Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertueen päätöstilaisuus pidetään keskiviikkona 28.10.2020 klo 15.30–17.30.

Voit seurata tilaisuutta alla olevan linkin kautta:

https://vm.videosync.fi/kestavan-kasvun-ohjelman-paatostilaisuus

 

Tilaisuuden ohjelma:

Suomen kestävän kasvun ohjelma

15.30            Tilaisuuden avaussanat, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, VM

                      Elinkeinoministeri Mika Lintilä

                      Kuntaministeri Sirpa Paatero

                      Maakuntakiertueen yhteenveto, Janne Antikainen, MDI

 

                      Aluetoimijoiden kommenttipuheenvuorot

 

      • Rehtori, puheenjohtaja Mervi Vidgrén, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
      • Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
      • Toimitusjohtaja Kari Hämäläinen, Normet Oy
      • Johtaja Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki
      • Yhteysjohtaja Mervi Nikander, Lapin liitto
      • Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

 

                      Ohjelman valmistelu, koordinaatioryhmän puheenjohtaja Juha Majanen, VM

                       Keskustelu

                      Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

 

17.30             Tilaisuus päättyy

 

Tilaisuudessa hyödynnetään Screen.io-työkalua. Screen.io on selainpohjainen työkalu, jolla yleisö voi esittää kommentteja tai kysymyksiä. Sillä kerätään myös osallistujien näkemyksiä elpymispaketista ja RRF:stä. Screen.io toimii netin kautta omalta älypuhelimelta, tabletilta tai tietokoneelta. Osallistujien tulee avata siis erikseen etäyhteys sekä nettiselain tai erillinen välilehti Screen.iota varten. Screen.io-osoite  https://mdi.screen.io/rrf syötetään suoraan nettiselaimen osoiteriville.

Digitaidot ovat kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Varsinais-Suomen liitto jatkaa yhteistyössä Turun kaupungin kanssa digituen alueellista koordinointia Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa valtiovarainministeriön jatkorahoituksella.

Valtionavustusta digituen alueelliseen koordinointiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä.

Digituki kuuluu kaikille ja jatkamme innolla sen kehittämistä omassa maakunnassamme. On ilo saada myös uusia alueita mukaan digituen yhteistyöhön, Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto kertoo.

Digituen järjestäminen varmistaa osaltaan, että kaikilla kansalaisilla on riittävät digitaidot sekä mahdollistaa yhdenvertaisen asioinnin viranomaispalveluissa Suomessa. Maakuntaliittojen hankkeet kokoavat digituen järjestäjät alueellisiksi verkostoiksi ja auttavat kehittämään digitukea edelleen.

– Tuoreen digitaitokartoituksen mukaan me suomalaiset olemme digitaitava kansa, mutta digituelle on myös selkeä tarve. Digitukea on tarjolla, mutta kaikki eivät sen pariin löydä. Digituen valtionavustushankkeiden tavoitteena on muun muassa kartoittaa digituen tarjontaa ja edistää löydettävyyttä, kertoo projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Verkostossa on voimaa

Digi- ja väestötietovirasto tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen puolestapuhujana. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, kasvattaa digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta.

– Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on keskeinen rooli sujuvan Suomen kehittämisessä, Piirainen jatkaa.

Hankkeen vaikuttavuus on erityisesti digituen löydettävyyden ja näkyvyyden lisääntymisessä. Kun toimijat tekevät yhteistyötä ja verkostojen toiminnalliset periaatteet on määritelty, viestintä on monipuolista ja suunnitelmallista.

– Uudella hankekaudella tullaan panostamaan erityisesti digituen tarvitsijoille suunnattuun viestintään. Varsinais-Suomessa on laajat digituen verkostot, joiden tarjoama tuki tulisi olla kaikkien tietoisuudessa, Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto kertoo.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Noora Orvasto, Digituki Varsinais-Suomessa -hanke, puh. 040 183 0581, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Mitä on digituki?
– Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon.
– Työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto.
– Maakuntien liitot kokoavat alueensa digitukea tarjoavat toimijat yhteen ja huolehtivat palveluiden löydettävyydestä.
– Digitukea tarjoavat kunnat, julkisen hallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset.

 

DIGITUKI logo

Liisa Ketomki2

Vuoden 2020 Aurora-mitalisti toimitusjohtaja Liisa Ketomäki, Turun musiikkijuhlat.

 

Turun musiikkijuhlat on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkifestivaali, jonka perusti vuonna 1960 Turun Soitannollinen Seura. Lähtökohtana oli tuolloin musiikkielämän kehittäminen, taiteellinen korkeatasoisuus ja rohkeus. Tänä päivänä voi todeta, että vuonna 2019 60-vuotista taivaltaan juhlinut festivaali on kehittynyt vastaamaan juuri noihin toiveisiin. Tämä on vaatinut pitkäjänteistä työtä, jota Turussa on tehty. Turun musiikkijuhlista on muodostunut Pohjois-Euroopan merkittävimpiin klassisen musiikin festivaaleihin kuuluva, korkeatasoinen ja monipuolinen festivaali, joka puhuttelee laajaa kuulijajoukkoa.

Turun musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtajana vuodesta 2012 toimineen Liisa Ketomäen myötä Turun musiikkijuhlat on entisestään kehittynyt kansainvälisemmäksi tapahtumaksi. Ketomäen osaaminen ja kansainväliset kontaktit ovat edesauttaneet sitä, että vuosittain Turussa saadaan nauttia kansainvälisten huipputaiteilijoiden esiintymisistä. Tästä hyvänä esimerkkinä vuonna 2019 mm. Ian Bostridge, Julian Rachlin, Thomas Hampson ja Khatia Buniatishvili, unohtamatta Turun konserttitalossa esitettyä Agrippinaa.

-Olen hyvin otettu ja kiitollinen tästä huomionosoituksesta, jolla on pitkät perinteet. Olemme tehneet paljon töitä nostaaksemme Turun musiikkijuhlia, ja Turkua kansainvälisesti ja olen itse tehnyt työtäni suurella energialla ja vahvalla visiolla. Visioni alusta asti on ollut tuoda maailman parhaita esiintyjiä Turkuun upeiden kotimaisten taiteilijoiden ja nuorten nousevien kykyjen rinnalle, mikä ei palvele vain Varsinais-Suomea vaan rikastaa koko suomalaista kulttuurikenttää, sanoo Liisa Ketomäki.

 

Liisa Ketomki ja Ilkka Kanerva

Maakuntahallituksen pj. Ilkka Kanerva luovutti Aurora-mitalin Liisa Ketomäelle.

 

Turun musiikkijuhlat tarjoaa yleisölleen korkeatasoista musiikkia, mm. suuria orkesterikonsertteja, kamarimusiikkia, jazzia ja konsertteja lapsille. Se on hyvä esimerkki festivaalista, joka pyrkii muuttumaan, laajentumaan ja uudistamaan tuotantoaan alati. Toimitusjohtaja Liisa Ketomäki ja Turun musiikkijuhlat ansaitsevat kiitoksen siitä, että festivaali omaleimaisella, pitkäjänteisellä panoksellaan ja korkealaatuisella ohjelmistollaan toimii osaltaan maakunnan vetovoimaa lisäävänä tekijänä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

-Ensi vuoden ohjelmiston valmistelun ohella merkittävin uusi hanke on kansainvälisten kulttuurituristien houkuttelu Turkuun, kertoo Ketomäki.

-Teemme tämän konkreettisen parin vuoden mittaisen hankkeen yhteistyössä Visit Turun ja Business Finlandin kanssa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Festivaaleilla on suuri rooli matkailun kärkituotteina, ja Turun valtteja yleisesti ovat mainetta niittävä ruokakulttuuri, ainutlaatuinen saaristo, korkeatasoiset hotellipalvelut, kehittyvät liikenneyhteydet sekä 800 vuotta pian täyttävän modernin ja eteenpäin katsovan kaupungin historia. Turku on mitä eurooppalaisin kaupunki ja jatkamme työtä heti, kun aika on sille koronaepidemian jälkeen otollinen.

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitali voidaan myöntää myös Varsinais-Suomesta lähtöisin olevalle, valtakunnalliseen kulttuurityöhön merkittävällä tavalla osallistuneelle henkilölle. Nyt jaettu mitali on järjestyksessään 96.

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen uhkaavat heikentää Varsinais-Suomen kuntien taloutta lähitulevaisuudessa. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tilikauden tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi. Tiedot perustuvat FCG-Perlaconin tuottamiin kuntatalouden laskelmiin.

Tutustu koko uutiseen ja aineistoon Lounaistiedon sivuilla: https://www.lounaistieto.fi/koronakriisi-uhkaa-varsinais-suomen-kuntataloutta/

korona tyttmyys muutos maalis elo 2020 yhdistetty

Etelä- ja Länsi-Suomi ottavat kovimman iskun pandemiasta.

 

Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertue saapui torstaina 15.10. Varsinais-Suomeen. Tilaisuus kokosi satakunta alueen toimijaa lähinnä etäyhteyden päähän jakamaan ajatuksiaan koronakriisistä elpymiseen.Turussa ministeriöitä edustivat elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä ylijohtaja Markus Sovala, VM. 

Valtiovarainministeriön yhdessä maakunnan liittojen kanssa koordinoima kiertue kerää alueiden näkemyksiä ja ideoita siitä, miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle. Taustalla on Eurooppa-neuvoston heinäkuussa linjaama elpymisväline, joista suurimman elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility, RRF) rahoitusosuus Suomelle on noin 2,3 mrd. euroa. Rahoituksen hyödyntämiseksi jäsenmaan on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka kattaa uudistus- ja investointiohjelman ajanjaksolle 2021- 2023. 

Elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti puheenvuorossaan, että elpymisrahoituksella haetaan aivan erityisen vaikuttavia hankkeita:

-Nyt jaetaan kilpailukykykortteja uusiksi. Tällä rahalla pitää saada aikaan aidosti vaikuttavia hankkeita. Itsekkyydellä tätä ei saa pilata, vaikuttavuus vaatii myös yhteistyötä.

 

Maakuntajohtaja Kari Häkämies korosti tilaisuudessa Suomen elpymisen olevan valtava urakka. 

-Onnistuminen edellyttää, että ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella.Korona on iskenyt voimakkaimmin kehittyneeseen Suomeen, erityisesti kasvukeskuksiin. Niihin alueisiin ja kaupunkeihin, joiden varassa Suomi nousee tai jää nousematta.

Hallitus sopi budjettiriihessä laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jonka rahoitus kohdennetaan kuuteen nopeavaikutteiseen ja EU:n suositusten mukaiseen painopisteeseen.Alueilta toivottujen ideoiden ja aihioiden tulee kytkeytyä ko. painopisteisiin: 1) Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta, 2) Vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälinen kilpailukyky, 4) Kestävä infrastruktuuri ja digitalisaatio, 5) Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen ja 6) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus ja kustannusvaikuttavuus.Vihreän siirtymän osuus rahoituksesta on 37 % ja digitalisaation vähintään 20 %.

Varsinais-Suomen puheenvuoroissa esiin nousivattutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusinstrumentit, elintarviketeollisuuden viennin edistäminen, lääkekehitykseen ja diagnostiikkaan panostaminen, vihreää siirtymää tukevat kiertotalousratkaisut, meriteollisuusverkoston pk-yritysten tuotannon digitalisaatio sekä viennin väylät. Alueen valmistelun taustalla on laajalla valmistelulla toteutettu ja syyskuussa julkaistu alueellinen selviytymissuunnitelma.

Ylijohtaja Marku Sovala, VM veti tilaisuuden keskustelua lopuksi yhteen toteamalla, että nyt on aika vaikuttaa tavoitteisiin, osaammeko tehdä niistä sellaisia, joita on oikeasti mahdollista myös mitata?

Aluekuulemiset päätetään kansalliseen päätöstilaisuuteen 28.10. Helsingissä. Kiertueen jälkeen maakunnan liitolla on mahdollisuus tarkentaa alueen päivittyneet ideat ja aihiot elpymissuunnitelmaan. Liittoa voi ja saa siis lähestyä ajatuksilla ja esityksillä näihin liittyen, ota rohkeasti yhteyttä!

Ohjelmasta annetaan syyskaudella selonteko eduskunnalle. Lopullinen suunnitelma valmistuu alkuvuonna 2021, jonka jälkeen avustuksia voi virallisesti hakea. Tuki on suunnattu julkisiin investointeihin, mutta tukien ja rahoitusvälineiden kautta voidaan edistää myös yksityisiä investointeja.Avustettavien hankkeiden tulee olla toteutettavissa kesään 2026 mennessä. 

 

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 29.10.asti osoittessa: https://livekatsomo.fi/maakuntatilaisuus

TIlaisuuden esitysmateriaali löytyy tästä linkistä.

Suomen kestävän kasvun ohjelma, taustamuistio

Varsinais-Suomen alueellinen selviytymissuunnitelma

Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertueen päätöstilaisuus keskiviikkona 28.10.2020 klo 15.30–17.30.