MEDIATIEDOTE                                                                                                                                           24.10.2019

Asukkaiden näkemyksiä halutaan huomioida aiempaa monipuolisemmin Turun kaupunkiseudun liikenteen kehittämistyössä. Vastaamalla liikenneympäristökyselyyn voi voittaa Fölin kausikortin vuodeksi. 

LiikenneAninkainen

Kuva: Antti Vaalikivi

Ihmisten arkiliikkuminen ylittää kuntien rajat, joten kunnissa tehtävän liikennesuunnittelutyön lisäksi usean organisaation välinen seudullinen yhteistyö on tärkeää liikkumisen ja liikenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudun asukkailla on nyt mahdollisuus vastata liikenneympäristökyselyyn. Vastausten pohjalta asukkaiden asenteet ja liikkumistottumukset voidaan huomioida paremmin seudullisen liikennejärjestelmätyön tavoitteiden ja toimenpiteiden painotuksessa sekä vaikutuksia arvioitaessa.

Liikenneympäristökyselyllä selvitetään asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteiden merkitykseen ja tarpeellisuuteen. Tuloksista saadaan arvokasta pohjatietoa liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin seudulla.

Kestävien kulkutapojen edistäminen keskeinen tavoite Turun seudun liikennesuunnittelussa

Parhaillaan päivityksen alla olevan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää seudun asukkaiden edellytyksiä liikkua arjessaan yhä enemmän kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen kyydissä. Kaikkia liikenne- ja liikkumismuotoja huomioivaa liikennejärjestelmää suunnitellessa täytyy kuitenkin huomioida monenlaisia näkökohtia, eikä tavoitteiden välisiltä ristiriidoiltakaan voida välttyä:

”Liikennejärjestelmätyössä pohditaan koko seudun kannalta keskeisiä kehittämiskohteita, mikä tekee siitä tasapainoilua erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden välillä. Tavoitteet voivat olla usein ristiriitaisia keskenään: esimerkiksi raskaan liikenteen sujuvuuden kehittämisellä on usein positiivisia vaikutuksia myös henkilöautoilun sujuvuuteen. Se kuitenkin ruuhkauttaa keskusta-aluetta ja heikentää joukkoliikenteen edellytyksiä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään tavoitteiden painottamisessa.” kertoo Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela.

Liikenneympäristökysely tarjoaa ikkunan Turun kaupunkiseudun liikkumiskehitykseen

Turun kaupunkiseudun liikenneympäristökysely toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017. Kyselyyn vastasi yli 3500 asukasta ja se osoittautui toimivaksi keinoksi kerätä asukkaiden näkemyksiä liikenneolosuhteiden kehittämiseen. Kun kysely toistetaan säännöllisesti, karttuu vuosien varrella vertailukelpoista dataa alueen liikkumiskehityksestä.

Kysely on auki 30.11. asti osoitteessa valonia.fi/liikennekysely. Kyselyyn voivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 520 euron arvoinen Fölin kausikortti vuodeksi. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttavat kyselyn osana kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, jonka päätoteuttaja Suomessa on Turun kaupunki.

Lisätiedot

Noora Mäki-Arvela
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto

040 583 0717
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Marja Tommola
kestävän liikkumisen asiantuntija, VALONIA

040 832 8515
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

    VSL logo                     valonia                        civ eccentric logo full eu

 

21.10.2019

MAAKUNTAHALLITUS TUKEE MAAKUNTAKAAVASSA VALITUN RATALINJAUKSEN

MUKAISTA TUNNIN JUNAN SUUNNITELUA

Varsinais-Suomen maakuntahallitus tukee maakuntakaavassa valitun ratalinjauksen mukaista Tunnin junan
suunnittelua.

Turun ja Helsingin välin nopea raideyhteys, Tunnin juna, on maakunnan kärkihanke. Hankkeen hyödyt
varsinaissuomalaisille ovat merkittävät. Se tukee kestävää kasvua sekä työllisyyden että paikallistalouden
vahvistumisen näkökulmista. Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvyn vahvistamiseksi tarvitsemme Suomeen
pysyvästi korkeamman työllisyysasteen. Tunnin juna luo Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen
työssäkäyntialueen, jossa työpaikat ja osaajat kohtaavat. Lähes päästötön raideliikenne ja nopea, houkuttele-va
junayhteys ovat kestävä vaihtoehto yksityisautoilulle ja siten myös merkittävä ilmastoteko.

Ratalinjauksen taustalla on pitkäjänteinen, vuosia kestänyt prosessi. Radan linjausta haettiin maakuntakaa-vaan
lukuisia vaihtoehtoja ja vaikutuksia kartoittaneesta Espoo-Lohja-Salo oikoradan alustavasta yleissuunnittelusta
ja ympäristövaikutusten arvioinnista. Radan sijainti perustuu demokraattisesti tehtyihin lainvoimaisiin päätök-siin.
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntavaltuustojen hyväksymissä maakuntakaavoissa on päätetty
ratalinjaus, joka on tutkituista vaihtoehdoista paras, ympäristövaikutuksiltaan pienin, toteutuskelpoinen nopean
ratayhteyden vaihtoehto.

Kun maakuntavaltuustot päättivät uuden oikoradan sijainnista, niin samassa yhteydessä arvioitiin, että
rantaradan kehittäminen ei ole tavoiteltava kehittämissuunta. Rantaradan kehittämisestä ei ole saatavissa
samanlaisia hyötyjä kuin Espoo-Lohja-Salo oikoradasta. Rantarataa ei voida sen huonon vaaka- ja
pystygeometriansa takia kunnostaa nykyvaatimusten mukaiseksi nopeaksi radaksi. Nykyaikainen, nopean
liikenteen ratayhteys Karjaan kautta Saloon tarkoittaisi käytännössä kokonaan uuden, taajamat kiertävän,
kaksoisraiteellisen yhteyden rakentamista. Tällaista hanketta ei ole suunniteltu, eikä hankkeen kustannusar-viota
ole tiedossa.

Salon kaupungille ja sen asukkaille Tunnin juna on erittäin tärkeä tulevaisuutta rakentava hanke. Salon edun
mukaista on, että Tunnin juna kulkee kaupungin keskustan kautta. Tällä varmistetaan junan pysähtyminen
Salossa ja nopean junayhteyden hyödyt kaupungille sekä sen asukkaille. Uuden ratalinjan sijainti on aina
kompromissi, jossa erilaiset intressit on sovitettava yhteen. Tämä yhteensovitus tehdään käynnissä olevassa
radan yleissuunnittelussa. Suunnitteluun liittyvä vuorovaikutus maanomistajien ja muiden osallisten kanssa on
laissa määritelty. Suunnitteluratkaisuja mm. Lukkarinmäen osalta on haettava yhdessä osallisten kanssa.
Toisaalta ollaan suunnittelemassa ratalinjaa, jonka geometria ei salli jyrkkiä kaarroksia ja jonka elinkaari on
vähintään sata vuotta. Ja toisaalta jokaisen yksittäisen osallisen mielipide on tärkeä ja on pyrittävä yhteen
sovittamaan se muiden tavoitteiden kanssa.

Salon seudun maakuntakaavan laadinnan yhteydessä käytiin vuoropuhelua Museoviraston ja Varsinais-
Suomen maakuntamuseon kanssa ratalinjan ja kulttuuriperinnön yhteensovittamisesta Lukkarinmäessä. Ao.
viranomaiset eivät nähneet yhteensovittamiselle esteitä.

Nyt käynnissä oleva yleissuunnitelman laadinta on pitkäjänteisen vuosikymmeniä kestäneen suunnittelun
seuraava, toteutukseen tähtäävä vaihe. Yleissuunnitelmaa laaditaan voimassa oleviin, Varsinais-Suomen ja
Uudenmaan maakuntakaavojen demokraattisissa suunnittelu- ja päätösprosesseissa tehtyihin ratkaisuihin
perustuen. Yleissuunnitelmassa ratalinja tarkentuu, mutta sille ei enää tutkita vaihtoehtoja.

Olosuhteet ja käynnissä oleva suunnittelu eivät ole antaneet aihetta nykyisen oikoratalinjauksen muuttamiselle
ja käynnissä olevan suunnittelun pysäyttämiselle. Jos tahtoa linjauksen muuttamiselle löytyisi, edellyttäisi se
ratalain mukaisesti maakuntakaavan ja Salon yleiskaavan avaamista sekä voimassa olevien asemakaavojen
kumoamista. Maakuntavaltuuston tahtoa ja päätöstä edellyttävä uusi maakuntakaavan laadinta tarkoittaisi
selvitys-, käsittely- ja valituskierroksineen kolmesta kuuteen vuotta kestävää uutta suunnitteluprosessia.

 

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva

Varapuheenjohtaja Juuso Alatalo

Varapuheenjohtaja Jani Kurvinen

 

18.10.2019 klo 12.00

Varsinais-Suomen kansanedustajat jättivät talousarvioaloitteet Tunnin junan rakentamisen aloittamisesta ja Saaristomeren tilan parantamisesta

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on tänään jättänyt yhteisiä talousarvioaloitteita Tunnin junan rakentamisen aloittamisesta ja Saaristomeren tilan parantamisesta. Talousarvioaloitteet ovat maakunnan edunvalvonnan kärkitavoitteita.

Tunnin junan rakentamisen aloittamiseen ehdotetaan määrärahaa Espoon kaupunkiradan rakennustöiden käynnistämiseksi.

  • Hallitus on sitoutunut itse suurten raidehankkeiden edistämiseen. Tunnin junan ensimmäinen osakokonaisuus eli Espoon kaupunkirata on suunnittelultaan täysin valmis, joten sen rakentaminen pitää aloittaa viipymättä, kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo.
  • Tunnin juna ei ole alueellinen liikennehanke, sillä mahdollistetaan Etelä-Suomessa 1,5 miljoonan ihmisen liikkuminen yhtenäisen työssäkäyntialueen sisällä ja luodaan monille aito kannustin siirtyä yksityisautosta raiteille, Kanerva lisää.
  • EU jakaa jäsenmaille miljardeja euroja liikennehankkeiden tukia, mutta Suomi ei ole kyennyt tätä juurikaan hyödyntämään. Nyt kun rahaa ollaan taas jakamassa ja kun tulevan kauden alkuun osuvat suuret hakukierrokset, tulisi Suomella olla rakentamispäätös, jolla näitä tukia hyödynnetään, varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) huomauttaa.

Varsinais-Suomen kansanedustajat tekivät myös yhteisen aloitteen Saaristomeren tilan parantamisesta.

  • Maamme ainutlaatuinen rikkaus Saaristomeri on vakavasti sairas. Ravinnepäästöt ovat Itämeren suurimmat, mutta panokset tilan korjaamiseen yhä riittämättömät. Lounais-Suomen olosuhteet, kuten peltojen kaltevuus, kiihdyttävät ilmiötä, mutta mahdollistavat myös toimenpiteiden tehokkaan kohdistamisen Saaristomeren valuma-alueelle, Kanerva korostaa.

 

Talousarvioaloite Tunnin junan rakentamisen aloittamisesta

Talousarvioaloite Saaristomeren tilan parantamisesta

 

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva, puh. 050 511 3055

varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila, puh. 044 500 1982

MEDIATIEDOTE 4.10.2019 

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistiedote

Varsinais-Suomelle ilmastovastuujaosto edistämään maakunnan ilmastotyötä

Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Suomen ilmastovuosikertomuksen 2019 mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää nyt suunniteltujen päästövähennystoimien täysimääräistä käyttöönottoa ja myös lisätoimia tarvitaan. Varsinais-Suomeen on tämän haasteen edessä perustettu ilmastovastuujaosto, joka toimii neuvoa-antavana ja koordinoivana valmistelufoorumina maakunnan hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvissä asioissa.

Jaostossa ovat edustettuina kunnat, aluehallinnon organisaatiot, yritykset, etujärjestöt sekä koulutus- ja tutkimussektorit. Puheenjohtajana toimii Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Jaoston perustamisesta päätettiin toukokuussa, ja se kokoontui ensimmäisen kerran tänään 4.10.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii aluetason yhteistyötä

Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 % aikavälillä 2007-2015. Uusi päästölaskelma valmistuu vuoden lopussa. Päästövähennysten tulee olla aiempaa huomattavasti jyrkempiä seuraavien 15 vuoden aikana, jotta Varsinais-Suomi osaltaan saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen.

Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikilla tasoilla erittäin vaativa tehtävä, jossa voidaan onnistua vain kaikkien toimijatahojen yhteistyön ja sitoutumisen kautta. Jaoston tehtävänä onkin muun muassa edistää elinkeinoelämän, julkisen hallinnon sekä ilmastonmuutokseen liittyvän koulutus- ja tutkimustoiminnan välistä vuorovaikutusta

- Varsinais-Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali ja haluamme olla aktiivisesti edistämässä siihen tähtääviä ratkaisuja. Tämä on yhä vahvemmin myös elinvoimakysymys, sanoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Jaosto ohjaamaan ilmastopolitiikkaa ja löytämään käytännön ratkaisuja

Jaoston tarkastelun kohteena ovat energian tuotanto, liikennejärjestelmä, biotalous, kiertotalous ja maankäyttö. Ilmastokysymyksiä käsitellään myös koulutukseen, aluekehitykseen, yritysten kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyen.

- Lähdemme nyt työstämään Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaa 2030. Tavoitteena on laatia toimintaohjelma, joka hyväksytään laajasti ja jonka toteutukseen eri tahot sitoutuvat, korostaa jaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila.

Ilmastovastuujaosto on Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alainen ja siten osa maakuntaliiton toimintaa. Jaoston toiminta edistää osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Maakunnan ilmastotyön keskeinen taustahanke on Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE), jonka tehtävänä on toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja ilmastosuunnitelman tavoitteita aluetasolla vuosina 2018–2024. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ilmastovastuujaosto toimii hankkeen ohjausryhmänä.

Ajankohtaista tietoa Varsinais-Suomen ilmastotyöstä ja ilmastovastuujaoston toiminnasta löytyy osoitteesta: https://ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi/

Lisätiedot

Timo Metsä-Tokila, jaoston puheenjohtaja

elinkeinovastuualueen johtaja,

Varsinais-Suomen ELY-keskus

p. 0295 022 615

 

Riikka Leskinen, jaoston sihteeri

toimialapäällikkö, Valonia/Varsinais-Suomen liitto

p. 044 907 5995

 

Canemureetco 

 

Varsinaissuomalaiset toimijat saivat yli 35 miljoonaa euroa EU-rahoitusta vuonna 2018 alkaneisiin hankkeisiin, selviää tuoreesta Varsinais-Suomen liiton sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston tekemästä selvityksestä. EU-rahoituksen määrä myös kasvoi merkittävästi vuodesta 2017. Tuolloin rahoituksen määrä oli 22 miljoonaa euroa.   

EUrahoitusyhteenveto 2018

Lue koko tiedote

 

Lisätietoja:

Sonja Palhus, Varsinais-Suomen liitto, sonja.palhus[at]varsinais-suomi.fi, +358 40 5343 865  

Miia Paananen, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, +32 498 161 588 
miia.paananen[at]turku.fi