15.12.2020

Koronapandemia on aiheuttanut vakavia vaurioita kansan- ja aluetaloudelle. Euroopan unioni on linjannut yhteisestä elpymispaketista, jonka kansallisen toimeenpanon valmistelu on käynnissä. Suomen osuus paketista on yhteensä noin 3 miljardia euroa. Suurin osuus noin 2,3 miljardia euroa kanavoidaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta. Toimeenpanoa on syksyn mittaan valmisteltu Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi nimetyn suunnitelman alla.

-Kovin taloudellinen isku on osunut isoihin ja kasvaviin Etelä-Suomen maakuntiin, kuten Varsinais-Suomeen. On erittäin tärkeää, ettei perinteistä aluepolitiikkaa nyt sotketa elvyttämiseen, vaan laitetaan aidosti vaikuttavat kasvua luovat yritysvetoiset hankkeet liikkeelle, maakuntajohtaja Kari Häkämies

Hallitus on linjannut, että Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutuksen valmistelu lähtee valtiontukisääntöjen noudattamisesta ja olemassa olevien julkisen talouden rahoitusvälineiden hyödyntämisestä. Tavoitteeksi on otettu nopea talouden elpyminen sekä talouden rakennemuutos ja uudistuminen.

-Toimeenpano on ratkaiseva. Massiivinen elpymispaketti toteutetaan erilaisten rahoitusvälineiden kautta. Toimeenpanossa onnistutaan, jos rahoitus kohdentuu sinne mihin koronavaikutukset ovat osuneet. Perinteiset aluepolitiikan välineet aiheuttavat tälle kuitenkin merkittäviä esteitä, edunvalvontajohtaja Janne Virtanen

Elinkeino- liikenne- ja ympäristö -keskusten kautta kanavoitavat yritysten investointituet jaetaan maassa tukialueiden mukaan.  Varsinais-Suomi kuuluu Etelä-Suomen ohella niin sanottuun III-tukialueeseen, jossa tukitasot ovat kauttaaltaan pienempiä kuin I- ja II-tukialueilla. Korkeimman I-tukitason alueita ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat, ja II-tukitasoon ovat kuluneella kaudella kuuluneet niin sanotun äkillisen rakennemuutoksen alueet.  Varsinais-Suomessa ei voida rahoittaa suurten yritysten investointeja. Keskisuurelle yritykselle tuki on etelässä enintään 10 % ja idässä tai pohjoisessa 25 %. Pienelle tuki on etelässä 20 % ja idässä tai pohjoisessa 35 %.

Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta puolet on tarkoitus suunnata vihreän siirtymän ja vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Toimeenpanon kannalta olennaisissa tukivälineissä on kuitenkin puutteita.

  • Esimerkiksi kiertotalouteen tarvitaan kokonaan uusi kansallinen tukiväline, jolla voidaan merkittävillä tukitasoilla käynnistää isojakin kiertotalousinvestointeja. Näillä on vihreään rakennemuutokseen iso merkitys, mutta markkinoiden syntyvaiheessa vielä usein heikko kannattavuus, Janne Virtanen jatkaa.

Maakunnan liiton kautta jaetaan koronakriisin jälkihoitoon pienimuotoista rahoitusta alueelliseen selviytymissuunnitelman toimeenpanoon.

  • Liitolla on omia rahoitusinstrumentteja elpymiseen. Liiton käytössä olevat elvytysrahat sopivat ketteriin kokeiluhankkeisiin, joilla etsitään uusia ratkaisuja tai valmistellaan isompia kehitysprosesseja, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio

 

Lisätiedot:

maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, 040 583 6950
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715