Kuntien leikattava sivistyksestä ja panostettava hoivapalveluihin syntyvyyden laskiessa                                                                 15.1.2020

 

Kuntatalousanalyyseja tuottava konsulttiyhtiö Perlacon Oy on toteuttanut Varsinais-Suomen liiton tilauksesta kuntien palvelutarpeen muutosta ja muuttoliikkeen hintaa analysoivan selvityksen. Selvityksessä verrataan maakuntien ja kuntien väestömuutosta tulevaan palvelutarpeen muutokseen. Muutosta tarkastellaan vuoden 2018 lähtötiedoista vuoden 2030 tilanteeseen.

Selvityksen perusteella asukasmäärä kasvaa Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikissa maakunnissa kuitenkin syntyvyys alenee, ja vain harvoissa kunnissa kasvaa. Maakuntien kasvu on maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton varassa. Muuttovoitto on kustannus kasvavilla alueilla, koska se lisää palvelutarvetta ja muuttoaltteimmat nuoret ikäryhmät maksavat suhteellisen vähän veroja. Kustannukset voivat kuitenkin muuttua ajan kuluessa tuloiksi, jos nuoret jäävät asumaan muuttopaikkakunnalle, alkavat asteittain maksaa enemmän veroja ja käyttää vähemmän palveluja.

Ennusteen mukaan Varsinais-Suomessa varhaiskasvatusikäisten ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Maakunnassa erityisesti varhaiskasvatuksen henkilökunnassa ja alakoulun opettajissa on vuonna 2030 ylikapasiteettia.   Samaan aikaan maakunnan työikäisten määrä maltillisesti vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa vauhdilla.

-Vaikka tuntuu kovalta sanoa näin, on kuntien jatkossa pakosti vähennettävä henkilöstöään lasten ja nuorten palveluista ja lisättävä sitä ikääntyvien palveluissa. Perlaconin selvityksen mukaan vuonna 2030 on varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajia noin 900 yli palvelutarpeen samaan aikaan kun hoitajissa on arviolta 1500 työntekijän pula, maakuntajohtaja Kari Häkämies

Selvityksen perusteella ikääntyneiden kasvava palvelutarve voidaan puolessa Varsinais-Suomen kunnista rahoittaa supistamalla varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen palveluja nuorten ikäluokkien pienentyessä ja lasten ja nuorten palvelutarpeen vähetessä. Varsinais-Suomessa täysin hyödynnetty sopeuttaminenkaan ei kuitenkaan riitä, sillä kasvavassa maakunnassa sopeuttamisvaraa on vähemmän kuin useimmissa muissa maakunnissa.

Mahdollisimman tehokas sopeutuminen palvelutarpeen muutokseen vaatii kunnilta ennakointikyvykkyyttä ja tiedolla johtamista.

-Keskustelu on aloitettava heti. Pöydälle on nostettava kuntien välisen yhteistyön lisääminen myös sivistyspalveluissa sekä kuntarakenteen avaaminen. On selvää, että vaikeusaste poliittisessa päätöksenteossa tulee olemaan korkea, Häkämies jatkaa.

Perlaconin laskelma perustuu väestöennusteeseen. Se antaa skenaarion siitä, miltä tulevaisuus näyttäisi, jos mikään ei muuttuisi nykyisestä. Laskelmassa ei esimerkiksi ennakoida tuottavuuden muutoksia palveluissa. Jää nähtäväksi, mitä voisi esimerkiksi tekoäly tai robotisaatio tarkoittaa kuntien palvelutuotannolle ja sen kustannuksille vuonna 2030.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 044 201 3204

Kuntien muuttoliikkeen hinta ja sopeuttamisen mahdollisuus ja pakko -selvitys, Varsinais-Suomen tulokset

Varsinais-Suomen liitto pyytää tarjouksia Pohjoisen kasvuvyöhykkeen karttapohjaisen tietopalvelun toteuttamisesta. Hankinnan tarkoituksena on dynaamisen, helppokäyttöisen ja toiminnaltaan modernin karttapohjaisen tietopalvelun toteuttaminen sekä siinä esitettävien tietojen informaatiomuotoilu selkeän ja näyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hankintailmoitus löytyy HILMA-palvelusta.

Tarjouspyyntöön tuli määräaikaan mennessä 24 kysymystä. Alla on listattu kaikki kysymykset vastauksineen.

 

Kysymys 1: Onko tietopalvelussa käytettävä teknologia ilmoitettava jo tarjousvaiheessa, vai voidaanko se päättää yhdessä asiakkaan kanssa projektin alussa osana informaatiomuotoilua? 

Vastaus: Teknologioita ei ole tarpeen lyödä lukkoon tarjousvaiheessa, vaan informaatiomuotoilun kokemukset voidaan hyvin huomioida teknologioiden valinnassa. Tarjoajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että hankinnan toteutusaika on tiukka, joten teknologiavalinnan on syytä olla selvillä melko pian hankkeen käynnistämisen jälkeen.

Kysymys 2: Voiko toteutuksen tehdä Oskari RPC-tekniikan avulla hyödyntäen Lounaistiedon omaa karttapalvelua? 

Vastaus: Lounaistiedon karttapalvelua hyödyntävä RPC-ratkaisu on mahdollinen, kunhan toteutus vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia eikä siitä aiheudu merkittävää lisäkuormaa Lounaistiedon karttapalvelun palvelimelle.

Kysymys 3: Millainen vasteaika pilvipalvelulla pitää olla?

Vastaus: Vasteaikaa ei ole ennalta määritetty. Vasteajan määrittely voidaan tehdä hankinnan toteutuksen yhteydessä, mutta tärkeää on palvelun jouheva toiminta mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kysymys 4: Kuinka paljon levytilaa julkaistavat aineistot vaativat arviolta?

Vastaus: Tarvittava levytila riippuu tietojen tallennusmuodosta ja karttaesityksen toteutustavasta. Karttaesityksessä visualisoitava tieto on pääasiassa tilastotaulukkoja, jotka kiinnittyvät geometrialtaan hallinnollisiin alueisiin tai pistemäisiin kohteisiin. Siten vaadittava tallennustila ei oletettavasti ole erityisen suuri, joskin matriisimuotoisten origin–destination-tyyppisten virta-aineistojen rivimäärä voi olla melko suuri.

Kysymys 5: Sisältyvätkö ylläpitokustannukset kokonaishintaan, vai ilmoitetaanko ne erikseen?

Vastaus: Ylläpitokustannukset eivät sisälly kokonaishintaan, vaan ne ilmoitetaan erikseen. Kokonaishinta sisältää vain informaatiomuotoilun ja karttapalvelun toteutuksen tarjouspyynnön mukaisena. Katso myös kysymys 22.

Kysymys 6: Mihin saakka ylläpitokustannuksia pitää arvioida?

Vastaus: Ylläpitokustannukset arvioidaan toistaiseksi kuukausitasolla (Esimerkiksi: palvelun ylläpito arviolta xxx €/kk). Katso myös kysymys 13.

Kysymys 7: Tuleeko toimittajan tehdä karttaupotus Turun kaupungin sivuille ja millaisia vaatimuksia tai rajoitteita upotuksen suhteen on?

Vastaus: Karttaupotus tehdään yhteistyössä Turun kaupungin verkkotoimituksen kanssa. Tarjoajan tehtävänä on varmistaa, että karttaupotus toimii toivotulla tavalla kasvuvyöhyke.fi-sivustolla. Kasvuvyöhyke.fi-sivusto toimii Turun kaupungin Drupal-alustalla, mutta muita tiedossa olevia rajoitteita upotuksen tekemiselle ei ole. Mikäli karttasovelluksen upottaminen Turun kaupungin Drupal-ympäristöön osoittautuu teknisesti mahdottomaksi tai ylivoimaisen vaikeaksi, on upotus mahdollista tehdä myös muulle alustalle, kuten Lounaistiedon WordPress-ympäristöön. Katso myös kysymykset 17–19.

Kysymys 8: Tuleeko kieliversiot mahdollistaa koko palvelun kaikkiin osiin?

Vastaus: Kieliversioiden tulee olla mahdollisimman kattavia, ja informaation tulisi välittyä palvelun mahdollisimman hyvin erikielisille käyttäjille. Toteutustavan rajoitteista tai kustannustehokkuudesta johtuvista syistä kieliversioiden laajuutta voidaan kuitenkin supistaa. Myös informaatiomuotoilulla voidaan parantaa tiedon ymmärrettävyyttä käyttökielestä riippumatta, jolloin kieliversioiden suppeampi soveltaminen voi olla perusteltua. Katso myös kysymys 12.

Kysymys 9: Tarjouspyynnöstä ei käy selvästi ilmi, onko tarjouksessa syytä tarjota molempiin kokonaisuuksiin. Onko siis tarkoitus, että voi tarjota vain jompaa kumpaa osuutta, vai vain molempia osioita koskevat tarjoukset hyväksytään?

Vastaus: Hyväksyttävissä tarjouksissa vaaditaan suunnitelmat sekä informaatiomuotoilun että karttaesityksen toteutuksen tekemisestä. Tarjous on kuitenkin mahdollista jättää perustellusta syystä myös kahden tai useamman tarjoajan konsortiona, jolloin toteutusvastuuta voidaan jakaa eri toimijoille.

Kysymys 10: HILMA-palvelussa on ilmoitettu, että hankinnan kokonaisarvo ylittää kansallisen kynnysarvon (60 000e), vaikka hankinnan enimmäishinnaksi on annettu 35000e. Tässä lienee virhe?

Vastaus: Kyseessä on valitettava virhe. Hankinta alittaa kansallisen kynnysarvon.

Kysymys 11: Mapbox ja MapTiler -pilvipalvelut käsittävät pääasiassa erilaisten taustakarttoja tai näiden luontia. Esim. Mapboxin oheen on mahdollista rakentaa omia applikaatioita esim. Mapbox GL JS -kirjastolla, millä ei muutoin ole pilvipalvelun kanssa yhteyttä, kuin käytettäessä sisältöä Mapboxin API-palveluista. Oikeastaan varsinaisen karttapalvelun luontiin tarjouspyynnössä mainituista pilvipalveluista soveltuu sellaisenaan vain CARTO. Onko Tilaajalla ollut mielessä tarve jollekin tietylle tekniselle ominaisuudelle, jonka vuoksi Mapbox ja MapTiler ovat mainittu?

Vastaus: Tarjouspyynnössä mainitut tuotteet ovat puhtaasti esimerkkejä. Palvelun tekninen toteutustapa on vapaasti valittavissa tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten puitteissa.

Kysymys 12: Palvelu toteutetaan monikielisenä – mitä tällä tarkalleen tarkoitetaan? Suomi, ruotsi ja englanti? Tämä koskee oletettavasti itse sovellusta ja sen kartan tietosisältöjä? Esimerkiksi CARTO:lla ei ole mahdollista tehdä muun kuin englanninkielisiä karttanäkymiä. Mapboxilla lähinnä Android SDK:lla voi rakentaa mobiiliapplikaatioihin lokalisaatio-ominaisuuksia. Maptiler tarjoaa taustakarttoja eri kielillä. Onko taustakarttojen mukauduttava karttapalvelun muuhun kielivalikkoon, vai kelpaako esimerkiksi vain suomen- tai englanninkielinen taustakartta? Vastaako Tilaaja sovelluksen tekstien ja muun sisällön tekstien tuotannosta ja käännöksistä, vai kuuluvatko nämä Tarjoajan tehtäviin?

Vastaus: Monikielisyys koskee ensisijaisesti englanninkielistä versiota palvelusta. Kieliversioiden toteutustapa on vapaa. Tärkeää on, että palvelun tietosisältö välittyy selkeänä palvelun käyttäjälle. Tämä edellyttää ainakin käyttöliittymän (otsikot ja valikot yms.) kääntämistä, mutta itse tietosisällön ominaisuustietojen monikielisyys ei välttämättä ole tarpeen, mikäli informaatiomuotoilun keinoin voidaan varmistaa tietosisällön ymmärrettävyys. Taustakarttojen nimistön oikeakielisyys on plussaa, mutta ei ehdoton edellytys, kunhan karttojen tietosisältö säilyy ymmärrettävänä. Palvelun suomenkieliset tekstisisällöt tuottaa tarjoaja yhteistyössä tilaajan kanssa. Tarvittavista käännöksistä vastaa työn tilaaja.

Kysymys 13: Mitä karttapalvelun ylläpitoon lasketaan kuuluvaksi, tai mikä on kriittisintä ylläpidon kannalta? Aineiston tuonti ja niiden esitystavan muuttaminen tai mahdollisuus tähän Tilaajan toimesta? Eli kartta-aineistoja on voitava tuoda karttapalveluun Tilaajan lähteistä ja muullakin tavoin näitä käsitellä – toisin sanoen kartta-aineistoja ei ”kovakoodata” palveluun?

Vastaus: Karttapalvelun ylläpitokustannuksilla tarkoitetaan lähinnä palvelussa hyödynnettyjen pilvipalvelujen kustannuksista, jotka ovat riippumattomia tilaajan järjestelmistä. Palvelun tekninen toteutus on tarjoajan päätettävissä, mutta lähtökohtaisesti tietoaineistoja ei tule ”kovakoodata” palveluun, vaan niiden tulee olla mahdollisimman helposti päivitettävissä tilaajan toimesta ilman palvelun muokkaamista. Tietosisältöjen ylläpito koskee ainoastaan olemassa olevien taulukkotietojen korvaamista uusilla, ei esimerkiksi uusien tietosisältöjen lisäämistä palveluun.

Kysymys 14: Tarjouspyynnössä todetaan, että Tilaaja toimittaa aineistoa taulukko- tai paikkatietomuodossa – toisaalta että aineistoja voidaan hyödyntää Tilaajan GeoServer-palvelimen tai PostGIS-tietokannan kautta. Koskeeko taulukko- tai paikkatietomuotoinen toimitus tässä vain tiedon visualisoinnin suunnittelua ja toteutusta, vai myös sitä, että rakennettavaan palveluun on voitava tuoda esimerkiksi CSV-muotoista taulukkotietoa?

Vastaus: Palvelu toteutetaan tilaajan toimittamien aineistojen pohjalta. Palvelua ei tarvitse rakentaa siten, että sen tietosisältöä voisi myöhemmin laajentaa tuomalla palveluun uusia tietoaineistoja.

Kysymys 15: Edellisiin liittyen – mitä aineistoformaatteja seuraavista karttapalvelun on tuettava, tai mitkä näistä ovat preferoituja?

  • WFS
  • WMS
  • WMTS
  • MVT
  • Suora kytkentä PostGIS-tietokantaan
  • Tiedostotuonti, esim. Esri Shapefile, Geopackage, GeoJSON, jne
  • (Kommentti: Esim. Mapbox GL JS tai Carto eivät tue näitä out-of-the-box -periaatteella kovinkaan hyvin, ja esim. CARTO:ssa PostGIS-kytkentä edellyttää Enterprise-tason lisenssiä)

Vastaus: Karttaesityksen hyödyntämät aineistoformaatit ovat vapaasti tarjoajan valittavissa tarjouspyynnön vaatimusten rajoissa. Aineistoformaatin valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota tietosisällön ylläpidon helppouteen (tietosisällön päivitys tilastotietojen päivittyessä). Avoimien standardien hyödyntäminen on suositeltavaa.

Kysymys 16: Onko aineistojen visualisointi toteutettavalla jossakin standardiformaatissa? Esim. SLD?

Vastaus: Visualisoinnin toteutus on vapaasti tarjoajan valittavissa tarjouspyynnön vaatimusten rajoissa.

Kysymys 17: Millä tavoin ja missä vaiheessa Tarjoajan on todennettava palvelun toimivuus Drupal CMS-ympäristöön upotettuna? Tätä on melko haastavaa todentaa etukäteen, sillä hyvin paljon riippuu tapauskohtaisesti Drupalista, käytössä olevista moduuleista ja mahd. myös sen taustalla olevasta palvelinympäristöstä. Olettavasti Tarjoajalla ei ole pääsyä Turun kaupungin CMS-ympäristöön, vaan upotus toteutetaan kaupungin toimesta iframe-linkkinä?

Vastaus: Tarjoajan vastuulla on suunnitella toteutus siten, että palvelu toimii kasvuvyöhyke.fi-sivustolla. Upotuksen tekeminen iframe-linkkinä on hyvä vaihtoehto, mutta tarjoajan pääsystä tarvittaessa suoraan Turun kaupungin palvelinympäristöön voidaan neuvotella, mikäli se on toteutuksen kannalta tarpeen.

Kysymys 18: Drupal on tunnetusti haastava CMS interaktiivisen applikaatiosisällön linkittämiseen, varsinkin ennen versioita 8+ ja sen lisämoduuleita. Mikä versio kaupungilla on Drupalista käytössä?

Vastaus: Turun kaupungin Drupal-versio on 7.

Kysymys 19: Vastaako Tilaaja tai Turun kaupunki sovelluksen lopullisesta upottamisesta Drupal-sivustolle, sillä upotuksen toimivuus riippuu nähdäksemme enemmän tästä ympäristöstä, kuin siihen upotettavasta sovelluksesta.

Vastaus: Sovelluksen upotus palvelinympäristöön tehdään yhteistyössä Turun kaupungin verkkotoimituksen kanssa. Tarjoajan tehtävänä on varmistaa, että karttaupotus toimii toivotulla tavalla kasvuvyöhyke.fi-sivustolla. Mikäli karttasovelluksen upottaminen Turun kaupungin Drupal-ympäristöön osoittautuu teknisesti mahdottomaksi tai ylivoimaisen vaikeaksi, on upotus mahdollista tehdä myös muulle alustalle, kuten Lounaistiedon WordPress-ympäristöön.

Kysymys 20: Mitä selaimia palvelun on tuettava, edellytetäänkö IE11 tai varhaisempaa IE-tukea?

Vastaus: Palvelun käytettävyyden kannalta mahdollisimman laaja selaintuki on toivottavaa, mutta erityisiä vaatimuksia tuettaville selaimille ei ole. Palvelun tulee olla käytettävissä yleisimmin käytössä olevien selaimien ajantasaisilla sekä yhä laajasti käytössä olevilla versioilla.

Kysymys 21: Mitä karttaprojektioita palvelun on tuettava (ts. missä projektiossa Tilaaja haluaa esittää aineistonsa) – EPSG:3067? Tarjouspyynnössä esitetyt kaupalliset esimerkkisovellukset tukevat lähtökohtaisesti vain EPSG:3857-projektiota, tai edellyttää muuten melkoista säätöä. Mikäli aineistoa luetaan suoraan PostGIS-kannasta, lienee tämä lähtökohtaisesti EPSG:3067 -projektiossa. Mikäli puolestaan halutaan muuntaa aineistoa lennossa esim. EPSG:3857 -projektioon, onnistuu tämä helpoiten GeoServer-rajapintajulkaisujen kautta, jolloin palvelun puolestaan olisi mielellään tuettava OGC-standardirajapintoja (mitä useat pilvipalvelut eivät suoranaisesti tee)

Vastaus: Tarjoaja voi vapaasti valita palvelun käyttämän karttaprojektion. Valittava karttaprojektio ei saa aiheuttaa karttaesitykseen merkittäviä geometrisiä vääristymiä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mittakaavassa.

Kysymys 22: Pilvipalvelutyyppisten karttapalveluiden käyttö (mikäli tässä edes mahdollista ottaen huomioon tarjouspyynnön edellytykset) edellyttää usein ns. Enterprise-tason lisenssin hankkimista. Mikäli näin on, tarvitaan lisenssiä myös palvelun rakentamisen ajaksi. Hankkiiko Tilaaja tällöin tarvittavat lisenssit myös palvelun rakentamisen ajalle, vai onko näiden hankinta Tarjoajan vastuulla ja sisällyttävä 35000e enimmäishintaan?

Vastaus: Tarjouspyynnön mukaan toteutuksessa on huomioitava karttaesityksen ylläpidon kustannustehokkuus. Lähtökohtaisesti tilaaja vastaa sovelluksen ylläpitokuluista, mutta hintavia lisenssiratkaisuja tulee tämän vuoksi välttää.

Kysymys 23: Mitä oikeastaan tarkoitetaan tässä dynaamisuudella – lähinnä aikaleimalla varustetun paikkatiedon esittämistä interaktiivisina kartta-aikasarjoina?

Vastaus: Dynaamisuudella tarkoitetaan tiedon näyttävää visualisointitapaa ja interaktiivisuuteen liittyviä efektejä. Lähtökohtaisesti palvelussa ei esitetä aikasarjoja.

Kysymys 24: Tarjouspyynnössä mainitaan visualisoinneissa käytettävät efektit. Tarkoitetaanko tässä efekteillä lähinnä kartta-animaatioita? Onko tällaisten käyttäminen pakollista? Onko Tilaajalla esittää esimerkkejä toivotunlaisista efekteistä, jotka mahdollisesti ovat olleet tämän tarjouspyynnön kirjauksen inspiraationa?

Vastaus: Visualisoinnissa käytettävillä efekteillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten kartalle valitut kohteet tulevat näkyviin tai miten ne reagoivat vietäessä hiiri niiden päälle. Dynaamisuuden ja visuaalisten efektien toteuttamiseen ei ole täsmällisiä vaatimuksia, vaan niiden suunnittelua varten tarjoajalta edellytetään informaatiomuotoilua, joka tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa siten, että tilaajalla on mahdollisuus kommentoida visualisoinnin kehitysversioita.

Sisko Sinilintu

 

Akryylimaalauksia luonnon ja ihmisen syvällisestä yhteydestä. Luonto on osa ihmistä ja hänen kokonaisvaltaista olemustaan; myös voimaansa. Miten tuo voima ilmenee? Alkuperäiskansat elivät läheisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Heidän kokemuksissaan eläimet ja luonnon elementit – kuten maa tai metsä – kommunikoivat ihmisen kanssa. Onko meidän mahdollista tavoittaa tätä yhteyttä uudelleen? Miten käsityksemme itsestämme muuttuu tämän yhteyden avauduttua?

Sisko Sinilintu - Maalauksia -näyttely liiton Aulagalleriassa 3.- 31.1.2020, Ratapihankatu 36, Turku, arkisin klo 9 - 15. Tervetuloa!

Kalevala 5

Kuva: Åbo Svenska Teater/Kalevala

Aurora-mitali myönnettiin maakuntavaltuuston kokouksessa 9.12. Åbo Svenska Teaterin Kalevala-tuotannolle. Tämä on ensimmäinen kerta koko mitalin jakamisen historiassa, kun mitali myönnettiin teokselle ja sen tuotantoryhmälle. Esitys tarttuu rohkeasti perinteiseen aiheeseen raikkaan modernilla tavalla. Kalevalan konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaava Jakob Höglund on onnistuneesti yhdistänyt kalevalaisen runomitan, yliluonnolliset aikuisten sadut ja nukkehahmot moderniin musiikkiteatteriin. Teoksen koko tuotanto on ainutlaatuisella tavalla yhdistetty musiikkiteatterin ja nukketeatterin erikoiskoulutukseen. Teatterin näyttämöllä nähdään erikoiskoulutukseen osallistuneita taiteilijoita yhdessä Åbo Svenska Teaterin ensemblen kanssa. 

Teos saa erityiskiitokset myös saavutettavuudestaan: näyttämökieli on ruotsi, mutta esityksessä on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys. Myös yleisö on ottanut esityksen hienosti omakseen ja kevätkaudelle on luvassa lisänäytöksiä.

Tuulia Linhdolm, joka oli paikalla edustamassa Åbo Svenska Teateria ja vastaanottamassa palkinnon, kertoo koko tuotantoryhmän puolesta, miltä mitalin saaminen tuntuu:

-On suuri kunnia vastaanottaa Aurora-mitali. Tuntuu erityisen merkitykselliseltä, että mitali jaettiin koko tuotannolle ja meille ryhmänä. Kalevala on todellakin ollut erityinen projekti, jossa monet eri taiteilijat ja taidemuodot ovat tehneet yhteistyötä ja mahdollistaneet tämän teoksen. Tämä on ollut meille kaikille mukana oleville todellinen sydämen projekti, joten mitalin saaminen lämmittää erityisesti. Se antaa myös toivoa ja rohkeutta uskaltaa panostaa ja kokeilla erilaisia ideoita myös tulevaisuudessa, sekä meille mukana oleville että toivottavasti myös muille teatteriseurueille ja taiteiljoille.

-Parasta Kalevala-tuotannossa on ollut ryhmä ja tapa, jolla olemme tehneet yhteistyötä. Jokaisella yksilöllä on tärkeä rooli työyhteisössämme sekä taiteellisesti että ryhmädynamiikan kannalta. Meillä kaikilla on erilaisia vahvuuksia ja taitoja ja tämä on ollut loistava mahdollisuus oppia toisiltamme. Tässä tuotannossa ja ryhmässä voimme olla omia itsejämme ja hengittää vapaasti. Kalevala ei olisi ollut mahdollinen ilman suurta luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Lämmin kiitos koko Kalevala-jengin puolesta!  

 

 Tuulia Lindholm ST Kalevala

Kuva: Tuulia Lindholm Åbo Svenska Teaterin Kalevala-ensemblestä otti vastaan mitalin koko ryhmän puolesta.

 

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977.

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771

 

 

 


Asetusesitysten mukaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osoitetaan ohjelmakaudella 2021-2027 rahoitusta viiteen toimintapoliittiseen päätavoitteeseen, jotka ovat 1) Älykkäämpi Eurooppa, 2) Vihreämpi, vähähiilisempi Eurooppa, 3) Yhteenliitetympi Eurooppa, 4) Sosiaalisempi Eurooppa ja 5) Kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa.  

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmavalmistelua tehdään sekä ministeriöissä että alueellisesti Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä sekä Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta valmistelua johtaa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä- ja Länsi-Suomen osalta Uudenmaan liitto. Ohjelmavalmistelun kokonaisuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Osana ohjelman valmistelua tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi, jossa selvitetään ja arvioidaan ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristöselostus. SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin toteuttamisesta ohjelmatasolla vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Ohjelmavalmistelun tässä vaiheessa yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ohjelmakokonaisuuden ja sen ympäristöarvioinnissa laadittavan ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Tähän liittyvä kuulemisaineisto sisältää kuvauksen tulevan rakennerahasto-ohjelman sisällöllisistä painopisteistä sekä ympäristöarvioinnin osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kuulemisaineisto on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla osoitteessa https://tem.fi/ohjelmakauden-2021-2027-kansallinen-valmistelu.

Lisätietoja

Ohjelman valmistelusta lisätietoja antaa työ- ja elinkeinoministeriöstä aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 029 5064 937

Ympäristöarvioinnin valmistelusta lisätietoja antaa työ- ja elinkeinoministeriöstä erityisasiantuntija Harri Ahlgren, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050 396 3318

 

Mielipiteiden esittäminen

Ohjelmakokonaisuudesta ja alueellisista suunnitelmista sekä niihin liittyvien ympäristöselostusten lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta voi esittää mielipiteitä toimittamalla ne 31.12.2019 mennessä osoitteeseen Työ- ja elinkeinoministeriö/alueet ja kasvupalvelut -osasto, PL 32, 00023 Valtioneuvosto tai sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.