27.4.2020

 
Turun ydinkaupunkiseudun asukkaille suunnatulla liikenneympäristökyselyllä kartoitettiin näkemyksiä liikenteen kehittämistoimenpiteisiin liittyen. 48 % vastaajista oli tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua liikennesuunnitteluun.

Turun kaupunkiseudun asukkaille järjestettiin liikenneympäristökysely marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 3038 Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiasta asukasta. Tulokset kartoittavat asukkaiden asenteita ja liikkumistottumuksia sekä antavat pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin keväällä 2017.

”Vaikka vastaajamäärä on alueen asukaslukuun nähden pieni, vastaa otos hyvin kyselyalueen asukasjakaumaa kuntien välillä. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi enemmän nuoria, mikä voi johtua esimerkiksi kyselyn palkinnosta: vuoden Föli-matkat houkuttelivat vanhempia ikäryhmiä enemmän kuin edellisessä palkintona ollut jopo”, pohtii kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta.

Vastauksista nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. 61 % vastaajista koki, etteivät he voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen. Jopa 85 % vastaajista piti sähköisiä kyselyitä parhaimpina keinona lisätä asukkaiden roolia liikenneolosuhteiden kehittämisessä.

”Kunnissa kannattaakin aktivoitua kyselyiden suhteen, mutta lisäksi pohtia myös uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta asukkaiden ääni saataisiin paremmin kuuluviin myös liikennettä suunniteltaessa”, Tommola jatkaa.

Joukkoliikenteen kehittäminen ja arjen matkojen sujuvuus tärkeitä myös autoilevien vastauksissa

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Huomattava osa autoilevista työmatkaajista kertoi olevansa valmis vaihtamaan joukkoliikenteeseen, jos joukkoliikenneyhteydet olisivat nopeammat (44 %) tai vuoroväli tiheämpi (48 %). Aktiivisista pyöräilijöistä 91 % piti pyöräilyreittien jatkuvuuden kehittämistä erittäin tärkeänä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle.

”Arkimatkojen sujuminen on asukkaille tärkeää. Vaikka lyhyillä matkoilla siirtyminen lihasvoimien käyttöön on etenkin terveyden kannalta suotavaa, on päästöjen kannalta jopa olennaisempaa, että pitkillä matkoilla saadaan omalle autolle aidosti vaihtoehtoja. Vaikka pidempiä, yli 20 km automatkoja tehdään määrällisesti vähemmän, aiheuttavat ne ajetuista kilometreistä reilusti yli 60 %. Joukkoliikenteen kehittäminen onkin ratkaisevaa myös pitkillä matkoilla”, Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela toteaa.

Liikennejärjestelmätyön tavoitteille asukkaiden vahva tuki

Varsinais-Suomen liitto koordinoi päivityksen alla olevaa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jolla edistetään liikkumisen kokonaisuutta yhteistyössä eri organisoiden ja kuntien välillä. Koska osa tavoitteista on keskenään myös ristiriidassa, oli kyselyn yhtenä tarkoituksena selvittää, kuinka vastaajat priorisoivat tavoitteita. Tärkeimmiksi tavoitteiksi koettiin tässäkin joukkoliikenneyhteydet sekä liikenneonnettomuuksien vähentäminen, joita molempia piti erittäin tärkeänä 73 % vastaajista. Huomionarvoista on, että kaikki listatut toimenpiteet saivat vähintään 58 % tuen joko erittäin tai melko tärkeänä. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa vähiten kannatusta puolestaan saivat tavaraliikenteen kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen sekä autoliikenteen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen.

Voit ladata Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportin tästä.

 

Lisätiedot

Marja Tommola

Kestävän liikkumisen asiantuntija, VALONIA

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. | 040 8328 515

   Noora Mäki-Arvela
   Erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. | 040 583 0717        

 

logorivi liikenneymparistokysely 

 

 

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä antavansa vuoden 2020 toisen lisätalousarvion lisäksi jo toukokuussa kolmannen lisätalousarvionsa. Kolmannessa lisätalousarviossa on tarkoitus käynnistää talouden nopeaa elpymistä tukevia hankkeita. Tällaisia työllisyyttä elvyttäviä hankkeita ovat liikenneinfrahankkeet.

Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia ovat seuraavat hankkeet:

Turku–Helsinki Tunnin juna
•Espoon kaupunkiradan rakentaminen
•Turun ratapihan kehittäminen ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen rakentaminen

Suuret ja keskisuuret hankkeet
•E18 Turun kehätie
   ◦E18 Turun kehätien rakentaminen Raision keskustassa
   ◦E18 Turun kehätien suunnittelu välillä Naantali–Raisio
•Vt 8 Laitilan kohdan rakentaminen
•Vt 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien 4-kaistaistaminen
•Paraisten väylä
   ◦Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen rakentaminen
   ◦Mt 180 Kaarinan läntisen ohitustien jatkosuunnittelu
•Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) 2. vaiheen suunnittelu

Pienet alueelliset perusväylänpidon hankkeet
•Vt 1/E18 riista-aidat välillä Turku–Kaarina ja Paimionjokilaakso
•Vt 10 Turku–Lieto bussi- ja pyöräilyreitin parantaminen 2. vaihe
•E18 Pappilan pysäköinti- ja saattoliikennejärjestelyt, Salo
•Kt 43 Uusikaupunki–Laitila jalankulku ja pyöräilyväylä
•Mt 12003 parantaminen korvaamalla Kivimon lossi sillalla, Parainen
•Alvar Aallon tien kiertoliittymä, Paimio
•Vt 10 Sorvaston liittymän turvasaarekkeiden rakentaminen, Koski Tl

Korjausvelan lyhentäminen
•Kt 40 kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8, Turku, Raisio
•Mt 224 Vaskio–Marttila parantaminen
•Päällystetyn tiestön parannuskohteita ja siltojen kunnostus- ja ylläpitotöitä on paljon.

 

Tarkempi listaus liikenteen elvytystoimenpiteistä

 Kasitie
   

                                                                                                                                                                                                                           

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä seuraa säännöllisesti koronan maakunnallisia vaikutuksia - Kehysriihestä tarvitaan yrityksiin nopeasti vaikuttavia välineitä

Varsinais-Suomen kansanedustajat kokoontuivat maanantaiaamuna 6. huhtikuuta yhteen koronakriisin yritysvaikutusten ympärille. Kokouksessa kuultiin Turku Science Parkin tilannekuva epidemian vaikutuksista alueen yrityksiin ja käynnissä olevista tukitoimista. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi seurantatietoa työllisyyskehityksestä ja viestitti maakunnan kausityövoiman akuuteiksi käyvistä tarpeista.

-Olemme koronaviruksen takia taloushistorian vaikeimmassa kriisissä. Kysymys kuuluu, miten Suomi selviää, jos jopa 100 000 yritystä kaatuu, Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva

-Peräänkuulutan selkeää ja konkreettista pelastusstrategiaa. Jos nimittäin epäonnistumme, ei ole paluuta tilanteeseen, josta lähdimme liikkeelle. Jos jo nyt maassa on miltei 400 000 ihmistä YT-neuvotteluiden piirissä, on se vahva signaali hallitukselle.

Varsinais-Suomen Yrittäjät toivat kokouksessa pk-yrittäjien viestiä kansanedustajille. Käynnissä olevaa tilannetta ei haluta rahoittaa velkarahalla. Joka tapauksessa myöhemmin maksettavaksi erääntyvän velkarahan sijaan yrittäjät korostavat suoran tuen ja toimenpiteiden nopeuden ratkaisevuutta.

-Yritysten hätä antaa vahvan signaalin kehysriiheen. Paras ja tehokkain väline on yritysten ja yrittäjien sosiaaliturvamaksujen siirtäminen valtion vastuulle määräajaksi. Tämä olisi kaikkien yritysten osalta tasavertainen ja nopeimmin vaikuttava toimenpide, Kanerva lisää.

Etäyhteyksin pidetty kokous oli jatkoa viime viikon kokoukselle, jossa kansanedustajat kävivät vuoropuhelua sairaanhoitopiirin kanssa maakunnan valmiudesta vastata taudin mahdolliseen leviämiseen.

-Seuraamme aktiivisesti maakunnan ja yritysten tilannetta. Viemme eteenpäin hallituksen suuntaan sitä viestiä, jonka kentältä kuulemme, kansanedustajaryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta

-Olemme maakunnan ihmisten ja yritysten asialla niin kriisin aikana kuin muulloinkin. Meihin kansanedustajiin saa olla yhteydessä, Eloranta lisää.

 

Lisätiedot:
Kansanedustaja Ilkka Kanerva, p. 050 511 3055, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. p. 050 523 2309, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

(päivitetty 17.4.2020)

Tuen hakeminen (linkki hakuun kunnan tai seutukunnan nimessä)

Aura

Kemiönsaari

Koski TL

Loimaa

Marttila

Oripää

Parainen

Pöytyä

Turun seutukunta (Turku, Kaarina, Lieto, Sauvo, Paimio, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Naantali, Raisio tai Masku)

Salo

Somero

Vakka-Suomi (Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi ja Pyhäranta)

 

Yksinyrittäjän tuen myöntämisen kriteerit lyhyesti

Tukea voi hakea Suomessa toimiva päätoiminen yksinyrittäjä - yksinyrittäjällä tarkoitetaan tässä yrittäjää/ammatinharjoittajaa/freelanceria, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa

Yksinyrittäjän on osoitettava merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia

Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä ja/tai jos yrityksellä on verovelkoja

Avustusta voidaan maksaa 16.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteet asiasta:

Kysymyksiä ja vastauksia yksinyrittäjän tuesta
https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yksinyrittajille-2000-euron-toimintatuki-koronavirustilanteessa-haku-avautuu-mahdollisimman-pian (julkaistu 31.3.2020)

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yksinyrittajien-koronatuen-valmistelu-etenee-kunnille-rahoitusta-ja-tarkemmat-ohjeet-haun-jarjestamisesta (julkaistu 8.4.2020)

 

 


Varsinais-Suomen kansanedustajat haluavat varmistua maakunnan valmiudesta

Varsinais-Suomen kansanedustat kokoustivat maanantaina 30.3. maakunnallisesta koronatilanteesta. Etäyhteyksillä järjestetyssä kokouksessa käytiin vuoropuhelua sairaanhoitopiirin johdon kanssa epidemian alueellisesta tilanteesta ja varautumisesta.

-Kansanedustajaryhmä halusi perehtyä maakunnan tilanteeseen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Käsitykseni vahvistui siitä, että maakunnan tilanne on rauhallinen ja luvut meillä maltillisia, Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva

-Haluamme tietää, ovatko kaikki resurssit riittäviä, jos tilanne pahenee niin kuin on nyt jossain muualla käynyt, Kanerva lisää.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella koronapotilaat ja testaukset hoidetaan TYKS:ssä. Varsinais-Suomen tilannetta kuvataan toistaiseksi hyväksi ja todettujen tautitapausten määrä on kasvanut hitaahkosti. Myös varautumisen kerrotaan olevan hyvällä tasolla.

-Varautumisessa meillä on kiitettävä tilanne. Velvoitevarastointi on ollut hyvä niin TYKS:ssä kuin pääosin myös kunnissa. Lisäksi valtakunnallinen yhteistyö toimii, sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga

Varsinais-Suomen kansanedustajat kysyivät sairaanhoitopiirin valmiudesta vastata taudin mahdolliseen leviämiseen. Sairaanhoitopiirillä on olemassa suunnitelmia eri skenaarioille.

Olemme lisänneet tehohoitokapasiteettia ja vapauttaneet vuodeosastopaikkoja. Epidemia ei lopeta muuta sairastavuutta, joten osa sairaalapaikoista on varattava jatkossakin muille potilaille. Osa hoidoista tai leikkauksista voidaan tarvittaessa kuitenkin siirtää eteenpäin, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä

-Hyvästä tarviketilanteesta huolimatta hoitotarvikkeiden turhaan käyttöön ei ole varaa. Kriittisintä on hoitohenkilökunnan suojaaminen. Vain terveenä pysyvä hoitohenkilökunta pystyy hoitamaan potilaita, Pietilä lisää.

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä kokoontuu seuraavaksi jälleen viikon kuluttua yhteen koronatilanteen johdosta.

-Alueellista tilannekuvaa on nyt syytä päivittää säännöllisesti. Epidemialla on valtavat vaikutukset yhteiskunnan eri sektoreilla. On ensiarvoisen tärkeää, että ajantasainen tieto välittyy eduskuntaan ja että pystymme yhdessä ketteriin päätöksiin, Kanerva summaa.

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä koostuu vaalipiirin 17 edustajasta. Ryhmä kokoontuu normaalisti eduskunnassa noin kerran kuukaudessa ja maakunnassa lähes viikoittain.

Lisätiedot:

kansanedustaja Ilkka Kanerva p. 050 511 3055, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
johtajaylilääkäri Mikko Pietilä p. 050 515 0615, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.