Lounais-Suomessa menee nyt kiistatta lujaa. Alueen työllisten määrä on lisääntynyt lähes 20 000 henkilöllä viimeisen kahden vuoden jaksolla. Siksi alueen yritykset tarvitsevat edelleen reilusti lisää työvoimaa myös oman alueemme ulkopuolelta. Aiempi arviomme pitää edelleen paikkansa: Lounais-Suomeen syntyy lähivuosien kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa.

 Perhekeskeinen yrittjbrasilialainenluova yrittj

Siksi jatkamme viime keväänä aloittamaamme valtakunnallista kampanjaa, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen. Töihin tänne -kampanjan kakkosvaihe on käynnistynyt!

Syksyn kampanjan rahoittajina toimivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän rahoituksen osalta, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto sekä alueen kunnista Turku, Pori, Rauma, Salo, Uusikaupunki, Laitila, Eura, Loimaa, Kemiönsaari sekä Turun seudun kunnat.


Mistä on kyse?

Töihin tänne -konseptin avulla tehdään pitkäaikaista ja tavoitteellista alueen mainetyötä. Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet Lounais-Suomen ulkopuolella Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla. Mutta myös muualla Suomessa.

Kohderyhmän tavoittamiseksi kampanjassa panostetaan edelleen digimarkkinointiin, jonka avulla alueesta ja töistä kiinnostuneet ohjataan www.töihintänne.fi -nettisivustolle. Sinne on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueesta ja sen erityispiirteistä. Tavoitteena on tukea alueen yritysten rekrytointityötä.

 

Miten voit hyödyntää kampanjaa ja viedä viestiä eteenpäin?

Yksi tärkeä osa kampanjaa on kertoa tarinaa kasvusta ja työvoiman tarpeesta. Sitä voimme kaikki tehdä ja toimia Lounais-Suomen sanoman viestinviejinä.

Tässä muutamia vinkkejä:

  • Voit ohjata töihintänne.fi -sivustolle aina, kun voit tai haluat. Sivustoa voi myös hyödyntää rekrymarkkinoinnissa.
  • Tykkää Facebookissa, seuraa Twitterissä. Käytä hashtagejä #töihintänne #lounaissuomi ja #pore.
  • Uudet muuttajavideot löytyvät Youtubesta. Sieltä videot ovat jaettavissa oman organisaatiosi tai henkilökohtaisiin kanaviisi.

Töihin tänne ja positiivinen rakennemuutos ovat koko Lounais-Suomen yhteinen ilmiö. Toivomme, että osallistut ja viet Lounais-Suomen viestiä eteenpäin!

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 583 6950

Kampanjan materiaaleja ja viestintää koskeviin kysymyksiin vastaa kampanjan projektijohtotoimisto Ground
Communicationsin Päivi Saarinen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 196 2350.

Mathildedal Siiri

 

sininenkasvu.fi -sivusto kokoaa yhteen varsinaissuomalaista merialan osaamista ja antaa käsityksen siitä, mitä kaikkea sinisellä kasvulla tarkoitetaan.

Sinisen kasvun sivusto kuva

Sininen kasvu on keskeinen osa EU:n yhdennettyä meripolitiikkaa, jolla tähdätään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Varsinais-Suomessa se on yksi potentiaalisimpia menestystekijöitä. Varsinais-Suomen liitto on hiljattain julkaissut sininenkasvu.fi -verkkosivuston, jolle kootaan esimerkkejä sinisen kasvun alalla toimivista yrityksistä, tutkimushankkeista ja muista toimijoista. Uusi sivusto tuo esille, mitä kaikkea innovatiivista alueen sinisen kasvun parissa tällä hetkellä tapahtuu. Sivustoa voidaan käyttää alueen käyntikorttina esimerkiksi EU-edunvalvonnassa.

-Sivuston luonti lähti liikkeelle tarpeesta verkottaa meidän Itämeren alueen yhteistyöalueiden sinisen kasvun toimijoita keskenään. Me hyödynnämme sivustoa varsinaissuomalaisten sinisen kasvun toimijoiden esiintuomiseen ja tarjoamme myös alustan kansainväliselle näkyvyydelle, toteaa Varsinais-Suomen liiton elinkeinopäällikkö Petteri Partanen.

Varsinais-Suomen sinisen kasvun pääteemat
Sijainti Itämeren alueen keskeisessä solmukohdassa sekä perinteikäs merenkulun historia ovat Varsinais-Suomen vahvan merialan osaamisen taustalla. Sinisen kasvun sivustolla esiteltäviksi pääteemoiksi on tunnistettu meriteollisuus, matkailu, biotieteet sekä tutkimus ja innovaatiot. Viides pääteema on omistettu Itämeren alueen yhteistyölle.

-Alueellamme tehdään paljon kansainvälistä innovaatiotyötä sinisen kasvun eri osa-alueilla. Sivustolla tekijät pääsevät itse kertomaan osaamisestaan ja innostus näkyy haastateltavissa. Läpileikkaavana teemana on myös kestävä kehitys ja esimerkiksi erilaiset kiertotalouden sovellutukset, kertoo sivustoa koonnut projektisuunnittelija Otto Lappalainen.

Sininen kasvu osana maakuntaohjelmaa
Kestävällä sinisyydellä on Varsinais-Suomessa paljon kasvupotentiaalia ja se onkin nimetty maakuntaohjelmassa yhdeksi kolmesta älykkään erikoistumisen pääteemasta. Älykäs erikoistuminen, Smart Specialisation, on EU:n aluekehitystyössä keskeinen toimintamalli, jossa olennaista on tunnistaa kunkin alueen strategisesti keskeisimmät osaamisalueet ja lupaavimmat kehityskohteet. Omien vahvuuksien tunnistaminen auttaa keskittämään teemaan resursseja esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen suhteen. Sinisen kasvun teemasivusto kytkeytyy myös Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumiin, joka kokoaa yhteen maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa toteuttavia verkostoja. Tavoitteena on yhteistyön kautta saavutettava kasvu ja hyvinvointi.

Sivusto on työstetty osana Interreg-itämeriohjelmasta rahoitettua Smart Blue Regions -hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sinisen kasvun mahdollisuuksista, terävöittää sinisen kasvun strategisia tukitoimia sekä tiivistää alan verkostotyötä Itämeren alueella.

Lisätiedot

Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen                         Projektisuunnittelija Otto Lappalainen                                                
Varsinais-Suomen liitto                                            Smart Blue Regions -hanke
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.                        Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 7760 630                                                          040 182 9663

 

Lentoliikenneyhteyksien ja Turun lentoaseman palveluiden kehittämiseksi järjestettiin käyttäjien kokemuksia ja valintoja kartoittava kysely. Työmatkaliikenteen käyttäjille suunnattuun kyselyyn osallistui lähes 900 vastaajaa Varsinais-Suomesta, mutta myös Raumalta sekä Länsi-Uudeltamaalta.

Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. Tukholma ja Riika ovat merkittäviä suoria lentokohteita, mutta erityisesti ne tarjoavat hyvät vaihtoyhteydet Turusta lennettäessä. Rauman seudun yritykset käyttävät merkittävästi Turun kenttää. Samoin Lohjan seudulta lennetään Turun kautta mm. Tukholmaan.

Hieman yli puolet vastaajista käyttää liikematkustamisessa lähtöasemanaan Helsinki-Vantaata ja vajaa puolet vastanneista lähtee matkaan Turun kentältä.

  • Vastausten perusteella arvioimme, että Varsinais-Suomen lentomatkustajien ”valuma” Helsinki-Vantaan kentälle on yli 250 000 lentomatkustajaa vuodessa. Tämä on joukko, joka pitää saada käyttämään Turun kenttää., Turun kaupungin yhteysjohtaja Antti Kirkkola selittää.

Kyselyyn vastanneet liikematkustajat valitsevat Turun lentokentän lähtöasemakseen erityisesti sijainnin ja ajan säästön takia. Kyselyn perusteella matka-aika kotoa tai työpaikalta lennolle on Turun kautta lennettäessä 2 ½ tuntia lyhyempi kuin käytettäessä Helsinki-Vantaata lähtökenttänä.

  • Elinkeinoelämän ja yritysten näkökulmasta Turun lentoaseman kehittäminen on olennaista. Saavutettavuus ja hyvät yhteydet ovat yritysten elintärkeä kilpailuvaltti. Omalla maakuntakentällä on suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo sanoo.
  • Lyhyt matka-aika, hyvät kulkuyhteydet ja nopea asiointi kentällä vaikuttavat lähtöaseman valintaan, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter toteaa.

Vastaava kysely toteutettiin viimeksi kolme vuotta sitten. Edellisen kyselyn jälkeen Turun kentän matkustajamäärä on kasvanut. Kolmasosa vastaajista arvioi lisäävänsä Turun kentän käyttöä nykyisestä.

  • Ainoa tapa saada Turun kentälle lisää uusia yhteyksiä ja halvempia lipunhintoja on käyttää omaa kenttää. Matkustajamäärän kasvulla saadaan kentälle positiivinen kierre. Pitää muistaa, että lähdettäessä lennolle Helsinki-Vantaalta, käytetään kentälle menoon ja paluuseen yhteensä keskimäärin jopa viisi tuntia enemmän aikaa. Vastaajilla tämä on pääasiassa henkilöauton ratissa vietettyä aikaa. Mikä on tämän ajan arvo, kysyy edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta.

Kyselyn tulokset julkistettiin mediatilaisuudessa Turun kaupungintalolla. Kyselyn toteuttivat Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Turun, Rauman ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarien kanssa.

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Lisätietoja:

yhteysjohtaja Antti Kirkkola
Turun kaupunki
050 559 9103
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

edunvalvontajohtaja Janne Virtanen
Varsinais-Suomen liitto
040 583 6950
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

toimitusjohtaja Kaisa Leiwo
Turun kauppakamari
040 556 6697
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

toimitusjohtaja Hanna Munter
Varsinais-Suomen Yrittäjät
044 296 9071
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

turun lentoasema kuva turun kaupunki 550x500

Kuva: Turun kaupungin kuvapankki

 

Plan4Bluen uutiskirjeessä tuoreimmat uutiset hankkeen etenemisestä - lue lisää liitteestä! Tässä lyhyesti uutiskirjeen aiheista.

Merellisten toimialojen vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot (Alternative scenarios for Blue Growth)

Hankkeessa on laadittu neljä tulevaisuusskenaariota, jotka kuvaavat merellisiä toimialoja vuonna 2050. Tulevaisuusskenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja merialuesuunnittelun tueksi. Keskeinen arvo on pohtia miten tulevaisuusskenaariot heijastavat merellisten resurssien ja ekosysteemipalveluiden kestävää käyttöä. Skenaariotyöhön osallistuneet asiantuntijat arvioivat, että asenteet, globaalin talouden tila ja trendit, sekä ympäristölainsäädäntö ja muu ohjaus ovat keskeisimpiä merellisten toimialojen kehitykseen vaikuttavia ajureita.

Osallistava paikkatietoalusta kommunikaation tueksi (Map based platform to help communication)

Plan4Blue-hankkeessa laadittava osallistava paikkatietoalusta tulee sisältämään paikkaan sidottua tietoa, eli paikkatietoa, sekä taustatietoa meriluonnon haavoittuvuudesta. Lisäksi se sisältää tietoa ihmistoimintojen vaikutuksista meriluontoon. Tämän paikkatietoalustan tavoitteena on tukea rajat ylittävää vuorovaikutusta, esimerkiksi osana Suomen ja Viron merialuesuunnittelun prosesseja.

Ihmisen vaikutusta meriluontoon käsittelevät infokortit (Booklets of marine nature and pressures to it)

Hankkeessa laaditaan tiiviitä tekstejä, joissa käsitellään tärkeitä merellisiä lajeja ja habitaatteja, uhanalaisia lajeja, sekä vieraslajeja. Teksteissä kuvataan miten eri ihmistoiminnot vaikuttavat lajeihin ja elinympäristöihin joko suoraan tai välillisesti muokkaamalla ympäristöä. Tekstien tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten ihmistoiminnot vaikuttavat meriluontoon sekä miten ekosysteemit toimivat, jotta merialueiden käyttöä voidaan toteuttaa kestävästi.

Merialueet, joilla talouskasvun potentiaalia (Areas of economic growth potential)

Uutiskirjeessä on esitelty intensiteettikartta, joka on laadittu asiantuntijoiden mielipiteiden pohjalta. Intensiteettikartalla on visualisoitu missä merellisten toimialojen toiminnan odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. Visualisointi antaa käsitystä siitä, millä alueilla on todennäköisesti suurempi suunnittelutarve. Intensiteettikartan laadinnassa käsiteltyjä merellisiä toimialoja oli neljä: uusiutuva energia, turismi, sininen biotalous, sekä vesiviljely ja vedenalaiset resurssit.

Kansalliset merialuesuunnittelun prosessit etenevät (Planning processes in Finland and Estonia)

Merialuesuunnittelu etenee Suomessa ja Virossa. Vaikka valtioiden merialuesuunnittelussa on paljon yhteneväisyyksiä, on niiden erilaisuus huomattavissa esimerkiksi siinä, miten merialuesuunnittelu toteutetaan sekä minkä aseman virallinen merialuesuunnitelma lopulta saa. Suomessa merialuesuunnittelu on maakuntien vastuulla ja suunnitelma on ohjaava, kun taas Virossa suunnittelu on valtiojohtoista ja virallinen suunnitelma oikeusvaikutteinen.

Suunnittelijoiden tapaaminen (Lessons learned from cross border planners meeting)

Plan4Blue-hanke järjesti merialuesuunnittelua käsittelevän suunnittelijoiden tapaamisen marraskuussa 2017. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen ja Viron merialuesuunnittelusta vastaavien viranomaisten ja suunnittelijoiden tapaaminen.

Hankkeen tulevat tapahtumat (Events)

Toinen suunnittelijoiden tapaaminen (järjestetään 2018 lopulla / 2019 alussa, tbc): Tilaisuus Suomen ja Viron merialuesuunnittelusta vastaaville viranomaisille ja suunnittelijoille.

Neljäs kansainvälinen työpaja (helmikuu 2019, tbc): Työpaja on osa hankkeen merellisiä toimintoja ja merialuesuunnittelua käsittelevää 4. työpakettia, sekä jatkumoa syksyllä 2018 järjestetylle työpajalle.

Plan4Blue konferenssi (toukokuu 2019, tbc): Konferenssi kutsuu laajan joukon toimijoita keskustelemaan hankkeen tutkimustuloksista sekä Saaristomeren ja Suomenlahden yhteistyön tulevaisuudesta.

Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, p. 041-5445138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Plan4Blue newsletter 2018