Etelä-Suomen painoarvo tunnistettava Liikenne12-työssä

Etelä-Suomen neljän maakunnan – Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson – alueella asuu lähes puolet koko Suomen väestöstä. Samoin lähes puolet koko Suomen työpaikkamäärästä sijaitsee näissä maakunnissa ja alueella syntyy yli puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta. Suomen kansainvälisten yhteyksien merkittävät solmukohdat, rajanylityspaikat, lentokentät, satamat, tie- ja raideyhteydet yhdistyvät Etelä-Suomen kansainvälisillä kehityskäytävillä ja avaavat Suomen portit Eurooppaan ja maailmalle.

Etelä-Suomen aluetta halkoo osuus Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävästä, jonka kehittäminen on syytä esittää Liikenne12-suunnitelmassa Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävän laajen-nuksen rinnalla. EU:n Verkkojen Eurooppa/CEF-tukien hyödyntäminen näiden ydinverkkokäytävien hankkeissa edellyttää kansallista pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta, koordinaatiota ja enna-koivaa päätöksentekoa. Suunnittelukauden EU-rahoituksen maksimoiminen edellyttää toteuttamispäätöstä vastaavia linjauksia konkreettisista hankkeista Liikenne12-suunnitelmassa. EU:n elpymisväline suurten kehittämishankkeiden liikkeelle saamiseksi ja talouden kerrannaisvaikutusten aikaansaamiseksi tulisi tietoisesti hyödyntää. EU suosittaa Suomea mm. aikaistamaan toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita, keskittämään investointeja vihreään siirtymään ja kestä-vään infrastruktuuriin. Näihin reunaehtoihin sopii hyvin nopeiden ratayhteyksien toteuttaminen Etelä-Suomen kaupunkien välillä.

Haastavien tavoitteiden saavuttaminen mahdollista Etelä-Suomen kaupunkiseuduilla
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden (saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus) saavuttaminen on mahdollista Etelä-Suomessa. Kasvun ja väestönkeskittymisen myötä ilmastomyönteisiä investointeja kannattaa painottaa Etelä-Suomeen. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Ta-voitteeksi tulee ottaa eteläisen Suomen kaupunkiverkoston kytkeminen kiinteäksi kokonaisuu-deksi nopeilla yhteyksillä. Näin luodaan edellytykset vahvoille työmarkkinoille, maakuntarajat ylittäville kasvukäytäville, kustannustehokkaalle logistiikalle ja vähäpäästöiselle liikkumiselle.

Rahoituksen vastattava tavoitteisiin, toteutukseen kustannustehokkaimmat hankkeet
Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen on tunnustettu haastavaksi Liikenne12-luonnoksessa esitetyllä rahoitustasolla. Suunnitelman keskeinen tehtävä on määritellä väylänpidon ja investointien riittävä taso, ja parhaiten korjausvelan vähentämiseen ja odottaviin investointitarpeisiin vastaa budjettirahoituksen kehyksen suurentaminen. Kustannusten jakamisen periaatteet on sovittava pitkäjänteisesti valtion ja kuntien kesken. Hyötyjä maksaa -mallin soveltaminen ei saa tarkoittaa valtion kustannusten vyöryttämistä kunnille.

Toimenpideohjelma sisältää kovin vähän konkreettisia toimenpiteitä. Suunnitelmassa tulisi hah-mottaa kokonaiskuva valtakunnallisista tarpeista seuraavalle 12 vuodelle, linjata rahoituksen pai-nopisteet ja priorisoida keskeiset hankkeet suunnitelmakaudelle niiden vaikuttavuuden perusteella. Pohjana tälle listalle ovat edellä mainitut valtakunnalliset kehityskäytävät sekä tunnistetut väyläverkon pullonkaulat. Hankkeen kustannustehokkuus on tunnistettu olennaiseksi arviointiperusteeksi ja laaja-alaisessa vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida myös aluetaloudelliset vaikutukset sekä kasautumishyödyt.

Etelä-Suomen keskeiset kysymykset on esitetty maakuntahallitusten syyskuussa 2020 hyväksymässä Etelä-Suomen liikennestrategiassa

 

ESliikennestrategia kansikuva 2020


Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen yhteisessä liikennestrategiassa esitellään maakuntien tavoitteet valmistelussa olevaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli Liikenne 12 -suunnitelmaan.

Strategiassa on kuvattu Etelä-Suomea osana koko maan liikennejärjestelmää sekä laadittu visio alueen rakenteesta, joukkoliikennejärjestelmästä ja logistiikkajärjestelmästä.

- Yhteistyössä tehdyllä strategialla on huomattavasti suurempi painoarvo kuin yksittäisen maakunnan näkemyksellä, sanoo Jaana Martikainen Päijät-Hämeen liitosta.

Etelä-Suomen neljän maakunnan alueella sijaitsee lähes puolet Suomen väestöstä ja työpaikoista. Lisäksi alueella syntyy yli puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta.

Strategian lähtökohtana ovat jokaisen maakunnan omat suunnitelmat. Esimerkiksi Varsinais-Suomen osalta päivitetyt Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnokset ja voimassa oleva maakuntakaava. 


Visiot aluerakenteesta, joukkoliikenteestä ja logistiikasta

Etelä-Suomen liikennestrategia pyrkii vastaamaan perinteisten liikenteen ja logistiikan tarpeiden lisäksi myös hiilineutraaliustavoitteeseen liikenteen osalta.

- Erityisesti ilmastotavoitteen kannalta katsoimme välttämättömäksi käsitellä perinteisten liikennekysymysten lisäksi    myös aluerakennetta, kertoo Kymenlaakson liiton Frank Hering.  

Rakennevisiossa on tunnistettu Etelä-Suomen keskukset ja käytävät, joilla on parhaat edellytykset kehittyä kestävään liikenteeseen tukeutuen. Myös käytävien ulkopuolella kasvu tulee ohjata ensisijaisesti keskuksiin.

 Joukkoliikennejarjestelma

Joukkoliikenteen visiossa nykyisen matkustajajunaliikenteen turvaamisen lisäksi tulee selvittää mahdollisuuksia lisätä, nopeuttaa ja laajentaa matkustajaliikennettä raiteilla. Raideliikennettä täydentävät tiheän bussiliikenteen käytävät, joiden toimintaedellytyksiä tulee kehittää. (karttakuva suurenee klikkaamalla)

 

Logistiikkajarjestelma

Logistiikan visiossa kuljetusten kannalta tärkeimpien väylien kunto tulee turvata ja tarvittaessa parantaa. Runsaasti raskasta liikennettä synnyttävät toiminnot tulisi sijoittaa logistiikkakäytävien varteen, ja sijainnissa tulee ottaa huomioon myös työmatkojen kestävyys. (karttakuva suurenee klikkaamalla)

Liikennestrategian painopisteinä ovat ilmastonmuutoksen hillintä, kansainvälisten yhteyksien kehittäminen, olemassa olevan väyläverkon hyödyntäminen ja uusien liikenneinvestointien ohjaaminen kestävä maankäyttö huomioiden.

- Lisäksi tunnistimme tarpeen edistää pitkällä aikavälillä toteuttavien väylähankkeiden ohella myös nopeasti toteutettavia pieniä  parannustoimenpiteitä sekä hyödyntää EU-rahoitusta TEN-T-ydinverkon kehittämisen kohteissa, sanoo Noora Mäki-Arvela Varsinais-Suomen liitosta.

Etelä-Suomen visioita, strategisia painopisteitä ja tiedossa olevia liikennehankkeita on peilattu valtakunnalliseen suunnitelmaan. Liikennesrategia hyväksyttiin maakuntahallituksissa syyskuussa 2020.

- Valmistelussa hyödynsimme jokaisen liiton paikallistuntemusta ja erityisosaamista, ja toivottavasti aiempaa tiiviimpi yhteistyö jatkuu myös strategian valmistumisen jälkeen, summaa Uudenmaan liiton Petri Suominen.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2021–2032, ja siinä määritellään, miten liikenneverkkoa suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään sekä millaisia palveluja hankitaan. Suunnitelmaan sisältyy 12-vuotinen valtion rahoitusohjelma.

 

Lisätietoja: 

Liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  puh. 0405830717

Parolabacken kallioylnk vanhamerkki

Kuva: Lasse Nurmi

Valtion taholla on koronakriisin myötä herätty ymmärtämään virkistysalueiden ja -reittien merkitys asukkaille ja matkailulle. Samalla kun on tunnistettu kuntien rahoitusongelmat, on myös ymmärretty, että satsaamalla virkistyskohteiden kehittämiseen pystytään palvelemaan kohtuullisin resurssein hyvin laajaa käyttäjäkuntaa. Tästä syystä valtio kanavoi 10 miljoonan euron tukipaketin ELY-keskusten kautta kunnille. Kunnat tai kuntayhtymät voivat hakea tätä rahaa, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa kunnat ovat tärkeimpiä hakijoita, sillä Varsinais-Suomesta puuttuu edelleen maakunnallinen virkistysalueyhdistys, joka voisi rahaa kuntien edustajana hakea.

Varsinais-Suomen liitto kannustaa alueensa kuntia olemaan aktiivisia ja seuraamaan rahoitushaun avautumista.

Varsinais-Suomen liitossa on tällä hetkellä valmisteilla ja nähtävillä Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaava, jossa teemoina ovat mm. virkistys, retkeily ja matkailu. Rahoituksen turvin kunnat voisivat esimerkiksi kehittää kaavaehdotuksessa mukana olevia alueita tai vielä toteuttamattomia ohjeellisia retkeilyreittiosia. Valmisteilla olevaan kaavaan voi tutustua digitaalisesti tämän linkin kautta.

Varsinais-Suomen alueen virkistys- ja luontomatkailukohteiden sekä reittien kirjoon voi tutustua vaikkapa Varsinais-Suomen virkistys- ja matkailutietoaineisto VIRMA:n avulla Lounaistiedon karttapalvelun välityksellä täällä .

Lisätietoa rahoitushausta

Lisätietoa liiton toiminnasta näissä teemoissa: Lasse Nurmi, erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, p. +358 (0)40 5435 473, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

3.9.2020

Maakuntien liitot peräänkuuluttavat yhteisessä kannanotossaan toimia, joilla edistetään ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja siihen liittyvää lupamenettelyä. Osaavan työvoiman heikko saatavuus hidastaa yritysten kasvua ja vaikuttaa elinvoimaan. Kannanotossa korostetaan, että alueille on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet reagoida työvoiman tarpeeseen liittyviin muutoksiin.

Työvoimapulaa on eri aloilla, erityisesti ammattityöntekijöiden mutta myös erityisosaajien osalta, sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tilanne myös vaihtelee aloittain eri puolella Suomea, minkä vuoksi mahdollisuus alueelliseen harkintaan on tärkeä.

Kevään ja kesän aikana työttömyys on kasvanut mutta toisilla aloilla on edelleen työvoimapulaa.

Nykymallin haaste on monimutkaisuus

Ulkomaisen työvoiman lupamenettelyn vastuut jakautuvat kolmelle eri ministeriölle ja useille eri viranomaiselle. Hakuperusteita on kolmetoista ja hakulomakkeita yhdeksän erilaista.

Lisää vastuuta paikallisille ELY-keskuksille ja TE-toimistoille

Maakuntien liitot esittävät, että työlupien valmistelussa ja päätöksenteossa käytettäisiin alueellista asiantuntemusta, jolloin myös reagointi on nopeampaa. Tehtäviä olisikin siirrettävä paikallisille ELY-keskuksille ja TE-toimistoille. Myös maahanmuuton tulorajoihin tulisi soveltaa alueellista harkintaa, joka ottaa huomioon paikalliset yleiset elinkustannukset ja palkkatason.

Kannanotossaan maakuntajohtajat ottavat kantaa myös muihin palveluprosessiin liittyviin kysymyksiin, kuten palvelukokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämiseen.

Lue kannanotto

 

Tämänhetkisestä koronatilanteesta johtuen lokakuinen Kulttuurin vetovoima -seminaari siirretään aamupäivätilaisuudeksi verkkoon torstaille 1.10.  klo 8.30 – 11.45. Tervetuloa mukaan!

 

Millaista on kulttuurielämä tulevaisuuden kunnassa? Miten kunnat parhaiten edistävät elävää, vetovoimaista kulttuuritoimintaa ja samalla hyvinvointia, matkailua ja kuntakuvan rakentamista?

Kulttuuria kunnissa -verkosto, Varsinais-Suomen Liitto ja Varsinais-Suomen kulttuurifoorumi kutsuvat alueen kulttuuritoimijat aamupäivän webinaariin. Päivän aikana pureudutaan eri alojen asiantuntijoiden puheenvuorojen ja yhteisen keskustelun avulla kulttuurielämään tulevaisuuden kunnassa. Puheenvuoroissa kuullaan mm. toimintaympäristön muutoksesta, taiteen vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin sekä kulttuurin tarjoamista mahdollisuuksista vetovoiman synnyttämiseen. Tervetuloa visioimaan!

Tilaisuus on maksuton, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista 15.9. mennessä.
Mikäli olet jo ilmoittautunut alkuperäiseen Turun linnan seminaariin, ei korvaavaan webinaariin osallistuminen edellytä uudelleen ilmoittautumista.

 

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Uudet osallistujat: ilmoittautuminen ti 15.9. mennessä: https://www.lyyti.in/kulttuuriwebinaari

Peruthan ilmoittautumisesi Lyytin kautta, mikäli et pääse webinaariin, sillä yhteyksiä on tarjolla rajoitettu määrä. Kiitos!

 

OHJELMA:

8.15               Webinaaritila avautuu

8.30               Päivän avaus, tervehdyssanat
                      Hannele Mustonen, varapuheenjohtaja, Turun kaupungin kulttuurilautakunta

8.35               Virittäytyminen päivän ohjelmaan

8.45               Toimintaympäristön muutoksen kulttuuriset vaikutukset
                      Timo Aro, asiantuntija, VTT, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

9.30               Taiteen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin – nopeutuuko paraneminen?
                      Wiveka Kauppila, projektijohtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/TYKS

10.00             tauko 15 min

10.15             Suurta sirkusta pienessä kunnassa
                      Pauliina Räsänen, toiminnanjohtaja, sirkustaiteilija, ArtTeatro, Kustavi

10.45             Vetovoiman synnyttäminen ja brändäys: pohja kulttuurista, luonnosta ja yhteisön yhteistoiminnasta.
                      Krista Gustafsson, toimitusjohtaja, Hotel Mathildedal, Mathildedalin ruukkitehtaat

11.15             Heijastuksia ja kommentteja aamupäivän aikana kuullusta

11.45             Tilaisuus päättyy