Seuraava Etelä-Suomen EAKR-hakukierros avataan 29.10. Kukin Etelä-Suomen maakunta järjestää oman infotilaisuutensa tulevasta EAKR-hausta marraskuussa. Hakuinfossa kerrotaan maakunnan painotuksista ja teemoista. Olet tervetullut sekä koko Etelä-Suomea koskevaan hakuinfoon että oman maakuntasi infotilaisuuteen marraskuussa!

Kaikille yhteinen infotilaisuus Etelä-Suomen alueella avautuvasta EAKR-hankerahoitushausta järjestetään torstaina 1.11.2018 klo 12-14 (Pääpostitalo, Mannerheiminaukio 1C, Helsinki). Koko Etelä-Suomen yhteisen tilaisuuden kutsu ja ilmoittautumislinkki löytyvät täältä. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Katso alta oman alueesi hakuinfo ja ilmoittaudu mukaan!

Uudenmaan alueen oma hakuinfo alueen painopisteistä järjestetään heti koko Etelä-Suomea koskevan tilaisuuden jälkeen samassa paikassa klo 14.30-15.30. Siihen tulee ilmoittautua erikseen. Uudenmaan tilaisuuden kutsu ja ilmoittautumislinkki löytyvät täältä. Tilaisuus myös striimataan verkkoon.

Varsinais-Suomen alueen hakuinfo järjestetään keskiviikkona 7.11.2018 klo 9.30–11.30 Varsinais-Suomen liitossa. Hakuinfon osallistujamäärä on rajallinen, ja tila täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuuden kutsu, ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Ilmoittautumiset 5.11. klo 15 mennessä.

Hämeen liitto järjestää maakunnallisen Kanta-Hämeen hakuinfon torstaina 8.11.2018 klo 9.00–10.00 Hämeen kesäyliopiston tiloissa Verkatehtaalla (Viipurintie 4, Hämeenlinna). Tilaisuudessa esitellään Etelä-Suomen EAKR-ohjelman Hämeen liiton syksyn 2018 rahoitushaun painopisteet. Ilmoittautumiset hakuinfoon tästä linkistä 31.10.2018 mennessä.

Etelä-Karjalan liitto järjestää hakuinfon alueen toimijoille perjantaina 2.11.2018 klo 13.00–15.00. Tilaisuus pidetään Etelä-Karjalan liitossa (Kauppakatu 40 D, 4. krs, Lappeenranta). Kutsu ja ohjelma toimitetaan sähköisesti, ja ne julkaistaan Etelä-Karjalan liiton sivuilla. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyy täältä.

Myös Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liitot järjestävät omat tilaisuutensa. Tiedot niistä lisätään tälle sivulle pian.

Hakukierros avataan 29.10.2018

Syksyn hakukierros on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on ideahaku 29.10.–30.11.2018, jossa hakijat toimittavat tavallista hakemusta suppeamman projektin aiesuunnitelman. Toisessa vaiheessa maaliskuussa 2019 jätetään varsinaiset hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä. Valintakriteerit määritellään tarkemmin myöhemmin julkaistavassa hakijan oppaassa.

Hakuinfosta tiedotamme rakennerahastot.fi -sivuston Etelä-Suomen osion Tapahtumissa ja varsinainen hakuilmoitus tulee ko. sivuston Hakuajat-osioon.

Tiedotamme tulevasta hausta myös Etelä-Suomen EAKR Facebook -sivulla.

Lisätietoja:
Rakennerahastoasiantuntija //Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen./">Irene Gröhn, Uudenmaan liitto, puh. 040 182 4828

Erikoissuunnittelija Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Varsinais-Suomen liitto, puh. 050 5920 404

Suunnittelija Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Hämeen liitto, puh. 044 300 5230

Hankekoordinaattori Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Etelä-Karjalan liitto, puh. 040 139 0174

 

Plan4Bluen uutiskirjeessä tuoreimmat uutiset hankkeen etenemisestä - lue lisää liitteestä! Tässä lyhyesti uutiskirjeen aiheista.

Merellisten toimialojen vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot (Alternative scenarios for Blue Growth)

Hankkeessa on laadittu neljä tulevaisuusskenaariota, jotka kuvaavat merellisiä toimialoja vuonna 2050. Tulevaisuusskenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja merialuesuunnittelun tueksi. Keskeinen arvo on pohtia miten tulevaisuusskenaariot heijastavat merellisten resurssien ja ekosysteemipalveluiden kestävää käyttöä. Skenaariotyöhön osallistuneet asiantuntijat arvioivat, että asenteet, globaalin talouden tila ja trendit, sekä ympäristölainsäädäntö ja muu ohjaus ovat keskeisimpiä merellisten toimialojen kehitykseen vaikuttavia ajureita.

Osallistava paikkatietoalusta kommunikaation tueksi (Map based platform to help communication)

Plan4Blue-hankkeessa laadittava osallistava paikkatietoalusta tulee sisältämään paikkaan sidottua tietoa, eli paikkatietoa, sekä taustatietoa meriluonnon haavoittuvuudesta. Lisäksi se sisältää tietoa ihmistoimintojen vaikutuksista meriluontoon. Tämän paikkatietoalustan tavoitteena on tukea rajat ylittävää vuorovaikutusta, esimerkiksi osana Suomen ja Viron merialuesuunnittelun prosesseja.

Ihmisen vaikutusta meriluontoon käsittelevät infokortit (Booklets of marine nature and pressures to it)

Hankkeessa laaditaan tiiviitä tekstejä, joissa käsitellään tärkeitä merellisiä lajeja ja habitaatteja, uhanalaisia lajeja, sekä vieraslajeja. Teksteissä kuvataan miten eri ihmistoiminnot vaikuttavat lajeihin ja elinympäristöihin joko suoraan tai välillisesti muokkaamalla ympäristöä. Tekstien tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten ihmistoiminnot vaikuttavat meriluontoon sekä miten ekosysteemit toimivat, jotta merialueiden käyttöä voidaan toteuttaa kestävästi.

Merialueet, joilla talouskasvun potentiaalia (Areas of economic growth potential)

Uutiskirjeessä on esitelty intensiteettikartta, joka on laadittu asiantuntijoiden mielipiteiden pohjalta. Intensiteettikartalla on visualisoitu missä merellisten toimialojen toiminnan odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. Visualisointi antaa käsitystä siitä, millä alueilla on todennäköisesti suurempi suunnittelutarve. Intensiteettikartan laadinnassa käsiteltyjä merellisiä toimialoja oli neljä: uusiutuva energia, turismi, sininen biotalous, sekä vesiviljely ja vedenalaiset resurssit.

Kansalliset merialuesuunnittelun prosessit etenevät (Planning processes in Finland and Estonia)

Merialuesuunnittelu etenee Suomessa ja Virossa. Vaikka valtioiden merialuesuunnittelussa on paljon yhteneväisyyksiä, on niiden erilaisuus huomattavissa esimerkiksi siinä, miten merialuesuunnittelu toteutetaan sekä minkä aseman virallinen merialuesuunnitelma lopulta saa. Suomessa merialuesuunnittelu on maakuntien vastuulla ja suunnitelma on ohjaava, kun taas Virossa suunnittelu on valtiojohtoista ja virallinen suunnitelma oikeusvaikutteinen.

Suunnittelijoiden tapaaminen (Lessons learned from cross border planners meeting)

Plan4Blue-hanke järjesti merialuesuunnittelua käsittelevän suunnittelijoiden tapaamisen marraskuussa 2017. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen ja Viron merialuesuunnittelusta vastaavien viranomaisten ja suunnittelijoiden tapaaminen.

Hankkeen tulevat tapahtumat (Events)

Toinen suunnittelijoiden tapaaminen (järjestetään 2018 lopulla / 2019 alussa, tbc): Tilaisuus Suomen ja Viron merialuesuunnittelusta vastaaville viranomaisille ja suunnittelijoille.

Neljäs kansainvälinen työpaja (helmikuu 2019, tbc): Työpaja on osa hankkeen merellisiä toimintoja ja merialuesuunnittelua käsittelevää 4. työpakettia, sekä jatkumoa syksyllä 2018 järjestetylle työpajalle.

Plan4Blue konferenssi (toukokuu 2019, tbc): Konferenssi kutsuu laajan joukon toimijoita keskustelemaan hankkeen tutkimustuloksista sekä Saaristomeren ja Suomenlahden yhteistyön tulevaisuudesta.

Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, p. 041-5445138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Plan4Blue newsletter 2018

 

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelu jatkuu nyt verkossa. Kaavatyöstä vastaava Varsinais-Suomen liitto on yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa kehittänyt kaavasta kiinnostuneiden käyttöön aivan uudenlaisen karttapohjaisen keskustelualustan, Kaavapuntarin.

Kaavapuntari on jatkoa kevään ja alkukesän Luonnonvarafoorumeille. Foorumien tuotokset ovat puntaroinnin lähtökohtana, mutta ne kaipaavat vielä tarkennuksia. Käytä siis hieman aikaasi ja merkitse kartalle, missä ovat ne alueet, joilla on erityistä maakunnallista merkitystä luonnonarvojen suojelulle, luonnonvarojen käytölle tai matkailulle ja virkistyskäytölle, ja jotka tulee varata näihin tarkoituksiin maakuntakaavamerkinnöin.

Toivomme että liität merkintöjesi yhteyteen perustelut esittämällesi kaavamerkintätarpeelle, jotta muut Kaavapuntarin käyttäjät voivat ottaa niihin kantaa. Voit myös kommentoida muiden käyttäjien tekemiä merkintöjä. Yhdessä keskustellen ja puntaroiden voimme tunnistaa erilaisten maankäytön muotojen mahdolliset törmäyskohdat ja etsiä ratkaisuja ristiriitoihin.

Maakuntakaavan laatiminen on nyt edennyt ehdotuksen valmisteluun. Kaavapuntari on avoinna koko ehdotuksen valmistelunvaiheen ajan, ja tarpeen mukaan myös sen jälkeen. Tietoa Kaavapuntarista kannattaa levittää eteenpäin, jotta mahdollisimman moni kiinnostunut löytää keskusteluun.

Tervetuloa Kaavapuntariin!

Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto
Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus

Lisätietoja Kaavapuntarin teknisissä kysymyksissä antavat Luonnonvarakeskuksessa Matti Salo ja Harri Hänninen sekä Varsinais-Suomen liitossa Arttu Koskinen.

Kaavapuntari toteutetaan Varsinais-Suomen liiton ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman "Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa" (PALO) -hankkeen yhteistyönä.

Kaavapuntari

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

"Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa" (PALO) -hanke

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on päättänyt jättää yhteisiä talousarvioaloitteita. Kansanedustajaryhmän tänään jättämät aloitteet muodostuvat maakunnan edunvalvonnan painopisteistä ja niiden huomioon ottamisesta valtion ensi vuoden talousarviossa.

Talousarvioaloitteilla vastataan mm. käynnissä olevan positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin.

-Varsinais-Suomen talouskasvun vahva näkymä tarkoittaa työvoiman kysynnän jatkuvaa kasvua. Siltasopimuksessa sovittujen toimenpiteiden riittävyyttä on seurattava ja huomioitava kasvun kiihtymisen tuomat uudet haasteet. Kasvu ja kehitys eivät saa jäädä kiinni työvoima- ja osaajavajeesta tai infrasta, toteaa ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva

Maakunnan tärkeimpiin kärkihankkeisiin kuuluu lisäksi Tunnin juna. Tunnin junan jatkosuunnittelulle on myönnetty 40 miljoonan euron rahoitus vuosille 2017–2020, josta vuodelle 2019 kohdistuu 10 miljoonaa euroa. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä nopeuttaa Tunnin junan yleissuunnittelua ja ratasuunnittelun käynnistämisestä.

Ryhmä jätti seuraavat aloitteet määrärahan osoittamiseksi:

  • Lounais-Suomen siltasopimuksen toimenpiteiden toteutukseen, jolla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta
  • maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen Itämeren tilan parantamiseksi
  • E18 Turun kehätien parantamiseen
  • Kaarinan läntisen ohikulkutien jatkosuunnitteluun ja Kirjalansalmen sillan toteuttamisen aloittamiseen
  • valtatien 9 Turku–Tampere yhteysvälin parantamisen käynnistämiseen
  • valtatiellä 8 Laitilan eritasoliittymän toteuttamiseen

         Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän jättämät aloitteet ovat tiedotteen liitteenä.

 

Lisätiedot:

V-S kansanedustajaryhmän pj. Ilkka Kanerva, puh. 050 511 3055

edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Tiedote 24.9.2018

                  

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokous 24.9.2018

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteislausunto:

Runkoverkon tulisi nimensä mukaisesti olla koko Suomen maakuntakeskukset yhdistävä verkko

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset ovat kokouksissaan 24.9.2018 antaneet

asetusluonnoksesta omat lausuntonsa.

                            

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitukset viittaavat antamiinsa lausuntoihin ja toteavat yhteisenä kannanottonaan luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta seuraavaa:

Liitot pitävät liikenne- viestintäministeriön luonnosta lähtökohtaisesti tavoiteltavana. Priorisointi tukee oikein toteutettuna liikenneverkon ja palvelutason kehittämistä, työvoiman liikkuvuutta, elinkeinoelämän toimivuutta ja kestävää liikkumista.

Asetusluonnoksen runkoverkkomäärittely perustuu nykyhetken arviointiin. Asetuksen tulisi olla esitettyä tulevaisuusorientoituneempi ja tavoitteellisempi. EU:ssa asetettujen yhteisten päästövelvoitteiden ja valtakunnallisten ilmastotavoitteiden tulisi näkyä etenkin raideliikenteen runkoverkon määrittelyssä sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta.

Runkoverkon tulisi nimensä mukaisesti olla koko Suomen maakuntakeskukset yhdistävä verkko. Maantieverkon osalta esitystä tulee täydentää länsirannikon suuntaisella valtatiellä 8 välillä Pori-Oulu. Tie on kansainvälisesti merkittävä yhteys pitkämatkaisille kuljetuksille. Se yhdistää useita maakuntakeskuksia ja sisältyy kokonaisuudessaan EU:n TEN-T:n kattavaan verkkoon.

Suomen kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää liikenneinfran panostuksen merkittävää rahoitustason nostoa sekä uusien rahoitusmahdollisuuksien ja kannattavuusarviointitapojen hakemista. Runkoverkon priorisointia ja sen palvelutason määrittelyä ei tule tehdä alempiasteisen liikenneverkon kustannuksella.

Lisätiedot:

alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, Satakuntaliitto 044 711 4382

suunnittelujohtaja Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto 040 7203 056