Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelmaluonnos on valmistunut. Digitaalinen suunnitelma on kuultavana ajalla 18.5.-17.6.2020.  Kuka tahansa voi tutustua aineistoon ja osallistua kuulemiseen internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi.

Koko merialueen kattavassa, alueellisessa merialuesuunnitelmaluonnoksessa tunnistetaan eri käyttötarkoituksien tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa sovittamalla yhteen eri toimialojen tarpeita. Käsiteltyjä toimialoja ovat muun muassa energiantuotanto, kalastus ja vesiviljely sekä matkailu ja virkistyskäyttö.

Suunnitelman laativat kahdeksan rannikon maakunnan liittoa yhteistyössä keskenään ja sidosryhmien kanssa. Työ on poikkeuksellisen haastava yhteistyö- ja oppimisprosessi, ja on edellyttänyt erittäin tiivistä yhteistyötä kolmen vuoden ajan. Ratkaisu on kuitenkin ollut hyvä, sillä näin on saatu aikaan laaja, eri hallintotasoista, organisaatioista ja sidosryhmistä koostuva monipuolinen verkosto. Muissa maissa valtio vastaa merialueesta ja merialuesuunnitelman laatimisesta.

Suunnitelmaa laadittaessa saatua uutta tietoa merestä voidaan hyödyntää edelleen alueiden kehittämistyössä ja laadittaessa muita tarkempia alueellisia suunnitelmia kuten maakuntakaavoja. Tuloksia voivat hyödyntää myös eri toimialat omassa työssään. Suomella on myös käytettävissään erittäin hyviä vedenalaisen luonnon inventointiohjelman VELMUn tuottamia tutkimustietoja, joten suunnitteluratkaisuissa on voitu hyvin ottaa huomioon luontoarvot ja niiden säilyttäminen.

Saaristomeren ja Selkämeren visio:

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueella on pitkä rannikkoasutuksen ja merenkäynnin perinne, joka näkyy niin alueen asukkaiden arjessa kuin elinkeinoelämässäkin. Merialueen käyttöpaineet ovat kuitenkin lisääntyneet myös täällä. Merialuesuunnitelma tuo esiin sekä alueen nykyistä käyttöä että tulevaisuuden mahdollisuuksia. Siinä esitetään myös alueen kehittämistä ja vaalimista tukevia luonnon ja kulttuurin arvoja. 

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueella korostuvat metalli- ja meriteollisuus, merituulivoima ja suuret satamat, sekä kalastus ja vesiviljely.

Meriteollisuus sekä suunnittelualueen muu elinkeinoelämä tukeutuvat vahvasti merenkulkuun ja satamatoimintoihin. Varsinais-Suomen ja Satakunnan satamilla on merkittävä rooli kansainvälisessä logistiikassa ja Suomen kauppamerenkulussa. Suunnittelualueen ainutlaatuinen saaristoluonto, maisemat ja elinvoimainen kulttuuriperintö ovat vetovoimatekijöitä matkailulle ja virkistykselle. Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat suunnittelualueen matkailun kehittämistä.

 

Lisätietoja:

Merialueyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä,  p. 044 711 4320

Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 7203 056

Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 8295 543

 

logorivi MSP EMKR ST 1

leima

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

Kartta Merialuesuunnittelualueet FI web

 

Hallitus sopi 7.–8.4. pidetyssä kehysriihessä terveydenhuollon kasvustrategian tukemisesta 5 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2022 aikana. Käytännössä hallituksen sopima tuki tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Päätöksessä tarkoitettuja keskittymiä ovat syöpäkeskus, neurokeskus, biopankki, genomikeskus ja lääkekehityskeskus.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää Suomen lääkekehityksen kilpailukykyä. Kansallisen keskuksen on tarkoitus palvella korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. Vaikka Suomessa on korkeatasoista ja kilpailukykyistä lääketieteellistä tutkimusta, syntyy tutkimuksen pohjalta kaupallisia tuotteita kansainvälisesti verrattain vähän. Samaan aikaan kun Suomessa merkittävä kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, vertailumaissa akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty toimivan lääkekehitysprosessin kautta viemään kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä.

Lääkekehityskeskuksen perustaminen on Suomessa tunnistettu kasvustrategiseksi valinnaksi, jolla saadaan kanavoitua osaaminen lääkekehitysalan kehitykseksi ja lääkealan vienniksi. Hallitus päätti vuonna 2018 kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Lääkekehityskeskuksen valmisteluun ja perustamiseen on osoitettu sittemmin tukea myös vuosien 2019 ja 2020 valtion budjeteissa. Tälle vuodelle kansallisille osaamiskeskittymille on osoitettu yhteensä 7 miljoonaa ja vuodelle 2019 5,2 miljoonaa euroa.

Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty erilaisissa työryhmissä ja raporteissa vuodesta 2017 alkaen. Esiselvitysten jatkoksi valmistui vuoden 2019 maaliskuussa Jyrki Liljeroosin selvitystyö kansallisen lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta sekä selvitys sijaintipaikasta. Lääkekehityskeskus on tarkoitus perustaa yhtiömuotoisena. Selvityksen perusteella kansallinen lääkekehityskeskus tarvitsee noin 15–30 miljoonaa alkupääomaa ensimmäisen 5–8 vuoden aikana, jonka jälkeen keskus kykenee rahoittamaan oman toimintansa. Yhtiömallissa valtio rahoittaa osakeyhtiötä pääomistajana, minkä lisäksi osakkaina ovat mukana ainakin lääketieteelliset yliopistot.

Sijaintipaikaksi on selvitystyössä esitetty Turkua. Koulutuksen ja tutkimusperinteen lisäksi Turkua puoltavat seudun tiivis lääkealan ekosysteemi, lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuus sekä alueen erityisen vahva sitoutuminen. Turun seudulla sijaitsee suuria lääkeyrityksiä ja alan työllistävä vaikutus on noin 5 700 teollista työpaikkaa. Suomen lääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä 50 % tulee Turun alueen yrityksistä. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on noin 100 terveysalan yritystä ja ne muodostavat 20 % maakunnan teollisuuden liikevaihdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan yhtiön liiketoimintamallia ja rahoituskysymyksiä mm. yhdessä lääketieteellisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarpeellisuus lienee kaikille osapuolille kiistaton. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta tarvitaan kevään aikana päätös. Samalla on päätettävä lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta. Varsinais-Suomen vahva lääkealan ekosysteemi, alueen lääketeknologinen osaaminen ja tutkimustyön laajuus puoltavat voimakkaasti kansallisen keskuksen perustamista Turkuun.

Kuva labra 2

                                                                                                                                                                                                                               27.4.2020

 
Turun ydinkaupunkiseudun asukkaille suunnatulla liikenneympäristökyselyllä kartoitettiin näkemyksiä liikenteen kehittämistoimenpiteisiin liittyen. 48 % vastaajista oli tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua liikennesuunnitteluun.

Turun kaupunkiseudun asukkaille järjestettiin liikenneympäristökysely marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 3038 Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiasta asukasta. Tulokset kartoittavat asukkaiden asenteita ja liikkumistottumuksia sekä antavat pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin keväällä 2017.

”Vaikka vastaajamäärä on alueen asukaslukuun nähden pieni, vastaa otos hyvin kyselyalueen asukasjakaumaa kuntien välillä. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi enemmän nuoria, mikä voi johtua esimerkiksi kyselyn palkinnosta: vuoden Föli-matkat houkuttelivat vanhempia ikäryhmiä enemmän kuin edellisessä palkintona ollut jopo”, pohtii kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta.

Vastauksista nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. 61 % vastaajista koki, etteivät he voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen. Jopa 85 % vastaajista piti sähköisiä kyselyitä parhaimpina keinona lisätä asukkaiden roolia liikenneolosuhteiden kehittämisessä.

”Kunnissa kannattaakin aktivoitua kyselyiden suhteen, mutta lisäksi pohtia myös uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta asukkaiden ääni saataisiin paremmin kuuluviin myös liikennettä suunniteltaessa”, Tommola jatkaa.

Joukkoliikenteen kehittäminen ja arjen matkojen sujuvuus tärkeitä myös autoilevien vastauksissa

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Huomattava osa autoilevista työmatkaajista kertoi olevansa valmis vaihtamaan joukkoliikenteeseen, jos joukkoliikenneyhteydet olisivat nopeammat (44 %) tai vuoroväli tiheämpi (48 %). Aktiivisista pyöräilijöistä 91 % piti pyöräilyreittien jatkuvuuden kehittämistä erittäin tärkeänä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle.

”Arkimatkojen sujuminen on asukkaille tärkeää. Vaikka lyhyillä matkoilla siirtyminen lihasvoimien käyttöön on etenkin terveyden kannalta suotavaa, on päästöjen kannalta jopa olennaisempaa, että pitkillä matkoilla saadaan omalle autolle aidosti vaihtoehtoja. Vaikka pidempiä, yli 20 km automatkoja tehdään määrällisesti vähemmän, aiheuttavat ne ajetuista kilometreistä reilusti yli 60 %. Joukkoliikenteen kehittäminen onkin ratkaisevaa myös pitkillä matkoilla”, Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela toteaa.

Liikennejärjestelmätyön tavoitteille asukkaiden vahva tuki

Varsinais-Suomen liitto koordinoi päivityksen alla olevaa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jolla edistetään liikkumisen kokonaisuutta yhteistyössä eri organisoiden ja kuntien välillä. Koska osa tavoitteista on keskenään myös ristiriidassa, oli kyselyn yhtenä tarkoituksena selvittää, kuinka vastaajat priorisoivat tavoitteita. Tärkeimmiksi tavoitteiksi koettiin tässäkin joukkoliikenneyhteydet sekä liikenneonnettomuuksien vähentäminen, joita molempia piti erittäin tärkeänä 73 % vastaajista. Huomionarvoista on, että kaikki listatut toimenpiteet saivat vähintään 58 % tuen joko erittäin tai melko tärkeänä. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa vähiten kannatusta puolestaan saivat tavaraliikenteen kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen sekä autoliikenteen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen.

Voit ladata Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportin tästä.

 

Lisätiedot

Marja Tommola

Kestävän liikkumisen asiantuntija, VALONIA

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. | 040 8328 515

   Noora Mäki-Arvela
   Erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. | 040 583 0717        

 

logorivi liikenneymparistokysely 

 

 

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä antavansa vuoden 2020 toisen lisätalousarvion lisäksi jo toukokuussa kolmannen lisätalousarvionsa. Kolmannessa lisätalousarviossa on tarkoitus käynnistää talouden nopeaa elpymistä tukevia hankkeita. Tällaisia työllisyyttä elvyttäviä hankkeita ovat liikenneinfrahankkeet.

Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia ovat seuraavat hankkeet:

Turku–Helsinki Tunnin juna
•Espoon kaupunkiradan rakentaminen
•Turun ratapihan kehittäminen ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen rakentaminen

Suuret ja keskisuuret hankkeet
•E18 Turun kehätie
   ◦E18 Turun kehätien rakentaminen Raision keskustassa
   ◦E18 Turun kehätien suunnittelu välillä Naantali–Raisio
•Vt 8 Laitilan kohdan rakentaminen
•Vt 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien 4-kaistaistaminen
•Paraisten väylä
   ◦Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen rakentaminen
   ◦Mt 180 Kaarinan läntisen ohitustien jatkosuunnittelu
•Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) 2. vaiheen suunnittelu

Pienet alueelliset perusväylänpidon hankkeet
•Vt 1/E18 riista-aidat välillä Turku–Kaarina ja Paimionjokilaakso
•Vt 10 Turku–Lieto bussi- ja pyöräilyreitin parantaminen 2. vaihe
•E18 Pappilan pysäköinti- ja saattoliikennejärjestelyt, Salo
•Kt 43 Uusikaupunki–Laitila jalankulku ja pyöräilyväylä
•Mt 12003 parantaminen korvaamalla Kivimon lossi sillalla, Parainen
•Alvar Aallon tien kiertoliittymä, Paimio
•Vt 10 Sorvaston liittymän turvasaarekkeiden rakentaminen, Koski Tl

Korjausvelan lyhentäminen
•Kt 40 kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8, Turku, Raisio
•Mt 224 Vaskio–Marttila parantaminen
•Päällystetyn tiestön parannuskohteita ja siltojen kunnostus- ja ylläpitotöitä on paljon.

 

Tarkempi listaus liikenteen elvytystoimenpiteistä

 Kasitie
   

                                                                                                                                                                                                                           

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä seuraa säännöllisesti koronan maakunnallisia vaikutuksia - Kehysriihestä tarvitaan yrityksiin nopeasti vaikuttavia välineitä

Varsinais-Suomen kansanedustajat kokoontuivat maanantaiaamuna 6. huhtikuuta yhteen koronakriisin yritysvaikutusten ympärille. Kokouksessa kuultiin Turku Science Parkin tilannekuva epidemian vaikutuksista alueen yrityksiin ja käynnissä olevista tukitoimista. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi seurantatietoa työllisyyskehityksestä ja viestitti maakunnan kausityövoiman akuuteiksi käyvistä tarpeista.

-Olemme koronaviruksen takia taloushistorian vaikeimmassa kriisissä. Kysymys kuuluu, miten Suomi selviää, jos jopa 100 000 yritystä kaatuu, Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva

-Peräänkuulutan selkeää ja konkreettista pelastusstrategiaa. Jos nimittäin epäonnistumme, ei ole paluuta tilanteeseen, josta lähdimme liikkeelle. Jos jo nyt maassa on miltei 400 000 ihmistä YT-neuvotteluiden piirissä, on se vahva signaali hallitukselle.

Varsinais-Suomen Yrittäjät toivat kokouksessa pk-yrittäjien viestiä kansanedustajille. Käynnissä olevaa tilannetta ei haluta rahoittaa velkarahalla. Joka tapauksessa myöhemmin maksettavaksi erääntyvän velkarahan sijaan yrittäjät korostavat suoran tuen ja toimenpiteiden nopeuden ratkaisevuutta.

-Yritysten hätä antaa vahvan signaalin kehysriiheen. Paras ja tehokkain väline on yritysten ja yrittäjien sosiaaliturvamaksujen siirtäminen valtion vastuulle määräajaksi. Tämä olisi kaikkien yritysten osalta tasavertainen ja nopeimmin vaikuttava toimenpide, Kanerva lisää.

Etäyhteyksin pidetty kokous oli jatkoa viime viikon kokoukselle, jossa kansanedustajat kävivät vuoropuhelua sairaanhoitopiirin kanssa maakunnan valmiudesta vastata taudin mahdolliseen leviämiseen.

-Seuraamme aktiivisesti maakunnan ja yritysten tilannetta. Viemme eteenpäin hallituksen suuntaan sitä viestiä, jonka kentältä kuulemme, kansanedustajaryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta

-Olemme maakunnan ihmisten ja yritysten asialla niin kriisin aikana kuin muulloinkin. Meihin kansanedustajiin saa olla yhteydessä, Eloranta lisää.

 

Lisätiedot:
Kansanedustaja Ilkka Kanerva, p. 050 511 3055, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. p. 050 523 2309, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.