digituki twitter kuvitukset EI logoa suomi 04 002

 

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, mukaan lukien Varsinais-Suomesta.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Varsinais-Suomessakin lähes 90 % vastaajista. Kartoituksesta ilmenee, että myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä. Varsinais-Suomen vastaajista yli 70 % käyttää tietokonetta päivittäin.

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

– Digitaitokartoitus vahvisti ymmärrystä siitä, että paikallista digitukea tarvitaan. Varsinais-Suomessa on aktiivinen digitukiverkosto, joka varmistaa, että tukea on saatavilla eri digipalveluiden ja -laitteiden käyttöön, sanoo Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto.

Varsinais-Suomessa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan yleisimmin digitukea saadaan valtakunnallisesti perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Varsinais-Suomessakin tukea saadaan eniten läheisiltä ja toiseksi eniten työyhteisöltä.

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Lisätietoja:

Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto, Turun kaupunki, puh. 040 183 0581, noora.orvasto(at)turku.fi

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi

Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, joka palvelee Suomen kolmanneksi suurinta maakuntaa. Maakunta koostuu 27 kunnasta, joissa asuu noin 480 000 ihmistä. Olemme maakunnallinen yhteentuoja ja käynnistäjä, vahva alueen ääni ja paras liittolainen niin sidosryhmillemme kuin toinen toisillemme. Työmme ytimessä on Varsinais-Suomen lakisääteinen kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu yhteistyössä kuntien, korkeakoulujen, viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.

Maakunnan liitto tarjoaa näköalapaikan niin alueellisiin kuin rajat ylittäviin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Lähivuosien suurimpia haasteita tulee olemaan maakuntakaavoituksen uudistaminen ja digitalisaatio maankäyttö- ja rakennuslain muuttuessa. Vuonna 2021 laadimme muun muassa maakuntastrategiaa ja muutamme uusiin, meille räätälöityihin toimitiloihin Aurajoen rannassa.

Varsinais-Suomen liitossa saat mukavat työkaverit, luotettavan työnantajan ja hyvät työsuhde-edut sekä modernit tavat ja välineet tehdä töitä joustavasti ja monipuolisesti.


Maakunta-arkkitehdin (kaavoituspäällikön) toimi

Varsinais-Suomen liitto hakee maankäytön ja ympäristön vastuualueelle maakunta-arkkitehtiä (kaavoituspäällikköä). Toimenkuvaan kuuluvat maakuntakaavoituksen koordinointi, toteutumisen seuranta ja uudistaminen sekä muu maakunnan suunnittelu maankäytön, kaupan, kulttuuriperinnön sekä kaava- ja kuntayhteistyön kysymysten teemavastuilla.

Toimen kelpoisuusehtona ovat teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu arkkitehdin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön työkokemus maakuntakaavoituksesta tai muusta maankäytön suunnittelusta. Lisäksi vaaditaan hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä vähintään tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Perehtyneisyys rakennetun kulttuuriympäristön kysymyksiin sekä paikkatietojärjestelmiin katsotaan hakijalle eduksi.

Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen teknisen sopimuksen mukaan ja hakijoita pyydetään esittämään palkkatoivomuksensa. Käytössä olevan tehtävien vaativuuden arvioinnin mukaan toimen tehtäväkohtainen palkka on 3 850 euroa/kk. Toimen nimike päätetään palkkauksen yhteydessä. Lisätietoja antaa suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 25.9.2020 klo 15:00 mennessä.

Maakuntavaltuusto kokoontuu 1.6.2020 klo 10.30 sähköisesti. Kokousta on mahdollista seurata suorana videostriiminä liiton youtube-kanavalla oheisesta linkistä:

https://youtu.be/DvjqsMgnTYs

Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelmaluonnos on valmistunut. Digitaalinen suunnitelma on kuultavana ajalla 18.5.-17.6.2020.  Kuka tahansa voi tutustua aineistoon ja osallistua kuulemiseen internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi.

Koko merialueen kattavassa, alueellisessa merialuesuunnitelmaluonnoksessa tunnistetaan eri käyttötarkoituksien tulevaisuuden mahdollisuuksia. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa sovittamalla yhteen eri toimialojen tarpeita. Käsiteltyjä toimialoja ovat muun muassa energiantuotanto, kalastus ja vesiviljely sekä matkailu ja virkistyskäyttö.

Suunnitelman laativat kahdeksan rannikon maakunnan liittoa yhteistyössä keskenään ja sidosryhmien kanssa. Työ on poikkeuksellisen haastava yhteistyö- ja oppimisprosessi, ja on edellyttänyt erittäin tiivistä yhteistyötä kolmen vuoden ajan. Ratkaisu on kuitenkin ollut hyvä, sillä näin on saatu aikaan laaja, eri hallintotasoista, organisaatioista ja sidosryhmistä koostuva monipuolinen verkosto. Muissa maissa valtio vastaa merialueesta ja merialuesuunnitelman laatimisesta.

Suunnitelmaa laadittaessa saatua uutta tietoa merestä voidaan hyödyntää edelleen alueiden kehittämistyössä ja laadittaessa muita tarkempia alueellisia suunnitelmia kuten maakuntakaavoja. Tuloksia voivat hyödyntää myös eri toimialat omassa työssään. Suomella on myös käytettävissään erittäin hyviä vedenalaisen luonnon inventointiohjelman VELMUn tuottamia tutkimustietoja, joten suunnitteluratkaisuissa on voitu hyvin ottaa huomioon luontoarvot ja niiden säilyttäminen.

Saaristomeren ja Selkämeren visio:

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueella on pitkä rannikkoasutuksen ja merenkäynnin perinne, joka näkyy niin alueen asukkaiden arjessa kuin elinkeinoelämässäkin. Merialueen käyttöpaineet ovat kuitenkin lisääntyneet myös täällä. Merialuesuunnitelma tuo esiin sekä alueen nykyistä käyttöä että tulevaisuuden mahdollisuuksia. Siinä esitetään myös alueen kehittämistä ja vaalimista tukevia luonnon ja kulttuurin arvoja. 

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueella korostuvat metalli- ja meriteollisuus, merituulivoima ja suuret satamat, sekä kalastus ja vesiviljely.

Meriteollisuus sekä suunnittelualueen muu elinkeinoelämä tukeutuvat vahvasti merenkulkuun ja satamatoimintoihin. Varsinais-Suomen ja Satakunnan satamilla on merkittävä rooli kansainvälisessä logistiikassa ja Suomen kauppamerenkulussa. Suunnittelualueen ainutlaatuinen saaristoluonto, maisemat ja elinvoimainen kulttuuriperintö ovat vetovoimatekijöitä matkailulle ja virkistykselle. Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat suunnittelualueen matkailun kehittämistä.

 

Lisätietoja:

Merialueyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä,  p. 044 711 4320

Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 7203 056

Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 8295 543

 

logorivi MSP EMKR ST 1

leima

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

Kartta Merialuesuunnittelualueet FI web

 

Hallitus sopi 7.–8.4. pidetyssä kehysriihessä terveydenhuollon kasvustrategian tukemisesta 5 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2022 aikana. Käytännössä hallituksen sopima tuki tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Päätöksessä tarkoitettuja keskittymiä ovat syöpäkeskus, neurokeskus, biopankki, genomikeskus ja lääkekehityskeskus.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää Suomen lääkekehityksen kilpailukykyä. Kansallisen keskuksen on tarkoitus palvella korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. Vaikka Suomessa on korkeatasoista ja kilpailukykyistä lääketieteellistä tutkimusta, syntyy tutkimuksen pohjalta kaupallisia tuotteita kansainvälisesti verrattain vähän. Samaan aikaan kun Suomessa merkittävä kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, vertailumaissa akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty toimivan lääkekehitysprosessin kautta viemään kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä.

Lääkekehityskeskuksen perustaminen on Suomessa tunnistettu kasvustrategiseksi valinnaksi, jolla saadaan kanavoitua osaaminen lääkekehitysalan kehitykseksi ja lääkealan vienniksi. Hallitus päätti vuonna 2018 kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Lääkekehityskeskuksen valmisteluun ja perustamiseen on osoitettu sittemmin tukea myös vuosien 2019 ja 2020 valtion budjeteissa. Tälle vuodelle kansallisille osaamiskeskittymille on osoitettu yhteensä 7 miljoonaa ja vuodelle 2019 5,2 miljoonaa euroa.

Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty erilaisissa työryhmissä ja raporteissa vuodesta 2017 alkaen. Esiselvitysten jatkoksi valmistui vuoden 2019 maaliskuussa Jyrki Liljeroosin selvitystyö kansallisen lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta sekä selvitys sijaintipaikasta. Lääkekehityskeskus on tarkoitus perustaa yhtiömuotoisena. Selvityksen perusteella kansallinen lääkekehityskeskus tarvitsee noin 15–30 miljoonaa alkupääomaa ensimmäisen 5–8 vuoden aikana, jonka jälkeen keskus kykenee rahoittamaan oman toimintansa. Yhtiömallissa valtio rahoittaa osakeyhtiötä pääomistajana, minkä lisäksi osakkaina ovat mukana ainakin lääketieteelliset yliopistot.

Sijaintipaikaksi on selvitystyössä esitetty Turkua. Koulutuksen ja tutkimusperinteen lisäksi Turkua puoltavat seudun tiivis lääkealan ekosysteemi, lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuus sekä alueen erityisen vahva sitoutuminen. Turun seudulla sijaitsee suuria lääkeyrityksiä ja alan työllistävä vaikutus on noin 5 700 teollista työpaikkaa. Suomen lääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä 50 % tulee Turun alueen yrityksistä. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on noin 100 terveysalan yritystä ja ne muodostavat 20 % maakunnan teollisuuden liikevaihdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan yhtiön liiketoimintamallia ja rahoituskysymyksiä mm. yhdessä lääketieteellisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarpeellisuus lienee kaikille osapuolille kiistaton. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta tarvitaan kevään aikana päätös. Samalla on päätettävä lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta. Varsinais-Suomen vahva lääkealan ekosysteemi, alueen lääketeknologinen osaaminen ja tutkimustyön laajuus puoltavat voimakkaasti kansallisen keskuksen perustamista Turkuun.

Kuva labra 2