Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueen työpaja järjestetään torstaina 28.11. Uudessakaupungissa. Työpajan tarkoitus on kuvata toimialakohtaiset tavoitteet suunnittelualueelle ja sovittaa ne yhteen muiden toimialojen tavoitteiden kanssa. Lisäksi tarkastellaan eri toimintojen sijoittamista merialueelle meriekosysteemit huomioiden.

Työpaja ovat jatkoa 1.10. järjestetylle valtakunnalliselle visiotyöpajalle sekä tulevaisuusskenaariotyölle.

Ilmoittaudu täällä.

Työpajan ohjelma

Wallilan kartano, Alinenkatu 41, Uusikaupunki |
Keskiviikko 28.11.2019, klo 9.30 - 16.00

09.30-10.00  Aamukahvit

10.00-11.15  Johdatus päivään, Mari Pohja-Mykrä, Merialuesuunnittelun yhteistyön koordinaattori
Merialuesuunnittelun vision 2050 ja alueellisten kestävän kehityksen tavoitteiden muodostaminen (WSP ja Capful)
Merialueiden tulevaisuuden trendit, alustusvideo

11.15-12.15 Lounastauko (omakustanteinen) ja siirtyminen ryhmiin

12.15-15.00 Työskentelyä pienryhmissä valtakunnallisten ja toimialakohtaisten visioiden täsmentämiseksi, alueellisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelemiseksi

15.00-16.00 Yhteenveto - kohti alueellisia kestävän käytön tavoitteita
Seuraavat askeleet

MEDIATIEDOTE 4.10.2019 

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistiedote

Varsinais-Suomelle ilmastovastuujaosto edistämään maakunnan ilmastotyötä

Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Suomen ilmastovuosikertomuksen 2019 mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt suunniteltujen päästövähennystoimien täysimääräistä käyttöönottoa ja myös lisätoimia tarvitaan. Varsinais-Suomeen on tämän haasteen edessä perustettu ilmastovastuujaosto, joka toimii neuvoa-antavana ja koordinoivana valmistelufoorumina maakunnan hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvissä asioissa.

Jaostossa ovat edustettuina kunnat, aluehallinnon organisaatiot, yritykset, etujärjestöt sekä koulutus- ja tutkimussektorit. Puheenjohtajana toimii Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Jaoston perustamisesta päätettiin toukokuussa, ja se kokoontui ensimmäisen kerran tänään 4.10.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii aluetason yhteistyötä

Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 % aikavälillä 2007-2015. Uusi päästölaskelma valmistuu vuoden lopussa. Päästövähennysten tulee olla aiempaa huomattavasti jyrkempiä seuraavien 15 vuoden aikana, jotta Varsinais-Suomi osaltaan saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen.

Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikilla tasoilla erittäin vaativa tehtävä, jossa voidaan onnistua vain kaikkien toimijatahojen yhteistyön ja sitoutumisen kautta. Jaoston tehtävänä onkin muun muassa edistää elinkeinoelämän, julkisen hallinnon sekä ilmastonmuutokseen liittyvän koulutus- ja tutkimustoiminnan välistä vuorovaikutusta

- Varsinais-Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali ja haluamme olla aktiivisesti edistämässä siihen tähtääviä ratkaisuja. Tämä on yhä vahvemmin myös elinvoimakysymys, sanoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Jaosto ohjaamaan ilmastopolitiikkaa ja löytämään käytännön ratkaisuja

Jaoston tarkastelun kohteena ovat energian tuotanto, liikennejärjestelmä, biotalous, kiertotalous ja maankäyttö. Ilmastokysymyksiä käsitellään myös koulutukseen, aluekehitykseen, yritysten kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyen.

- Lähdemme nyt työstämään Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaa 2030. Tavoitteena on laatia toimintaohjelma, joka hyväksytään laajasti ja jonka toteutukseen eri tahot sitoutuvat, korostaa jaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila.

Ilmastovastuujaosto on Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alainen ja siten osa maakuntaliiton toimintaa. Jaoston toiminta edistää osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Maakunnan ilmastotyön keskeinen taustahanke on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE), jonka tehtävänä on toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja ilmastosuunnitelman tavoitteita aluetasolla vuosina 2018–2024. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ilmastovastuujaosto toimii hankkeen ohjausryhmänä.

Ajankohtaista tietoa Varsinais-Suomen ilmastotyöstä ja ilmastovastuujaoston toiminnasta löytyy osoitteesta: https://ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi/

Lisätiedot

Timo Metsä-Tokila, jaoston puheenjohtaja

elinkeinovastuualueen johtaja,

Varsinais-Suomen ELY-keskus

p. 0295 022 615

 

Riikka Leskinen, jaoston sihteeri

toimialapäällikkö, Valonia/Varsinais-Suomen liitto

p. 044 907 5995

 

Canemureetco 

 

Varsinaissuomalaiset toimijat saivat yli 35 miljoonaa euroa EU-rahoitusta vuonna 2018 alkaneisiin hankkeisiin, selviää tuoreesta Varsinais-Suomen liiton sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston tekemästä selvityksestä. EU-rahoituksen määrä myös kasvoi merkittävästi vuodesta 2017. Tuolloin rahoituksen määrä oli 22 miljoonaa euroa.   

EUrahoitusyhteenveto 2018

Lue koko tiedote

 

Lisätietoja:

Sonja Palhus, Varsinais-Suomen liitto, sonja.palhus[at]varsinais-suomi.fi, +358 40 5343 865  

Miia Paananen, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, +32 498 161 588 
miia.paananen[at]turku.fi 

 

 

Hallinto-oikeuden nyt antama ratkaisu on Turun hallinto-oikeuden ensimmäinen päätös maakuntakaavan hyväksymistä koskevissa asioissa. Ennen vuonna 2016 voimaan tullutta lainmuutosta maakuntakaavan hyväksyminen edellytti vielä päätöksen vahvistamista ympäristöministeriössä. Silloin myös valitukset maakuntakaavasta käsiteltiin ministeriössä.

Hallinto-oikeuden mukaan menettely maakuntakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisessa on ollut lainmukaista.

Hallinto-oikeus totesi, että maakuntakaavasta käy riittävän selvästi ilmi, mitä valituksenalaisella päätöksellä on ratkaistu. Kaavaratkaisu ei myöskään perustu riittämättömiin selvityksiin. Erityisesti Turun saarille, Hirvensaloon, Satavaan ja Kakskertaan osoitettuun maankäyttöön kohdistuvien valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus totesi edelleen, ettei maakuntavaltuuston päätös ole maakuntakaavan laatimista tai sen sisältövaatimuksia koskevien säännösten vastainen.

Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston päätöksestä valitti hallinto-oikeuteen kaksi yksityishenkilöä.

Linkki päätöstekstiin:

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/turunhallinto-oikeus/fi/index/tiedotteet/on/10/turunhallinto-oikeushylkasivalituksetvarsinais-suomentaajamienmaankaytonpalvelujenjaliikenteenvaihemaakuntakaavasta.html

 Satakutaliitto logo  VSL logo

 

1. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, SAAVUTETTAVUUS JA TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN LAAJENTAMINEN SEKÄ RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN MAAKUNTIEN YHTEISIÄ EDUNVALVONNAN KÄRKIÄ

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset painottavat, että osaamisen kehittäminen on kummankin maakunnan menestyksen kannalta hyvin keskeistä.

– Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja ja aloituspaikkoja tulee nostaa lounaisen Suomen osalta, koska alueella on koulutetulle työvoimalle kasvavasti monipuolista kysyntää

Maakuntahallitusten kannanoton mukaan toinen tärkeä kehittämiskohde on maakuntien saavutettavuus ja työssäkäyntialueiden laajentaminen. Tätä tavoitetta varten maakuntahallituksen painottavat yhteisenä edunvalvontanaan valtatien 8 välityskyvyn parantamista valtatien koko matkalla ja eritysesti yhteysvälillä Turku – Pori, jonka osalta tavoitteena on pitkällä aikavälillä tien 4-kaistaistaminen koko yhteysväin osalta.

– nopeimpina toimina valtatien 8 korjaamisessa ovat Eurajoen ja Laitilan risteysalueiden investoinnit, joiden rahoitus pitää saada valtion talousarvioon heti tiesuunnitelmien valmistuttua.

Raideliikenteen kehittäminen on lounaisen Suomen saavutettavuuden, niin henkilö- kuin tavaraliikenteen, ja myös ilmastopolitiikan kannalta toinen tärkeä kokonaisuus, jonka Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset näkevät edunvalvonnallisena kärkenä.

– suurten raidehankkeiden edistäminen, Turun tunnin juna ja Suomi-rata ovat maakuntien kehityksen kannalta tärkeitä samoin myös Satakunnan raideyhteys Suomi-rataan.

Lisätietoja: Maakunta-asiamies Marika Luoma, p. 044 711 4321
Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

2. ASUKASLUVUN, OHJELMIEN VAIKUTTAVUUDEN JA SIIRTYMÄALUEIDEN KRITEERIEN OLTAVA EU:N RAKENNERAHASTOJEN KANSALLISEN RAHOITUISKEHYKSEN JAON POHJANA UUDELLA OHJELMAKAUDELLA
Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset näkevät asukasluvun ja ohjelmien vaikuttavuuden sekä siirtymäalueiden kriteerit selkeinä kansallisina jakoperusteina, joiden pohjalta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastojen resurssit tulee jakaa.

– Kriteereissä vaikuttaa esim. BKT ja lisäksi muita EU:n kriteereitä
– Suomi (pl. Uusimaa) on tulevalla ohjelmakaudella yhdenvertaista siirtymäaluetta, lukuun ottamatta liittymissopimuksen mukaista Itä- ja Pohjois-Suomen -alueelle kohdentuvaa pohjoisen ja harvaan asutun alueen NSPA-tukea (30€/asukas/vuosi), joka on erityistuki näille alueille.
– koko siirtymäaluetta tulee kansallisesti kohdella tasavertaisena alueena rahoituskehyksen jaossa

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen, p.
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 7760 630

3. ITÄMERI TARVITSEE USKOTTAVAT, PYSYVÄT RESURSSIT MERIALUESUUNNITTELUUN
Merialuesuunnitteludirektiivi on Suomessa toimeenpantu maankäyttö- ja rakennuslain kautta (MRL 8a luku) ja sen mukaisesti merialuesuunnittelu on säädetty rannikolla sijaitsevien maakuntaliittojen lakisääteiseksi tehtäväksi. Ensimmäiset merialuesuunnitelmat on oltava valmiina ja EU:lle raportoituna maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Kun otetaan huomioon maakuntaliittojen päätöksenteon aikataulu, tulee lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn menevä aineisto valmistella jo syksyyn 2020 mennessä.

Merialuesuunnittelussa käsitellään kaikkia meren käyttömuotoja ja suuntaudutaan pitkälle tulevaisuuteen. Merialuesuunnittelulla on paljon yhtymäkohtia lakisääteisiin suunnitteluvälineisiin, kuten maakuntasuunnitelmaan ja maakuntakaavaan. Suunnittelua laaditaan yhteistyössä lukuisien sidosryhmien kanssa ja laaja vuorovaikutus ja keskustelu sidosryhmien kanssa on olennainen osa prosessia.

Rannikon maakuntaliitot ovat saaneet uuden, hyvin laajan kokonaisuuden hoitaakseen, mutta valtio ei ole osoittanut merialuesuunnitteluprosessiin resursseja rannikkoliitoille. Konkreettista suunnittelutyötä tehdään rannikon liitoissa painopisteitä muuttamalla, mikä vaikuttaa heikentävästi muuhun kehittämistyöhön ja muihin lakisääteisiin töihin. Varsinais-Suomen liitossa on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamana yksi yhteinen koordinaattori rannikkoalueen yhteissuunnittelua varten. Muissa Itämeren maissa merialuesuunnittelua hoidetaan valtiollisissa orgaaneissa, pysyvin resurssein.

Merialuesuunnitelman laatiminen ei ole kertaluonteinen suoritus vaan lakisääteisesti jatkuva prosessi, jossa suunnitelman valmistuttua siirrytään saumattomasti toimeenpanon seurantaan, toteutumisen arviointiin ja uuden päivitetyn suunnitelman laatimiseen. Tavoitteena on mm. toisiinsa keskeisesti liittyvien merenhoidon suunnittelun ja merialuesuunnittelun prosessien tiiviimpi linkittyminen toisiinsa vaikuttavien tulosten aikaansaamiseksi.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto katsovat, että nykyisillä resursseilla merialuesuunnitteluprosessin läpivienti lakisääteisessä aikataulussa on vähintäänkin haasteellista, ja työhön tarvitaan lisää henkilöresursseja.

Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton hallitusten yhteiskokous esittää, että valtio osoittaa vuoden 2020 budjettiin 400 000 € määrärahan rannikkoliitoille merialuesuunnittelutyöhön ja että valtio osoittaa talousarviossaan vähintään saman määrärahan rannikkoliitoille jatkuvana rahoituksena myös vuoden 2020 jälkeen.

Lisätietoja: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, p. 044 711 4382
maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 7203 056