Uutiset

Maa- ja kotitalousnaisten Vuoden maisemateko valitaan tänä vuonna neljättä kertaa. Nyt kilpailulla halutaan erityisesti edistää kiertotaloutta. Kilpailuun voi osallistua pienillä ja suurilla maisemateoilla.

Vuoden maisemateko -tunnustuksella halutaan nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja ja ominaispiirteitä, lisätä yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä tuleville sukupolville kestävällä tavalla.

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä Vuoden maisemateko -kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta marraskuussa. Kaikenlaiset pienet ja suuret maisemateot voivat osallistua kilpailuun.

Vuosina 2015–2017 kilpailun tuloksena on tehty jo lähes 150 erilaista, pientä ja suurta maisematekoa. Vuonna 2017 valtakunnallinen Vuoden maisemateko -tunnustus myönnettiin Kainuuseen Vienan reitille. Sitä ennen kilpailun on voittanut Saarijärven Koskenkylä-Lehtola Keski-Suomessa ja Kuninkaanlähteen puhdistus Satakunnassa.

Hyödynnä ja hoida kulttuuriympäristöä kestävästi

Kilpailussa on lupa toteuttaa vapaasti Laita hyvä kiertämään -teemaa. ”Tällä teemalla haluamme erityisesti kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen”, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Laita hyvä kiertämään -teemalla maisemateossa ei synny jätettä.

raivaustähteet hyödynnetään energiana ja niittotähteet katteina ja kuivikkeena
vieraslajien tähteet varastoidaan ja hävitetään huolellisesti
rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja
ylimääräiset rakennustarvikkeet viedään kierrätykseen
istutuksissa käytetään jaettuja taimia ja siirrettyä kasvillisuutta
uutta materiaalia hankitaan vain harkiten ja tarpeen mukaan
maisemasta kerätään sinne kuulumatonta materiaalia/romua/muovia pois ja toimitetaan kierrätykseen

Kilpailuohjeet

Kilpailuaika päättyy 30.9.2018. Lähetä kuvailu maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut työn merkityksestä Maa- ja kotitalousnaisten lähimmän piirikeskuksen maisema-asiantuntijoille. Liitä mukaan valokuvia projektista ja mahdollisia lehtileikkeitä.

Alueelliset maisemateot valitaan loka-marraskuussa 2018. Valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen varsinaisessa kokouksessa marraskuussa 2018.

Lue lisää sivulta www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko

Seuraa: #vuodenmaisemateko

Lisätietoja valtakunnallisesta valinnasta:

kehitysjohtaja, maaseutumaisema ja luonnonhoito
Leena Lahdenvesi-Korhonen
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
puh. 040 523 5133

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan Pekka Myllymäen valtuuston avauspuhe 11.6.2018 Julkaisuvapaa

Ärade fullmäktige/ Arvoisat maakuntavaltuutetut

Grundlagsutskottet lämnade sitt utlåtande om valfrihetslagen -som ingår i social- och hälsovårdsreformen- till social- och hälsovårdsutskottet. Regeringen ska under de närmaste dagarna noggrant sätta sig in i utlåtandet. De ändringar som krävs kommer att beredas vid ministerierna, och därefter lämnas de till riksdagen.

Vi står nu i Finland inför att ta ett steg mot en europeisk förvaltning. Med landskapreformen får Finland en förvaltning som betjanar alla invonare. Kommunerna kommer också i fortsättningen att vara välfärdssamhällets grundpelare, men de kan bättre än hittills koncentrera sig på att ansvara för kommunernas levnadskraft och övriga tjänster för kommuninvånarna.

Hallitus vastaa lähipäivien aikana perutuslakivaliokunnan lausuntoon. Vaaditut korjaukset valmistellaan ministeriöissä. Sen jälkeen ne toimitetaan eduskunnalle vastineena. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa. Lopullinen ratkaisu tulee olemaan eduskunnan käsittelyssä elo- tai syyskuussa.

Maakunnan elinvoima rakentuu keskuskaupunki Turun vuorovaikutukseen maakunnan muiden kuntien kanssa. Nyt on oikea hetki ottaa mallia naapurimaastamme Ruotsista, jossa maakuntahallinto vastaa myös liikennejärjestelmätyöstä eli elinvoimasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi hiljattain raportin, jossa esitetään Lounais-Suomen liikenneyhteyksien lisäämisestä tulevien hallitusten työlistoille. Rautatiet ja nopeat junat ovat tulevaisuutta ja nopeuksien nostamisen lisäksi Suomeen tulee rakentaa myös uusia ratoja. Raportissa esitetään tunnin junan rakentamista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen.

Näringslivet kan utvecklas enbart ifall det finns en tillgång på arbetskraft, och det förutsätter för sin del att arbetstagarna erbjuds skäligt prissatta bostäder invid goda trafikförbindelser.

EK ottaa raportissa kantaa raideliikenneinvestointien kasvattamiseen. Raportti nostaa Lounaisen Suomen yhteyksien parantamisen tulevaisuuden kasvun edellytykseksi; hyvät liikenneyhteydet kaupunkiseutujen välillä tukevat maan tasapainoista kehitystä ja tämän saavuttamiseksi erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

EK:n raportissa esitetään rautatieyhteyttä Turusta Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Raideyhteys tukisi raportin kirjoittajien mukaan länsirannikon nopeasti ja lupaavasti käynnistynyttä teollisuuden nousua.

Varsinais-Suomessa tunnin junayhteys Helsingistä Turkuun tarvitsee jatkoyhteydet Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin sekä koko muun maakuntamme kunnat huomioivan liikennejärjestelmäsuunnittelun. Näin suunniteltu varsinaissuomalainen liikkuminen koostuisi paitsi raidehenkilöliikenteestä niin myös kumipyöräliikenteestä ja Turun kaupungin sisäisestä liikennejärjestelmästä.

Sanalle ”elinvoima” Varsinais-Suomessa on jo valmiina hyvä ja kuvaava synonyymi ja se on liikennejärjestelmä. Vain koko maakunnan osat toisiinsa kytkevä kokonaissuunnitteluun perustuva liikennejärjestelmä takaa Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen jatkumisen ja keskuskaupunki Turun menestyksen. Painopisteen tulee siirtymä seudullisesta työstä maakunnalliseen, kuitenkin seututaso aktiivisesti mukana pitäen, koska niillä vaikuttavuus on suurinta. Kaikki muu on osaoptimointia ja näpertelyä.

Bussien käyttäjille pyörä- ja autopaikkoja

Juuri valmistuneessa liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelmassa esitetään, että pyörien pysäköintimahdollisuuksia bussipysäkeillä lisätään merkittävästi nykyisestä. Parannustöihin ryhdytäänkin jo tämän vuoden aikana.

Joukkoliikenteen käytön helpottaminen ja nopeuttaminen on Turun seudun liikennesuunnittelun keskeinen tavoite. Yksi keino tähän on liityntäpysäköinnin, eli pyörän tai auton pysäköinnin helpottaminen bussipysäkkien läheisyydessä. Liityntäpysäköinti helpottaa joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi työmatkoilla. Lisäksi se madaltaa joukkoliikenteen käytön kynnystä myös niille, joiden lähin pysäkki on pidemmän kävelymatkan päässä.

”Tähän mennessä toteutetut pyöräpysäköintipaikat joukkoliikenteen reittien varsilla ovat olleet tehokkaasti käytössä. Kysyntää näyttää olevan enemmän kuin tarjontaa”, perustelee erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Autojen pysäköinnin osalta suunnitelmassa panostetaan lähivuosina olemassa olevien pysäköintipaikkojen hyödyntämiseen etenkin suunniteltujen runkolinjojen varsilla. Neuvotteluja on käyty myös muun muassa kaupan alan toimijoiden kanssa, jotta bussien käyttäjät voisivat pysäköidä luvallisesti tiettyjen kauppojen parkkipaikoille.

”Tavoitteena on neuvottelujen jatkaminen ja esimerkiksi vuoden pituisen pilotin aloittaminen mahdollisimman pian. Liityntäpysäköinti kauppojen pihoilla tehostaa parkkipaikkojen käyttöä silloin, kun ne ovat vajaalla käytöllä. Ratkaisulla säästettäisiin veronmaksajien euroja, mutta lisätään samalla kaupoille uusia palvelujen mahdollisuuksia, esimerkiksi kauppakassipalvelun tarjoamista liityntäpysäköinnin käyttäjille”, perustelee suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa Fölistä.

Suunnitelman yhteydessä toteutettiin asukaskysely, josta kävi selvästi ilmi rautatieasemien autopysäköinnin kehittämisen tarve.

”Jatkamme neuvotteluja VR:n kanssa pysäköinnin kehittämiseksi. Föli-fillareiden saaminen rautatieasemille oli CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen tiimoilta ensimmäinen edistysaskel, josta on hyvä ponnistaa kohti seuraavia neuvotteluja”, kertoo Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Pidemmän tähtäimen kehittämistoimenpiteet riippuvat pitkälti Turun kaupungin pysäköintipolitiikan sekä seudullisen joukkoliikenteen kehittämislinjauksista. Liityntäpysäköinnin järjestäminen autoille on kannattavaa, mikäli joukkoliikenteen kilpailukykyä parannetaan huomattavasti nykyisestä. Muutoin liityntäpysäköinti on järkevintä järjestää vastaisuudessakin pyöräpysäköinnin varaan.

Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma kattaa Turun seudun niin sanotun rakennemallialueen, johon kuuluvat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Selvitystyön vetämisestä vastasi Varsinais-Suomen liitto ja sen käytännön toteuttamisesta WSP Finland.

Kehittämissuunnitelma on osa CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, jolla pyritään edistämään kestäviä liikennemuotoja Turun seudulla. Suomessa hankkeen päätoteuttaja on Turun kaupunki. Vuosina 2016–2020 toteuttavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentää henkilöautoilua Turun kaupungin alueella.

Liityntäpysäköinti: Mitä ja Miksi?

pyörien ja autojen pysäköintipaikat bussipysäkkien läheisyydessä,
helpottaa ja nopeuttaa joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi kodin ja työn välillä,
mahdollistaa pyörän tai auton turvallisen pysäköinnin esimerkiksi työpäivän ajaksi,
lisää joukkoliikenteen käyttöä, jos joukkoliikennepysäkille on liian pitkä matka kävellen.

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelma osoitteessa: http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2018/Turun-seudun-liityntapysakoinnin-kehittamissuunnitelma.pdf

Erikoissuunnittelija Mari Sinn (Varsinais-Suomen liitto) Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 045 807 8969

Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa (Föli), Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 482 7235

Projektipäällikkö Kaisa Karhula (WSP Finland) Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 620 3798

Varsinais-Suomen liitossa juuri valmistunut selvitys osoittaa, että varsinaissuomalaisille toimijoille myönnettiin vuonna 2017 alkaneisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin yli 22 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan 210 vuonna 2017 alkanutta hanketta sai rahoitusta seitsemäntoista eri rahoitusohjelman kautta. Näissä hankkeissa toimi yhteensä 140 eri varsinaissuomalaista hanketoimijaa. Hankkeiden koot vaihtelivat eri toimijatyyppien välillä huomattavasti. Korkeakoulujen hankkeet olivat keskimäärin suurimpia niiden saadessa noin 174 000 euroa jokaista hankettaan kohden. Yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden keskimääräiset rahoitusosuudet olivat matalampia, molemmilla noin 88 000 euroa per hanke. Yhdistysten ja säätiöiden hankkeet puolestaan olivat näitä selkeästi pienempiä. Hankkeen koko ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaan pienetkin hankkeet voivat vaikutusarvoltaan olla hyvinkin suuria.

Hankkeiden toteuttamisessa aktiivisia olivat erityisesti alueen korkeakoulut, jotka olivat viiden suurimman tuensaajan joukossa sekä hankkeiden lukumäärää että rahoituksen suuruutta mitattaessa. Myös Turun kaupunki sekä Turku Science Park mahtuivat suurimpien tuensaajien joukkoon. Yrityspuolella korostuivat erityisesti yksittäiset suuret innovaatio- ja tutkimushankkeet sekä kansallisesti päätettävät yritystuet.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018–2021 yhteydessä päivitetyt älykkään erikoistumisen painopisteet, sininen kasvu & teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja bioteknologiat, erottuvat myös rahoitusselvityksessä hyvin. Erityisesti sinisen kasvun ja teollisuuden modernisoinnin painopiste näyttäytyy selvityksessä vahvana. Selvitys vahvistaakin osaltaan valittujen painopisteiden ajankohtaisuutta ja merkitystä Varsinais-Suomelle.

Maakuntaan suuntautunut EU-hankerahoitus laski vuoteen 2016 verrattuna, jolloin saatu kokonaisrahoitus oli hieman yli 40 miljoonaa euroa. On kuitenkin hyvä huomioida, että tämä selvitys käsittelee vain vuonna 2017 alkaneisiin hankkeisiin myönnettyjä tukia. Esimerkiksi ohjelmien hakuajat ja projektien alkamisajat ovat saattaneet osua tarkastelun kannalta epäsuotuisasti tai viime vuonna alkaneiden hankkeiden rahoitushauissa ei vain ole ollut tarpeeksi varsinaissuomalaisille toimijoille sopivia hanketeemoja. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa myös lähestyä jo loppuaan, joten monissa ohjelmissa suurin osa rahoituksesta on jaettu jo aiemmissa hauissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että suuri osa EU-rahoitteisista hankkeista on monivuotisia, joten rahaa virtaa tasaisesti jo aiempina vuosina alkaneista hankkeista.

Selvitys on jatkoa viime vuonna tehdylle vuoden 2016 rahoitusta valottaneelle selvitykselle. Se on tehty osana sinistä kasvua edistävää Interreg Baltic Sea Region -rahoitteista Smart Blue Regions -hanketta.

Koko selvitys

Lisätietoja:

projektityöntekijä Otto Lappalainen, p. 040 554 7513 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.