Elpymisessä unohdettava perinteinen aluepolitiikka – Suomen kestävän kasvun ohjelma kohdistettava vaikuttaviin hankkeisiin
15.12.2020
Koronapandemia on aiheuttanut vakavia vaurioita kansan- ja aluetaloudelle. Euroopan unioni on linjannut yhteisestä elpymispaketista, jonka kansallisen toimeenpanon valmistelu on käynnissä. Suomen osuus paketista on yhteensä noin 3 miljardia euroa. Suurin osuus noin 2,3 miljardia euroa kanavoidaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta. Toimeenpanoa on syksyn mittaan valmisteltu Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi nimetyn suunnitelman alla.
-Kovin taloudellinen isku on osunut isoihin ja kasvaviin Etelä-Suomen maakuntiin, kuten Varsinais-Suomeen. On erittäin tärkeää, ettei perinteistä aluepolitiikkaa nyt sotketa elvyttämiseen, vaan laitetaan aidosti vaikuttavat kasvua luovat yritysvetoiset hankkeet liikkeelle, maakuntajohtaja Kari Häkämies
Hallitus on linjannut, että Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutuksen valmistelu lähtee valtiontukisääntöjen noudattamisesta ja olemassa olevien julkisen talouden rahoitusvälineiden hyödyntämisestä. Tavoitteeksi on otettu nopea talouden elpyminen sekä talouden rakennemuutos ja uudistuminen.
-Toimeenpano on ratkaiseva. Massiivinen elpymispaketti toteutetaan erilaisten rahoitusvälineiden kautta. Toimeenpanossa onnistutaan, jos rahoitus kohdentuu sinne mihin koronavaikutukset ovat osuneet. Perinteiset aluepolitiikan välineet aiheuttavat tälle kuitenkin merkittäviä esteitä, edunvalvontajohtaja Janne Virtanen
Elinkeino- liikenne- ja ympäristö -keskusten kautta kanavoitavat yritysten investointituet jaetaan maassa tukialueiden mukaan. Varsinais-Suomi kuuluu Etelä-Suomen ohella niin sanottuun III-tukialueeseen, jossa tukitasot ovat kauttaaltaan pienempiä kuin I- ja II-tukialueilla. Korkeimman I-tukitason alueita ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat, ja II-tukitasoon ovat kuluneella kaudella kuuluneet niin sanotun äkillisen rakennemuutoksen alueet. Varsinais-Suomessa ei voida rahoittaa suurten yritysten investointeja. Keskisuurelle yritykselle tuki on etelässä enintään 10 % ja idässä tai pohjoisessa 25 %. Pienelle tuki on etelässä 20 % ja idässä tai pohjoisessa 35 %.
Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta puolet on tarkoitus suunnata vihreän siirtymän ja vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Toimeenpanon kannalta olennaisissa tukivälineissä on kuitenkin puutteita.
- Esimerkiksi kiertotalouteen tarvitaan kokonaan uusi kansallinen tukiväline, jolla voidaan merkittävillä tukitasoilla käynnistää isojakin kiertotalousinvestointeja. Näillä on vihreään rakennemuutokseen iso merkitys, mutta markkinoiden syntyvaiheessa vielä usein heikko kannattavuus, Janne Virtanen jatkaa.
Maakunnan liiton kautta jaetaan koronakriisin jälkihoitoon pienimuotoista rahoitusta alueelliseen selviytymissuunnitelman toimeenpanoon.
- Liitolla on omia rahoitusinstrumentteja elpymiseen. Liiton käytössä olevat elvytysrahat sopivat ketteriin kokeiluhankkeisiin, joilla etsitään uusia ratkaisuja tai valmistellaan isompia kehitysprosesseja, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio
Lisätiedot:
maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, 040 583 6950
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715
Merialuesuunnitelmaehdotus hyväksyttiin maakuntavaltuustossa
|
Maakuntavaltuusto hyväksyi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaehdotuksen kokouksessaan 7.12.2020 oman toimialueensa osalta siten, että päätös tulee voimaan, kun Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on tehnyt hyväksyntäpäätöksen oman toimialueensa osalta (11.12.2020). Pekka Kymäläisen (SDP), ehdottama tekstilisäys koskien suunnittelun jatkuvuuden ja rahoituksen turvaamista, sekä merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamia haittoja ja näihin vaikuttamista, hyväksyttiin äänestyksen (80 – 14) jälkeen. Merialuesuunnitelman tarkoituksena on tukea meren kestävää käyttöä sekä parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa. Rannikon kahdeksan maakunnan liittoa ovat yhdessä laatineet suunnitelmat laajassa ja hyvähenkisessä yhteistyössä Ahvenanmaan, ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa. Laaditut kolme merialuesuunnitelmaa muodostavat yhden kokonaisuuden, Suomen merialuesuunnitelman. Ahvenanmaa samoin kuin Ruotsi ja Viro laativat omat vastaavat suunnitelmansa. Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto laativat yhdessä suunnitelman osan, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvan talousvyöhykkeen. Merialuesuunnitelmaluonnokset asetettiin nähtäville 18.5.– 17.6.2020 väliseksi ajaksi ja suunnitelmista pyydetiin lausunnot. Merialuesuunnitelmaa laaditaan ensimmäistä kertaa ja suunnitelman oikeusvaikutukset tai oikeusvaikutuksettomuus ja toisaalta asema muissa prosesseissa ja vaikuttavuus herättivät paljon pohdintoja. Lisäksi toivottiin, että mm. ilmastonmuutos näkyisi enemmän myös merialuesuunnittelussa. Vaikutusten arviointi sai paljon positiivista palautetta. Suurin osa toimialakohtaisesta palautteesta Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueella kohdistui tuulivoimalle ja vesiviljelylle potentiaalisiin alueisiin ja matkailuun ja virkistykseen. Meriliikenteeseen kohdistui kokonaisuudesta varsin vähän palautetta. Merialuesuunnitelmaehdotus on valmisteltu luonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arvioinnin ja muun sidosryhmäyhteistyön pohjalta syksyllä 2020. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat EU:n komissiolle. Kaikki merialuesuunnitelma-aineisto on digitaalista. Suunnitelmaehdotus ja muut aineistot ovat kokonaisuudessaan esillä verkkosivuilla: www.merialuesuunnitelma.fi Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543, Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p.040 7203056, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, p. 044 711 4320 |
  |
Varsinais-Suomeen yli 27,8 miljoona euroa EU-rahoitusta vuonna 2019 alkaneisiin hankkeisiin
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston laatiman selvityksen mukaan maakuntaan myönnettiin yli 27,8 miljoonaa euroa vuonna 2019 alkaneisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Hankkeita oli yhteensä 330 ja niihin osallistui 209 varsinaissuomalaista toimijaa. Selvitys laadittiin Varsinais-Suomen liiton toimeksiantona. Vastaavaa vuosittaista selvitystä on tehty liitossa vuodesta 2016 alkaen.
EU-rahoitus Varsinais-Suomessa vuonna 2019 -selvityksen yhteenveto (pdf, aukeaa uuteen välilehteen)
27,8 miljoonan rahoituspotti koostui eri EU-ohjelmista saaduista varoista:
- Euroopan komission hallinnoimista EU:n erillisohjelmista (CEF Liikenne, COSME, Erasmus+, Horisontti 2020, Luova Eurooppa),
- rajat ylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmista (Central Baltic, Baltic Sea Region ja Interreg Europe) sekä
- kansallisen päätäntävallan alueellisista EU-ohjelmista (EAKR, ESR, EMKR, Maaseuturahasto sekä sen alaiset Leader-ohjelmat).
Osallistumisia ei ollut vuonna 2019 seuraavissa ohjelmissa: Kansalaisten Eurooppa, LIFE, URBACT ja Urban Innovative Actions.
Maakuntaan saatu rahoitus laski vuodesta 2018, jolloin EU-rahoitusta tuli 35 miljoonaa euroa. Edellisvuosina EU-rahoituksen määrä on vaihdellut: vuonna 2016 alkaneisiin hankkeisiin saatiin 37,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 vastaava luku oli 22 miljoonaa euroa. Lukuja vertailtaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kyse on tiettynä ajankohtana alkaneista hankkeista. Esimerkiksi ohjelmien haku- ja projektien alkamisajat ovat saattaneet osua tarkastelun kannalta epäsuotuisasti. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa myös lähestyä jo loppuaan, joten monissa ohjelmissa suurin osa rahoituksesta on jaettu jo aiemmissa hauissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että merkittävä osa EU-rahoitteisista hankkeista on monivuotisia, joten rahaa virtaa tasaisesti jo aiempina vuosina alkaneista hankkeista.
-On hienoa nähdä, että EU-rahoitusta on saatu erityisesti maakunnan painopistealueiden kehittämiseen – siniseen kasvuun, innovatiivisiin ruokaketjuihin sekä lääke- ja terveysteknologiaan. Lisäksi olen iloinen siitä, että EU-rahoituksesta hyötyvät kaikenkokoiset alueemme toimijat. Korkeakoulut ovat saaneet rahoitusta isoista merkittävistä EU:n tutkimus- ja innovaatiohankkeista, kun taas pienemmät toimijat ovat hyötyneet erityisesti paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä tukevista Maaseuturahaston hankkeista, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.
Suurin osa vuonna 2019 alkaneiden hankkeiden rahoituksesta on tullut Horisontti 2020 -ohjelmasta sekä muista EU:n erillisohjelmista. Lukumäärällisesti hankkeita puolestaan on rahoitettu eniten Maaseuturahastosta ja sen alaisista Leader-ohjelmista sekä EU:n erillisohjelmista.
Toimijoiden keskimääräinen tuki oli 79 531 euroa hanketta kohti, mutta ohjelmien välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa keskimääräinen hanketuki oli lähes 250 000 euroa kun taas Maaseuturahaston tukien keskiarvo oli noin 36 000 euroa. Suurin osa rahoitetuista hankkeista oli pieniä - lähes 90 prosenttia tuista jää alle keskiarvon.
Eniten rahoitusta saivat korkeakoulut ja yritykset. Eniten osallistumisia hankkeisiin oli puolestaan yrityksillä ja yhdistyksillä. Toisin sanoen yritykset ja yhdistykset osallistuvat keskimäärin enemmän pieniin hankkeisiin, kun taas korkeakoulut enemmän isoihin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin.
Alueen korkeakoulut olivatkin vuoden 2019 suurimpien tuensaajien kärjessä. Eniten rahoitusta vuonna 2019 alkaneisiin hankkeisiin sai Turun yliopisto (6,1 milj. €; 25 hanketta), toiseksi eniten Turun ammattikorkeakoulu (4,9 milj. €; 32 hanketta) ja kolmanneksi Turun kaupunki (2,0 milj. €; 12 hanketta).
Kymmenen euromääräisesti suurimman hankkeen joukossa oli viisi Horisontti 2020 -hanketta, kaksi korkeakoulujen Erasmus+-hanketta, Interreg Baltic Sea Region -hanke sekä yksi Maaseuturahaston hanke.
Varsinais-Suomen maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteet – sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologiat – erottuvat rahoitusselvityksessä varsin hyvin. Vähintään 20 prosenttia vuonna 2019 alkaneista hankkeista liittyy näihin teemoihin. Muita selvästi esiin nousevia poikkileikkaavia teemoja ovat ilmasto- ja ympäristö (noin 12 prosenttia hankkeista liittyi suoraan ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen), tieto- ja viestintäteknologiat, matkailu, koulutus sekä pk-yritysten liiketoiminnan edistäminen.
Selvitys on tehty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Tarkastelluista rahoitusohjelmista tiedot on saatu lähes kaikista vuonna 2019 alkaneista hankkeista. Selvitys ei ole välttämättä sata prosenttisen kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta. Joidenkin vuonna 2019 alkaneiden hankkeiden osalta on myös otettava huomioon Covid19-pandemian vaikutukset. Esimerkiksi osa Erasmus+-liikkuvuushankkeiden toimista on jouduttu perumaan, joten edessä on tukien palautuksia.
Lisätietoja:
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto
Miia Paananen, EU-suunnittelija
+32 498 16 15 88
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Lounais-Suomella merkittävä mahdollisuus kasvattaa proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen volyymiä
Varsinais-Suomen pinta-alasta noin 30 % ja Satakunnan pinta-alasta 20 % on peltoa. Tällä hetkellä kuitenkin vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja, vaikka esimerkiksi ilmasto-olosuhteet ovat alueella erityisen otolliset.
Selvityksessä tarkastellaan kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen.
Kokonaisuus toimii esiselvityksenä ja luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Selvitys on osa laajempaa usean toimijan yhteistä ponnistusta alueellisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämmäksi, kannattavammaksi ja joustavammaksi.
Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.
Selvitys proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen potentiaalista Lounais-Suomessa raportti, (pdf)
Selvitys on toteutettu osana https://www.valonia.fi/hanke/circwaste-kohti-kiertotaloutta/">Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanketta. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.
Kiertotalouden mukaisen rakentamisen on kiihdyttävä myös Lounais-Suomessa – valmistunut selvitys summaa esimerkein kiertotalousratkaisuiden potentiaalia alueella
Tarve kiertotalouden mukaisille ratkaisuille rakennusalalla on suuri. Ala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa. Esimerkkitapauksiin ja nykytilakatsaukseen pohjautuen selvityksessä nostetaan esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia kiertotalouden ratkaisuja.
Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa, loppuraportti (pdf)
Selvitys osoittaa selkeästi ja helposti lähestyttävästi niitä mahdollisuuksia, joita tilaajilla ja rakennuttajilla on jo nykyisin kiertotalouden toteuttamiseen.
Rakentamisen kiertotaloudella tarkoitetaan niin kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa kuin myös purkua ja uusiokäyttöä. Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä.
Lounais-Suomen tilanteeseen ja potentiaaliin selvityksessä syvennytään nykytilakatsauksesta aloittaen. Potentiaalin arvioinnissa lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla Lounais-Suomen alueellista rakennetta ja väestöä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen volyymeja.
Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen.
Lisätiedot:
Anni Lahtela
kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, Varsinais-Suomen liitto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 631 3856
Aleksis Klap
erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 721 3137
Minna Tontti
Asiakkuuspäällikkö, Ympäristö, AFRY Finland Oy
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 160 26550
Selvitys on toteutettu osana https://www.valonia.fi/hanke/circwaste-kohti-kiertotaloutta/">Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanketta. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.