Turku, Espoo, Salo, Vihti, Lohja, Kirkkonummi sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot vaativat hallitukselta pikaisia päätöksiä nopean junayhteyden rakentamisesta.

Nykyisen yksiraiteisen, epävarman ja matka-ajalla mitattuna hitaan rantaradan matkustajamäärä oli vuonna 2018 yhteensä 1,6 miljoonaa matkaa. Samaa lukua on käytetty kaksiraiteisen ja matka-ajaltaan puolet nopeamman Tunnin junan matkustajaennusteena vuonna 2030.

– Valtion rautateiden kehittämisestä vastaavan Väyläviraston laatiman matkustajaennusteen mukaan Turun Tunnin junalla on sen valmistumisvaiheessa 2,5 miljoonaa vuosittaista kaukoliikenteen matkaa. Ennusteen mukaan matkustajamäärä nousee ajan kuluessa 3 miljoonaan vuosittaiseen matkaan, johtajat toteavat.

– Lisäksi Tunnin juna mahdollistaa Länsi-Uudellamaalla lähiliikenteen Espoosta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Lähiliikenteen matkustajamääräksi on arvioitu jopa yli 7 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tunnin junan suunnitteluvalmius on muita ratahankkeita selvästi pidemmällä. Espoo–Lohja–Salo-välin uuden ratalinjan yleissuunnitelma sekä Tunnin juna -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuonna 2020. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut rakentamista koskevan päätöksen olevan mahdollinen vuosina 2025–2026. Jos ratasuunnitelman laadinta käynnistyy heti yleissuunnitelman valmistuttua, on rakentamisvalmius Väyläviraston mukaan mahdollinen jo vuonna 2024.

– Ministeriöllä on kirittävää omissa arvioissaan ja tavoitteeksi tulee asettaa riittävän kunnianhimoinen päätöksentekotahti. Ministeriö on arvioinut Turun ratapihan rakennusvalmiuden ajoittuvan vuodelle 2023. Turun ratapihan ratasuunnitelma valmistuu kuitenkin jo alkuvuodesta 2020, mikä tarkoittaa rakentamisvalmiuden saavuttamista vaiheittain jo ensi vuonna, johtajat painottavat.

Suomi ei ole tähän asti kotiuttanut EU-tukea liikennehankkeisiin onnistuneesti. Hankkeen suunnitteluvalmiuden johdosta ja Turun tunnin junan ollessa yksiselitteisesti osa ydinverkkokäytävää nykyisessä CEF-asetuksessa on tukea mahdollista saada jo tämän rahoituskauden aikana.

– Haluamme korostaa, että tämän kauden CEF-täydennyshakuihin voidaan hakea tukea Turun Tunnin junan osahankkeille: Espoon kaupunkiradan rakentaminen, Turun ratapihan rakentaminen sekä koko hankkeen jäljellä oleva ratasuunnittelu.

Tunnin junan radan varren kaupungit odottavat hallituksen budjettiriihestä päätöstä osahankkeiden toteuttamisesta ja jäljellä olevasta suunnittelusta. Rahoituspäätös mahdollistaa EU-tuen haun.

– Hallituksen tulee päättää 275 miljoonan euron rahoitus Espoon kaupunkiradan rakentamiseen ja 80 miljoonaa Turun ratapihan kehittämiseen. Espoo–Lohja–Salo-oikoradan jatkosuunnitteluun tulee osoittaa 80 miljoonan euron määräraha, johtajat esittävät.

Lisätiedot:

Minna Arve
Turun kaupunginjohtaja
p. 044 907 5210

Jukka Mäkelä
Espoon kaupunginjohtaja
p. 046 877 3953

Mika Sivula
Lohjan kaupunginjohtaja
p. 044 369 4321

Lauri Inna
Salon kaupunginjohtaja
p. 044 778 2001

Erkki Eerola
Vihdin kunnanjohtaja
p. 044 467 5231

Tarmo Aarnio
Kirkkonummen kunnanjohtaja
p. 040 821 8528

Kari Häkämies
Varsinais-Suomen maakuntajohtaja
p. 044 201 3204

Ossi Savolainen
Uudenmaan maakuntajohtaja
p. 040 589 8415

www.tunninjuna.fi

 

KUINKA HAETAAN VALTION VASTINRAHOITUSTA CENTRAL BALTIC–OHJELMAN HANKKEILLE?

Suomessa valtion vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto, joka edustaa kaikkia muita ohjelma-alueen maakuntaliittoja ja valtion alueviranomaisia vastinraha-asioissa.

Vastinrahoitusta voi hakea Central Baltic 2014-2020 –ohjelman hankkeeseen osallistuva suomalainen partneri, suomalaisten organisaatioiden kustannuksiin. Hakijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä sekä vastinrahoittajatahoon että ohjelmasihteeristöön.  Jos hankkeessa on useita suomalaisia partnereita, hakee yksi, suomalaispartnereiden keskuudestaan valitsema partneri vastinrahoitusta kaikkien puolesta. Jos hankkeen pääkumppani (Lead Partner) on suomalainen, on luontevaa, että tämä hakee vastinrahoitusta. Sitoumukset ovat hakukierroskohtaisia.

Huom! Valtion vastinrahoitus ei voi sisältää hankkeen valmistelurahoitusta!
Lisäksi 5. CB-rahoitushaussa on mahdollista valita myös kevennetty kustannusmalli (Simplified Cost Option) Flat rate 40%, näiltä osin varsinainen CB-hakemus ei voi olla ristiriidassa kansallisen vastinrahoituksen kanssa.

Valtion vastinrahan hakemiseksi tulee hakijan jättää hakemuksensa rahoitushakemuskaavakkeella vastinrahaa myöntävälle Varsinais-Suomen liitolle viimeistään pe 20.9.2019 klo 16.00 mennessä. Tämä käsittelyaika tarvitaan, jotta vastinrahoittajaviranomainen ehtii toimittaa mahdollisen rahoitussitoumuksensa hakijalle ennen varsinaisen ohjelmahaun sulkeutumista. Allekirjoitettu hakemus toimitetaan sekä sähköisesti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. että kirjallisesti Varsinais-Suomen liiton kirjaamoon (Varsinais-Suomen liitto, kirjaamo, PL 273, 20101 Turku). Lisäksi sähköpostin liitteenä (skannaamattomana) word- tai pdf-muodossa ilman allekirjoitusta hakemusten sähköisen käsittelyn helpottamiseksi.

Central Baltic 2014-2020 –ohjelman 5. hakukierros järjestetään 15.8.2019-15.10.2019. Tietoa ohjelmasta ja hakukierroksesta löytyy ohjelman kotisivuilta http://www.centralbaltic.eu. Tutustu ohjelma-asiakirjaan ja ohjelmamanuaaliin huolella.  

EU-tuki hankkeille Suomessa on enintään 75 %, jolloin hakijan oman rahoituksen osuudeksi jää 25 %.  Varsinais-Suomen liitto ei kuitenkaan myönnä hankkeille koko kansallisen rahan osuutta, vaan enintään 70 % hankkeen kansallisen rahoituksen osuudesta. Näin ollen hakijan on huomioitava, että kansallisen rahoituksen tulee sisältää myös hakijan (ja muiden suomalaisten partnereiden) omaa rahoitusta valtion vastinrahoituksen lisäksi. Hakijan on varauduttava vaihtoehtoiseen rahoitukseen, mikäli valtion vastinrahaa ei hankkeelle myönnetä.

Kansallisen vastinrahoituksen haun umpeuduttua Varsinais-Suomen liittoon saapuneet hakemukset käsitellään koordinaatioryhmässä, jossa ovat edustettuina ohjelma-alueen maakunnan liitot ja ELY-keskukset. Hakemukset käsitellään ohjelma-asiakirjan kriteerien sekä Suomen ohjelma-alueen painotusten pohjalta. Arvioinnissa korostetaan ylimaakunnallisen yhteistyön merkitystä. Käsittelyn jälkeen Varsinais-Suomen liitto antaa riittävästi em. kriteerit täyttäville hankkeille alustavan, ehdollisen valtion vastinrahoituksen sitoumuksen ”Conditional National Co-Financing Statement”. Tämä paperi toimitetaan vastinrahan hakijalle, joka huolehtii siitä, että sitoumus liitetään hakupakettiin ennen hakemuksen toimittamista ohjelmasihteeristölle.

Mikäli hallintokomitea hylkää hankkeen, raukeaa Varsinais-Suomen liiton vastinrahasitoumus automaattisesti.

Hankkeen käynnistyttyä kustannusten tukikelpoisuuden määrittelee hankkeen rahoituspäätös ja sen ehdot sekä kansallinen lainsäädäntö. Tuensaaja hakee valtion vastinrahoituksen osuutta maksuun maksatushakemuksella. Kansallista vastinrahoitusta koskeva maksatushakemus ja kaikki liiteasiakirjat toimitetaan rahoittavalle viranomaiselle Varsinais-Suomen liitolle.

Lisätietoja:

erikoissuunnittelija Ville Roslakka

Varsinais-Suomen liitto

Ratapihankatu 36/ PL273

20101 Turku

puh. 050 592 0404

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskustelu:

How to strengthen Southern Finland as the gateway to Europe?
Connectivity as the core of Finland’s TEN-T strategy

Aika: torstaina 29.8.2019, klo 13.30-15.00
Paikka: Turun pääkirjaston Studio, Linnankatu 2.

Torstaina 29.8. Turun Eurooppa-foorumissa järjestetään liikenneaiheinen paneelikeskustelu, jossa pohditaan Etelä-Suomen asemaa osana eurooppalaista liikenneverkostoa.

Turku ja koko eteläinen Suomi kuuluvat Välimereltä Skandinaviaan ulottuvaan EU:n liikenneverkkokäytävään, joka kytkee alueen tiiviisti Eurooppaan. Turku on tärkeä osa tätä liikennereittiä, joka yhdistää lännessä Tukholman ja idässä Pietarin suuralueet. EU:n liikenneverkkokäytävään kuuluvat Lounais-Suomen osalta niin Turun ja Naantalin satamat, Turun lentokenttä kuin myös maantie- ja rautatieyhteydet Turusta Helsingin suuntaan.

Turku on myös osa Etelä-Suomea halkovaa Pohjoista kasvuvyöhykettä, joka kokoaa yhteen Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Pohjoinen kasvuvyöhyke linkittää kaupunkiseutuja laajemmaksi työssäkäynti- ja talousalueeksi ja tarjoaa näin alueen yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointimahdollisuuksia. Lounais-Suomesta mukana ovat Turku, Salo, Uusikaupunki, Pori ja Rauma sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat.

Paneelikeskustelun tarkoituksena on ennen kaikkea pohtia, miten Lounais-Suomen asemaa ja liikenneyhteyksiä niin Suomen sisällä kuin myös Ruotsiin, Eurooppaan sekä globaalisti voitaisiin parantaa. Tarkasteltavana on myös EU:n liikennehankkeille tarjoamat rahoitusmahdollisuudet sekä unionin liikennepolitiikan tulevaisuuden suuntaviivat. Myös Suomen liikenneinvestoinnit nousevat varmasti keskusteluun.

Mukana keskustelemassa ovat Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Euroopan komission liikennepääosaston apulaisyksikönpäällikkö Philippe Chantraine, Tukholma-Mälardal alueen liiton pääsihteeri Maria Nimvik Stern sekä liikenneministeriön edustaja.

 

  • Turun merellinen sijainti, sen historialliset suhteet Ruotsiin ja muualle Itämeren alueelle sekä sen asema osana nykyistä EU:n liikenneverkostoa tekevät kaupungista keskeisen liikenteen solmukohdan. Turkua voidaankin hyvällä syyllä pitää Suomen porttina Eurooppaan. Meidän tulee entisestään vahvistaa moderneja ja ympäristöystävällisiä liikenneyhteyksiä Etelä-Suomen sisällä, mikä edesauttaisi yhteyksiä myös Eurooppaan. Turun ja Helsingin välinen tunnin juna olisi erinomainen tapa edistää näitä pyrkimyksiä, toteaa Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Tilaisuus on avoin, eikä vaadi ilmoittautumista. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!

Paneelikeskustelu käydään englanniksi. Englanninkielinen ohjelma liitteenä. Tilaisuuden striimauslinkki päivitetään Facebook-tapahtumaan https://www.facebook.com/events/2301228920190964/.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun kaupunki, Pohjoinen kasvuvyöhyke, Interact Office Turku, Varsinais-Suomen liitto sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto.

Lisätiedot:

yhteysjohtaja Marjo Uotila, Pohjoinen kasvuvyöhyke, 040 651 4724, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Program

Turku Europe Forum panel discussion:

How to strengthen Southern Finland as the gateway to Europe?
Connectivity as the core of Finland’s TEN-T strategy

 

Time: August 29th at 13.30-15.00
Place: Studio of the Turku Main Library, Linnankatu 2, Turku.

Panelists:

Minna Arve, Mayor, City of Turku
Henna Virkkunen, MEP, European Parliament
Maria Nimvik Stern, Secretary General of the Council for the Stockholm Mälar Region, Sweden
Philippe Chantraine, Deputy Head of Unit DG MOVE, European Commission
Representative of the Ministry of Transport and Communications of Finland, tbc.

The panel is organized by the City of Turku, the Northern Growth Zone, the Interact Office Turku and the Regional Council of Southwest Finland. The panel will be moderated by Marjo Uotila, Director of Strategic Alliances, Northern Growth Zone.

The language of the panel discussion will be English, and discussion will be streamed online.

Contact information

Director Marjo Uotila, Northern Growth Zone, tel. +35840 651 4724, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Link to the Turku Europe Forum event:
http://www.europeforum.fi/turun-eurooppa-foorumi/ohjelma

Mikä tekee taajaman sellaiseksi kuin se on? Millaisia käännekohtia paikkakunta on kokenut ja mitä niistä on seurannut? Millainen on taajaman identiteettitarina?

Keskustat ovat alati jonkinasteisessa muutoksessa. Aina ei ole helppoa tunnistaa niitä tekijöitä, joilla on merkitystä taajaman identiteetille. Taajaman kehitystarina voi muuttua ja kasvaa, ja identiteetti voi vastata ajan tuomiin haasteisiin, jos sen perusta on tukeva. Rajut muutokset voivat myös katkaista tarinan ja identiteetille voidaan joutua rakentamaan uutta perustaa. Rakennettuun ympäristöön piiloutuukin paljon viestejä, joiden merkitys voi aueta, kun ymmärretään kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä.

Identiteetti voidaan nähdä osana taajaman elinvoimaisuutta, joka koostuu monista asioista ja voi näyttäytyä erilaisena tarkastelijasta riippuen. Ymmärrys taajaman identiteetin muodostavista tekijöistä on tärkeää taajamia kehitettäessä ja uutta suunniteltaessa. Tässä hankkeessa on haluttu laajentaa elinvoimaisuuden käsitettä ja ulottaa tarkastelua taajamakuvallisiin ominaispiirteisiin sekä koettuihin vetovoimatekijöihin. Käytettyjen menetelmien avulla on tunnistettu ja syvennetty ymmärrystä niistä tekijöistä, joista taajaman identiteetti rakentuu.

Hankkeessa on tarkasteltu rakennettua ympäristöä, sen ominaispiirteitä ja toiminnallisuutta sekä niihin liitettäviä arvoja, kokemuksia ja merkityksiä. Eri menetelmin on kartoitettu keskustojen historiallista luonnetta ja nykytilaa. Lisäksi on selvitetty, mitkä elementit ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta. Tietoa on kerätty arkistoaineistojen lisäksi ympäristöä havainnoiden, maastossa valokuvaten ja asukkaita haastatellen.

Varsinais-Suomen hankeosuuden tuloksena syntyivät Auran ja Mynämäen taajamien identiteettitarinat.

Varsinais-Suomen liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat toteuttaneet hankkeen yhdessä kuntien kanssa taajamien elinvoi­man kehittämiseksi. Hankkeessa on kehitetty yhteistyömuotoja ja -menetelmiä taajamien elinvoiman edis­tämiseksi sekä julkisen rakennuskannan hallintaan ja kestävään uusiokäyttöön. Tuloksia voidaan käyttää sekä kunnan että maakunnan suunnittelutyön edistämiseksi. Varsinais-Suomessa työtä ovat olleet mukana toteuttamassa Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu.

Taajamahankkeen päätöstilaisuudessa 21.8.2019 esitellään hankkeen tulokset ja keskustellaan prosessin aikana syntyneistä havainnoista ja esiin nousseista kysymyksistä.

Tilaisuuden kutsu ja ohjelma

Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautuminen on mahdollista ma 19.8. asti.

Tervetuloa!

Varsinais-Suomen liitto

 

Identiteettitarina1

Kuva: Anna-Liisa Nisu

 

identiteettitarina2

Kuva: Anna-Liisa Nisu

Anna-Liisa Metsälä:

Syksyllä 2018 esittelin sekatekniikkatöitäni Aulagalleriassa. Työt olivat monikerroksisia;guassi,hiili, vesi, akvarelli . Sen jälkeen olen pääosin tehnyt akryyliväreillä maalauksiani.

Pari vuotta sitten kiinnostuin encaustic´asta kun näin miten upeita töitä sillä tekniikalla voidaan toteuttaa.  Itse olen tehnyt, kuten näyttelyn nimestä voi päätellä, pelkästään silitysraudalla.

EncausticArt on muoto mitä kuka tahansa  voi harrastaa ja positiivisinta siinä on, että jokainen tekijä kokee onnistumisen ilon.  Encaustic eli vahamaalaus on hyvin vanha taidemuoto. Encaustic on käännetty englanniksi muotoon "to burn in" eli "polttaa sisään". Jo muinaiset kreikkalaiset, roomalaiset ja egyptiläiset käyttivät mehiläisvahaa materiaalinaan maalatak-seen kuvia mm. puualustalle tai vaikkapa muumioiden kääreisiin.

Mehiläisvaha sulaa kuumennettaessa ja vahaa voidaan käyttää maalina. EncausticArt värejä on valmiina saatavilla 48 eri väriä, mutta myös lasten vanhat vahavärit sulattamalla saadaan omia värejä.  Itse olen tehnyt em. tavalla. Käytän vanhaa tavallista silitysrautaa ja paperiksi käy hyvin myös kalenterien valkoinen puoli, joka on riittävän kiiltävää eikä ime kuumaa vahaa sisäänsä.

Tekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia jos haluaa tehdä enemmän ja isompia. Tarjolla on lämpölevyjä, kuumakyniä ja - puhaltimia jne. Tule tutustustumaan ja keskustelemaan kun olen paikalla.

 

EncausticArt SILITYSRAUDALLA 02.08.-31.08.2019 Aulagalleriassa, Ratapihankatu 36, 20100 Turku, arkisin klo 9-15.

EncausticArt