Plan4Blue-hankkeen loppukonferenssi 4.–5.6.2019
Mikä on virallisen ja epävirallisen vuorovaikutuksen rooli ja merkitys merialuesuunnittelussa? Mistä ja milloin kansainvälinen valtioiden rajat ylittävä yhteistyö merialueiden suunnittelussa on lähtenyt liikkeelle ja missä olemme nyt? Muun muassa näistä keskusteltiin Plan4Blue-hankkeen loppukonferenssissa Helsingissä 4.–5.6.2019.
Plan4Blue-hankkeen loppukonferenssin keskeiset teemat olivat sininen talous ja talousanalyysit, ekosysteemilähestymistapa merialuesuunnittelussa, spatiaaliset analyysit sosio-ekonomian ja ympäristön vuorovaikutuksista, sekä rajat ylittävä yhteistyö merialuesuunnittelussa. Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita keskustelemaan hankkeen lopputuloksista sekä teemoista.
Plan4Bluen loppukonferenssin esitykset löydät hankkeen sivuilta.
Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, 041-5445138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
(Kuva: Katri Haatainen / Suomen ympäristökeskus)
100 minuuttia taidetta -kampanja haastaa yhteisöjä taiteen ja kulttuurin pariin
|
Varsinais-Suomessa toimiva alueellinen Kulttuurihyvinvointi-työryhmä edistää taiteen ja kulttuurin käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä osana sote-palveluita. Keväällä 2019 ryhmä haastoi mukaan varsinaissuomalaisia yhteisöjä osallistumaan valtakunnalliseen 100 minuuttia taidetta viikossa -kampanjaan. Turun ammattikorkeakoulun Taikusydän-yhteyspiste on yksi 100 minuuttia taidetta -kampanjan virallisista kumppaneista sekä suunnittelijoista.
Taiteesta ja kulttuurista iloa ikäihmisille ja nuorille Haasteen innostamana Varsinais-Suomesta lähti mukaan kuusi toimijaa: Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskukset Turusta, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ylläpitämä Asuinkoti Kotikunnas, Hoitokoti Turun Otso, Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö ja perhekodit & perhehoitajat sekä Nuorten työpaja Masku - Mynämäki - Nousiainen. Kysyimme mukaan lähteneiltä, miten he aikovat toteuttaa kampanjaa yhteisössään. 1. Varsinais-Suomen perhehoitoyksikkö toteuttaa ikäihmisen tai kehitysvammaisen henkilön huolenpitoa ja asumista perhekodissa perheenjäsenenä eri puolilla Varsinais-Suomea. - Kampanjan avulla haluamme kannustaa tuomaan taiteen eri muodoissaan osaksi ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhekotien arkea ja jakaa koettuja taide-elämyksiä muidenkin iloksi ja innoitukseksi, kertoo perhehoidon koordinaattori Maarit Haverinen Varsinais-Suomen Perhehoitoyksiköstä. - Haluamme tehdä osallistumisen kynnyksen mahdollisimman pieneksi: taidetta voi olla perhekodissa tehty käsityö tai taidenäyttelyyn tai konserttiin osallistuminen. Kampanjan aikana toteutetaan myös yhteinen taiteen avulla virkistävä tapahtuma, koordinaattori Reija Suomi jatkaa. 2. Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksissa Turussa järjestetään säännöllisesti monipuolista kulttuuri- ja taidetoimintaa. - Kampanjaan osallistuminen on meille tärkeää. Haluamme tuoda näkyväksi kulttuurin roolia yksilöiden toimintakykyä ylläpitävänä toimintana. Taiteen ja kulttuurin avulla voimme lisätä asiakkaiden hyvinvointia tarjoamalla onnistumisen kokemuksia ja uusia elämyksiä sekä mahdollistaa luova tekeminen, kertovat hyvinvointisuunnittelijat Sarianne Helander ja Pauliina Tammi Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksista. - Hankkimalla lisäksi taiteen tekijöiltä - ammattilaisilta, alan opiskelijoilta ja vapaaehtoisilta - erilaista esittävää ja osallistavaa taidetta, voimme monipuolistaa taide-elämyksiä ikäihmisten omien mieltymysten ja toiveiden mukaan, Helander ja Tammi jatkavat.
3. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n Asuinkoti Kotikunnaassa on taidetoimintaa lähes päivittäin. Yhdistys työllistää taiteen ammattilaisia ja on mukana monissa hankkeissa. Yhdistyksen projektikoordinaattori Helena Norokallion on yksi 100 minuuttia taidetta -kampanjan suojelijoista. - Olemme olleet mukana kampanjassa alusta saakka. Muistisairautta sairastavat saavat omaa ääntään ja elämäntarinaansa esiin taiteen kautta. Ikääntyessäkin voi elää rikasta, omannäköistään elämään taiteen avulla. Myös henkilökunta ja omaiset iloitsevat taiteen voimasta arjen keskellä. Meillä on pitkältä ajalta näyttöä siitä, että taiteeseen kannattaa panostaa, kertoo Helena Norokallio. - Kampanjan kautta olemme huomanneet, että hoitohenkilökunta on aktivoitunut tuomaan taidetta arjen lomaan. Aiemmin ammattitaiteilijat ja vapaaehtoiset ovat toteuttaneet meillä taidejuttuja, mutta nyt on saatu hienosti innostettua henkilökuntaa mukaan laajemminkin. Osallistumme koko talon yhteisillä tapahtumilla, taideryhmillä ja isommilla tempauksilla sekä lisäämällä taiteen käyttöä hoitoyksiköiden arjessa, Norokallio summaa. 4. Otso-koti on 20-paikkainen vaikeasti muistisairaiden hoitokoti Turun Runosmäessä. - Tavoitteenamme on elää mahdollisimman täyttä elämää ja tarjota asukkaillemme hoivan lisäksi iloa, elämyksiä ja mukavia hetkiä – siis elämän sisältöä loppuun saakka. Tässä eri taiteen muodot ovat ratkaisevan tärkeitä. Olemme ahkerasti soveltaneetkin tätä toimintaperiaatetta työssämme, ja varsinkin musiikilla on meille valtavan suuri merkitys. Haluamme kuitenkin edelleen lisätä, kehittää ja monipuolistaa taiteen eri muotojen nivomista työhömme. Siksi osallistumme kampanjaan, sanoo johtaja Ulla Korpela. 5. Nuorten työpaja on työllistymistä ja kouluttautumista tukeva palvelu Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten alueen 17–29 -vuotiaille työttömille nuorille.
Nuorten työpaja osallistui toukokuussa myös Koneen säätiön Saaren kartanon yhteisötaiteen triennaaliin. Suunnitelmissa on mediataide- tai animaatioprojekti ammattilaisen johdolla. Työpajan toimintaan kuuluu taidevalokuvausta ulkona ja luonnossa, musiikkiterapeuttinen bändituokio, taidenäyttelyitä, maalaamista ja mahdollisesti teatterissa käynti.
yhteystiedot: Anna-Mari Rosenlöf 100 minuuttia taidetta -kampanjan verkkosivut Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö |
Taidenäyttelyn avajaiset Asuinkoti Kotikunnaassa. Kuva Taikusydän.
Maskun-Mynämäen-Nousiaisten Nuorten työpajassa syntynyt taideteos. Kuva: Taikusydän. |
Liikenne murroksessa - nyt luodaan raamit tulevaisuuden liikenteelle!
Kuva: Miriam Sewón
Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä puolella vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee liikkumisessa tapahtua merkittävä murros kymmenessä vuodessa. Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa on käynnistynyt liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö, johon ilmastotavoitteet tulevat vaikuttamaan entistä vahvemmin. Lisäksi päivitystyöhön ja sen jälkeiseen jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön halutaan osallistaa aiempaa laajemmin eri sektoreiden asiantuntemusta.
”Läheskään kaikkia liikkumista koskevia päätöksiä ei tehdä teknisen toimen alla, vaan esimerkiksi kouluverkolla ja maankäytön ratkaisuilla on pitkäkestoisia vaikutuksia asukkaiden mahdollisuuksiin liikkua kestävästi, terveellisesti ja turvallisesti”, kertoo erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiin perjantaina 24.5.2019, kun Varsinais-Suomen kuntien johtoa ja asiantuntijoita eri sektoreilta kokoontui keskustelemaan maakunnan liikenteen tulevaisuudesta Varsinais-Suomen liiton ja HEAT-hankkeen yhteiseen tilaisuuteen.
”Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää suosia kestäviä liikennemuotoja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Liikennettä tulisi suunnitella toimivan raideliikenteen, kuten nopeiden kaukojunayhteyksien, lähijunien ja ratikan varaan. Myös seudullisen pyörätieverkon kehittäminen on tärkeää. Satamat ja niiden logistiikka ovat myös olennaisessa asemassa tulevaisuuden liikenneratkaisuissa. Huomioitavia näkökulmia on paljon ja siksi tarvitsemmekin laaja-alaisen joukon liikenneteeman äärelle,” kommentoi tilaisuuden paneeliin osallistunut Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Vornanen.
Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden keskustella siitä, millaista tulevaisuuden liikennettä Varsinais-Suomessa halutaan rakentaa. Erilaisten tavoitteiden tunnistamisen lisäksi pohdittiin konkreettisia keinoja, joita eri toimijoilla on liikenteen kehittämiseksi. Keskustelua käytiin muun muassa ryhmissä työskennellen. Osallistujat pitivät yleisesti tärkeänä rohkeutta toteuttaa sekä pieniä että suuria toimenpiteitä – niitä kaikkia tarvitaan. Keskustelu ja yhteistyö nähtiin ratkaisevana niin tulevaisuuden liikennettä koskevien tavoitteiden yhteensovittamisen kuin toimenpiteiden toteuttamisen onnistumisen kannalta.
”Liikennesuunnittelun taustalla on erittäin paljon ja erittäin moninaisesti tavoitteita, joita kannattavat lähes kaikki. Kukapa esimerkiksi haluaisi tinkiä koululaisten turvallisesta koulureitistä? Haasteena on kuitenkin, miten yhteensovittaa nämä moninaiset tavoitteet, sillä joissain määrin tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljetusten sujuvoittaminen parantaa samalla myös henkilöautoilun sujuvuutta – mikä puolestaan heikentää ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vastaamista ja kilpailukykyisen joukkoliikenteen kehittämistä”, kuvailee erikoissuunnittelija Mari Sinn.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat pyritään laatimaan mahdollisimman laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken tulevan vuoden aikana. Elinkeinoelämän edustajia haastatellaan, kuntien päättäjiä osallistetaan, teknistä aineistoa kansankielistetään ja prosessista tiedotetaan kulje.fi -sivustolla sekä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla kuin lähettämällä tiedotteita eri median edustajille. Tavoitteena on luoda yhteinen suunnitelma, johon kaikki sitoutuvat jo tavoitteista lähtien.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä huomioidaan viime vuonna laadittu nykyisten suunnitelmien arviointi.
Lisätietoja:
Mari Sinn
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
045 807 8969 | mari.sinn (a) varsinais.suomi.fi
Etelä- ja Länsi-Suomi: Aluekehittämisvarojen jakoon tasapuolisuutta tulevalla EU-ohjelmakaudella
7.6.2019
Etelä- ja Länsi-Suomen yksitoista maakuntaa esittävät, että EU:n aluepolitiikan kehittämisvarat jaetaan aiempia ohjelmakausia tasaisemmin koko maahan. Seitsemän vuotta kestävä uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna 2021. Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja kansallisia tavoitteita alueiden kehittämiseksi, maakunnat vaativat.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista päätöstä EU:n aluetukien käytöstä tulevalla kaudella. Asetusehdotuksen mukaisesti Suomi olisi saamassa 1,6 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Euroopan unionin aluepolitiikka on keskeisin väline alueiden kehityksen tukemisessa.
Aiemmilla ohjelmakausilla lähes kaksi kolmasosaa rakennerahastovaroista on ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi on suuralueena kuronut kehittyneisyyseroa kiinni aluetaloudellisilla tunnusluvuilla mitattuna suhteessa Etelä- ja Länsi-Suomeen. Harjoitetulla aluepolitiikalla on siis saavutettu toivottuja tuloksia.
Viime vuosina kehityserot ovat näkyneet enemmänkin maakuntien sisällä ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä kuin perinteisten suuralueiden välillä. Siksi varojen jaolle suuralueiden rajoja noudatellen ei Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien mukaan ole enää perusteita. Lisäksi muistutetaan, että etelä- ja länsisuomalaisilla kehittämishankkeilla on laajaa vaikuttavuutta, mikä tuo tehoa alue- ja rakennepolitiikkaan.
– Kasvu, työllisyys ja koulutus ovat tavoitteina koko Suomelle yhteisiä. Uudella rahoituskaudella riittää yksi kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle, toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta.
Ohjelmakauden valmistelu hyvässä vauhdissa
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden kansallinen valmistelu etenee ja Euroopan komissio odottaa Suomelta ehdotusta ohjelma-asiakirjaksi alkuvuodesta 2020. Kansallista valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelmaehdotus menee valtioneuvoston hyväksyttäväksi ennen EU:n komissiolle toimittamista. Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen.
Suomessa uuden ohjelmakauden alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.
Etelä- ja Länsi-Suomen päättäjiä kokoontuvat tiistaina 11. kesäkuuta pohtimassa uuden ohjelmakauden painotuksista alueen näkökulmasta. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä järjestettävään iltapäiväseminaariin osallistuu yli sata vaikuttajaa.
Alueen maakunnat ovat teettäneet valtiotieteen tohtori Timo Arolla selvityksen, jossa analysoidaan suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä tilastoaineiston pohjalta. Uutta rahoituskautta koskevat ehdotukset pohjautuvat selvityksen tuloksiin.
> Selvitys: Aluekehityksen kokonaiskuva, Tilastoanalyysi suuralueiden (NUTS2) kehityksestä
Lisätietoja:
Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio:
ohjelmajohtaja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh 0400 418 029
Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtajaksi Ilkka Kanerva ja varapuheenjohtajiksi Eeva-Johanna Eloranta ja Vilhelm Junnila
29.5.2019
Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä järjestäytyi tiistaiaamuna eduskunnassa. Järjestäytymiskokouksessa ryhmän puheenjohtajana valittiin jatkamaan kansanedustaja Ilkka Kanerva (Kok.). Varapuheenjohtajia valittiin kaksi, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP) ja kansanedustaja Vilhelm Junnila (PS).
Vaalipiirin 17 kansanedustajasta kuusi on uusia edustajia ja 11 uudelleen valittuja. Varapuheenjohtajista Eloranta on kolmannen ja Junnila ensimmäisen kauden kansanedustaja.
Kansanedustajaryhmän tarkoituksena on kokoontua maakunnalle tärkeiden asiakysymysten parissa sekä tehdä vierailuja maakunnassa istuntovapaina maanantaipäivinä.
- Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on maan aktiivisimpia. Silti haluamme parantaa juoksuamme, ryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva linjaa.
- Vaalikauden aluksi kartoitamme varsinaissuomalaisten toimijoiden toiveita kansanedustajaryhmän toiminnalle, varapuheenjohtaja Eloranta lisää.
- Haluamme olla koko maakunnan ja sen toimijoiden asialla. Tavoitteemme on jalkautua aktiivisesti maakunnassa, varapuheenjohtaja Junnila sanoo.
Kansanedustajaryhmän toimintaa koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Ryhmän on tarkoitus kokoontua tasapuolisesti koko maakunnan alueella. Kansanedustajat pohtivat ennen syksyn istuntokauden alkua suuntaa yhteiselle toiminnalle.
Ehdotukset ryhmän toimintaan voi osoittaa Varsinais-Suomen liiton kansanedustajaryhmän käytännön koordinoinnista vastaavalle erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laineelle Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Yhteystiedot
kansanedustaja Ilkka Kanerva, p. 050 511 3055
kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, p. 050 523 2309
kansanedustaja Vilhelm Junnila, p. 044 500 1982
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950
erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429