Satoa Etelä-Suomesta – Onnistumisia aluekehittämisessä 2014–2020 -julkaisu kokoaa yhteen rakennerahastokauden 2014–2020 tulokset. Etelä-Suomessa on ahkeroitu Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) tuella kaikkiaan 333 maakuntien liittojen rahoittamassa hankkeessa.

Ohjelmakauden hankkeita ja niiden hyviä tuloksia esitellään kuuden maakunnan alueelta. Helppolukuisuutta ja mielenkiintoa tuovat tiedon visualisoinnit ja avainhenkilöiden haastattelut. Kolmekymmentäseitsemän menetystarinaa on avattu yksityiskohtaisemmin. Lisäksi julkaisu sisältää tuhdin tietopaketin aluekehittämisrahaston toimintaperiaatteista.

– Voimme todella iloita kuluneen ohjelmakauden onnistumisista. Rahoitusta on suunnattu terävästi alueiden omia vahvuuksia tukeviin hankkeisiin. Myös muuta rahoitusta on saatu liikkeelle, joten olemme verrattain pienillä resursseillamme yltäneet todella vaikuttaviin tuloksiin, kertoo ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.  

EU:n ja valtion yhteenlaskettu rahoitus on tähän mennessä ollut 81,7 miljoonaa euroa. Hankkeiden kokonaisrahoitus on ollut lähes 120 miljoonaa euroa.

– Kauden kuluessa meiltä kysytään usein, mitä EU-rahoituksella saadaan aikaiseksi. Tässä meillä on nyt yksien kansien välissä tuloksia, joita on ilo esitellä, Huotari sanoo.

Hankkeiden teemoina ilmasto, älykkyys ja elinvoima

Maakunnissa laaditut älykkään erikoistumisen strategiat ovat olleet vahva, kehitystyötä ohjaava kehys, joka on ohjelmakaudella kirkastunut aluekehitystyön suunnannäyttäjäksi. Ajatuksena on, että alueet erikoistuvat omiin vahvuuksiinsa, ja että rahoitusta ohjataan vahvistamaan niitä edelleen.

Etelä-Suomen ykkösasioita ovat olleet uutta kasvua luova tutkimus- ja kehitystoiminta, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisut sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Yli 80 prosenttia hankkeista uurasti näiden teemojen parissa. Lähes sata hanketta oli vähähiilisyyden asialla.

– Suomessa ohjelmakauden tavoitteeksi asetettiin, että vähähiiliseen talouteen siirtymistä tuetaan vähintään neljänneksellä jaettavasta EAKR-rahoituksesta. Pysyimme hyvin tavoitteessa, ja ilmastotavoitteisiin tähtääviä hankkeita onkin edistetty lähes 20 miljoonan euron tuella, Huotari kertoo.

Älykkään erikoistumisen edelläkävijöinä ammattikorkeakoulut, yliopistot, alueelliset kehittämisyhtiöt ja kunnat ovat saaneet suurimman osan aluekehitysrahaston rahoituksesta Etelä-Suomessa. Kehityshankkeet ovat olleet parhaimmillaan usean tahon hedelmällistä yhteistyötä.

EU-hankkeiden kilpailu tuonut tähtisadetta

Eteläsuomalaiset EAKR-hankkeet ovat pärjänneet hienosti Euroopan komission RegioStars-kilpailuissa. Komissio palkitsee vuosittain onnistuneita rakennerahastohankkeita sekä syntyneitä hyviä käytäntöjä useassa eri kilpailusarjassa.

Etelä-Suomen hankkeita on ollut monena vuonna finalistien joukossa. Vuonna 2018 VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteishanke TeKiDe nappasi voiton hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävässä sarjassa. Hankkeessa kehitettiin innovatiivinen menetelmä, jolla tekstiilijätteestä voidaan valmistaa uutta kangaskuitua. Espoon Kivenlahteen rakennettiin tekstiilijätteen hyödyntämiseen perustuva tuotantoalusta, jolta on jo ponnistanut uutta liiketoimintaa.

Toinen esimerkki menestystarinasta on vuoden 2017 finalisti, älykkään liikenteen haasteita ratkonut SOHJOA-hanke. Hankkeen vanavedessä syntynyt Sensible 4 -yritys lähti kehittämään haastavissa sääolosuhteissa liikennöivää robottibussia. Maaliskuussa 2019 yritys esitteli kehittämäänsä ohjelmistoon perustuvan GACHA-bussin. Robottibussikokeilut ovat luovineet tiensä aina kansainvälisiin medioihin.

Rahastokausien taitekohta lähestymässä

Kuluvan kauden loppuhuipennus Etelä-Suomessa on 27. huhtikuuta pidettävä verkkotilaisuus, jossa EAKR-hankkeiden onnistumiset pääsevät vielä valokeilaan. Katse suunnataan jo myös tulevalle EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudelle 2021–2027­.

– Kansalliset ohjelmasisällöt ovat aivan viimeistelyssä. Hiilineutraalius, digitaalisuus ja muuttuva työelämä tulevat korostumaan läpileikkaavina teemoina. EAKR-rahoituksella jatkamme joustavaa aluekehitystyötä tulevallakin kaudella, joka käytännössä pääsee vauhtiin syksyllä, sanoo Huotari.

> Tutustu e-julkaisuun: ”Satoa Etelä-Suomesta - Onnistumisia aluekehittämisessä 2014–2020”

> Julkaisun pdf-versio

Julkaisun on tuottanut Uudenmaan liitto yhteistyössä muiden Etelä-Suomen maakuntien liittojen kanssa. Etelä-Suomen maakuntia ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Lisätietoja:             

Ohjelmajohtaja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 0400 418 029   

 

Etelä-Suomen maakuntien liitot varautuvat avaamaan EAKR- ja ESR-haut 22.2.2021. REACT-EU tuo lisärahoitusta käynnissä olevaan Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 -rakennerahasto-ohjelmaan koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisistä elpymiseksi. Uudenmaan liitto järjestää helmikuussa kaksi EAKR- ja ESR-rahoituksen hakuinfoa. Infot ovat samansisältöisiä ja ne järjestetään verkossa Microsoft Teamsin välityksellä.

Lisää tietoa ja ilmoittautuminen linkistä.

http://www.rakennerahastot.fi/web/etela-suomen-suuralue/etusivu/-/asset_publisher/2OjtcIgOTFp1/content/react-eu-rahoitusta-haettavissa-alkukevaasta-eakr-ja-esr-hakuinfot-helmikuussa/maximized

 

Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma 2030 on hyväksytty. Voit lukea lisää Merialusuunnittelun omilta sivuilta. https://www.merialuesuunnittelu.fi/2020/12/18/suomen-merialuesuunnitelma-2030-on-hyvaksytty/

15.12.2020

Koronapandemia on aiheuttanut vakavia vaurioita kansan- ja aluetaloudelle. Euroopan unioni on linjannut yhteisestä elpymispaketista, jonka kansallisen toimeenpanon valmistelu on käynnissä. Suomen osuus paketista on yhteensä noin 3 miljardia euroa. Suurin osuus noin 2,3 miljardia euroa kanavoidaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta. Toimeenpanoa on syksyn mittaan valmisteltu Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi nimetyn suunnitelman alla.

-Kovin taloudellinen isku on osunut isoihin ja kasvaviin Etelä-Suomen maakuntiin, kuten Varsinais-Suomeen. On erittäin tärkeää, ettei perinteistä aluepolitiikkaa nyt sotketa elvyttämiseen, vaan laitetaan aidosti vaikuttavat kasvua luovat yritysvetoiset hankkeet liikkeelle, maakuntajohtaja Kari Häkämies

Hallitus on linjannut, että Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutuksen valmistelu lähtee valtiontukisääntöjen noudattamisesta ja olemassa olevien julkisen talouden rahoitusvälineiden hyödyntämisestä. Tavoitteeksi on otettu nopea talouden elpyminen sekä talouden rakennemuutos ja uudistuminen.

-Toimeenpano on ratkaiseva. Massiivinen elpymispaketti toteutetaan erilaisten rahoitusvälineiden kautta. Toimeenpanossa onnistutaan, jos rahoitus kohdentuu sinne mihin koronavaikutukset ovat osuneet. Perinteiset aluepolitiikan välineet aiheuttavat tälle kuitenkin merkittäviä esteitä, edunvalvontajohtaja Janne Virtanen

Elinkeino- liikenne- ja ympäristö -keskusten kautta kanavoitavat yritysten investointituet jaetaan maassa tukialueiden mukaan.  Varsinais-Suomi kuuluu Etelä-Suomen ohella niin sanottuun III-tukialueeseen, jossa tukitasot ovat kauttaaltaan pienempiä kuin I- ja II-tukialueilla. Korkeimman I-tukitason alueita ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat, ja II-tukitasoon ovat kuluneella kaudella kuuluneet niin sanotun äkillisen rakennemuutoksen alueet.  Varsinais-Suomessa ei voida rahoittaa suurten yritysten investointeja. Keskisuurelle yritykselle tuki on etelässä enintään 10 % ja idässä tai pohjoisessa 25 %. Pienelle tuki on etelässä 20 % ja idässä tai pohjoisessa 35 %.

Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta puolet on tarkoitus suunnata vihreän siirtymän ja vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Toimeenpanon kannalta olennaisissa tukivälineissä on kuitenkin puutteita.

  • Esimerkiksi kiertotalouteen tarvitaan kokonaan uusi kansallinen tukiväline, jolla voidaan merkittävillä tukitasoilla käynnistää isojakin kiertotalousinvestointeja. Näillä on vihreään rakennemuutokseen iso merkitys, mutta markkinoiden syntyvaiheessa vielä usein heikko kannattavuus, Janne Virtanen jatkaa.

Maakunnan liiton kautta jaetaan koronakriisin jälkihoitoon pienimuotoista rahoitusta alueelliseen selviytymissuunnitelman toimeenpanoon.

  • Liitolla on omia rahoitusinstrumentteja elpymiseen. Liiton käytössä olevat elvytysrahat sopivat ketteriin kokeiluhankkeisiin, joilla etsitään uusia ratkaisuja tai valmistellaan isompia kehitysprosesseja, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio

 

Lisätiedot:

maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, 040 583 6950
aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715

Maakuntavaltuusto hyväksyi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaehdotuksen kokouksessaan 7.12.2020 oman toimialueensa osalta siten, että päätös tulee voimaan, kun Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on tehnyt hyväksyntäpäätöksen oman toimialueensa osalta (11.12.2020).

Pekka Kymäläisen (SDP), ehdottama tekstilisäys koskien suunnittelun jatkuvuuden ja rahoituksen turvaamista, sekä merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamia haittoja ja näihin vaikuttamista, hyväksyttiin äänestyksen (80 – 14) jälkeen.

Merialuesuunnitelman tarkoituksena on tukea meren kestävää käyttöä sekä parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa. Rannikon kahdeksan maakunnan liittoa ovat yhdessä laatineet suunnitelmat laajassa ja hyvähenkisessä yhteistyössä Ahvenanmaan, ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa. Laaditut kolme merialuesuunnitelmaa muodostavat yhden kokonaisuuden, Suomen merialuesuunnitelman. Ahvenanmaa samoin kuin Ruotsi ja Viro laativat omat vastaavat suunnitelmansa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto laativat yhdessä suunnitelman osan, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvan talousvyöhykkeen. Merialuesuunnitelmaluonnokset asetettiin nähtäville 18.5.– 17.6.2020 väliseksi ajaksi ja suunnitelmista pyydetiin lausunnot.

Merialuesuunnitelmaa laaditaan ensimmäistä kertaa ja suunnitelman oikeusvaikutukset tai oikeusvaikutuksettomuus ja toisaalta asema muissa prosesseissa ja vaikuttavuus herättivät paljon pohdintoja. Lisäksi toivottiin, että mm. ilmastonmuutos näkyisi enemmän myös merialuesuunnittelussa.

Vaikutusten arviointi sai paljon positiivista palautetta. Suurin osa toimialakohtaisesta palautteesta Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueella kohdistui tuulivoimalle ja vesiviljelylle potentiaalisiin alueisiin ja matkailuun ja virkistykseen. Meriliikenteeseen kohdistui kokonaisuudesta varsin vähän palautetta.

Merialuesuunnitelmaehdotus on valmisteltu luonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arvioinnin ja muun sidosryhmäyhteistyön pohjalta syksyllä 2020. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat ​EU:n komissiolle.

Kaikki merialuesuunnitelma-aineisto on digitaalista. Suunnitelmaehdotus ja muut aineistot ovat kokonaisuudessaan esillä verkkosivuilla: www.merialuesuunnitelma.fi

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543, Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p.040 7203056, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, p. 044 711 4320

rantalogorivi MSP EMKR ST 1