Satakutaliitto logo  VSL logo

 

1. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, SAAVUTETTAVUUS JA TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN LAAJENTAMINEN SEKÄ RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN MAAKUNTIEN YHTEISIÄ EDUNVALVONNAN KÄRKIÄ

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset painottavat, että osaamisen kehittäminen on kummankin maakunnan menestyksen kannalta hyvin keskeistä.

– Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja ja aloituspaikkoja tulee nostaa lounaisen Suomen osalta, koska alueella on koulutetulle työvoimalle kasvavasti monipuolista kysyntää

Maakuntahallitusten kannanoton mukaan toinen tärkeä kehittämiskohde on maakuntien saavutettavuus ja työssäkäyntialueiden laajentaminen. Tätä tavoitetta varten maakuntahallituksen painottavat yhteisenä edunvalvontanaan valtatien 8 välityskyvyn parantamista valtatien koko matkalla ja eritysesti yhteysvälillä Turku – Pori, jonka osalta tavoitteena on pitkällä aikavälillä tien 4-kaistaistaminen koko yhteysväin osalta.

– nopeimpina toimina valtatien 8 korjaamisessa ovat Eurajoen ja Laitilan risteysalueiden investoinnit, joiden rahoitus pitää saada valtion talousarvioon heti tiesuunnitelmien valmistuttua.

Raideliikenteen kehittäminen on lounaisen Suomen saavutettavuuden, niin henkilö- kuin tavaraliikenteen, ja myös ilmastopolitiikan kannalta toinen tärkeä kokonaisuus, jonka Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset näkevät edunvalvonnallisena kärkenä.

– suurten raidehankkeiden edistäminen, Turun tunnin juna ja Suomi-rata ovat maakuntien kehityksen kannalta tärkeitä samoin myös Satakunnan raideyhteys Suomi-rataan.

Lisätietoja: Maakunta-asiamies Marika Luoma, p. 044 711 4321
Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

2. ASUKASLUVUN, OHJELMIEN VAIKUTTAVUUDEN JA SIIRTYMÄALUEIDEN KRITEERIEN OLTAVA EU:N RAKENNERAHASTOJEN KANSALLISEN RAHOITUISKEHYKSEN JAON POHJANA UUDELLA OHJELMAKAUDELLA
Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset näkevät asukasluvun ja ohjelmien vaikuttavuuden sekä siirtymäalueiden kriteerit selkeinä kansallisina jakoperusteina, joiden pohjalta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastojen resurssit tulee jakaa.

– Kriteereissä vaikuttaa esim. BKT ja lisäksi muita EU:n kriteereitä
– Suomi (pl. Uusimaa) on tulevalla ohjelmakaudella yhdenvertaista siirtymäaluetta, lukuun ottamatta liittymissopimuksen mukaista Itä- ja Pohjois-Suomen -alueelle kohdentuvaa pohjoisen ja harvaan asutun alueen NSPA-tukea (30€/asukas/vuosi), joka on erityistuki näille alueille.
– koko siirtymäaluetta tulee kansallisesti kohdella tasavertaisena alueena rahoituskehyksen jaossa

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen, p.
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 7760 630

3. ITÄMERI TARVITSEE USKOTTAVAT, PYSYVÄT RESURSSIT MERIALUESUUNNITTELUUN
Merialuesuunnitteludirektiivi on Suomessa toimeenpantu maankäyttö- ja rakennuslain kautta (MRL 8a luku) ja sen mukaisesti merialuesuunnittelu on säädetty rannikolla sijaitsevien maakuntaliittojen lakisääteiseksi tehtäväksi. Ensimmäiset merialuesuunnitelmat on oltava valmiina ja EU:lle raportoituna maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Kun otetaan huomioon maakuntaliittojen päätöksenteon aikataulu, tulee lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn menevä aineisto valmistella jo syksyyn 2020 mennessä.

Merialuesuunnittelussa käsitellään kaikkia meren käyttömuotoja ja suuntaudutaan pitkälle tulevaisuuteen. Merialuesuunnittelulla on paljon yhtymäkohtia lakisääteisiin suunnitteluvälineisiin, kuten maakuntasuunnitelmaan ja maakuntakaavaan. Suunnittelua laaditaan yhteistyössä lukuisien sidosryhmien kanssa ja laaja vuorovaikutus ja keskustelu sidosryhmien kanssa on olennainen osa prosessia.

Rannikon maakuntaliitot ovat saaneet uuden, hyvin laajan kokonaisuuden hoitaakseen, mutta valtio ei ole osoittanut merialuesuunnitteluprosessiin resursseja rannikkoliitoille. Konkreettista suunnittelutyötä tehdään rannikon liitoissa painopisteitä muuttamalla, mikä vaikuttaa heikentävästi muuhun kehittämistyöhön ja muihin lakisääteisiin töihin. Varsinais-Suomen liitossa on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamana yksi yhteinen koordinaattori rannikkoalueen yhteissuunnittelua varten. Muissa Itämeren maissa merialuesuunnittelua hoidetaan valtiollisissa orgaaneissa, pysyvin resurssein.

Merialuesuunnitelman laatiminen ei ole kertaluonteinen suoritus vaan lakisääteisesti jatkuva prosessi, jossa suunnitelman valmistuttua siirrytään saumattomasti toimeenpanon seurantaan, toteutumisen arviointiin ja uuden päivitetyn suunnitelman laatimiseen. Tavoitteena on mm. toisiinsa keskeisesti liittyvien merenhoidon suunnittelun ja merialuesuunnittelun prosessien tiiviimpi linkittyminen toisiinsa vaikuttavien tulosten aikaansaamiseksi.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto katsovat, että nykyisillä resursseilla merialuesuunnitteluprosessin läpivienti lakisääteisessä aikataulussa on vähintäänkin haasteellista, ja työhön tarvitaan lisää henkilöresursseja.

Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton hallitusten yhteiskokous esittää, että valtio osoittaa vuoden 2020 budjettiin 400 000 € määrärahan rannikkoliitoille merialuesuunnittelutyöhön ja että valtio osoittaa talousarviossaan vähintään saman määrärahan rannikkoliitoille jatkuvana rahoituksena myös vuoden 2020 jälkeen.

Lisätietoja: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, p. 044 711 4382
maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 7203 056