Maakuntavaltuusto kokoontuu 7.12.2020 klo 10.30. Kokousta voi seurata videon välityksellä liiton Youtube-kanvalla:

https://youtu.be/bhg2tomtZqw

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston laatiman selvityksen mukaan maakuntaan myönnettiin yli 27,8 miljoonaa euroa vuonna 2019 alkaneisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Hankkeita oli yhteensä 330 ja niihin osallistui 209 varsinaissuomalaista toimijaa. Selvitys laadittiin Varsinais-Suomen liiton toimeksiantona. Vastaavaa vuosittaista selvitystä on tehty liitossa vuodesta 2016 alkaen.

 

eu rahoitus

 

EU-rahoitus Varsinais-Suomessa vuonna 2019 -selvityksen yhteenveto (pdf, aukeaa uuteen välilehteen)

27,8 miljoonan rahoituspotti koostui eri EU-ohjelmista saaduista varoista:

  • Euroopan komission hallinnoimista EU:n erillisohjelmista (CEF Liikenne, COSME, Erasmus+, Horisontti 2020, Luova Eurooppa),
  • rajat ylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmista (Central Baltic, Baltic Sea Region ja Interreg Europe) sekä
  • kansallisen päätäntävallan alueellisista EU-ohjelmista (EAKR, ESR, EMKR, Maaseuturahasto sekä sen alaiset Leader-ohjelmat).

Osallistumisia ei ollut vuonna 2019 seuraavissa ohjelmissa: Kansalaisten Eurooppa, LIFE, URBACT ja Urban Innovative Actions.

Maakuntaan saatu rahoitus laski vuodesta 2018, jolloin EU-rahoitusta tuli 35 miljoonaa euroa. Edellisvuosina EU-rahoituksen määrä on vaihdellut: vuonna 2016 alkaneisiin hankkeisiin saatiin 37,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 vastaava luku oli 22 miljoonaa euroa. Lukuja vertailtaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kyse on tiettynä ajankohtana alkaneista hankkeista. Esimerkiksi ohjelmien haku- ja projektien alkamisajat ovat saattaneet osua tarkastelun kannalta epäsuotuisasti. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa myös lähestyä jo loppuaan, joten monissa ohjelmissa suurin osa rahoituksesta on jaettu jo aiemmissa hauissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että merkittävä osa EU-rahoitteisista hankkeista on monivuotisia, joten rahaa virtaa tasaisesti jo aiempina vuosina alkaneista hankkeista.

-On hienoa nähdä, että EU-rahoitusta on saatu erityisesti maakunnan painopistealueiden kehittämiseen – siniseen kasvuun, innovatiivisiin ruokaketjuihin sekä lääke- ja terveysteknologiaan. Lisäksi olen iloinen siitä, että EU-rahoituksesta hyötyvät kaikenkokoiset alueemme toimijat. Korkeakoulut ovat saaneet rahoitusta isoista merkittävistä EU:n tutkimus- ja innovaatiohankkeista, kun taas pienemmät toimijat ovat hyötyneet erityisesti paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä tukevista Maaseuturahaston hankkeista, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.                           

Suurin osa vuonna 2019 alkaneiden hankkeiden rahoituksesta on tullut Horisontti 2020 -ohjelmasta sekä muista EU:n erillisohjelmista. Lukumäärällisesti hankkeita puolestaan on rahoitettu eniten Maaseuturahastosta ja sen alaisista Leader-ohjelmista sekä EU:n erillisohjelmista.

Toimijoiden keskimääräinen tuki oli 79 531 euroa hanketta kohti, mutta ohjelmien välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa keskimääräinen hanketuki oli lähes 250 000 euroa kun taas Maaseuturahaston tukien keskiarvo oli noin 36 000 euroa. Suurin osa rahoitetuista hankkeista oli pieniä - lähes 90 prosenttia tuista jää alle keskiarvon.

Eniten rahoitusta saivat korkeakoulut ja yritykset. Eniten osallistumisia hankkeisiin oli puolestaan yrityksillä ja yhdistyksillä. Toisin sanoen yritykset ja yhdistykset osallistuvat keskimäärin enemmän pieniin hankkeisiin, kun taas korkeakoulut enemmän isoihin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin.

Alueen korkeakoulut olivatkin vuoden 2019 suurimpien tuensaajien kärjessä. Eniten rahoitusta vuonna 2019 alkaneisiin hankkeisiin sai Turun yliopisto (6,1 milj. €; 25 hanketta), toiseksi eniten Turun ammattikorkeakoulu (4,9 milj. €; 32 hanketta) ja kolmanneksi Turun kaupunki (2,0 milj. €; 12 hanketta).

Kymmenen euromääräisesti suurimman hankkeen joukossa oli viisi Horisontti 2020 -hanketta, kaksi korkeakoulujen Erasmus+-hanketta, Interreg Baltic Sea Region -hanke sekä yksi Maaseuturahaston hanke.

Varsinais-Suomen maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteet – sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologiat – erottuvat rahoitusselvityksessä varsin hyvin. Vähintään 20 prosenttia vuonna 2019 alkaneista hankkeista liittyy näihin teemoihin. Muita selvästi esiin nousevia poikkileikkaavia teemoja ovat ilmasto- ja ympäristö (noin 12 prosenttia hankkeista liittyi suoraan ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen), tieto- ja viestintäteknologiat, matkailu, koulutus sekä pk-yritysten liiketoiminnan edistäminen.

Selvitys on tehty avoimia tietokantoja hyödyntäen sekä sähköpostitiedusteluilla. Tarkastelluista rahoitusohjelmista tiedot on saatu lähes kaikista vuonna 2019 alkaneista hankkeista. Selvitys ei ole välttämättä sata prosenttisen kattava, mutta se antaa kuitenkin hyvän kuvan Varsinais-Suomen EU-hankerahoituksen kokoluokasta. Joidenkin vuonna 2019 alkaneiden hankkeiden osalta on myös otettava huomioon Covid19-pandemian vaikutukset. Esimerkiksi osa Erasmus+-liikkuvuushankkeiden toimista on jouduttu perumaan, joten edessä on tukien palautuksia.

Lisätietoja:

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto

Miia Paananen, EU-suunnittelija

+32 498 16 15 88

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Kasvipohjaisten tuotteiden myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa selvästi. Maailmalla kasvavat sekä proteiinien kokonaistarve, kestävien proteiinilähteiden kysyntä, että proteiinipitoiset kasvistuotteet. Varsinais-Suomen liitto tilasi Gaia Consultingin toteuttaman selvityksen, jossa tuodaan selkeästi ja konkreettisesti esiin Lounais-Suomen proteiinikasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyvät mahdollisuudet. Selvityksen tarkastelussa on mukana sekä ruokakasviproteiinituotanto sekä rehuvalkuaistuotanto Lounais-Suomen alueella.
 

Varsinais-Suomen pinta-alasta noin 30 % ja Satakunnan pinta-alasta 20 % on peltoa. Tällä hetkellä kuitenkin vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja, vaikka esimerkiksi ilmasto-olosuhteet ovat alueella erityisen otolliset.

Selvityksessä tarkastellaan kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen.

Kokonaisuus toimii esiselvityksenä ja luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Selvitys on osa laajempaa usean toimijan yhteistä ponnistusta alueellisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämmäksi, kannattavammaksi ja joustavammaksi.

Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.

Selvitys proteiinikasvien viljelyn ja jalostuksen potentiaalista Lounais-Suomessa raportti, (pdf)

Selvitys on toteutettu osana https://www.valonia.fi/hanke/circwaste-kohti-kiertotaloutta/">Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanketta. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.

 

FI 556px CWLifekoodidisclaimer 1

Tarve kiertotalouden mukaisille ratkaisuille rakennusalalla on suuri. Ala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa. Esimerkkitapauksiin ja nykytilakatsaukseen pohjautuen selvityksessä nostetaan esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia kiertotalouden ratkaisuja.

Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa, loppuraportti (pdf)

 

Selvitys osoittaa selkeästi ja helposti lähestyttävästi niitä mahdollisuuksia, joita tilaajilla ja rakennuttajilla on jo nykyisin kiertotalouden toteuttamiseen.

 

Rakentamisen kiertotaloudella tarkoitetaan niin kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa kuin myös purkua ja uusiokäyttöä. Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä.

 

Lounais-Suomen tilanteeseen ja potentiaaliin selvityksessä syvennytään nykytilakatsauksesta aloittaen. Potentiaalin arvioinnissa lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla Lounais-Suomen alueellista rakennetta ja väestöä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen volyymeja.

 

Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen.

Lisätiedot:

Anni Lahtela 
kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, Varsinais-Suomen liitto 
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
040 631 3856

Aleksis Klap 
erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia 
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
040 721 3137

Minna Tontti

Asiakkuuspäällikkö, Ympäristö, AFRY Finland Oy

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

040 160 26550

Selvitys on toteutettu osana https://www.valonia.fi/hanke/circwaste-kohti-kiertotaloutta/">Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanketta. Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.

 
FI 556px CWLifekoodidisclaimer 1
 

 

Canemure logot                                                                      

 

6.11.2020

Näkemyksiä Varsinais-Suomen ilmastotiekartan luonnokseen toivotaan eri tahoilta laajasti: kunnista, yrityksistä, järjestöiltä, tutkijoilta ja kehittäjiltä sekä maakunnan asukkailta.  Kommentointi on avoinna 27.11.2020 saakka osoitteessa www.ymparistonyt.fi/ilmastotiekartta2030

Varsinais-Suomessa valmistellaan hiilineutraaliuteen tähtäävää suunnitelmaa, ilmastotiekarttaa, jonka ensimmäinen vaihe on nyt avattu kommentoitavaksi. Maakunnan ilmastotiekarttaan on jäsennelty ne tavoitteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää. Tiekartassa on tunnistettu Varsinais-Suomen osalta vaikuttavimmat toimenpiteet kolmella keskeisellä päästösektorilla, joita ovat energia, liikenne ja maatalous. Työtä ohjaa maakunnan ilmastovastuujaosto. Kommentteja toivotaan sekä keinoihin että siihen, mitä tahoja tarvitaan mukaan työhön. 

Tiekartta perustuu ymmärrykseen siitä, minkä täytyy muuttua ja mitä mahdollisuuksia muutos tuo tullessaan. Keskustelua asiantuntijoiden ja muun muassa yritystoimijoiden kanssa on käyty vilkkaasti”, kertoo ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila.

Teemoina energia, liikenne sekä maatalous 
Ensimmäiseen vaiheeseen on valittu kolme keskeistä teemaa, joista jokaisella on kaksi muutostavoitetta. Valitut teemat ja keinot pohjautuvat tutkimustietoon, kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin sekä lukuisiin keskusteluihin, joita käytiin myös Varsinais-Suomen ilmastotyön supersyksy -webinaarisarjassa.

Lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästövähennysten saavuttamiseksi on siirryttävä uusiutuvan energian käyttöön ja lisättävä kiinteistöjen energiatehokkuutta. Liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja yksittäisiä henkilöautolla ajettuja matkoja tulee vähentää merkittävästi. Maataloudessa halutaan keskittyä maan hiilensidontaan sekä kestävän ja uusiutuvan ruokajärjestelmän rakentamiseen. Ensi vuonna suunnitelmaa täydennetään esimerkiksi rakentamisen osalta.

”Ilmastotiekartta summaa toimet, joihin Varsinais-Suomessa tulee seuraavan vuosikymmenen aikana panostaa. Toivomme toki, että Varsinais-Suomessa kehitetään ratkaisuja, joiden vaikutus ulottuu maakuntaamme laajemmalle. Tämä työ antaa suuntaa myös uuden maakuntastrategian laadintaan", sanoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Kommentteja kaivataan ilmastotyön roolitukseen – kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyö keskeistä 
Kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentäjänä omissa toiminnoissaan, ilmastopositiivisen elinkeinotoiminnan kehittäjänä sekä kuntalaisten ilmastotekojen mahdollistajana. Ilmastotyö on tulevaisuustyötä ja tarjolla on nyt myös rahoitusmahdollisuuksia toimenpiteiden toteuttamiseen. Yritykset ja muut organisaatiot voivat osallistua kokonaisuuteen omalta osaltaan.

”Valonia on kuntien tukena esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöohjelmatyössä ja konkreettisten toimenpiteiden aikaansaamisessa. Monet ilmastopäästöjä merkittävästi vähentävät ratkaisut edellyttävät kuntien välistä yhteistyötä, osallistavaa suunnittelua ja halua tehdä asioita uudella tavalla”, kertoo Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen. 

Kyselyn pohjalta viimeistellään tiekartan ensimmäinen vaihe ja suunnitellaan sen toteuttamista vauhdittavaa yhteistyötä, työpajoja ja infotilaisuuksia. Kommentteja uusiin teemoihin kysytään tiekartan täydentyessä ensi vuoden aikana. Tiekarttatyötä organisoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Valonia osana valtakunnallista CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanketta. 

Lisätietoja:

Timo Metsä-Tokila

Ilmastovastuujaoston puheenjohtaja 
0295 022 615  
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Merja Haliseva-Soila

erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus 
0295 022 863

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Riikka Leskinen

toimialapäällikkö, VALONIA

044 907 5995 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.