Hallitus sopi 7.–8.4. pidetyssä kehysriihessä terveydenhuollon kasvustrategian tukemisesta 5 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2022 aikana. Käytännössä hallituksen sopima tuki tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Päätöksessä tarkoitettuja keskittymiä ovat syöpäkeskus, neurokeskus, biopankki, genomikeskus ja lääkekehityskeskus.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää Suomen lääkekehityksen kilpailukykyä. Kansallisen keskuksen on tarkoitus palvella korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. Vaikka Suomessa on korkeatasoista ja kilpailukykyistä lääketieteellistä tutkimusta, syntyy tutkimuksen pohjalta kaupallisia tuotteita kansainvälisesti verrattain vähän. Samaan aikaan kun Suomessa merkittävä kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, vertailumaissa akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty toimivan lääkekehitysprosessin kautta viemään kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä.

Lääkekehityskeskuksen perustaminen on Suomessa tunnistettu kasvustrategiseksi valinnaksi, jolla saadaan kanavoitua osaaminen lääkekehitysalan kehitykseksi ja lääkealan vienniksi. Hallitus päätti vuonna 2018 kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Lääkekehityskeskuksen valmisteluun ja perustamiseen on osoitettu sittemmin tukea myös vuosien 2019 ja 2020 valtion budjeteissa. Tälle vuodelle kansallisille osaamiskeskittymille on osoitettu yhteensä 7 miljoonaa ja vuodelle 2019 5,2 miljoonaa euroa.

Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty erilaisissa työryhmissä ja raporteissa vuodesta 2017 alkaen. Esiselvitysten jatkoksi valmistui vuoden 2019 maaliskuussa Jyrki Liljeroosin selvitystyö kansallisen lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta sekä selvitys sijaintipaikasta. Lääkekehityskeskus on tarkoitus perustaa yhtiömuotoisena. Selvityksen perusteella kansallinen lääkekehityskeskus tarvitsee noin 15–30 miljoonaa alkupääomaa ensimmäisen 5–8 vuoden aikana, jonka jälkeen keskus kykenee rahoittamaan oman toimintansa. Yhtiömallissa valtio rahoittaa osakeyhtiötä pääomistajana, minkä lisäksi osakkaina ovat mukana ainakin lääketieteelliset yliopistot.

Sijaintipaikaksi on selvitystyössä esitetty Turkua. Koulutuksen ja tutkimusperinteen lisäksi Turkua puoltavat seudun tiivis lääkealan ekosysteemi, lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuus sekä alueen erityisen vahva sitoutuminen. Turun seudulla sijaitsee suuria lääkeyrityksiä ja alan työllistävä vaikutus on noin 5 700 teollista työpaikkaa. Suomen lääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä 50 % tulee Turun alueen yrityksistä. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on noin 100 terveysalan yritystä ja ne muodostavat 20 % maakunnan teollisuuden liikevaihdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan yhtiön liiketoimintamallia ja rahoituskysymyksiä mm. yhdessä lääketieteellisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarpeellisuus lienee kaikille osapuolille kiistaton. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta tarvitaan kevään aikana päätös. Samalla on päätettävä lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta. Varsinais-Suomen vahva lääkealan ekosysteemi, alueen lääketeknologinen osaaminen ja tutkimustyön laajuus puoltavat voimakkaasti kansallisen keskuksen perustamista Turkuun.

Kuva labra 2