RATKAISUN LÖYTYMISEKSI TULISI OLLA YHTEINEN ALUEKEHITYKSEN KANSALLINEN TILANNEKUVA

 

Keskustelut maakuntajohtajien kesken olivat analyyttisiä ja rakentavia. Seuraavassa johtopäätökset tilaisuudesta:

Ratkaisun löytymiseksi tulisi olla yhteinen aluekehityksen kansallinen tilannekuva.

  • Näkemykset aluekehityksen tilasta ja maakuntien ja valtakunnan osien keskinäisistä kehityseroista poikkeavat toisistaan.
  • Lisäksi on näkemyseroja kriteereistä ja tavoitteista, joiden pohjalta aluekehitysvarat tulisi suunnata eri maakuntiin. Maakuntajohtajat ovat yksimielisiä siitä, että kriteereiden tulee olla läpinäkyviä ja niiden tulee ottaa huomioon alueiden erilaisuus.
  • Maakuntajohtajat pitävät tärkeänä, että TEM tekee mahdollisimman pian Uudistuva ja osaava Suomi 2021 - 2027 -ohjelmasta esityksensä ja valtioneuvosto tekee päätöksensä ohjelmakauden rahoituksesta. Lisäksi maakuntajohtajat vetoavat työ- ja elinkeinoministeriöön, että ministeriö käynnistää mahdollisimman pian kansallisen aluekehityksen tilannekuvan valmistelun.
  • Maakuntajohtajat kiittävät ministeri Lintilää kutsusta. Maakuntajohtajat sopivat jatkavansa rakentavaa ja uudistavaa keskustelua tulevaisuuden aluekehittämisestä ja haluavat tehdä siinä tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

 

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies toimii vuonna 2021 maakuntajohtajien verkoston puheenjohtajana.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies.p. 044 201 3204

Tiedote 2.9.2021

Varsinais-Suomen kansanedustajat: Poliisin rahoitus turvattava

 

Hallituksen keväällä hyväksymän kehyspäätöksen mukaisesti poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Poliisihallitus on käynnistänyt tämän johdosta taloudellisen tilanteen arvioinnin ja resurssien tasapainottamista koskevan tarkastelun. Rahoituskehyksen toteutuessa edessä ovat sopeuttamistoimet, jotka koskevat kaikkea poliisin toimintaa ja kaikkia poliisiyksiköitä.

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä tapasi torstaina Turussa poliisin johtoa Lounais-Suomen poliisilaitoksella, jota rahoitusleikkaukset myös koskisivat.

  • Poliisien määrän vähentäminen on ristiriidassa sisäisen turvallisuuden ja ihmisten turvallisuuden tunteen kanssa. Kaavaillut leikkaukset johtavat vääränlaiseen kehitykseen tilanteessa, jossa turvallisuusuhat ovat moninaistuneet, kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
  • Olemme kuulleet Lounais-Suomen poliisin huolta ja jaamme sen täysin. Turvallisuutta ei ole varaa heikentää, vaan päinvastoin tavoitteen on oltava poliisin toiminnan vahvistaminen ja tukeminen. Viestimme hallitukselle ensi viikon budjettiriiheen on, että poliisin määrärahat on tärkeä turvata, kansanedustajaryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta.
  • Eduskuntapuolueet ovat yhdessä vaatineet poliisien määrän lisäämistä, ja hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa tavoitteekseen poliisien määrän kasvattamisen 7500 vuoteen 2022 mennessä. Rahoitusleikkaus on tämän kanssa ristiriidassa. Rahoitusvaje tarkoittaa poliisin omien arvioiden mukaan ainakin 450 poliisin vähentämistä, kansanedustajat lisäävät.

Maakuntastrategia on maakunnan kehittämisen asiakirja, jonka laatimista ohjaavat laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä maankäyttö- ja rakennuslaki.

 

Varsinais-Suomen uuden maakuntastrategian 2040+ valmistelu käynnistyi syksyllä 2020. Strategia sisältää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman 2040+, maakuntaohjelman 2022–2025 sekä älykkään erikoistumisen strategian 2022–2027. Valmisteluun on osallistunut yli 300 maakunnan asiantuntijaa.

 

Esitettävän Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ missio on rakentaa kestävien kumppanuuksien Varsinais-Suomea. Yhteistyön arvot ovat vastuullisuus, saavutettavuus, luottamus ja uteliaisuus. Uusi strategia on reagoiva ja ennakoiva muutostyökalu maakunnan kehittämiseen ja yhteisen mission toteuttamiseen. Strategian avulla nopeutetaan maakunnan vihreää ja reilua siirtymää, vahvistetaan maakunnan toimijoiden yhteistä sitoutumista maakunnan vahvojen elinkeinoalojen – meriteollisuuden, ruokaketjujen sekä lääke- ja terveysteknologian – kasvutavoitteisiin, ja rakennetaan aidon kumppanuuden, osallisuuden ja vuorovaikutuksen keinoin hyvinvointia ja yhteistoimintaa yli maakunnan sektori- ja väestöryhmien. 

 

Maakuntastrategian visioiden mukaan Varsinais-Suomi vuonna 2040 on:

  • puhtaiden ratkaisujen, innovaatioiden ja kestävän kasvun edelläkävijä,
  • jokaiselle hyvinvoinnin mahdollisuuksia tarjoava yhteisöllinen maakunta,
  • yhdessä tekemisen ja tietoon perustuvien päätösten maakunta ja
  • muutoksia ennakoiva ja kasvuhakuinen digimaakunta.

 

Maakuntaohjelmassa 2022–2025 määritellään ohjelmakaudelle yhteistyön tavoitteet (18 kpl) ja toimenpiteet (44 kpl). Maakuntastrategiaa täydentävä älykkään erikoistumisen strategia 2022–2027 esittelee maakunnan vahvat toimialat sekä näiden kärjet ja innovaatioyhteistyön tehtävät.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus käsitteli maakuntastrategialuonnoksen 30.8.2021 pidetyssä kokouksessa ja päätti lähettää luonnoksen lausunnoille. Kommentit pyydetään toimittamaan osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. viimeistään keskiviikkona 20.10.2021. 

Maakuntastrategian luonnokseen voit tutustua täällä (pdf, asiakirja aukeaa uuteen ikkunaan).

Lausuntomateriaali täydentyy viikon 36 alussa ruotsiksi käännetyllä johdantoluvulla ja listauksella maakuntaohjelman toimenpiteistä.  

Lisätietoja antavat:

  • Kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki p. 040 520 0761
  • Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715
  • Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Kasitien pullonkaulat ratkottava väyläverkon investointiohjelmassa


Väylävirasto julkaisi heinäkuussa luonnoksen valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029. Kasitien osalta ohjelma on hyvä alku, mutta länsirannikolta jää puuttumaan välttämättömiä liikenteen sujuvuutta parantavia hankkeita.
- Mukana on tärkeitä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Satakunnan hankkeita. Nämä tulee toteuttaa ehdotetun mukaisesti. Suomen viennille elintärkeä kasitie tarvitsee kuitenkin lisää nelikaistatietä, ohituskaistoja ja eritasoliittymiä. Merkittäviä puutteita on Pohjois-Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen, toteaa Janne Virtanen kasitieverkoston puheenjohtajamaakunnasta.

Pääväyläasetuksen mukaan pääväylien nopeusrajoitusten tulisi yltää maanteillä vähintään 80 kilometriin tunnissa. Heikkojen ja kapeiden tieosuuksien ja taajamien tasoristeysten takia palvelutaso kasitiellä ei kuitenkaan toteudu ja tie on paikoin jopa vaarallinen ajaa.

Valtatien 8 varrella Turusta Ouluun asuu lähes miljoona asukasta ja sijaitsee yli 400 000 ihmisen työpaikka. Työmatkaliikenteen lisäksi kasitiellä kulkee paljon raskasta liikennettä. Länsirannikon satamien – muun muassa Turku, Rauma, Pori, Vaasa, Kokkola, Raahe, Oulu – kautta kulkee lähes puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista. Raideyhteyden puuttuminen korostaa kasitien merkitystä tavaraliikenteen väylänä. Ruuhka-aikaan heikkokuntoiset osuudet aiheuttavat turvallisuusriskin henkilöautojen ja rekkojen sekoittuessa liikenteessä.

Pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso ja liikenteen turvallisuus edellyttävät valtion budjetista lisäinvestointeja kasitielle seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Monin paikoin myös kuntien kehittäminen ja kaavoitus on valtion hankkeiden etenemisestä kiinni.

- Kasitien Laitilan eritasoliittymä on todellinen tulevaisuusinvestointi, mutta silti se puuttuu Väylän ohjelmasta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva hämmästelee.

- Laitilan keskustan kohta on kasitien ruuhkaisimman Turku–Pori välin suurin haaste. Siellä on vaarallinen tasoliittymä, josta pitäisi päästä eroon. Siihen on suunniteltu eritasoliittymä, joka on paitsi turvallisuuden tae myös raskaan liikenteen ja autotehtaan yhteyden sujuvuuden edellytys. Elinkeinoelämälle tarvitaan näkymä investoinnin liikkeelle lähdöstä, hankkeen on ilman muuta oltava mukana, Kanerva sanoo.

- Väyläviraston virkamiesesityksen tarkoitus on laittaa valtakunnassa jonossa olevat hankkeet järjestykseen toteuttamisvalmiuden ja vaikuttavuuden mukaan. Ihmettelen aidosti, miten tämä hanke, jonka suunnittelu on valmis ja jonka rakentaminen voisi alkaa vaikka heti ensi vuonna, puuttuu kokonaan toteutettavien listalta, Kanerva jatkaa.

Eduskunnan kesällä hyväksymän 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman strategisissa linjauksissa korostuvat elinkeinoelämän ja kansainväliseen saavutettavuuteen liittyvät tarpeet. Samalla suunnitelman on tarkoitus vastata työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Investointiohjelma toimeenpanee Liikenne 12-suunnitelmaa ja sitä hyödynnetään valtion talousarvioesityksen valmistelussa.

Kasitieverkosto on viiden maakunnan yhteistyöelin, jonka tavoitteen on Suomen tärkeimmän viennin ja työmatkaliikenteen väylän kuntoon saattaminen. Kasitieverkosto tekee yhteistyötä eduskunnan VT8-verkoston kanssa. Tavoitteena on sujuva, turvallinen ja pääväyläasetuksen tasoinen valtatie 8.

31.8.2021

 

Varsinais-Suomeen lähes 27 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2020 alkaneisiin EU-hankkeisiin

Kaikkiaan viime vuonna alkaneita EU-hankkeita oli 337 ja niihin osallistui 221 varsinaissuomalaista toimijaa. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia olivat alueen korkeakoulut ja Turun kaupunki. Kaupungin kaksi suurinta EU-hanketta tuovat alueelle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa kestävien ja innovatiivisten energia- ja liikkumisratkaisujen pilotointiin. Selvityksen laati Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto ja se on järjestyksessään viides maakunnan vuosittaista EU-rahoitusta kartoittava selvitys.

EU rahoitusselvitys 2020

 

Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksessä on huomioitu EU:n aluetukirahoitus (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto), maaseuturahaston tuet, alueiden väliset yhteistyöohjelmat (ns. Interreg-ohjelmat) sekä suoraan Euroopan komissiolta haettavien ns. erillisohjelmien tuki. Selvityksessä ei huomioitu EU:n suoria maataloustukia.

Selvityksessä tarkasteltiin hankkeita, joissa varsinaissuomalainen toimija on mukana joko koordinaattorina tai hankepartnerina. Näin ollen selvityksessä eivät näy hankkeet, joiden rahoitusta ei ole kohdistettu suoraan varsinaissuomalaisille toimijoille, mutta jotka kuitenkin hyödyttävät aluetta. Hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettu Turku–Helsinki-raideyhteys, jonka kehittämiseen liikenne- ja viestintäministeriölle myönnettiin yli 37 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2020.

Lue tarkemmin selvityksestä tästä tiedotteesta (pdf, aukeaa uuteen välilehteen).