Mikä tekee taajaman sellaiseksi kuin se on? Millaisia käännekohtia paikkakunta on kokenut ja mitä niistä on seurannut? Millainen on taajaman identiteettitarina?

Keskustat ovat alati jonkinasteisessa muutoksessa. Aina ei ole helppoa tunnistaa niitä tekijöitä, joilla on merkitystä taajaman identiteetille. Taajaman kehitystarina voi muuttua ja kasvaa, ja identiteetti voi vastata ajan tuomiin haasteisiin, jos sen perusta on tukeva. Rajut muutokset voivat myös katkaista tarinan ja identiteetille voidaan joutua rakentamaan uutta perustaa. Rakennettuun ympäristöön piiloutuukin paljon viestejä, joiden merkitys voi aueta, kun ymmärretään kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä.

Identiteetti voidaan nähdä osana taajaman elinvoimaisuutta, joka koostuu monista asioista ja voi näyttäytyä erilaisena tarkastelijasta riippuen. Ymmärrys taajaman identiteetin muodostavista tekijöistä on tärkeää taajamia kehitettäessä ja uutta suunniteltaessa. Tässä hankkeessa on haluttu laajentaa elinvoimaisuuden käsitettä ja ulottaa tarkastelua taajamakuvallisiin ominaispiirteisiin sekä koettuihin vetovoimatekijöihin. Käytettyjen menetelmien avulla on tunnistettu ja syvennetty ymmärrystä niistä tekijöistä, joista taajaman identiteetti rakentuu.

Hankkeessa on tarkasteltu rakennettua ympäristöä, sen ominaispiirteitä ja toiminnallisuutta sekä niihin liitettäviä arvoja, kokemuksia ja merkityksiä. Eri menetelmin on kartoitettu keskustojen historiallista luonnetta ja nykytilaa. Lisäksi on selvitetty, mitkä elementit ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta. Tietoa on kerätty arkistoaineistojen lisäksi ympäristöä havainnoiden, maastossa valokuvaten ja asukkaita haastatellen.

Varsinais-Suomen hankeosuuden tuloksena syntyivät Auran ja Mynämäen taajamien identiteettitarinat.

Varsinais-Suomen liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat toteuttaneet hankkeen yhdessä kuntien kanssa taajamien elinvoi­man kehittämiseksi. Hankkeessa on kehitetty yhteistyömuotoja ja -menetelmiä taajamien elinvoiman edis­tämiseksi sekä julkisen rakennuskannan hallintaan ja kestävään uusiokäyttöön. Tuloksia voidaan käyttää sekä kunnan että maakunnan suunnittelutyön edistämiseksi. Varsinais-Suomessa työtä ovat olleet mukana toteuttamassa Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu.

Taajamahankkeen päätöstilaisuudessa 21.8.2019 esitellään hankkeen tulokset ja keskustellaan prosessin aikana syntyneistä havainnoista ja esiin nousseista kysymyksistä.

Tilaisuuden kutsu ja ohjelma

Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautuminen on mahdollista ma 19.8. asti.

Tervetuloa!

Varsinais-Suomen liitto

 

Identiteettitarina1

Kuva: Anna-Liisa Nisu

 

identiteettitarina2

Kuva: Anna-Liisa Nisu

 

KUINKA HAETAAN VALTION VASTINRAHOITUSTA CENTRAL BALTIC–OHJELMAN HANKKEILLE?

Suomessa valtion vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto, joka edustaa kaikkia muita ohjelma-alueen maakuntaliittoja ja valtion alueviranomaisia vastinraha-asioissa.

Vastinrahoitusta voi hakea Central Baltic 2014-2020 –ohjelman hankkeeseen osallistuva suomalainen partneri, suomalaisten organisaatioiden kustannuksiin. Hakijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä sekä vastinrahoittajatahoon että ohjelmasihteeristöön.  Jos hankkeessa on useita suomalaisia partnereita, hakee yksi, suomalaispartnereiden keskuudestaan valitsema partneri vastinrahoitusta kaikkien puolesta. Jos hankkeen pääkumppani (Lead Partner) on suomalainen, on luontevaa, että tämä hakee vastinrahoitusta. Sitoumukset ovat hakukierroskohtaisia.

Huom! Valtion vastinrahoitus ei voi sisältää hankkeen valmistelurahoitusta!

Valtion vastinrahan hakemiseksi tulee hakijan jättää hakemuksensa rahoitushakemuskaavakkeella vastinrahaa myöntävälle Varsinais-Suomen liitolle viimeistään pe 20.9.2019 klo 16.00 mennessä. Tämä käsittelyaika tarvitaan, jotta vastinrahoittajaviranomainen ehtii toimittaa mahdollisen rahoitussitoumuksensa hakijalle ennen varsinaisen ohjelmahaun sulkeutumista. Allekirjoitettu hakemus toimitetaan sekä sähköisesti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. että kirjallisesti Varsinais-Suomen liiton kirjaamoon (Varsinais-Suomen liitto, kirjaamo, PL 273, 20101 Turku). Lisäksi sähköpostin liitteenä (skannaamattomana) word- tai pdf-muodossa ilman allekirjoitusta hakemusten sähköisen käsittelyn helpottamiseksi.

Central Baltic 2014-2020 –ohjelman 5. hakukierros järjestetään 15.8.2019-15.10.2019. Tietoa ohjelmasta ja hakukierroksesta löytyy ohjelman kotisivuilta http://www.centralbaltic.eu. Tutustu ohjelma-asiakirjaan ja ohjelmamanuaaliin huolella.  

EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 75 %, jolloin hakijan oman rahoituksen osuudeksi jää 25 %.  Varsinais-Suomen liitto ei kuitenkaan myönnä hankkeille koko kansallisen rahan osuutta, vaan enintään 70 % hankkeen kansallisen rahoituksen osuudesta. Näin ollen hakijan on huomioitava, että kansallisen rahoituksen tulee sisältää myös hakijan (ja muiden suomalaisten partnereiden) omaa rahoitusta valtion vastinrahoituksen lisäksi. Hakijan on varauduttava vaihtoehtoiseen rahoitukseen, mikäli valtion vastinrahaa ei hankkeelle myönnetä.

Kansallisen vastinrahoituksen haun umpeuduttua Varsinais-Suomen liittoon saapuneet hakemukset käsitellään koordinaatioryhmässä, jossa ovat edustettuina ohjelma-alueen maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Hakemukset käsitellään ohjelma-asiakirjan kriteerien sekä Suomen ohjelma-alueen painotusten pohjalta. Arvioinnissa korostetaan ylimaakunnallisen yhteistyön merkitystä. Käsittelyn jälkeen Varsinais-Suomen liitto antaa riittävästi em. kriteerit täyttäville hankkeille alustavan, ehdollisen valtion vastinrahoituksen sitoumuksen ”Conditional National Co-Financing Statement”. Tämä paperi toimitetaan vastinrahan hakijalle, joka huolehtii siitä, että sitoumus liitetään hakupakettiin ennen hakemuksen toimittamista ohjelmasihteeristölle.

Mikäli hallintokomitea hylkää hankkeen, raukeaa Varsinais-Suomen liiton vastinrahasitoumus automaattisesti.

Hankkeen käynnistyttyä kustannusten tukikelpoisuuden määrittelee hankkeen rahoituspäätös ja sen ehdot sekä kansallinen lainsäädäntö. Tuensaaja hakee valtion vastinrahoituksen osuutta maksuun maksatushakemuksella. Kansallista vastinrahoitusta koskeva maksatushakemus ja kaikki liiteasiakirjat toimitetaan rahoittavalle viranomaiselle Varsinais-Suomen liitolle.

Lisätietoja:

erikoissuunnittelija Ville Roslakka

Varsinais-Suomen liitto

Ratapihankatu 36/ PL273

20101 Turku

puh. 050 592 0404

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Anna-Liisa Metsälä:

Syksyllä 2018 esittelin sekatekniikkatöitäni Aulagalleriassa. Työt olivat monikerroksisia;guassi,hiili, vesi, akvarelli . Sen jälkeen olen pääosin tehnyt akryyliväreillä maalauksiani.

Pari vuotta sitten kiinnostuin encaustic´asta kun näin miten upeita töitä sillä tekniikalla voidaan toteuttaa.  Itse olen tehnyt, kuten näyttelyn nimestä voi päätellä, pelkästään silitysraudalla.

EncausticArt on muoto mitä kuka tahansa  voi harrastaa ja positiivisinta siinä on, että jokainen tekijä kokee onnistumisen ilon.  Encaustic eli vahamaalaus on hyvin vanha taidemuoto. Encaustic on käännetty englanniksi muotoon "to burn in" eli "polttaa sisään". Jo muinaiset kreikkalaiset, roomalaiset ja egyptiläiset käyttivät mehiläisvahaa materiaalinaan maalatak-seen kuvia mm. puualustalle tai vaikkapa muumioiden kääreisiin.

Mehiläisvaha sulaa kuumennettaessa ja vahaa voidaan käyttää maalina. EncausticArt värejä on valmiina saatavilla 48 eri väriä, mutta myös lasten vanhat vahavärit sulattamalla saadaan omia värejä.  Itse olen tehnyt em. tavalla. Käytän vanhaa tavallista silitysrautaa ja paperiksi käy hyvin myös kalenterien valkoinen puoli, joka on riittävän kiiltävää eikä ime kuumaa vahaa sisäänsä.

Tekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia jos haluaa tehdä enemmän ja isompia. Tarjolla on lämpölevyjä, kuumakyniä ja - puhaltimia jne. Tule tutustustumaan ja keskustelemaan kun olen paikalla.

 

EncausticArt SILITYSRAUDALLA 02.08.-31.08.2019 Aulagalleriassa, Ratapihankatu 36, 20100 Turku, arkisin klo 9-15.

EncausticArt

Mikä on virallisen ja epävirallisen vuorovaikutuksen rooli ja merkitys merialuesuunnittelussa? Mistä ja milloin kansainvälinen valtioiden rajat ylittävä yhteistyö merialueiden suunnittelussa on lähtenyt liikkeelle ja missä olemme nyt? Muun muassa näistä keskusteltiin Plan4Blue-hankkeen loppukonferenssissa Helsingissä 4.–5.6.2019.

Plan4Blue-hankkeen loppukonferenssin keskeiset teemat olivat sininen talous ja talousanalyysit, ekosysteemilähestymistapa merialuesuunnittelussa, spatiaaliset analyysit sosio-ekonomian ja ympäristön vuorovaikutuksista, sekä rajat ylittävä yhteistyö merialuesuunnittelussa. Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita keskustelemaan hankkeen lopputuloksista sekä teemoista.

Plan4Bluen loppukonferenssin esitykset löydät hankkeen sivuilta.

Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, 041-5445138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 Plan4Blue Final Conference 2019

(Kuva: Katri Haatainen / Suomen ympäristökeskus)

Varsinais-Suomessa toimiva alueellinen Kulttuurihyvinvointi-työryhmä edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osana sote-palveluita. Keväällä 2019 ryhmä haastoi mukaan varsinaissuomalaisia yhteisöjä osallistumaan valtakunnalliseen 100 minuuttia taidetta viikossa -kampanjaan. Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspiste on yksi 100 minuuttia taidetta -kampanjan virallisista kumppaneista sekä suunnittelijoista.

 

Taiteesta ja kulttuurista iloa ikäihmisille ja nuorille

Haasteen innostamana Varsinais-Suomesta lähti mukaan kuusi toimijaa: Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskukset Turusta, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ylläpitämä Asuinkoti Kotikunnas, Hoitokoti Turun Otso, Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö ja perhekodit & perhehoitajat sekä Nuorten työpaja Masku - Mynämäki - Nousiainen. Kysyimme mukaan lähteneiltä, miten he aikovat toteuttaa kampanjaa yhteisössään.

1. Varsinais-Suomen perhehoitoyksikkö toteuttaa ikäihmisen tai kehitysvammaisen henkilön huolenpitoa ja asumista perhekodissa perheenjäsenenä eri puolilla Varsinais-Suomea.

- Kampanjan avulla haluamme kannustaa tuomaan taiteen eri muodoissaan osaksi ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhekotien arkea ja jakaa koettuja taide-elämyksiä muidenkin iloksi ja innoitukseksi, kertoo perhehoidon koordinaattori Maarit Haverinen Varsinais-Suomen Perhehoitoyksiköstä.

- Haluamme tehdä osallistumisen kynnyksen mahdollisimman pieneksi: taidetta voi olla perhekodissa tehty käsityö tai taidenäyttelyyn tai konserttiin osallistuminen. Kampanjan aikana toteutetaan myös yhteinen taiteen avulla virkistävä tapahtuma, koordinaattori Reija Suomi jatkaa.

2. Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksissa Turussa järjestetään säännöllisesti monipuolista kulttuuri- ja taidetoimintaa.

- Kampanjaan osallistuminen on meille tärkeää. Haluamme tuoda näkyväksi kulttuurin roolia yksilöiden toimintakykyä ylläpitävänä toimintana. Taiteen ja kulttuurin avulla voimme lisätä asiakkaiden hyvinvointia tarjoamalla onnistumisen kokemuksia ja uusia elämyksiä sekä mahdollistaa luova tekeminen, kertovat hyvinvointisuunnittelijat Sarianne Helander ja Pauliina Tammi Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksista.

- Hankkimalla lisäksi taiteen tekijöiltä - ammattilaisilta, alan opiskelijoilta ja vapaaehtoisilta - erilaista esittävää ja osallistavaa taidetta, voimme monipuolistaa taide-elämyksiä ikäihmisten omien mieltymysten ja toiveiden mukaan, Helander ja Tammi jatkavat.

 

3. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n Asuinkoti Kotikunnaassa on taidetoimintaa lähes päivittäin. Yhdistys työllistää taiteen ammattilaisia ja on mukana monissa hankkeissa. Yhdistyksen projektikoordinaattori Helena Norokallion on yksi 100 minuuttia taidetta -kampanjan suojelijoista.

- Olemme olleet mukana kampanjassa alusta saakka. Muistisairautta sairastavat saavat omaa ääntään ja elämäntarinaansa esiin taiteen kautta. Ikääntyessäkin voi elää rikasta, omannäköistään elämään taiteen avulla. Myös henkilökunta ja omaiset iloitsevat taiteen voimasta arjen keskellä. Meillä on pitkältä ajalta näyttöä siitä, että taiteeseen kannattaa panostaa, kertoo Helena Norokallio.

- Kampanjan kautta olemme huomanneet, että hoitohenkilökunta on aktivoitunut tuomaan taidetta arjen lomaan. Aiemmin ammattitaiteilijat ja vapaaehtoiset ovat toteuttaneet meillä taidejuttuja, mutta nyt on saatu hienosti innostettua henkilökuntaa mukaan laajemminkin. Osallistumme koko talon yhteisillä tapahtumilla, taideryhmillä ja isommilla tempauksilla sekä lisäämällä taiteen käyttöä hoitoyksiköiden arjessa, Norokallio summaa.

4. Otso-koti on 20-paikkainen vaikeasti muistisairaiden hoitokoti Turun Runosmäessä.

- Tavoitteenamme on elää mahdollisimman täyttä elämää ja tarjota asukkaillemme hoivan lisäksi iloa, elämyksiä ja mukavia hetkiä – siis elämän sisältöä loppuun saakka. Tässä eri taiteen muodot ovat ratkaisevan tärkeitä. Olemme ahkerasti soveltaneetkin tätä toimintaperiaatetta työssämme, ja varsinkin musiikilla on meille valtavan suuri merkitys. Haluamme kuitenkin edelleen lisätä, kehittää ja monipuolistaa taiteen eri muotojen nivomista työhömme. Siksi osallistumme kampanjaan, sanoo johtaja Ulla Korpela.

5. Nuorten työpaja on työllistymistä ja kouluttautumista tukeva palvelu Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueen 17–29 -vuotiaille työttömille nuorille.


- Meillä on monenkirjavia ajatuksia projektista. Monet meistä tykkäävät kuluttaa taidetta, mutta itse tuottaminen voi tuntua haastavalta. Vähän kriittisyyttäkin on ilmassa. Osa meistä tekee ja tuottaa paljonkin taidetta. Siitä ollaan yhtä mieltä, että taide tuottaa hyvää oloa ja antaa paljon ajatuksia, kokemuksia ja merkityksiä, pohtivat työpajan nuoret ohjaaja Vilhelmiina Erikksson-Tolkin kanssa kampanjaan osallistumista.

Nuorten työpaja osallistui toukokuussa myös Koneen säätiön Saaren kartanon yhteisötaiteen triennaaliin. Suunnitelmissa on mediataide- tai animaatioprojekti ammattilaisen johdolla. Työpajan toimintaan kuuluu taidevalokuvausta ulkona ja luonnossa, musiikkiterapeuttinen bändituokio, taidenäyttelyitä, maalaamista ja mahdollisesti teatterissa käynti.

 

yhteystiedot:

Anna-Mari Rosenlöf
Kulttuurihyvinvointi-ryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija, projektipäällikkö
Taikusydän-yhteyspiste
Turun ammattikorkeakoulu, Taideakatemia
puh. +358 50 5985257
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


100 minuuttia taidetta -kampanjan verkkosivut

Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö
Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry, Asuinkoti Kotikunnas

Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskukset

Otso-koti
Nuorten työpaja Masku – Mynämäki – Nousiainen

Kotikunnas kuva

Taidenäyttelyn avajaiset Asuinkoti Kotikunnaassa. Kuva Taikusydän.

 

100minkuva nuortentaide

Maskun-Mynämäen-Nousiaisten Nuorten työpajassa syntynyt taideteos. Kuva: Taikusydän.