Webinaari kuntavaaliehdokkaille
Aika: 6.5.2021 klo 17.00–18.30
Paikka: Webinaari, Microsoft Teams

Varsinais-Suomen liitto järjestää maakunnan kuntavaaliehdokkaille suunnatun webinaarin. Tilaisuu-dessa avataan maakunnan liiton tehtäviä ja maakunnan kehittämisen suhdetta kuntaan. Erityisenä näkökulmana on kuntavaaliehdokkaan ja tulevien kuntapäättäjien kannalta ajankohtaiset kysymykset.

Maakunnan liitto on Varsinais-Suomen 27 jäsenkunnan omistaja kuntayhtymä, joka toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain ja aluekehittämislain mukaisia tehtäviään. Lisäksi liitto tekee alueen edunvalvontaa ja edistää kuntien välistä yhteistyötä. Liiton erillisyksikkönä toimii kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia.

Kutsu välitetään ehdokkaille puolueiden piiritoimistojen kautta. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään 4.5.2021 mennessä Lyytin kautta: https://www.lyyti.fi/reg/kuntavaalitilaisuus
Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille tilaisuutta edeltävänä päivänä sähköpostitse.

Ohjelma:
klo 17.00 Webinaarin avaus
         maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva

klo 17.10 Maakunnan liitto ja alueellinen yhteistyö
        aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio
       Keskustelu ja kysymykset 

klo 17.40 Maakunnan suunnittelu osana elinvoimatyötä
       suunnittelujohtaja Heikki Saarento
       Keskustelu ja kysymykset

klo 17.55 Ylikunnalliset edunvalvontatavoitteet
   
    edunvalvontajohtaja Janne Virtanen
       Keskustelu ja kysymykset

klo 18.10 Kuntien paremmat hankinnat
       toimialapäällikkö Riikka Leskinen, Valonia
       Keskustelu ja kysymykset

klo 18.25 Tilaisuuden päätös

Tiedote 19.4.2021

EU:ssa on päätetty aiempaa kunnianhimoisemmista maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteista. Uudella CAP-kaudella (Common Agricultural Policy) maataloustuista ympäristö- ja ilmastosidonnaiseksi on tarkoitettu 40 % kokonaisuudesta.

Maatalouspolitiikalla on vaikutusta vesien ja meren tilaan. Kuluvalla maataloustukien seitsenvuotiskaudella yhteensä Suomen reilu 8 miljardin kokonaistukipotista on ohjattu yli 1700 miljoonaa euroa ympäristökorvausjärjestelmään.

  • Maatalouspolitiikka on merkittävä, ehkä jopa kaikkein olennaisin Saaristomeren suunnannäyttäjä. Vaikka iso siivu on mennyt ympäristötoimiin, ei Suomen rannikon ja Saaristomeren tilanne ole parantunut, Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva
  • Viljelijä on tehnyt paljon. Ongelmana on, ettei tukien kohdentamista ole tehty riittävästi tai juuri ollenkaan. Tämä on johtanut kustannustehottomuuteen ja heikkoon vaikuttavuuteen. EU sanelee tavoitteet, mutta paljon on itseasiassa kiinni Suomen omista päätöksistä, Kanerva jatkaa.

Varsinais-Suomen kansanedustajat vaativat maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden painottamista jatkossa rannikolle, jossa vesien ja meren tila on hyvää huonompi, ravinnekuormitus on suuri ja maaperä eroosioherkkä.

  • Kaikkein kuormittavimmille alueille tarvitaan korkeampi tukitaso. Korkean kuormituksen peltolohkoja on vain noin 10–20 % kokonaispeltoalasta. Tiedämme missä nämä pellot sijaitsevat, jostain syystä tätä tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä toimenpiteiden kohdistamisessa. Syyttä suotta vaadimme viljelijältä enemmän, jos emme jo lähtökohtaisia kohdenna tukia tarkoituksenmukaisesti, kansanedustaja Vilhelm Junnila

Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue. Maatalouden kuormituksen vähentäminen vaikuttaa suoraan meren tilaan, sillä 70–80 % kuormituksesta tulee maataloudesta. Valumien suuri määrä johtuu alueen maatalousvaltaisuudesta, eroosioherkästä ja savisesta maaperästä sekä peltolannoituksen ylimitoituksesta.

  • Saaristomeren valuma-alueella viljelijän tulee saada maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä korkeampi tukitaso ja enemmän kannustavia keinoja vesistöjen kannalta kestävään ruuantuotantoon. Myös kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyt tulee saada ympäristökorvauksen piiriin, lainsäädännöllä ohjata lannoitteiden käyttöä sekä löytää lannan prosessoinnille riittävät kannusteet, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta
  • Hallitus on jo sitoutunut puhdistamaan Saaristomeren hotspot -alueen. Tämä on olennaista kytkeä CAP-toimeenpanoon, Eloranta lisää.

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi on parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa. CAP27 kansallisesta toimeenpanosta päätetään valtioneuvostossa loppuvuonna. Uusi ohjelma astuu voimaan 1.1.2023. Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi.

Lisätiedot:

kansanedustaja Ilkka Kanerva, p. 050 511 3055, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, p. 050 523 2309, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
kansanedustaja Vilhelm Junnila, p. 09 432 3064, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


Järjestämme tiistaina 20.4.2021 klo 09.00 alkaen Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartan 2021-2027 jalkautuksen KIck off -tilaisuuden tiistaina 20.4.2021. Tilaisuuden fasilitoivat Varsinais-Suomen liitto ja Turku Science Park Oy, Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämishanke. Menossa mukana tiekartan laatija FlowHouse Oy ja teemaryhmätyötä sparraava FCG Finnish Consulting Group Oy.


Katso lisätiedot täältä ja ilmoittaudu viimeistään perjantaina 16.4.2021 mennessä ja huomaa myös teemaryhmäjako. Tutustut tietysti myös uuteen tiekarttaan samalla. Ilmoittautuneet saavat ennen tilaisuutta TEAMS-linkin.


Pyydämme jakamaan kutsua eteenpäin alan kehittäjille, yrittäjille ja muille sidosryhmille.

 

Tiekartan koostekuva


Lisätiedot:
Esa Högblom
Erikoissuunnittelija
Varsinais-Suomen liitto
p. +358 40 7760310
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

jalostamo naantali 

Kuva: Makele-90 - Oma teos, CC BY-SA 3.0

 

Elinkeinoministeri Mika Lintilän asettama selvityshenkilö Panu Routila luovutti tänään loppuraporttinsa ministerille. Selvitystyössä on tutkittu Nesteen alasajon myötä vapautuvalle alueelle uutta teollista toimintaa.

- Panu Routila ja Janne Virtanen ovat löytäneet uuden tulokulman perinteisen selvitystyön tekemiseen. Puolessa vuodessa kaksikko on käynyt läpi laajan joukon yrityksiä ja löytänyt jalostamon alueelle uuden teollisen suunnan. Yleensä selvitystyöt jäävät paperinmakuisiksi, mutta tämän työn suurin lisäarvo syntyy juuri yritysten kanssa käydyistä keskusteluista. Kaksikko osoittaa joukon yrityksiä, joilla on aito halu kehittää bio- ja kiertotalouden teollisuutta alueella, arvioi maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Valtioneuvosto päätti viime viikolla osoittaa rakennemuutostilanteen hoitoon 600 000 euroa.

-Valtion rahoituksen tason voi ymmärtää, kun ottaa huomioon tämänhetkiset vastaavat muut tarpeet ympäri Suomea. Valtion osallistuminen, sekä kaupunkien ja yritysten panostukset jatkotyöhön kuitenkin varmistavat, että työ jatkuu, arvioi maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Selvityshenkilö Routila esittää, että tuleva uusi teollisuus keskittyy bio- ja kiertotalouteen, ja että uuteen teollisuuteen sopivia alueita on löydettävissä nopeallakin aikataululla.

-Nesteen jalostamolla on ollut suuri merkitys jo vuosikymmeniä – ei vain Naantalissa vaan koko seudulla ja maakunnassa. 230 Nesteen jalostamon työntekijän työn loppuminen on suuri tragedia yksilötasolla. Alue on erityislaatuinen mm. saavutettavuuden ansiosta. Siksi kunnianhimon taso pitää jatkossakin olla korkealla. Uuden teollisuuden pitää työllistää, tuoda verotuloja ja olla vähintään seudullisesti merkittävä. Selvitystyö on osoittanut, että tähän on edellytykset. Pitää vaan olla kärsivällinen ja tehdä työtä uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseksi, summaa Kanerva.

 

Tiedote 25.3.2021: Selvityshenkilö Routila esittää bio- ja kiertotalouden teollisuutta Naantaliin jalostamon alueelle

 

Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomeen -webinaarissa asiantuntijapuheenvuoroja kuultiin ja keskusteluja käytiin yli 100 osallistujan voimin tiistaina 23.3.2021

Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne yhdistäisi Varsinais-Suomen yhdeksi työssäkäyntialueeksi ja kytkisi koko maakunnan kestävällä tavalla Tunnin junaan ja osaksi Etelä-Suomea. Työ- ja vapaa-ajan liikkumisen lisäksi paikallisjunaliikenne parantaa mm. maakunnan elinvoimaisuutta, tukee yrityksiä ja matkailua.

Tiistaina 23.3. järjestetyssä paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomeen -webinaarissa kuultiin mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja ja käytiin keskustelua yli 100 osallistujan voimin. Puheenvuoroja kuultiin ajankohtaisista paikallisjunaliikenteen selvityksistä, kevyen lähiliikennekaluston mahdollisuuksista, sekä paikallisjunaliikenteestä osana muuta joukkoliikennettä ja liikennejärjestelmää. Kommenttipuheenvuoroja kuultiin mm. maakuntahallituksen ja -valtuuston puheenjohtajilta Ilkka Kanervalta ja Pekka Myllymäeltä.

Tilaisuus ja keskustelu oli erittäin positiivista ja tahtotila paikallisjunaliikenteen edistämiseen on korkealla. Asiantuntijoiden näkemyksien mukaan Varsinais-Suomessa on hyvät edellytykset paikallisjunaliikenteen käynnistämiseksi rataverkkonsa ja aluerakenteensa puolesta. Liikenteen käynnistäminen edellyttää kuitenkin poliittisen tahtotilan ja laajan yhteistyön lisäksi selvitys- ja suunnittelutyön jatkamista, erityisesti liikenteen järjestäjä- ja tilaajamallin osalta, jota Varsinais-Suomen liitto jatkaa osana kesäkuussa käynnistyvää nelivuotista EU-hankekokonaisuutta. Aktiivinen yhteistyö ja keskustelu teeman ympärillä jatkuu.

Esityksen PDF-muodossa saatavissa täällä.

 

Paikallisjunaliikenne