Varsinais-Suomen liitto pyytää tarjouksia Pohjoisen kasvuvyöhykkeen karttapohjaisen tietopalvelun toteuttamisesta. Hankinnan tarkoituksena on dynaamisen, helppokäyttöisen ja toiminnaltaan modernin karttapohjaisen tietopalvelun toteuttaminen sekä siinä esitettävien tietojen informaatiomuotoilu selkeän ja näyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Hankintailmoitus löytyy HILMA-palvelusta.

Tarjouspyyntöön tuli määräaikaan mennessä 24 kysymystä. Alla on listattu kaikki kysymykset vastauksineen.

 

Kysymys 1: Onko tietopalvelussa käytettävä teknologia ilmoitettava jo tarjousvaiheessa, vai voidaanko se päättää yhdessä asiakkaan kanssa projektin alussa osana informaatiomuotoilua? 

Vastaus: Teknologioita ei ole tarpeen lyödä lukkoon tarjousvaiheessa, vaan informaatiomuotoilun kokemukset voidaan hyvin huomioida teknologioiden valinnassa. Tarjoajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että hankinnan toteutusaika on tiukka, joten teknologiavalinnan on syytä olla selvillä melko pian hankkeen käynnistämisen jälkeen.

Kysymys 2: Voiko toteutuksen tehdä Oskari RPC-tekniikan avulla hyödyntäen Lounaistiedon omaa karttapalvelua? 

Vastaus: Lounaistiedon karttapalvelua hyödyntävä RPC-ratkaisu on mahdollinen, kunhan toteutus vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia eikä siitä aiheudu merkittävää lisäkuormaa Lounaistiedon karttapalvelun palvelimelle.

Kysymys 3: Millainen vasteaika pilvipalvelulla pitää olla?

Vastaus: Vasteaikaa ei ole ennalta määritetty. Vasteajan määrittely voidaan tehdä hankinnan toteutuksen yhteydessä, mutta tärkeää on palvelun jouheva toiminta mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Kysymys 4: Kuinka paljon levytilaa julkaistavat aineistot vaativat arviolta?

Vastaus: Tarvittava levytila riippuu tietojen tallennusmuodosta ja karttaesityksen toteutustavasta. Karttaesityksessä visualisoitava tieto on pääasiassa tilastotaulukkoja, jotka kiinnittyvät geometrialtaan hallinnollisiin alueisiin tai pistemäisiin kohteisiin. Siten vaadittava tallennustila ei oletettavasti ole erityisen suuri, joskin matriisimuotoisten origin–destination-tyyppisten virta-aineistojen rivimäärä voi olla melko suuri.

Kysymys 5: Sisältyvätkö ylläpitokustannukset kokonaishintaan, vai ilmoitetaanko ne erikseen?

Vastaus: Ylläpitokustannukset eivät sisälly kokonaishintaan, vaan ne ilmoitetaan erikseen. Kokonaishinta sisältää vain informaatiomuotoilun ja karttapalvelun toteutuksen tarjouspyynnön mukaisena. Katso myös kysymys 22.

Kysymys 6: Mihin saakka ylläpitokustannuksia pitää arvioida?

Vastaus: Ylläpitokustannukset arvioidaan toistaiseksi kuukausitasolla (Esimerkiksi: palvelun ylläpito arviolta xxx €/kk). Katso myös kysymys 13.

Kysymys 7: Tuleeko toimittajan tehdä karttaupotus Turun kaupungin sivuille ja millaisia vaatimuksia tai rajoitteita upotuksen suhteen on?

Vastaus: Karttaupotus tehdään yhteistyössä Turun kaupungin verkkotoimituksen kanssa. Tarjoajan tehtävänä on varmistaa, että karttaupotus toimii toivotulla tavalla kasvuvyöhyke.fi-sivustolla. Kasvuvyöhyke.fi-sivusto toimii Turun kaupungin Drupal-alustalla, mutta muita tiedossa olevia rajoitteita upotuksen tekemiselle ei ole. Mikäli karttasovelluksen upottaminen Turun kaupungin Drupal-ympäristöön osoittautuu teknisesti mahdottomaksi tai ylivoimaisen vaikeaksi, on upotus mahdollista tehdä myös muulle alustalle, kuten Lounaistiedon WordPress-ympäristöön. Katso myös kysymykset 17–19.

Kysymys 8: Tuleeko kieliversiot mahdollistaa koko palvelun kaikkiin osiin?

Vastaus: Kieliversioiden tulee olla mahdollisimman kattavia, ja informaation tulisi välittyä palvelun mahdollisimman hyvin erikielisille käyttäjille. Toteutustavan rajoitteista tai kustannustehokkuudesta johtuvista syistä kieliversioiden laajuutta voidaan kuitenkin supistaa. Myös informaatiomuotoilulla voidaan parantaa tiedon ymmärrettävyyttä käyttökielestä riippumatta, jolloin kieliversioiden suppeampi soveltaminen voi olla perusteltua. Katso myös kysymys 12.

Kysymys 9: Tarjouspyynnöstä ei käy selvästi ilmi, onko tarjouksessa syytä tarjota molempiin kokonaisuuksiin. Onko siis tarkoitus, että voi tarjota vain jompaa kumpaa osuutta, vai vain molempia osioita koskevat tarjoukset hyväksytään?

Vastaus: Hyväksyttävissä tarjouksissa vaaditaan suunnitelmat sekä informaatiomuotoilun että karttaesityksen toteutuksen tekemisestä. Tarjous on kuitenkin mahdollista jättää perustellusta syystä myös kahden tai useamman tarjoajan konsortiona, jolloin toteutusvastuuta voidaan jakaa eri toimijoille.

Kysymys 10: HILMA-palvelussa on ilmoitettu, että hankinnan kokonaisarvo ylittää kansallisen kynnysarvon (60 000e), vaikka hankinnan enimmäishinnaksi on annettu 35000e. Tässä lienee virhe?

Vastaus: Kyseessä on valitettava virhe. Hankinta alittaa kansallisen kynnysarvon.

Kysymys 11: Mapbox ja MapTiler -pilvipalvelut käsittävät pääasiassa erilaisten taustakarttoja tai näiden luontia. Esim. Mapboxin oheen on mahdollista rakentaa omia applikaatioita esim. Mapbox GL JS -kirjastolla, millä ei muutoin ole pilvipalvelun kanssa yhteyttä, kuin käytettäessä sisältöä Mapboxin API-palveluista. Oikeastaan varsinaisen karttapalvelun luontiin tarjouspyynnössä mainituista pilvipalveluista soveltuu sellaisenaan vain CARTO. Onko Tilaajalla ollut mielessä tarve jollekin tietylle tekniselle ominaisuudelle, jonka vuoksi Mapbox ja MapTiler ovat mainittu?

Vastaus: Tarjouspyynnössä mainitut tuotteet ovat puhtaasti esimerkkejä. Palvelun tekninen toteutustapa on vapaasti valittavissa tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten puitteissa.

Kysymys 12: Palvelu toteutetaan monikielisenä – mitä tällä tarkalleen tarkoitetaan? Suomi, ruotsi ja englanti? Tämä koskee oletettavasti itse sovellusta ja sen kartan tietosisältöjä? Esimerkiksi CARTO:lla ei ole mahdollista tehdä muun kuin englanninkielisiä karttanäkymiä. Mapboxilla lähinnä Android SDK:lla voi rakentaa mobiiliapplikaatioihin lokalisaatio-ominaisuuksia. Maptiler tarjoaa taustakarttoja eri kielillä. Onko taustakarttojen mukauduttava karttapalvelun muuhun kielivalikkoon, vai kelpaako esimerkiksi vain suomen- tai englanninkielinen taustakartta? Vastaako Tilaaja sovelluksen tekstien ja muun sisällön tekstien tuotannosta ja käännöksistä, vai kuuluvatko nämä Tarjoajan tehtäviin?

Vastaus: Monikielisyys koskee ensisijaisesti englanninkielistä versiota palvelusta. Kieliversioiden toteutustapa on vapaa. Tärkeää on, että palvelun tietosisältö välittyy selkeänä palvelun käyttäjälle. Tämä edellyttää ainakin käyttöliittymän (otsikot ja valikot yms.) kääntämistä, mutta itse tietosisällön ominaisuustietojen monikielisyys ei välttämättä ole tarpeen, mikäli informaatiomuotoilun keinoin voidaan varmistaa tietosisällön ymmärrettävyys. Taustakarttojen nimistön oikeakielisyys on plussaa, mutta ei ehdoton edellytys, kunhan karttojen tietosisältö säilyy ymmärrettävänä. Palvelun suomenkieliset tekstisisällöt tuottaa tarjoaja yhteistyössä tilaajan kanssa. Tarvittavista käännöksistä vastaa työn tilaaja.

Kysymys 13: Mitä karttapalvelun ylläpitoon lasketaan kuuluvaksi, tai mikä on kriittisintä ylläpidon kannalta? Aineiston tuonti ja niiden esitystavan muuttaminen tai mahdollisuus tähän Tilaajan toimesta? Eli kartta-aineistoja on voitava tuoda karttapalveluun Tilaajan lähteistä ja muullakin tavoin näitä käsitellä – toisin sanoen kartta-aineistoja ei ”kovakoodata” palveluun?

Vastaus: Karttapalvelun ylläpitokustannuksilla tarkoitetaan lähinnä palvelussa hyödynnettyjen pilvipalvelujen kustannuksista, jotka ovat riippumattomia tilaajan järjestelmistä. Palvelun tekninen toteutus on tarjoajan päätettävissä, mutta lähtökohtaisesti tietoaineistoja ei tule ”kovakoodata” palveluun, vaan niiden tulee olla mahdollisimman helposti päivitettävissä tilaajan toimesta ilman palvelun muokkaamista. Tietosisältöjen ylläpito koskee ainoastaan olemassa olevien taulukkotietojen korvaamista uusilla, ei esimerkiksi uusien tietosisältöjen lisäämistä palveluun.

Kysymys 14: Tarjouspyynnössä todetaan, että Tilaaja toimittaa aineistoa taulukko- tai paikkatietomuodossa – toisaalta että aineistoja voidaan hyödyntää Tilaajan GeoServer-palvelimen tai PostGIS-tietokannan kautta. Koskeeko taulukko- tai paikkatietomuotoinen toimitus tässä vain tiedon visualisoinnin suunnittelua ja toteutusta, vai myös sitä, että rakennettavaan palveluun on voitava tuoda esimerkiksi CSV-muotoista taulukkotietoa?

Vastaus: Palvelu toteutetaan tilaajan toimittamien aineistojen pohjalta. Palvelua ei tarvitse rakentaa siten, että sen tietosisältöä voisi myöhemmin laajentaa tuomalla palveluun uusia tietoaineistoja.

Kysymys 15: Edellisiin liittyen – mitä aineistoformaatteja seuraavista karttapalvelun on tuettava, tai mitkä näistä ovat preferoituja?

  • WFS
  • WMS
  • WMTS
  • MVT
  • Suora kytkentä PostGIS-tietokantaan
  • Tiedostotuonti, esim. Esri Shapefile, Geopackage, GeoJSON, jne
  • (Kommentti: Esim. Mapbox GL JS tai Carto eivät tue näitä out-of-the-box -periaatteella kovinkaan hyvin, ja esim. CARTO:ssa PostGIS-kytkentä edellyttää Enterprise-tason lisenssiä)

Vastaus: Karttaesityksen hyödyntämät aineistoformaatit ovat vapaasti tarjoajan valittavissa tarjouspyynnön vaatimusten rajoissa. Aineistoformaatin valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota tietosisällön ylläpidon helppouteen (tietosisällön päivitys tilastotietojen päivittyessä). Avoimien standardien hyödyntäminen on suositeltavaa.

Kysymys 16: Onko aineistojen visualisointi toteutettavalla jossakin standardiformaatissa? Esim. SLD?

Vastaus: Visualisoinnin toteutus on vapaasti tarjoajan valittavissa tarjouspyynnön vaatimusten rajoissa.

Kysymys 17: Millä tavoin ja missä vaiheessa Tarjoajan on todennettava palvelun toimivuus Drupal CMS-ympäristöön upotettuna? Tätä on melko haastavaa todentaa etukäteen, sillä hyvin paljon riippuu tapauskohtaisesti Drupalista, käytössä olevista moduuleista ja mahd. myös sen taustalla olevasta palvelinympäristöstä. Olettavasti Tarjoajalla ei ole pääsyä Turun kaupungin CMS-ympäristöön, vaan upotus toteutetaan kaupungin toimesta iframe-linkkinä?

Vastaus: Tarjoajan vastuulla on suunnitella toteutus siten, että palvelu toimii kasvuvyöhyke.fi-sivustolla. Upotuksen tekeminen iframe-linkkinä on hyvä vaihtoehto, mutta tarjoajan pääsystä tarvittaessa suoraan Turun kaupungin palvelinympäristöön voidaan neuvotella, mikäli se on toteutuksen kannalta tarpeen.

Kysymys 18: Drupal on tunnetusti haastava CMS interaktiivisen applikaatiosisällön linkittämiseen, varsinkin ennen versioita 8+ ja sen lisämoduuleita. Mikä versio kaupungilla on Drupalista käytössä?

Vastaus: Turun kaupungin Drupal-versio on 7.

Kysymys 19: Vastaako Tilaaja tai Turun kaupunki sovelluksen lopullisesta upottamisesta Drupal-sivustolle, sillä upotuksen toimivuus riippuu nähdäksemme enemmän tästä ympäristöstä, kuin siihen upotettavasta sovelluksesta.

Vastaus: Sovelluksen upotus palvelinympäristöön tehdään yhteistyössä Turun kaupungin verkkotoimituksen kanssa. Tarjoajan tehtävänä on varmistaa, että karttaupotus toimii toivotulla tavalla kasvuvyöhyke.fi-sivustolla. Mikäli karttasovelluksen upottaminen Turun kaupungin Drupal-ympäristöön osoittautuu teknisesti mahdottomaksi tai ylivoimaisen vaikeaksi, on upotus mahdollista tehdä myös muulle alustalle, kuten Lounaistiedon WordPress-ympäristöön.

Kysymys 20: Mitä selaimia palvelun on tuettava, edellytetäänkö IE11 tai varhaisempaa IE-tukea?

Vastaus: Palvelun käytettävyyden kannalta mahdollisimman laaja selaintuki on toivottavaa, mutta erityisiä vaatimuksia tuettaville selaimille ei ole. Palvelun tulee olla käytettävissä yleisimmin käytössä olevien selaimien ajantasaisilla sekä yhä laajasti käytössä olevilla versioilla.

Kysymys 21: Mitä karttaprojektioita palvelun on tuettava (ts. missä projektiossa Tilaaja haluaa esittää aineistonsa) – EPSG:3067? Tarjouspyynnössä esitetyt kaupalliset esimerkkisovellukset tukevat lähtökohtaisesti vain EPSG:3857-projektiota, tai edellyttää muuten melkoista säätöä. Mikäli aineistoa luetaan suoraan PostGIS-kannasta, lienee tämä lähtökohtaisesti EPSG:3067 -projektiossa. Mikäli puolestaan halutaan muuntaa aineistoa lennossa esim. EPSG:3857 -projektioon, onnistuu tämä helpoiten GeoServer-rajapintajulkaisujen kautta, jolloin palvelun puolestaan olisi mielellään tuettava OGC-standardirajapintoja (mitä useat pilvipalvelut eivät suoranaisesti tee)

Vastaus: Tarjoaja voi vapaasti valita palvelun käyttämän karttaprojektion. Valittava karttaprojektio ei saa aiheuttaa karttaesitykseen merkittäviä geometrisiä vääristymiä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mittakaavassa.

Kysymys 22: Pilvipalvelutyyppisten karttapalveluiden käyttö (mikäli tässä edes mahdollista ottaen huomioon tarjouspyynnön edellytykset) edellyttää usein ns. Enterprise-tason lisenssin hankkimista. Mikäli näin on, tarvitaan lisenssiä myös palvelun rakentamisen ajaksi. Hankkiiko Tilaaja tällöin tarvittavat lisenssit myös palvelun rakentamisen ajalle, vai onko näiden hankinta Tarjoajan vastuulla ja sisällyttävä 35000e enimmäishintaan?

Vastaus: Tarjouspyynnön mukaan toteutuksessa on huomioitava karttaesityksen ylläpidon kustannustehokkuus. Lähtökohtaisesti tilaaja vastaa sovelluksen ylläpitokuluista, mutta hintavia lisenssiratkaisuja tulee tämän vuoksi välttää.

Kysymys 23: Mitä oikeastaan tarkoitetaan tässä dynaamisuudella – lähinnä aikaleimalla varustetun paikkatiedon esittämistä interaktiivisina kartta-aikasarjoina?

Vastaus: Dynaamisuudella tarkoitetaan tiedon näyttävää visualisointitapaa ja interaktiivisuuteen liittyviä efektejä. Lähtökohtaisesti palvelussa ei esitetä aikasarjoja.

Kysymys 24: Tarjouspyynnössä mainitaan visualisoinneissa käytettävät efektit. Tarkoitetaanko tässä efekteillä lähinnä kartta-animaatioita? Onko tällaisten käyttäminen pakollista? Onko Tilaajalla esittää esimerkkejä toivotunlaisista efekteistä, jotka mahdollisesti ovat olleet tämän tarjouspyynnön kirjauksen inspiraationa?

Vastaus: Visualisoinnissa käytettävillä efekteillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten kartalle valitut kohteet tulevat näkyviin tai miten ne reagoivat vietäessä hiiri niiden päälle. Dynaamisuuden ja visuaalisten efektien toteuttamiseen ei ole täsmällisiä vaatimuksia, vaan niiden suunnittelua varten tarjoajalta edellytetään informaatiomuotoilua, joka tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa siten, että tilaajalla on mahdollisuus kommentoida visualisoinnin kehitysversioita.

Kalevala 5

Kuva: Åbo Svenska Teater/Kalevala

Aurora-mitali myönnettiin maakuntavaltuuston kokouksessa 9.12. Åbo Svenska Teaterin Kalevala-tuotannolle. Tämä on ensimmäinen kerta koko mitalin jakamisen historiassa, kun mitali myönnettiin teokselle ja sen tuotantoryhmälle. Esitys tarttuu rohkeasti perinteiseen aiheeseen raikkaan modernilla tavalla. Kalevalan konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaava Jakob Höglund on onnistuneesti yhdistänyt kalevalaisen runomitan, yliluonnolliset aikuisten sadut ja nukkehahmot moderniin musiikkiteatteriin. Teoksen koko tuotanto on ainutlaatuisella tavalla yhdistetty musiikkiteatterin ja nukketeatterin erikoiskoulutukseen. Teatterin näyttämöllä nähdään erikoiskoulutukseen osallistuneita taiteilijoita yhdessä Åbo Svenska Teaterin ensemblen kanssa. 

Teos saa erityiskiitokset myös saavutettavuudestaan: näyttämökieli on ruotsi, mutta esityksessä on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tekstitys. Myös yleisö on ottanut esityksen hienosti omakseen ja kevätkaudelle on luvassa lisänäytöksiä.

Tuulia Linhdolm, joka oli paikalla edustamassa Åbo Svenska Teateria ja vastaanottamassa palkinnon, kertoo koko tuotantoryhmän puolesta, miltä mitalin saaminen tuntuu:

-On suuri kunnia vastaanottaa Aurora-mitali. Tuntuu erityisen merkitykselliseltä, että mitali jaettiin koko tuotannolle ja meille ryhmänä. Kalevala on todellakin ollut erityinen projekti, jossa monet eri taiteilijat ja taidemuodot ovat tehneet yhteistyötä ja mahdollistaneet tämän teoksen. Tämä on ollut meille kaikille mukana oleville todellinen sydämen projekti, joten mitalin saaminen lämmittää erityisesti. Se antaa myös toivoa ja rohkeutta uskaltaa panostaa ja kokeilla erilaisia ideoita myös tulevaisuudessa, sekä meille mukana oleville että toivottavasti myös muille teatteriseurueille ja taiteiljoille.

-Parasta Kalevala-tuotannossa on ollut ryhmä ja tapa, jolla olemme tehneet yhteistyötä. Jokaisella yksilöllä on tärkeä rooli työyhteisössämme sekä taiteellisesti että ryhmädynamiikan kannalta. Meillä kaikilla on erilaisia vahvuuksia ja taitoja ja tämä on ollut loistava mahdollisuus oppia toisiltamme. Tässä tuotannossa ja ryhmässä voimme olla omia itsejämme ja hengittää vapaasti. Kalevala ei olisi ollut mahdollinen ilman suurta luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Lämmin kiitos koko Kalevala-jengin puolesta!  

 

 Tuulia Lindholm ST Kalevala

Kuva: Tuulia Lindholm Åbo Svenska Teaterin Kalevala-ensemblestä otti vastaan mitalin koko ryhmän puolesta.

 

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977.

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771

 

 

 

 

Varsinais-Suomen järjestöjaostosta järjestöjen yhteistyöelin ja edunvalvoja - Tauno Linkorannasta puheenjohtaja

jrjestjaosto2

 

Kansalaisjärjestöjen ja pientenkin yhdistysten merkitys kuntien ja maakunnan kumppanina hyvinvoinnin rakentamisessa ja siihen liittyvässä keskustelussa on merkittävä, ja niillä on monesti ketterämmät toimintatavat kuin julkisella sektorilla. Yhdistämällä voimat saadaan hyvää aikaan. Tähän perustuu vastaperustetun ja tänään ensimmäistä kertaa kokoontuneen järjestöjaoston toiminta. Jaosto toimii Varsinais-Suomen järjestöjen yhteistyöelimenä ja edunvalvojana sekä Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartan omistajana, toteuttaen näin maakuntastrategian tavoitteita. Järjestöjaoston puheenjohtajaksi valittiin Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen kylät ry. Varapuheenjohtajaksi valittiin Regina Strandberg, Folkhälsans Förbund rf. Jaosto on maakunnan yhteistyöryhmän alainen ja siten osa maakuntaliiton toimintaa.

-Meillä Varsinais-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen aikana syntynyt järjestöyhteistyön hyvän tekemisen meininki päätettiin turvata jatkossakin tuomalla se osaksi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa ja maakunnan liiton  rakenteita. Järjestöyhteistyötä toki tehdään muissakin maakunnissa, mutta toisilla tavoin. Usein järjestöyhteistyöryhmät ovat vapaaehtoisia ja -muotoisia, kertoo jaoston kokouksen avannut maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Uuden jaoston perustaminen liittyy myös maakuntaohjelmatyötä toteuttavaan liiton kehittämään kumppanuusajatteluun. Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi on keskeinen yhteistyöalusta maakunnan eri toimijoille. Järjestöjaoston tukena toimiva vapaamuotoinen järjestöfoorumi-verkosto on tärkeä osa kumppanuusfoorumia.

Jaostossa ovat edustettuina mm. sosiaali- ja terveysyhdistykset, vapaa-aika ja harrastusyhdistykset, kylä- ja asukasjärjestöt, neuvontajärjestöt, kulttuuriyhdistykset, palvelujärjestöt, eläkeläis- ja veteraanijärjestöt, kasvatus-, tiede-, ja opintoyhdistykset, nuorisoyhdistykset ja opiskelijajärjestöt, kehitystyö, ystävyysseurat, etniset järjestöt, ympäristöyhdistykset, sekä viranomaisina Varsinais-Suomen AVI ja Varsinais-Suomen liitto.

Järjestöjaoston tehtävänä on mm. edistää Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartan toteutumista, järjestää vuosittain Varsinais-Suomen järjestöfoorumi -tapahtuma, edistää järjestö-kunta-maakunta -yhteistyötä, huolehtia järjestökentän edunvalvonnasta tuomalla yhdistysten ja järjestöjen asiantuntijuuden esiin, sekä panostaa järjestökentän viestintään tiedon avoimuuden ja tiedon välittämisen kautta, tavoitteena erityisesti yhteistyötä ja rahoituksen saamista edistävän tiedon lisääminen sekä järjestötoiminnan brändäys.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, Varsinais-Suomen liitto

p. 040 520 0761, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Järjestöfoorumi: https://kumppanuusfoorumi.fi/foorumi/jarjestofoorumi/

MEDIATIEDOTE                                                                                                                                           24.10.2019

Asukkaiden näkemyksiä halutaan huomioida aiempaa monipuolisemmin Turun kaupunkiseudun liikenteen kehittämistyössä. Vastaamalla liikenneympäristökyselyyn voi voittaa Fölin kausikortin vuodeksi. 

LiikenneAninkainen

Kuva: Antti Vaalikivi

Ihmisten arkiliikkuminen ylittää kuntien rajat, joten kunnissa tehtävän liikennesuunnittelutyön lisäksi usean organisaation välinen seudullinen yhteistyö on tärkeää liikkumisen ja liikenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudun asukkailla on nyt mahdollisuus vastata liikenneympäristökyselyyn. Vastausten pohjalta asukkaiden asenteet ja liikkumistottumukset voidaan huomioida paremmin seudullisen liikennejärjestelmätyön tavoitteiden ja toimenpiteiden painotuksessa sekä vaikutuksia arvioitaessa.

Liikenneympäristökyselyllä selvitetään asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteiden merkitykseen ja tarpeellisuuteen. Tuloksista saadaan arvokasta pohjatietoa liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin seudulla.

Kestävien kulkutapojen edistäminen keskeinen tavoite Turun seudun liikennesuunnittelussa

Parhaillaan päivityksen alla olevan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää seudun asukkaiden edellytyksiä liikkua arjessaan yhä enemmän kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen kyydissä. Kaikkia liikenne- ja liikkumismuotoja huomioivaa liikennejärjestelmää suunnitellessa täytyy kuitenkin huomioida monenlaisia näkökohtia, eikä tavoitteiden välisiltä ristiriidoiltakaan voida välttyä:

”Liikennejärjestelmätyössä pohditaan koko seudun kannalta keskeisiä kehittämiskohteita, mikä tekee siitä tasapainoilua erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden välillä. Tavoitteet voivat olla usein ristiriitaisia keskenään: esimerkiksi raskaan liikenteen sujuvuuden kehittämisellä on usein positiivisia vaikutuksia myös henkilöautoilun sujuvuuteen. Se kuitenkin ruuhkauttaa keskusta-aluetta ja heikentää joukkoliikenteen edellytyksiä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään tavoitteiden painottamisessa.” kertoo Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela.

Liikenneympäristökysely tarjoaa ikkunan Turun kaupunkiseudun liikkumiskehitykseen

Turun kaupunkiseudun liikenneympäristökysely toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017. Kyselyyn vastasi yli 3500 asukasta ja se osoittautui toimivaksi keinoksi kerätä asukkaiden näkemyksiä liikenneolosuhteiden kehittämiseen. Kun kysely toistetaan säännöllisesti, karttuu vuosien varrella vertailukelpoista dataa alueen liikkumiskehityksestä.

Kysely on auki 30.11. asti osoitteessa valonia.fi/liikennekysely. Kyselyyn voivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 520 euron arvoinen Fölin kausikortti vuodeksi. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttavat kyselyn osana kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, jonka päätoteuttaja Suomessa on Turun kaupunki.

Lisätiedot

Noora Mäki-Arvela
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

040 583 0717
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Marja Tommola
kestävän liikkumisen asiantuntija, VALONIA

040 832 8515
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

    VSL logo                     valonia                        civ eccentric logo full eu

 

21.10.2019

MAAKUNTAHALLITUS TUKEE MAAKUNTAKAAVASSA VALITUN RATALINJAUKSEN

MUKAISTA TUNNIN JUNAN SUUNNITELUA

Varsinais-Suomen maakuntahallitus tukee maakuntakaavassa valitun ratalinjauksen mukaista Tunnin junan
suunnittelua.

Turun ja Helsingin välin nopea raideyhteys, Tunnin juna, on maakunnan kärkihanke. Hankkeen hyödyt
varsinaissuomalaisille ovat merkittävät. Se tukee kestävää kasvua sekä työllisyyden että paikallistalouden
vahvistumisen näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvyn vahvistamiseksi tarvitsemme Suomeen
pysyvästi korkeamman työllisyysasteen. Tunnin juna luo Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen
työssäkäyntialueen, jossa työpaikat ja osaajat kohtaavat. Lähes päästötön raideliikenne ja nopea, houkuttele-va
junayhteys ovat kestävä vaihtoehto yksityisautoilulle ja siten myös merkittävä ilmastoteko.

Ratalinjauksen taustalla on pitkäjänteinen, vuosia kestänyt prosessi. Radan linjausta haettiin maakuntakaa-vaan
lukuisia vaihtoehtoja ja vaikutuksia kartoittaneesta Espoo-Lohja-Salo oikoradan alustavasta yleissuunnittelusta
ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Radan sijainti perustuu demokraattisesti tehtyihin lainvoimaisiin päätök-siin.
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntavaltuustojen hyväksymissä maakuntakaavoissa on päätetty
ratalinjaus, joka on tutkituista vaihtoehdoista paras, ympäristövaikutuksiltaan pienin, toteutuskelpoinen nopean
ratayhteyden vaihtoehto.

Kun maakuntavaltuustot päättivät uuden oikoradan sijainnista, niin samassa yhteydessä arvioitiin, että
rantaradan kehittäminen ei ole tavoiteltava kehittämissuunta. Rantaradan kehittämisestä ei ole saatavissa
samanlaisia hyötyjä kuin Espoo-Lohja-Salo oikoradasta. Rantarataa ei voida sen huonon vaaka- ja
pystygeometriansa takia kunnostaa nykyvaatimusten mukaiseksi nopeaksi radaksi. Nykyaikainen, nopean
liikenteen ratayhteys Karjaan kautta Saloon tarkoittaisi käytännössä kokonaan uuden, taajamat kiertävän,
kaksoisraiteellisen yhteyden rakentamista. Tällaista hanketta ei ole suunniteltu, eikä hankkeen kustannusar-viota
ole tiedossa.

Salon kaupungille ja sen asukkaille Tunnin juna on erittäin tärkeä tulevaisuutta rakentava hanke. Salon edun
mukaista on, että Tunnin juna kulkee kaupungin keskustan kautta. Tällä varmistetaan junan pysähtyminen
Salossa ja nopean junayhteyden hyödyt kaupungille sekä sen asukkaille. Uuden ratalinjan sijainti on aina
kompromissi, jossa erilaiset intressit on sovitettava yhteen. Tämä yhteensovitus tehdään käynnissä olevassa
radan yleissuunnittelussa. Suunnitteluun liittyvä vuorovaikutus maanomistajien ja muiden osallisten kanssa on
laissa määritelty. Suunnitteluratkaisuja mm. Lukkarinmäen osalta on haettava yhdessä osallisten kanssa.
Toisaalta ollaan suunnittelemassa ratalinjaa, jonka geometria ei salli jyrkkiä kaarroksia ja jonka elinkaari on
vähintään sata vuotta. Ja toisaalta jokaisen yksittäisen osallisen mielipide on tärkeä ja on pyrittävä yhteen
sovittamaan se muiden tavoitteiden kanssa.

Salon seudun maakuntakaavan laadinnan yhteydessä käytiin vuoropuhelua Museoviraston ja Varsinais-
Suomen maakuntamuseon kanssa ratalinjan ja kulttuuriperinnön yhteensovittamisesta Lukkarinmäessä. Ao.
viranomaiset eivät nähneet yhteensovittamiselle esteitä.

Nyt käynnissä oleva yleissuunnitelman laadinta on pitkäjänteisen vuosikymmeniä kestäneen suunnittelun
seuraava, toteutukseen tähtäävä vaihe. Yleissuunnitelmaa laaditaan voimassa oleviin, Varsinais-Suomen ja
Uudenmaan maakuntakaavojen demokraattisissa suunnittelu- ja päätösprosesseissa tehtyihin ratkaisuihin
perustuen. Yleissuunnitelmassa ratalinja tarkentuu, mutta sille ei enää tutkita vaihtoehtoja.

Olosuhteet ja käynnissä oleva suunnittelu eivät ole antaneet aihetta nykyisen oikoratalinjauksen muuttamiselle
ja käynnissä olevan suunnittelun pysäyttämiselle. Jos tahtoa linjauksen muuttamiselle löytyisi, edellyttäisi se
ratalain mukaisesti maakuntakaavan ja Salon yleiskaavan avaamista sekä voimassa olevien asemakaavojen
kumoamista. Maakuntavaltuuston tahtoa ja päätöstä edellyttävä uusi maakuntakaavan laadinta tarkoittaisi
selvitys-, käsittely- ja valituskierroksineen kolmesta kuuteen vuotta kestävää uutta suunnitteluprosessia.

 

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva

Varapuheenjohtaja Juuso Alatalo

Varapuheenjohtaja Jani Kurvinen