPIDEVAIHEESEEN

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ visiovaihe on päättymässä. Parhaillaan käydään läpi luonnoksista annettua palautetta, jota on saatu niin maakuntahallitukselta, maakuntavaltuustolta kuin työryhmien osallis-tujiltakin. Työryhmille on talven aikana järjestetty yhteensä 10 kokousta ja työpajaa, joihin on osallistunut yli 100 asiantuntijaa.

Työskentely jatkuu seuraavaksi neljässä toimenpidetyöryhmässä, joissa katse siirretään maakuntaohjelma-kauteen 2022–2025. Työskentely perustuu tilannekuvan ja visiovaiheen tuloksiin, ja sen tavoite on määritellä toimenpiteitä, joita tulisi tulevalla nelivuotiskaudella toteuttaa, jotta visiot toteutuvat. Toimenpiteitä tarkastellaan myös Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteiden kautta.

Ilmoittautuminen toimenpidetyöryhmiin on nyt auki. Työryhmiin toivotaan laajaa osallistumista sekä monipuolista asiantuntemusta ja näkemystä teemoista. Työryhmät työskentelevät sekä työpajassa että sähköisellä alustalla. Työryhmät ovat:

1. Osana ympäristöä, 7.4. klo 14–16
    a. puheenjohtajana ylijohtaja Olli Madekivi, Varsinais-Suomen ELY-keskus
2. Kaikki mukana, 15.4. klo 10–12
    a. puheenjohtajana toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila, SPR Varsinais-Suomen piiri
3. Uutta tehden, 8.4. klo 13–15
   a. puheenjohtajana Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sini Ruohonen
4. Vahvat elinkeinot, 12.4. klo 13–15
   a. puheenjohtajana toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari

Lisätietoja työryhmistä sekä maakuntastrategiavalmistelun vaiheista ja välituloksista löytyy Kumppanuusfoorumi-verkkosivun kautta. https://kumppanuusfoorumi.fi/maakuntastrategia/uusi-maakuntastrategia-2040/

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761


Työttömyyskehitys toistaiseksi vakaata

Varsinais-Suomessa oli maaliskuun puolivälissä noin 26 000 työtöntä työnhakijaa, joista viidennes oli lo-mautettuna. Työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut selvästi koronakriisiä edeltäneestä ajasta. Ke-vään 2020 huomattavan kasvupiikin jälkeen työttömien työnhakijoiden määrä laski kuitenkin nopeasti ja on vakiintunut reilut viisi tuhatta työtöntä korkeammalle tasolle. Suurin osa kasvusta selittyy yhä lomautuksilla, sillä vain harvat lomautukset ovat muuttuneet työttömyyksiksi.

Työttömien ja lomautettujen määrän kasvu on tarkoittanut Varsinais-Suomessa työttömyysasteen kehitystrendin nousua vuoden 2019 puolivälin alle 9 % lukemista noin 13 % tasolle. Vaikka työttömien ja erityisesti lo-mautettujen määrässä on ollut edellisen vuoden aikana normaalia kausivaihtelua enemmän heilahteluja, on työttömyysasteen trendi pysynyt ensimmäisen koronakevään jälkeen melko vakaana. Työttömyyden kasvusta huolimatta Varsinais-Suomen työttömyysaste on pysynyt koko maan tasoa alempana.

Työttömyyskehityksen suunta keväällä 2021 on vielä arvoitus. Yhtäältä rokotustahdin ennustettu kiihtyminen ja talven flunssakauden päättyminen herättää toivoa paremmasta, toisaalta tiukentuvien liikkumisrajoitusten vaikutukset etenkin Turussa sijaitsevien yritysten toimintamahdollisuuksiin huolestuttaa. Työllisyyskehityksen lannalta onkin toivottavaa, että mahdolliset liikkumisrajoitukset jäävät mahdollisimman lyhyeksi, jotta yritysten selviävät rajoitusten yli ilman suuria irtisanomisia.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

 2

 

Tre Skärgårdar – Kolme saaristoa -hanke vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä

Ruotsin merialuesuunnittelustakin vastanneen Meri- ja vesiviranomaisen (Havs och vattenmyndigheten) vetä-mä kaksivuotinen Tre Skärgårdar – Kolme saaristoa -hanke päättyi loppuvuodesta 2020. Hankkeen muut part-nerit olivat Tukholman alue sekä Tukholman lääninhallitus. Ahvenanmaan maakuntahallitus, Varsinais-Suomen liitto ja ympäristöministeriö osallistuivat hankkeen ohjausryhmään merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän mandaatilla.

Hankkeessa tutkittiin rajat ylittävän yhteistyön keinoja edistää kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta, EU:n Itämeristrategiaa sekä alueellisia strategioita meriympäristön tilan ja merellisten teemojen näkökulmasta. Hankkeessa tunnistetiin alueen erityispiirteet sekä kolmelle saaristolle yhteiset meriympäristön tilaan ja perin-teiseen saaristokulttuuriin liittyvät haasteet. Samalla tunnistettiin myös uusia, merialuesuunnitteluprosesseissa esille nousseita, rajat ylittävää yhteistyötä edellyttäviä ja sille rakentuvia mahdollisuuksia (esim. merituulivoima).

Hanke päättyi verkossa pidettyyn loppuseminaariin syyskuussa 2020. Hankkeessa tuotetut materiaalit, esitykset ja raportit löytyvät verkkosivuilta www.treskargardar.com

Hankkeen pääpartnerin edustajan ja ohjausryhmän puheenjohtajan Jakob Granitin johdolla laadittiin esitys yh-teistyön jatkamiseksi ja vahvistamiseksi hankkeessa muodostetun koalition pohjalta sekä suositukset käsiteltäviksi ja edistettäviksi teemoiksi:

• Rajat ylittävä yhteistyö ja sen poliittinen ankkurointi eri hallinnon tasoilla
• Kolmeen saaristoon mukautetun ekosysteemipohjaisen hallinnan kehittäminen digitalisaatiota        hyödyntämällä
• Yhteinen strateginen suunnittelu ja vuorovaikutus

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056


Ilmastoystävällisen liikkumisen seutukuntasuositukset

Viidelle Varsinais-Suomen seutukunnalle on koottu toimenpidesuositukset tukemaan alueellista ja seutukuntakohtaista vähähiilisen liikkumisen työtä sekä tuomaan konkreettisia esimerkkejä toimenpiteiden suunnitteluun. Suositukset on laadittu seutukuntakeskusteluiden pohjalta, kunkin seutukunnan erityispiirteet ja tarpeet huomioiden, ja ne tukevat Varsinais–Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja ilmastotiekartan toimeenpanoa.

Liikkumisen päästövähennystavoitteet edellyttävät mittavia muutoksia siihen, miten liikumme arjessamme. Vaihtoehtoja on monia, ja eri alueiden, kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin sopivat erilaiset ratkaisut. Vähähiilisyyden lisäksi uudet ratkaisut pyrkivät sujuvoittamaan kuntalaisten arkea, parantamaan kunnan palvelutasoa, edistämään arkiliikuntaa ja huomioimaan eri väestöryhmien tarpeet.

Koonneissa mainitut toimenpiteet sekä laaja kirjo muita toimenpiteitä on koottu Valonian verkkosivuille Ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisupalettiin. Mukana on konkreettisia, testattuja esimerkkitoimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja monipuolistaa liikkumisen tottumuksia ja palveluita kunnassa sekä yrityksissä.

Lisätiedot: Projektiasiantuntija Anna von Zweygbergk, p. 040 182 1117

Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistämään akkustrategian toimeenpanoa

Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistää 26.1.2021 julkaistun akkustrategian toimeenpanoa. Suomalaisen akkualan tavoitteena on olla edelläkävijä Euroopassa ja kansainvälisesti vuonna 2025 sekä tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

Yhteistyöelimen keskeinen tehtävä on kehittää kansallista yhteistyötä akkualalla sekä edistää akkustrategian toimeenpanoa. Yhteistyöelimessä on laaja edustus viranomaisia, yliopistoja ja akkualan toimijoita. Yhteis-työelimen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Maakuntien liittoja yhteistyöelimessä edustaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on asettanut Akkualan kansallisen yhteistyöelimen toimintakaudelle 24.3.2021–31.12.2022, ja se keskittyy erityisesti seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin:


1. Osallistuu kansallisten kantojen määrittelyyn akkualan kehityksen keskeisissä kysymyksissä.
2. Huolehtii, että innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa otetaan huomioon akkuarvoketjun kehittäminen koko arvoketjun osalta.
3. Lisää keskustelua ja yhteistä ymmärrystä kilpailukykyisen, kestävän ja hyvinvointia luovan ak-kualan muodostamisesta Suomeen.
4. Vahvistaa akkuarvoketjun toimijoiden yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.
5. Laatii arvion akkustrategian toimeenpanon vaatimista resursseista, aikatauluista ja vastuutahois-ta.
6. Vauhdittaa akkustrategiaan kirjattujen tavoitteiden kannalta keskeisten toimenpiteiden toimeen-panoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
7. Tunnistaa akkualan kasvun ja kehityksen kannalta keskeiset esteet ja laatii suunnitelmat niiden ratkaisemiseksi.
8. Raportoi edistymisestään elinkeinoministerille kaksi kertaa vuodessa.