Suomen kestävän kasvun ohjelma - Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus
Valtio järjestää yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa Suomen kestävän kasvun ohjelman valmistelua varten maakuntakiertueen. Varsinais-Suomen maakuntatilaisuuden ajankohta on muuttunut. Tilaisuus järjestetään torstaina 15.10.2020 klo 14.30-16.30.
Maakuntatilaisuudessa kerätään alueiden toimijoiden näkemyksiä ja ajatuksia Suomen kestävän kasvun ohjelman valmisteluun – miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle. Alueelta toivotaan palautetta ja ideoita ohjelman painopisteiden puitteissa siihen, millaisiin uudistuksiin, hankkeisiin ja investointeihin elpymis- ja palautumisvälineen rahoitusta Suomessa tulisi käyttää.
Tilaisuuden ohjelma
14.30 Tilaisuuden avaus, moderaattori Janne Antikainen, MDI
14.35 Tilaisuuden avaussanat, maakuntajohtaja Kari Häkämies
14.40 Elinkeinoministeri Mika Lintilä
14.50 Opetusministeri Li Andersson (etänä)
Kommentit ja keskustelu ministeripuheenvuoroista
15.15 Alueen ääni -puheenvuorot:
Yleiskatsaus alueeseen ja elpymiseen
toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy
Turku Future Technologies 2.0
vararehtori, professori Mika Hannula, Turun yliopisto ja Teknologiakampus Turku
Elintarvikeviennin edistäminen – Case kaura
toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi, Raisio Oyj
Lääke- ja diagnostiikkatuotannon lisääminen - Lääkekehityskeskus
professori, tutkimusjohtaja Jukka Westermarck, Turun yliopisto
Saaristomeren kestävä kehitys – Biokierrätyslaitos
professori Kalervo Väänänen
Tekstiilikierrätyksen edelläkävijäksi– Poistotekstiilien jalostuslaitos
toimitusjohtaja Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Pk-yritysten tuotannon digitalisaatio – Malli meriteollisuusverkosto
toimitusjohtaja Ari Viitanen, Carinafour Oy
Kestävät ja elvyttävät infrahankkeet
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto
16.05 EU:n elpymispaketti ja elpymis- ja palautumisväline RRF, ylijohtaja Markus Sovala, VM
Kommentit ja keskustelu elpymispaketista ja RRF:stä
16.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuus striimataan ja keskusteluun pystyy etäyhteydellä osallistumaan chatin kautta
https://livekatsomo.fi/maakuntatilaisuus
Etelä-Suomen maakunnat painottavat alueen merkitystä valtakunnallisen liikennejär-jestelmäsuunnitelman (Liikenne12) valmistelussa
Etelä-Suomen painoarvo tunnistettava Liikenne12-työssä
Etelä-Suomen neljän maakunnan – Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson – alueella asuu lähes puolet koko Suomen väestöstä. Samoin lähes puolet koko Suomen työpaikkamäärästä sijaitsee näissä maakunnissa ja alueella syntyy yli puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta. Suomen kansainvälisten yhteyksien merkittävät solmukohdat, rajanylityspaikat, lentokentät, satamat, tie- ja raideyhteydet yhdistyvät Etelä-Suomen kansainvälisillä kehityskäytävillä ja avaavat Suomen portit Eurooppaan ja maailmalle.
Etelä-Suomen aluetta halkoo osuus Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävästä, jonka kehittäminen on syytä esittää Liikenne12-suunnitelmassa Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävän laajen-nuksen rinnalla. EU:n Verkkojen Eurooppa/CEF-tukien hyödyntäminen näiden ydinverkkokäytävien hankkeissa edellyttää kansallista pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta, koordinaatiota ja enna-koivaa päätöksentekoa. Suunnittelukauden EU-rahoituksen maksimoiminen edellyttää toteuttamispäätöstä vastaavia linjauksia konkreettisista hankkeista Liikenne12-suunnitelmassa. EU:n elpymisväline suurten kehittämishankkeiden liikkeelle saamiseksi ja talouden kerrannaisvaikutusten aikaansaamiseksi tulisi tietoisesti hyödyntää. EU suosittaa Suomea mm. aikaistamaan toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita, keskittämään investointeja vihreään siirtymään ja kestä-vään infrastruktuuriin. Näihin reunaehtoihin sopii hyvin nopeiden ratayhteyksien toteuttaminen Etelä-Suomen kaupunkien välillä.
Haastavien tavoitteiden saavuttaminen mahdollista Etelä-Suomen kaupunkiseuduilla
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden (saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus) saavuttaminen on mahdollista Etelä-Suomessa. Kasvun ja väestönkeskittymisen myötä ilmastomyönteisiä investointeja kannattaa painottaa Etelä-Suomeen. Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Ta-voitteeksi tulee ottaa eteläisen Suomen kaupunkiverkoston kytkeminen kiinteäksi kokonaisuu-deksi nopeilla yhteyksillä. Näin luodaan edellytykset vahvoille työmarkkinoille, maakuntarajat ylittäville kasvukäytäville, kustannustehokkaalle logistiikalle ja vähäpäästöiselle liikkumiselle.
Rahoituksen vastattava tavoitteisiin, toteutukseen kustannustehokkaimmat hankkeet
Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen on tunnustettu haastavaksi Liikenne12-luonnoksessa esitetyllä rahoitustasolla. Suunnitelman keskeinen tehtävä on määritellä väylänpidon ja investointien riittävä taso, ja parhaiten korjausvelan vähentämiseen ja odottaviin investointitarpeisiin vastaa budjettirahoituksen kehyksen suurentaminen. Kustannusten jakamisen periaatteet on sovittava pitkäjänteisesti valtion ja kuntien kesken. Hyötyjä maksaa -mallin soveltaminen ei saa tarkoittaa valtion kustannusten vyöryttämistä kunnille.
Toimenpideohjelma sisältää kovin vähän konkreettisia toimenpiteitä. Suunnitelmassa tulisi hah-mottaa kokonaiskuva valtakunnallisista tarpeista seuraavalle 12 vuodelle, linjata rahoituksen pai-nopisteet ja priorisoida keskeiset hankkeet suunnitelmakaudelle niiden vaikuttavuuden perusteella. Pohjana tälle listalle ovat edellä mainitut valtakunnalliset kehityskäytävät sekä tunnistetut väyläverkon pullonkaulat. Hankkeen kustannustehokkuus on tunnistettu olennaiseksi arviointiperusteeksi ja laaja-alaisessa vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida myös aluetaloudelliset vaikutukset sekä kasautumishyödyt.
Etelä-Suomen keskeiset kysymykset on esitetty maakuntahallitusten syyskuussa 2020 hyväksymässä Etelä-Suomen liikennestrategiassa
Etelä-Suomen maakuntien yhteinen liikennestrategia valmistui
Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen yhteisessä liikennestrategiassa esitellään maakuntien tavoitteet valmistelussa olevaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli Liikenne 12 -suunnitelmaan.
Strategiassa on kuvattu Etelä-Suomea osana koko maan liikennejärjestelmää sekä laadittu visio alueen rakenteesta, joukkoliikennejärjestelmästä ja logistiikkajärjestelmästä.
- Yhteistyössä tehdyllä strategialla on huomattavasti suurempi painoarvo kuin yksittäisen maakunnan näkemyksellä, sanoo Jaana Martikainen Päijät-Hämeen liitosta.
Etelä-Suomen neljän maakunnan alueella sijaitsee lähes puolet Suomen väestöstä ja työpaikoista. Lisäksi alueella syntyy yli puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Strategian lähtökohtana ovat jokaisen maakunnan omat suunnitelmat. Esimerkiksi Varsinais-Suomen osalta päivitetyt Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnokset ja voimassa oleva maakuntakaava.
Visiot aluerakenteesta, joukkoliikenteestä ja logistiikasta
Etelä-Suomen liikennestrategia pyrkii vastaamaan perinteisten liikenteen ja logistiikan tarpeiden lisäksi myös hiilineutraaliustavoitteeseen liikenteen osalta.
- Erityisesti ilmastotavoitteen kannalta katsoimme välttämättömäksi käsitellä perinteisten liikennekysymysten lisäksi myös aluerakennetta, kertoo Kymenlaakson liiton Frank Hering.
Rakennevisiossa on tunnistettu Etelä-Suomen keskukset ja käytävät, joilla on parhaat edellytykset kehittyä kestävään liikenteeseen tukeutuen. Myös käytävien ulkopuolella kasvu tulee ohjata ensisijaisesti keskuksiin.
Joukkoliikenteen visiossa nykyisen matkustajajunaliikenteen turvaamisen lisäksi tulee selvittää mahdollisuuksia lisätä, nopeuttaa ja laajentaa matkustajaliikennettä raiteilla. Raideliikennettä täydentävät tiheän bussiliikenteen käytävät, joiden toimintaedellytyksiä tulee kehittää. (karttakuva suurenee klikkaamalla)
Logistiikan visiossa kuljetusten kannalta tärkeimpien väylien kunto tulee turvata ja tarvittaessa parantaa. Runsaasti raskasta liikennettä synnyttävät toiminnot tulisi sijoittaa logistiikkakäytävien varteen, ja sijainnissa tulee ottaa huomioon myös työmatkojen kestävyys. (karttakuva suurenee klikkaamalla)
Liikennestrategian painopisteinä ovat ilmastonmuutoksen hillintä, kansainvälisten yhteyksien kehittäminen, olemassa olevan väyläverkon hyödyntäminen ja uusien liikenneinvestointien ohjaaminen kestävä maankäyttö huomioiden.
- Lisäksi tunnistimme tarpeen edistää pitkällä aikavälillä toteuttavien väylähankkeiden ohella myös nopeasti toteutettavia pieniä parannustoimenpiteitä sekä hyödyntää EU-rahoitusta TEN-T-ydinverkon kehittämisen kohteissa, sanoo Noora Mäki-Arvela Varsinais-Suomen liitosta.
Etelä-Suomen visioita, strategisia painopisteitä ja tiedossa olevia liikennehankkeita on peilattu valtakunnalliseen suunnitelmaan. Liikennesrategia hyväksyttiin maakuntahallituksissa syyskuussa 2020.
- Valmistelussa hyödynsimme jokaisen liiton paikallistuntemusta ja erityisosaamista, ja toivottavasti aiempaa tiiviimpi yhteistyö jatkuu myös strategian valmistumisen jälkeen, summaa Uudenmaan liiton Petri Suominen.
Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2021–2032, ja siinä määritellään, miten liikenneverkkoa suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään sekä millaisia palveluja hankitaan. Suunnitelmaan sisältyy 12-vuotinen valtion rahoitusohjelma.
Liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 0405830717
Virkistysalueiden kehittämisrahaa saatavilla valtiolta kunnille tänä syksynä – rahoitushaku syys-lokakuun vaihteessa
Kuva: Lasse Nurmi
Valtion taholla on koronakriisin myötä herätty ymmärtämään virkistysalueiden ja -reittien merkitys asukkaille ja matkailulle. Samalla kun on tunnistettu kuntien rahoitusongelmat, on myös ymmärretty, että satsaamalla virkistyskohteiden kehittämiseen pystytään palvelemaan kohtuullisin resurssein hyvin laajaa käyttäjäkuntaa. Tästä syystä valtio kanavoi 10 miljoonan euron tukipaketin ELY-keskusten kautta kunnille. Kunnat tai kuntayhtymät voivat hakea tätä rahaa, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa kunnat ovat tärkeimpiä hakijoita, sillä Varsinais-Suomesta puuttuu edelleen maakunnallinen virkistysalueyhdistys, joka voisi rahaa kuntien edustajana hakea.
Varsinais-Suomen liitto kannustaa alueensa kuntia olemaan aktiivisia ja seuraamaan rahoitushaun avautumista.
Varsinais-Suomen liitossa on tällä hetkellä valmisteilla ja nähtävillä Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaava, jossa teemoina ovat mm. virkistys, retkeily ja matkailu. Rahoituksen turvin kunnat voisivat esimerkiksi kehittää kaavaehdotuksessa mukana olevia alueita tai vielä toteuttamattomia ohjeellisia retkeilyreittiosia. Valmisteilla olevaan kaavaan voi tutustua digitaalisesti tämän linkin kautta.
Varsinais-Suomen alueen virkistys- ja luontomatkailukohteiden sekä reittien kirjoon voi tutustua vaikkapa Varsinais-Suomen virkistys- ja matkailutietoaineisto VIRMA:n avulla Lounaistiedon karttapalvelun välityksellä täällä .
Lisätietoa liiton toiminnasta näissä teemoissa: Lasse Nurmi, erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, p. +358 (0)40 5435 473, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Maakunnat: Ulkomaisen työvoiman lupaprosesseja on yksinkertaistettava
3.9.2020
Maakuntien liitot peräänkuuluttavat yhteisessä kannanotossaan toimia, joilla edistetään ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja siihen liittyvää lupamenettelyä. Osaavan työvoiman heikko saatavuus hidastaa yritysten kasvua ja vaikuttaa elinvoimaan. Kannanotossa korostetaan, että alueille on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet reagoida työvoiman tarpeeseen liittyviin muutoksiin.
Työvoimapulaa on eri aloilla, erityisesti ammattityöntekijöiden mutta myös erityisosaajien osalta, sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tilanne myös vaihtelee aloittain eri puolella Suomea, minkä vuoksi mahdollisuus alueelliseen harkintaan on tärkeä.
Kevään ja kesän aikana työttömyys on kasvanut mutta toisilla aloilla on edelleen työvoimapulaa.
Nykymallin haaste on monimutkaisuus
Ulkomaisen työvoiman lupamenettelyn vastuut jakautuvat kolmelle eri ministeriölle ja useille eri viranomaiselle. Hakuperusteita on kolmetoista ja hakulomakkeita yhdeksän erilaista.
Lisää vastuuta paikallisille ELY-keskuksille ja TE-toimistoille
Maakuntien liitot esittävät, että työlupien valmistelussa ja päätöksenteossa käytettäisiin alueellista asiantuntemusta, jolloin myös reagointi on nopeampaa. Tehtäviä olisikin siirrettävä paikallisille ELY-keskuksille ja TE-toimistoille. Myös maahanmuuton tulorajoihin tulisi soveltaa alueellista harkintaa, joka ottaa huomioon paikalliset yleiset elinkustannukset ja palkkatason.
Kannanotossaan maakuntajohtajat ottavat kantaa myös muihin palveluprosessiin liittyviin kysymyksiin, kuten palvelukokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämiseen.