MEDIATIEDOTE 4.10.2019 

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistiedote

Varsinais-Suomelle ilmastovastuujaosto edistämään maakunnan ilmastotyötä

Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Suomen ilmastovuosikertomuksen 2019 mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt suunniteltujen päästövähennystoimien täysimääräistä käyttöönottoa ja myös lisätoimia tarvitaan. Varsinais-Suomeen on tämän haasteen edessä perustettu ilmastovastuujaosto, joka toimii neuvoa-antavana ja koordinoivana valmistelufoorumina maakunnan hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvissä asioissa.

Jaostossa ovat edustettuina kunnat, aluehallinnon organisaatiot, yritykset, etujärjestöt sekä koulutus- ja tutkimussektorit. Puheenjohtajana toimii Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Jaoston perustamisesta päätettiin toukokuussa, ja se kokoontui ensimmäisen kerran tänään 4.10.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii aluetason yhteistyötä

Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 % aikavälillä 2007-2015. Uusi päästölaskelma valmistuu vuoden lopussa. Päästövähennysten tulee olla aiempaa huomattavasti jyrkempiä seuraavien 15 vuoden aikana, jotta Varsinais-Suomi osaltaan saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen.

Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikilla tasoilla erittäin vaativa tehtävä, jossa voidaan onnistua vain kaikkien toimijatahojen yhteistyön ja sitoutumisen kautta. Jaoston tehtävänä onkin muun muassa edistää elinkeinoelämän, julkisen hallinnon sekä ilmastonmuutokseen liittyvän koulutus- ja tutkimustoiminnan välistä vuorovaikutusta

- Varsinais-Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali ja haluamme olla aktiivisesti edistämässä siihen tähtääviä ratkaisuja. Tämä on yhä vahvemmin myös elinvoimakysymys, sanoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Jaosto ohjaamaan ilmastopolitiikkaa ja löytämään käytännön ratkaisuja

Jaoston tarkastelun kohteena ovat energian tuotanto, liikennejärjestelmä, biotalous, kiertotalous ja maankäyttö. Ilmastokysymyksiä käsitellään myös koulutukseen, aluekehitykseen, yritysten kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyen.

- Lähdemme nyt työstämään Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaa 2030. Tavoitteena on laatia toimintaohjelma, joka hyväksytään laajasti ja jonka toteutukseen eri tahot sitoutuvat, korostaa jaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila.

Ilmastovastuujaosto on Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alainen ja siten osa maakuntaliiton toimintaa. Jaoston toiminta edistää osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Maakunnan ilmastotyön keskeinen taustahanke on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE), jonka tehtävänä on toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja ilmastosuunnitelman tavoitteita aluetasolla vuosina 2018–2024. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ilmastovastuujaosto toimii hankkeen ohjausryhmänä.

Ajankohtaista tietoa Varsinais-Suomen ilmastotyöstä ja ilmastovastuujaoston toiminnasta löytyy osoitteesta: https://ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi/

Lisätiedot

Timo Metsä-Tokila, jaoston puheenjohtaja

elinkeinovastuualueen johtaja,

Varsinais-Suomen ELY-keskus

p. 0295 022 615

 

Riikka Leskinen, jaoston sihteeri

toimialapäällikkö, Valonia/Varsinais-Suomen liitto

p. 044 907 5995

 

Canemureetco 

 

Varsinaissuomalaiset toimijat saivat yli 35 miljoonaa euroa EU-rahoitusta vuonna 2018 alkaneisiin hankkeisiin, selviää tuoreesta Varsinais-Suomen liiton sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston tekemästä selvityksestä. EU-rahoituksen määrä myös kasvoi merkittävästi vuodesta 2017. Tuolloin rahoituksen määrä oli 22 miljoonaa euroa.   

EUrahoitusyhteenveto 2018

Lue koko tiedote

 

Lisätietoja:

Sonja Palhus, Varsinais-Suomen liitto, sonja.palhus[at]varsinais-suomi.fi, +358 40 5343 865  

Miia Paananen, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, +32 498 161 588 
miia.paananen[at]turku.fi 

 

 

Hallinto-oikeuden nyt antama ratkaisu on Turun hallinto-oikeuden ensimmäinen päätös maakuntakaavan hyväksymistä koskevissa asioissa. Ennen vuonna 2016 voimaan tullutta lainmuutosta maakuntakaavan hyväksyminen edellytti vielä päätöksen vahvistamista ympäristöministeriössä. Silloin myös valitukset maakuntakaavasta käsiteltiin ministeriössä.

Hallinto-oikeuden mukaan menettely maakuntakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asettamisessa on ollut lainmukaista.

Hallinto-oikeus totesi, että maakuntakaavasta käy riittävän selvästi ilmi, mitä valituksenalaisella päätöksellä on ratkaistu. Kaavaratkaisu ei myöskään perustu riittämättömiin selvityksiin. Erityisesti Turun saarille, Hirvensaloon, Satavaan ja Kakskertaan osoitettuun maankäyttöön kohdistuvien valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus totesi edelleen, ettei maakuntavaltuuston päätös ole maakuntakaavan laatimista tai sen sisältövaatimuksia koskevien säännösten vastainen.

Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston päätöksestä valitti hallinto-oikeuteen kaksi yksityishenkilöä.

Linkki päätöstekstiin:

https://oikeus.fi/hallintooikeudet/turunhallinto-oikeus/fi/index/tiedotteet/on/10/turunhallinto-oikeushylkasivalituksetvarsinais-suomentaajamienmaankaytonpalvelujenjaliikenteenvaihemaakuntakaavasta.html

 Satakutaliitto logo  VSL logo

 

1. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, SAAVUTETTAVUUS JA TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN LAAJENTAMINEN SEKÄ RAIDELIIKENTEEN KEHITTÄMINEN MAAKUNTIEN YHTEISIÄ EDUNVALVONNAN KÄRKIÄ

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset painottavat, että osaamisen kehittäminen on kummankin maakunnan menestyksen kannalta hyvin keskeistä.

– Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja ja aloituspaikkoja tulee nostaa lounaisen Suomen osalta, koska alueella on koulutetulle työvoimalle kasvavasti monipuolista kysyntää

Maakuntahallitusten kannanoton mukaan toinen tärkeä kehittämiskohde on maakuntien saavutettavuus ja työssäkäyntialueiden laajentaminen. Tätä tavoitetta varten maakuntahallituksen painottavat yhteisenä edunvalvontanaan valtatien 8 välityskyvyn parantamista valtatien koko matkalla ja eritysesti yhteysvälillä Turku – Pori, jonka osalta tavoitteena on pitkällä aikavälillä tien 4-kaistaistaminen koko yhteysväin osalta.

– nopeimpina toimina valtatien 8 korjaamisessa ovat Eurajoen ja Laitilan risteysalueiden investoinnit, joiden rahoitus pitää saada valtion talousarvioon heti tiesuunnitelmien valmistuttua.

Raideliikenteen kehittäminen on lounaisen Suomen saavutettavuuden, niin henkilö- kuin tavaraliikenteen, ja myös ilmastopolitiikan kannalta toinen tärkeä kokonaisuus, jonka Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset näkevät edunvalvonnallisena kärkenä.

– suurten raidehankkeiden edistäminen, Turun tunnin juna ja Suomi-rata ovat maakuntien kehityksen kannalta tärkeitä samoin myös Satakunnan raideyhteys Suomi-rataan.

Lisätietoja: Maakunta-asiamies Marika Luoma, p. 044 711 4321
Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

2. ASUKASLUVUN, OHJELMIEN VAIKUTTAVUUDEN JA SIIRTYMÄALUEIDEN KRITEERIEN OLTAVA EU:N RAKENNERAHASTOJEN KANSALLISEN RAHOITUISKEHYKSEN JAON POHJANA UUDELLA OHJELMAKAUDELLA
Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset näkevät asukasluvun ja ohjelmien vaikuttavuuden sekä siirtymäalueiden kriteerit selkeinä kansallisina jakoperusteina, joiden pohjalta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastojen resurssit tulee jakaa.

– Kriteereissä vaikuttaa esim. BKT ja lisäksi muita EU:n kriteereitä
– Suomi (pl. Uusimaa) on tulevalla ohjelmakaudella yhdenvertaista siirtymäaluetta, lukuun ottamatta liittymissopimuksen mukaista Itä- ja Pohjois-Suomen -alueelle kohdentuvaa pohjoisen ja harvaan asutun alueen NSPA-tukea (30€/asukas/vuosi), joka on erityistuki näille alueille.
– koko siirtymäaluetta tulee kansallisesti kohdella tasavertaisena alueena rahoituskehyksen jaossa

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen, p.
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 7760 630

3. ITÄMERI TARVITSEE USKOTTAVAT, PYSYVÄT RESURSSIT MERIALUESUUNNITTELUUN
Merialuesuunnitteludirektiivi on Suomessa toimeenpantu maankäyttö- ja rakennuslain kautta (MRL 8a luku) ja sen mukaisesti merialuesuunnittelu on säädetty rannikolla sijaitsevien maakuntaliittojen lakisääteiseksi tehtäväksi. Ensimmäiset merialuesuunnitelmat on oltava valmiina ja EU:lle raportoituna maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Kun otetaan huomioon maakuntaliittojen päätöksenteon aikataulu, tulee lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn menevä aineisto valmistella jo syksyyn 2020 mennessä.

Merialuesuunnittelussa käsitellään kaikkia meren käyttömuotoja ja suuntaudutaan pitkälle tulevaisuuteen. Merialuesuunnittelulla on paljon yhtymäkohtia lakisääteisiin suunnitteluvälineisiin, kuten maakuntasuunnitelmaan ja maakuntakaavaan. Suunnittelua laaditaan yhteistyössä lukuisien sidosryhmien kanssa ja laaja vuorovaikutus ja keskustelu sidosryhmien kanssa on olennainen osa prosessia.

Rannikon maakuntaliitot ovat saaneet uuden, hyvin laajan kokonaisuuden hoitaakseen, mutta valtio ei ole osoittanut merialuesuunnitteluprosessiin resursseja rannikkoliitoille. Konkreettista suunnittelutyötä tehdään rannikon liitoissa painopisteitä muuttamalla, mikä vaikuttaa heikentävästi muuhun kehittämistyöhön ja muihin lakisääteisiin töihin. Varsinais-Suomen liitossa on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamana yksi yhteinen koordinaattori rannikkoalueen yhteissuunnittelua varten. Muissa Itämeren maissa merialuesuunnittelua hoidetaan valtiollisissa orgaaneissa, pysyvin resurssein.

Merialuesuunnitelman laatiminen ei ole kertaluonteinen suoritus vaan lakisääteisesti jatkuva prosessi, jossa suunnitelman valmistuttua siirrytään saumattomasti toimeenpanon seurantaan, toteutumisen arviointiin ja uuden päivitetyn suunnitelman laatimiseen. Tavoitteena on mm. toisiinsa keskeisesti liittyvien merenhoidon suunnittelun ja merialuesuunnittelun prosessien tiiviimpi linkittyminen toisiinsa vaikuttavien tulosten aikaansaamiseksi.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto katsovat, että nykyisillä resursseilla merialuesuunnitteluprosessin läpivienti lakisääteisessä aikataulussa on vähintäänkin haasteellista, ja työhön tarvitaan lisää henkilöresursseja.

Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton hallitusten yhteiskokous esittää, että valtio osoittaa vuoden 2020 budjettiin 400 000 € määrärahan rannikkoliitoille merialuesuunnittelutyöhön ja että valtio osoittaa talousarviossaan vähintään saman määrärahan rannikkoliitoille jatkuvana rahoituksena myös vuoden 2020 jälkeen.

Lisätietoja: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, p. 044 711 4382
maakuntainsinööri Anne Nummela, p. 044 711 4317
suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 7203 056

 

 

Turku, Espoo, Salo, Vihti, Lohja, Kirkkonummi sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot vaativat hallitukselta pikaisia päätöksiä nopean junayhteyden rakentamisesta.

Nykyisen yksiraiteisen, epävarman ja matka-ajalla mitattuna hitaan rantaradan matkustajamäärä oli vuonna 2018 yhteensä 1,6 miljoonaa matkaa. Samaa lukua on käytetty kaksiraiteisen ja matka-ajaltaan puolet nopeamman Tunnin junan matkustajaennusteena vuonna 2030.

– Valtion rautateiden kehittämisestä vastaavan Väyläviraston laatiman matkustajaennusteen mukaan Turun Tunnin junalla on sen valmistumisvaiheessa 2,5 miljoonaa vuosittaista kaukoliikenteen matkaa. Ennusteen mukaan matkustajamäärä nousee ajan kuluessa 3 miljoonaan vuosittaiseen matkaan, johtajat toteavat.

– Lisäksi Tunnin juna mahdollistaa Länsi-Uudellamaalla lähiliikenteen Espoosta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Lähiliikenteen matkustajamääräksi on arvioitu jopa yli 7 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tunnin junan suunnitteluvalmius on muita ratahankkeita selvästi pidemmällä. Espoo–Lohja–Salo-välin uuden ratalinjan yleissuunnitelma sekä Tunnin juna -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuonna 2020. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut rakentamista koskevan päätöksen olevan mahdollinen vuosina 2025–2026. Jos ratasuunnitelman laadinta käynnistyy heti yleissuunnitelman valmistuttua, on rakentamisvalmius Väyläviraston mukaan mahdollinen jo vuonna 2024.

– Ministeriöllä on kirittävää omissa arvioissaan ja tavoitteeksi tulee asettaa riittävän kunnianhimoinen päätöksentekotahti. Ministeriö on arvioinut Turun ratapihan rakennusvalmiuden ajoittuvan vuodelle 2023. Turun ratapihan ratasuunnitelma valmistuu kuitenkin jo alkuvuodesta 2020, mikä tarkoittaa rakentamisvalmiuden saavuttamista vaiheittain jo ensi vuonna, johtajat painottavat.

Suomi ei ole tähän asti kotiuttanut EU-tukea liikennehankkeisiin onnistuneesti. Hankkeen suunnitteluvalmiuden johdosta ja Turun tunnin junan ollessa yksiselitteisesti osa ydinverkkokäytävää nykyisessä CEF-asetuksessa on tukea mahdollista saada jo tämän rahoituskauden aikana.

– Haluamme korostaa, että tämän kauden CEF-täydennyshakuihin voidaan hakea tukea Turun Tunnin junan osahankkeille: Espoon kaupunkiradan rakentaminen, Turun ratapihan rakentaminen sekä koko hankkeen jäljellä oleva ratasuunnittelu.

Tunnin junan radan varren kaupungit odottavat hallituksen budjettiriihestä päätöstä osahankkeiden toteuttamisesta ja jäljellä olevasta suunnittelusta. Rahoituspäätös mahdollistaa EU-tuen haun.

– Hallituksen tulee päättää 275 miljoonan euron rahoitus Espoon kaupunkiradan rakentamiseen ja 80 miljoonaa Turun ratapihan kehittämiseen. Espoo–Lohja–Salo-oikoradan jatkosuunnitteluun tulee osoittaa 80 miljoonan euron määräraha, johtajat esittävät.

Lisätiedot:

Minna Arve
Turun kaupunginjohtaja
p. 044 907 5210

Jukka Mäkelä
Espoon kaupunginjohtaja
p. 046 877 3953

Mika Sivula
Lohjan kaupunginjohtaja
p. 044 369 4321

Lauri Inna
Salon kaupunginjohtaja
p. 044 778 2001

Erkki Eerola
Vihdin kunnanjohtaja
p. 044 467 5231

Tarmo Aarnio
Kirkkonummen kunnanjohtaja
p. 040 821 8528

Kari Häkämies
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja
p. 044 201 3204

Ossi Savolainen
Uudenmaan maakuntajohtaja
p. 040 589 8415

www.tunninjuna.fi