EAKR-rahoitushaku avautui, myös REACT-EU-varat jaossa

Uudenmaan liitto on avannut Etelä-Suomen kuuden maakunnan alueella Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushaun, jossa jaetaan koronapandemian aiheuttamasta kriisistä elpymiseen tarkoitettuja REACT-EU-varoja (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe). Jaossa on myös jonkin verran rahoituskaudelta palautuneita varoja.

Lue hakuilmoitus  rakennerahastot.fi-verkkopalvelussa ja lataa hakijan opas

 

Etelä-Suomen maakuntajohtajat: REACT-EU-varojen jakoperusteet otettava uuteen tarkasteluun

Pandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen on luvassa REACT-EU-rahoitusta alueille, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. Suomessa varojen alueellinen jako on parhaillaan valmistelussa. Etelä-Suomen maakuntajohtajat huomauttavat, että jakoa ohjaava mittaristo painottaa liiaksi Pohjois- ja Itä-Suomea.

– Jos rahoitusta painotetaan Pohjois- ja Itä-Suomeen, vääristyy koko REACT-EU-rahoituksen varsinainen käyttötarkoitus. Rahoitushan on tarkoitettu nimenomaan koronasta elpymiseen, ja Etelä-Suomi on selkeästi pandemiasta pahiten kärsinyt alue, painottaa maakuntajohtajien puheenjohtajana toimiva Ossi Savolainen Uudeltamaalta.

Etelä-Suomen maakuntajohtajat ovat toimittaneet alueen kansanedustajille taustatietoa varojen jaon pohjaksi. Jakoa ohjaavan Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 muutos tulee valtioneuvoston käsittelyyn vielä helmikuun aikana.

Vanhat jakokriteerit tulee hylätä

Varojen jaon valmistelussa on käytetty alueiden välisiä kehityseroja kuvaavana mittaristona ohjelmakauden 2014–2020 jakoperusteita. Mittaristo on valmisteltu lähes kymmenen vuotta sitten.

– Tuon kauden varojen jakoperiaatteet eivät missään tapauksessa kuvaa alueellisten kehityserojen nykytilaa Suomessa, eivätkä mielestämme voi ohjata REACT-EU-rahoitusta. Maakuntien kokonaistilannetta tulee tarkastella ajantasaisen tiedon pohjalta tasapuolisesti riippumatta maantieteellisestä sijainnista, Savolainen sanoo.

Useissa luotettavissa tutkimuksissa ja selvityksissä on osoitettu, että maakuntien kehityserot ovat kaventuneet ja muuttuneet. Viimeisten tutkimusten perusteella myös Etelä-Suomessa on heikosti kehittyneitä alueita ja Itä- ja Pohjois-Suomessa puolestaan eriomaisesti eteenpäin päässeitä maakuntia.

Etelä-Suomen maakuntajohtajien yhteistyössä ovat Ossi Savolaisen lisäksi mukana maakuntajohtajat Kari Häkämies Varsinais-Suomesta, Laura Leppänen Päijät-Hämeestä, Jaakko Mikkola Kymenlaaksosta ja Satu Sikanen Etelä-Karjalasta.

Etelä-Suomen maakuntajohtajien kansanedustajille toimittama kannanotto

Central Baltic 2021–2027 -ohjelman ensimmäinen luonnos on valmistunut. Ohjelmavalmistelussa siirrytään nyt julkiseen kuulemiseen.

Käytännössä julkinen kuuleminen tarkoittaa, että kaikki kiinnostuneet voivat vastata ohjelmaa koskevaan kyselyyn sekä kommentoida. Kysely ja kommentoitavat materiaalit – ohjelmaluonnos ja strateginen ympäristövaikutusten arviointi – on julkaistu ohjelman verkkosivuilla. Kyselyyn voi vastata 9. maaliskuuta asti.

Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuu rannikkoalueita neljästä Itämeren maasta. Uuden ohjelmakauden teemat liittyvät innovaatioihin ja kilpailukykyyn, ympäristöön ja kestävään kehitykseen sekä työllisyyteen ja palveluihin.

Tervetuloa 10.2. kuulemaan ohjelmasisällöistä ja julkisesta kuulemisesta

Julkisen kuulemisen yhteydessä ohjelma-alueen maissa järjestetään kaikille avoimet webinaarit. Suomen webinaari pidetään keskiviikkona 10. helmikuuta kello 13–15.

Webinaarissa esitellään ohjelmaluonnosta, strategista ympäristövaikutusten arviointia sekä julkisen kuulemisen kyselyn sisältöä. Ohjelma-aineisto ja kysely ovat englanninkielisiä. Webinaari pidetään suomen kielellä.

Kyselyyn toivotaan vastauksia erityisesti ohjelma-alueen toimijoilta. Suomessa ohjelma-alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnat. Vastauksia ja kommentteja toivotaan laajasti yhteiskunnan eri aloilta.

Uudenmaan liitossa toimiva Etelä-Suomen Central Baltic -kontaktipiste neuvoo ja palvelee ohjelmaan liittyvissä tiedusteluissa.
 

> Julkinen kuuleminen: ohjelman materiaalit sekä kysely

> Ilmoittautuminen Suomen julkisen kuulemisen webinaariin, pikaiset ilmoittautumiset 8.–9.2.

> Lisätietoa ohjelmavalmistelusta Central Baltic -ohjelman verkkosivuilla
 

Lisätietoja:

EU-erityisasiantuntija Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 629 0420

 Interreg

 

ilmastotiekartta kuvake

 

Ilmastotiekartassa esitetään priorisoidut muutostavoitteet ja tarvittavat konkreettiset toimenpiteet energia-, liikenne- ja maataloussektoreiden osalta. Ilmastotiekartta, yhdessä valtakunnallisten toimenpiteiden kanssa, mahdollistaa hiilineutraaliuden saavuttamisen Varsinais-Suomessa vuoteen 2035 mennessä.  Maakuntahallitus hyväksyi ilmastotiekartan kokouksessaan 25.1.2021. Valmistelua on ohjannut maakunnallinen ilmastovastuujaosto.

Ilmastotiekartta konkretisoi ilmastovision, jonka mukaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2035 elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.   

”Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen otetaan tosissaan Varsinais-Suomessa. Ilmastotiekartan laatimisessa on vallinnut aktiivinen yhteistyön henki. Laadinnassa ovat olleet mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori, tutkimus ja etujärjestöt.”, toteaa ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila ELY-keskuksesta.

Kuntia, yrityksiä ja kaikkia toimijoita kannustetaan tunnistamaan oma roolinsa ja sitoutumaan tiekartan toimeenpanoon. Näissä merkeissä lähestytään muun muassa kuntia tämän vuoden aikana.

”Lukuisia esitettyjä toimenpiteitä on jokaisen toimijatahon hyvä katsoa tarkalla ja myönteisellä silmällä: mikä on meidän roolimme ja mitä mahdollisuuksia se antaa. Tarvitaan uutta suunnittelua, innovointia ja kokeiluja. Moni asia edellyttää teknologista kehittämistä ja monissa toimenpiteissä piilee hyviä yhteistyömahdollisuuksia niin kunnille, korkeakouluille kuin yrityksille”, kannustaa erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta. 

Tiekartta tarkistetaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Vuoden 2021 aikana käsitellään uusina teemoina yhdyskuntarakennetta ja rakentamista sekä maankäyttöä, hiilinieluja ja hiilen sidontaa. Tavoitevuotta on valmius aikaistaa, kun tieto valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaalista lisääntyy.

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke tukee toteutusta ja tarjoaa vuosittain päästölaskelma- sekä seurantatietoa kaikkien toimijoiden käyttöön.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030

https://ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi/varsinais-suomen-ilmastotiekartta-2030/

Timo Metsä-Tokila
johtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus         
0295 022 615 | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Riikka Leskinen
toimialapäällikkö, VALONIA
044 907 5995 | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.     

Aleksis Klap
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
040 721 3137 |Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Merja Haliseva-Soila
erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke
0295 022 863 | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.   

    

Canemure logot

Satoa Etelä-Suomesta – Onnistumisia aluekehittämisessä 2014–2020 -julkaisu kokoaa yhteen rakennerahastokauden 2014–2020 tulokset. Etelä-Suomessa on ahkeroitu Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) tuella kaikkiaan 333 maakuntien liittojen rahoittamassa hankkeessa.

Ohjelmakauden hankkeita ja niiden hyviä tuloksia esitellään kuuden maakunnan alueelta. Helppolukuisuutta ja mielenkiintoa tuovat tiedon visualisoinnit ja avainhenkilöiden haastattelut. Kolmekymmentäseitsemän menetystarinaa on avattu yksityiskohtaisemmin. Lisäksi julkaisu sisältää tuhdin tietopaketin aluekehittämisrahaston toimintaperiaatteista.

– Voimme todella iloita kuluneen ohjelmakauden onnistumisista. Rahoitusta on suunnattu terävästi alueiden omia vahvuuksia tukeviin hankkeisiin. Myös muuta rahoitusta on saatu liikkeelle, joten olemme verrattain pienillä resursseillamme yltäneet todella vaikuttaviin tuloksiin, kertoo ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.  

EU:n ja valtion yhteenlaskettu rahoitus on tähän mennessä ollut 81,7 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaisrahoitus on ollut lähes 120 miljoonaa euroa.

– Kauden kuluessa meiltä kysytään usein, mitä EU-rahoituksella saadaan aikaiseksi. Tässä meillä on nyt yksien kansien välissä tuloksia, joita on ilo esitellä, Huotari sanoo.

Hankkeiden teemoina ilmasto, älykkyys ja elinvoima

Maakunnissa laaditut älykkään erikoistumisen strategiat ovat olleet vahva, kehitystyötä ohjaava kehys, joka on ohjelmakaudella kirkastunut aluekehitystyön suunnannäyttäjäksi. Ajatuksena on, että alueet erikoistuvat omiin vahvuuksiinsa, ja että rahoitusta ohjataan vahvistamaan niitä edelleen.

Etelä-Suomen ykkösasioita ovat olleet uutta kasvua luova tutkimus- ja kehitystoiminta, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisut sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Yli 80 prosenttia hankkeista uurasti näiden teemojen parissa. Lähes sata hanketta oli vähähiilisyyden asialla.

– Suomessa ohjelmakauden tavoitteeksi asetettiin, että vähähiiliseen talouteen siirtymistä tuetaan vähintään neljänneksellä jaettavasta EAKR-rahoituksesta. Pysyimme hyvin tavoitteessa, ja ilmastotavoitteisiin tähtääviä hankkeita onkin edistetty lähes 20 miljoonan euron tuella, Huotari kertoo.

Älykkään erikoistumisen edelläkävijöinä ammattikorkeakoulut, yliopistot, alueelliset kehittämisyhtiöt ja kunnat ovat saaneet suurimman osan aluekehitysrahaston rahoituksesta Etelä-Suomessa. Kehityshankkeet ovat olleet parhaimmillaan usean tahon hedelmällistä yhteistyötä.

EU-hankkeiden kilpailu tuonut tähtisadetta

Eteläsuomalaiset EAKR-hankkeet ovat pärjänneet hienosti Euroopan komission RegioStars-kilpailuissa. Komissio palkitsee vuosittain onnistuneita rakennerahastohankkeita sekä syntyneitä hyviä käytäntöjä useassa eri kilpailusarjassa.

Etelä-Suomen hankkeita on ollut monena vuonna finalistien joukossa. Vuonna 2018 VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteishanke TeKiDe nappasi voiton hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävässä sarjassa. Hankkeessa kehitettiin innovatiivinen menetelmä, jolla tekstiilijätteestä voidaan valmistaa uutta kangaskuitua. Espoon Kivenlahteen rakennettiin tekstiilijätteen hyödyntämiseen perustuva tuotantoalusta, jolta on jo ponnistanut uutta liiketoimintaa.

Toinen esimerkki menestystarinasta on vuoden 2017 finalisti, älykkään liikenteen haasteita ratkonut SOHJOA-hanke. Hankkeen vanavedessä syntynyt Sensible 4 -yritys lähti kehittämään haastavissa sääolosuhteissa liikennöivää robottibussia. Maaliskuussa 2019 yritys esitteli kehittämäänsä ohjelmistoon perustuvan GACHA-bussin. Robottibussikokeilut ovat luovineet tiensä aina kansainvälisiin medioihin.

Rahastokausien taitekohta lähestymässä

Kuluvan kauden loppuhuipennus Etelä-Suomessa on 27. huhtikuuta pidettävä verkkotilaisuus, jossa EAKR-hankkeiden onnistumiset pääsevät vielä valokeilaan. Katse suunnataan jo myös tulevalle EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudelle 2021–2027­.

– Kansalliset ohjelmasisällöt ovat aivan viimeistelyssä. Hiilineutraalius, digitaalisuus ja muuttuva työelämä tulevat korostumaan läpileikkaavina teemoina. EAKR-rahoituksella jatkamme joustavaa aluekehitystyötä tulevallakin kaudella, joka käytännössä pääsee vauhtiin syksyllä, sanoo Huotari.

> Tutustu e-julkaisuun: ”Satoa Etelä-Suomesta - Onnistumisia aluekehittämisessä 2014–2020”

> Julkaisun pdf-versio

Julkaisun on tuottanut Uudenmaan liitto yhteistyössä muiden Etelä-Suomen maakuntien liittojen kanssa. Etelä-Suomen maakuntia ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Lisätietoja:             

Ohjelmajohtaja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 0400 418 029