korona tyttmyys muutos maalis elo 2020 yhdistetty

Etelä- ja Länsi-Suomi ottavat kovimman iskun pandemiasta.

 

Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertue saapui torstaina 15.10. Varsinais-Suomeen. Tilaisuus kokosi satakunta alueen toimijaa lähinnä etäyhteyden päähän jakamaan ajatuksiaan koronakriisistä elpymiseen.Turussa ministeriöitä edustivat elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä ylijohtaja Markus Sovala, VM. 

Valtiovarainministeriön yhdessä maakunnan liittojen kanssa koordinoima kiertue kerää alueiden näkemyksiä ja ideoita siitä, miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle. Taustalla on Eurooppa-neuvoston heinäkuussa linjaama elpymisväline, joista suurimman elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility, RRF) rahoitusosuus Suomelle on noin 2,3 mrd. euroa. Rahoituksen hyödyntämiseksi jäsenmaan on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka kattaa uudistus- ja investointiohjelman ajanjaksolle 2021- 2023. 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti puheenvuorossaan, että elpymisrahoituksella haetaan aivan erityisen vaikuttavia hankkeita:

-Nyt jaetaan kilpailukykykortteja uusiksi. Tällä rahalla pitää saada aikaan aidosti vaikuttavia hankkeita. Itsekkyydellä tätä ei saa pilata, vaikuttavuus vaatii myös yhteistyötä.

 

Maakuntajohtaja Kari Häkämies korosti tilaisuudessa Suomen elpymisen olevan valtava urakka. 

-Onnistuminen edellyttää, että ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella.Korona on iskenyt voimakkaimmin kehittyneeseen Suomeen, erityisesti kasvukeskuksiin. Niihin alueisiin ja kaupunkeihin, joiden varassa Suomi nousee tai jää nousematta.

Hallitus sopi budjettiriihessä laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jonka rahoitus kohdennetaan kuuteen nopeavaikutteiseen ja EU:n suositusten mukaiseen painopisteeseen.Alueilta toivottujen ideoiden ja aihioiden tulee kytkeytyä ko. painopisteisiin: 1) Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta, 2) Vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälinen kilpailukyky, 4) Kestävä infrastruktuuri ja digitalisaatio, 5) Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen ja 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus ja kustannusvaikuttavuus.Vihreän siirtymän osuus rahoituksesta on 37 % ja digitalisaation vähintään 20 %.

Varsinais-Suomen puheenvuoroissa esiin nousivattutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusinstrumentit, elintarviketeollisuuden viennin edistäminen, lääkekehitykseen ja diagnostiikkaan panostaminen, vihreää siirtymää tukevat kiertotalousratkaisut, meriteollisuusverkoston pk-yritysten tuotannon digitalisaatio sekä viennin väylät. Alueen valmistelun taustalla on laajalla valmistelulla toteutettu ja syyskuussa julkaistu alueellinen selviytymissuunnitelma.

Ylijohtaja Marku Sovala, VM veti tilaisuuden keskustelua lopuksi yhteen toteamalla, että nyt on aika vaikuttaa tavoitteisiin, osaammeko tehdä niistä sellaisia, joita on oikeasti mahdollista myös mitata?

Aluekuulemiset päätetään kansalliseen päätöstilaisuuteen 28.10. Helsingissä. Kiertueen jälkeen maakunnan liitolla on mahdollisuus tarkentaa alueen päivittyneet ideat ja aihiot elpymissuunnitelmaan. Liittoa voi ja saa siis lähestyä ajatuksilla ja esityksillä näihin liittyen, ota rohkeasti yhteyttä!

Ohjelmasta annetaan syyskaudella selonteko eduskunnalle. Lopullinen suunnitelma valmistuu alkuvuonna 2021, jonka jälkeen avustuksia voi virallisesti hakea. Tuki on suunnattu julkisiin investointeihin, mutta tukien ja rahoitusvälineiden kautta voidaan edistää myös yksityisiä investointeja.Avustettavien hankkeiden tulee olla toteutettavissa kesään 2026 mennessä. 

 

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 29.10.asti osoittessa: https://livekatsomo.fi/maakuntatilaisuus

TIlaisuuden esitysmateriaali löytyy tästä linkistä.

Suomen kestävän kasvun ohjelma, taustamuistio

Varsinais-Suomen alueellinen selviytymissuunnitelma