Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen – Viehkot taajamat -hanke

Viehkot taajamat on Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon maakuntien selvitys- ja kokeiluhanke, joka toteutetaan yhteistyössä pilottialueen kuntien kanssa 2018-2019 välisenä aikana. Ympäristöminis-teriö on myöntänyt hankkeeseen rahoituksen. Varsinais-Suomessa pilotteina ovat mukana Mynä-mäen ja Auran kunnat. Hankkeessa tarkastellaan niiden keskustaajamia ja etsitään välineitä elin-voimaisuuden edistämiseen ja uusiutumiseen kestävällä tavalla.

Hankkeessa on tutkittu rakennetun ympäristön historiaa ja tarinaa taajaman kehityksestä tähän päivään. Tutkija Paula Saarento Varsinais-Suomen maakuntamuseosta ja arkkitehti Anna-Liisa Nisu ovat kartoittaneet keskustojen historiallista luonnetta ja nykytilaa sekä selvittäneet, mitkä elementit, ominaispiirteet ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta.

Rakennettu ympäristö on erityisesti tapahtumapaikka. Toiminnalla onkin keskeinen rooli merkitysten syntymiselle. Hanke käynnistettiin syksyllä 2018 järjestämällä molemmissa taajamissa kävelytyöpajat, joiden tarkoituksena oli herätellä asukkaita miettimään mitkä paikat omassa elinympäristössä ovat merkityksellisiä.

Nyt on toisen asukastilaisuuden aika. Tilaisuudessa avataan teemoja, jotka ovat vaikuttaneet taajaman nykyiseen identiteettiin ja sitä millainen on taajaman tähänastinen kehitystarina. Mitkä ovat niitä asioita, jotka tekevät paikasta vetovoimaisen ja millaisia ovat asukkaiden ja toimijoiden kokemukset rakennetun ja rakentamattoman ympäristön viesteistä. Entä miten muutokset koetaan?

Kerätyn aineiston ja keskustelun pohjalta laaditaan mahdollisia toimenpidesuunnitelmia ja ehdotuksia kuntien ja maakunnan suunnittelutyön edistämiseksi. Työn sisältö, toimenpide-ehdotukset ja tulokset kootaan yhteenvetoraporttiin, ja ne esitellään hankkeeseen osallistuneille ja yleisölle.

Auran tilaisuus 3.4.2019
Mynämäen tilaisuus 4.4.2019

Tervetuloa keskustelemaan ja jatkamaan taajaman tarinaa!

 

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittävät, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa seuraavalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavatkin yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueen valmisteluryhmä kokoontuu 14.3. Lahdessa ja antaa kannanottonsa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen valmisteluun.

 Ohjelmakausi 2021 2027 kuvatausta2

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

 

Rakennerahastojen rahoituksella on Suomessa saatu EU-jäsenyyden aikana merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat erityisesti hyötyneet, mikä on koheesiopolitiikan periaatteiden mukaisesti tasoittanut kehityseroja maassa. Käytännössä alueet ovat saaneet jäsenyyden aikana miljardien eurojen alueellisen tulonsiirron.

Valmistautumista uuteen rakennerahastokauteen tehdään kahdella suuralueella: Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä sekä Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.

Painotusta alueiden potentiaaliin

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempaa painotusta alueiden potentiaaliin ja kasvuun, ja vähemmän rajoja ja esteitä aluekehittämiselle. On tärkeää huomioida alueiden väestö- ja aluerakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Aluerakenteen perustaksi ovat yhä selkeämmin nousemassa suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset nopeat liikenneyhteydet.

Tämähän loppupäätelmään tuli Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen teettämä selvitys, jossa suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä analysoitiin tilastoaineiston pohjalta. Selvityksen on laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Aineistosta käy ilmi, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on kuronut EU-vuosina merkittävästi kiinni Länsi- ja Etelä-Suomen aluetta absoluuttisen kilpailukyvyn tunnusluvuilla ja varsinkin keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella.

Suomen rahoituspotti nousemassa 100 miljoonalla eurolla

Koheesiopolitiikalla vahvistetaan EU:n jäsenmaiden ja niiden alueiden kilpailukykyä. Tulevalle ohjelmakaudelle Suomi on saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Rakennerahastovarojen jakamisesta päätetään kansallisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston käsittelyyn uuden ohjelmakauden sisältöjä ja periaatteita varojen jakamisesta. Valtioneuvoston hyväksymiskäsittelyn jälkeen ohjelmaehdotus toimitetaan EU:n komissiolle, joka tekee lopullisen hyväksymispäätöksen.

> Kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2017 kansalliseen valmisteluun (pdf)

> Timo Aron selvitys: Aluekehityksen kokonaiskuva, Tilastoanalyysi suuralueiden (NUTS2) kehityksestä (pdf)

Lisätietoja:

Ohjelmajohtaja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. / Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio, puh. 0400 418 029

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyvät selvästi maakunnan työllisyyskehityksessä.

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli Varsinais-Suomessa noin 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa vuonna 2008. Maakunnan työllisyysasteen trendikehitys ylittikin 72 % rajan viime kesän aikana.

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenisi Varsinais-Suomen työllisyysaste vuoden 2019 lopussa jo 75 prosentin rajaa, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi pitää kuitenkin turvata osaavan työvoiman saatavuus. Erityisesti Varsinais-Suomessa on tulossa pulaa diplomi-insinööreistä, sillä teknologiateollisuus arvioi, että lounaiseen Suomeen tarvitaan vuositasolla jopa noin 800–900 uutta diplomi-insinööriä 2020-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen sijoittuu vuosittain noin sata DI-tutkinnon suorittanutta, mikä on vain 4 % kaikista vuosittain valmistuvista diplomi-insinööreistä.

–DI-vajeen taustalla on diplomi-insinöörien koulutusurien ominaisuus, jossa opiskelijat sitoutuvat jo opintojensa alussa alueen yrityksiin ja sitä kautta työllistyvät koulutuspaikkakunnalle, muistuttaa tilastoasiantuntija Otto Kanervo Varsinais-Suomen liitosta.

Diplomi-insinöörien kysyntään Varsinais-Suomessa pyritään vastaamaan yhteistyöyliopisto FITechin avulla, jonka taustalla ovat kaikki merkittävät DI-koulutuksen tarjoajat Suomessa. Jos ennustettu kehitys toteutuu, ei senkään koulutustarjonta kuitenkaan riitä vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen, sillä verkostoyliopiston tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 400 uutta diplomi-insinööriä.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.
http://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2018/11/maakunnan-tila-syksy-2018.pdf

Lisätietoja ja katsauksen kuvat: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

maakunnan tila 2018

 

maakunnan tila 2018 2

 

maakunnan tila 2018 3

10.12.2018

Tämän vuoden Aurora-mitali myönnettiin maakunnalliselle rakennustutkijalle Eija Sunalle maakuntavaltuuston kokouksessa 10.12.

Eija Suna on tehnyt yli kolmen vuosikymmenen mittaisen uran vanhojen rakennusten ja niiden oikeaoppisen korjaamisen puolesta Varsinais-Suomessa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Aurora-mitali myönnetään ra-kennustutkimuksen ja rakennussuojelun edustajalle. Eijan aloittaessa työtään vanhoja rakennuksia pidettiin monin paikoin, sekä maalla että kaupungissa, kehityksen esteinä. Näiden asenteiden muuttumiseen, samoin kuin vanhan rakennuskannan säilymiseen, osana laajempaa maisemaa ja toisaalta yksittäisten rakennusten museaalisten yksityiskohtien huomioimiseen, on Suna vaikuttanut merkittävästi työllään.

-Pidän erittäin merkittävänä, että Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on päättänyt huomioida maakunnan hyväksi tehtynä kulttuuritekona maakuntamuseossa tehdyn kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön vaalimistyön. Kysehän on usein varsin kiistanalaisistakin asioista, erityisesti niihin liittyvien taloudellisten intressien vuoksi. Työ-urani aikana olen kuitenkin kokenut, että asenteet kulttuuriperinnön säilyttämiseen – sen kaikissa muodoissa – ovat jatkuvasti muuttuneet myönteisemmiksi. Rakennettu ympäristö ja siihen liittyvät arvot kiinnostavat tänä päivänä yhä useampia ihmisiä. Ympäristö, jossa aikaisempien sukupolvien elämä ja työ näkyvät, antaa nykyihmiselle turvallisuuden tunnetta. Jokainen voi tuntea kuuluvansa sukupolvien ketjuun, kun ympäristö koostuu monen ikäi-sestä rakennuskannasta ja monimuotoisesta kulttuuriympäristöstä, Suna toteaa.

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodes-ta 1977.

Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p.0405513120

 

Eija Suna

Uuden radan konkreettisista hyödyistä ja Tunnin junan laajasta kannatuksesta kerrotaan Enemmän kaikille -konseptin avulla. Kampanjan avulla pyritään osaltaan edistämään Tunnin junan toteuttamisen kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan.

Julia Thuren 1600x757

Turun ja Helsingin välistä nopeaa ratayhteyttä ajava Tunnin juna -kampanja on käynnistynyt. Kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa, digitaalisilla mainospinnoilla ja printtimediassa aktiivisesti seuraavan kahden viikon ajan. Kokonaisuudessaan #Tunninjuna-kampanja jatkuu pitkälle ensi kevääseen.

Kampanjassa kiteytetään Tunnin junan konkreettiset hyödyt: matka-aikojen lyheneminen tarkoittaa, että kaikkien radanvarren kaupunkien tarjonta työpaikoista kulttuuriin on vähän lähempänä ja vaivattomammin tavoitettavissa — se tarkoittaa enemmän kaupunkia jokaiselle ja enemmän syitä lähteä ja liikkua.

"Tunnin juna etenee hienolla tavalla. Suunnittelua tehdään laajalla rintamalla. Radan varren toimijat edistävät hanketta yhdessä. Rahoitusmalleja pohditaan. Ja nyt käynnistyvä kampanja tekee hankkeesta entistä näkyvämmän tuoden mukanaan uuden joukon radan puolestapuhujia", iloitsee Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Tunnin junan puolesta ottavat kantaa myös monet tunnetut suomalaiset. Kampanjan puolestapuhujiksi ovat jo lähteneet muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, toimittaja ja kirjailija Julia Thurén, paraolympiamitalisti ja ratakelaaja Henry Manni, kaikkien aikojen menestynein suomalainen kilpauimari Jani Sievinen sekä Konecranes Oy:n toimitusjohtaja Panu Routila. Kampanja kutsuu kaikki Tunnin junaa kannattavat mukaan keskustelemaan aiheesta tunnisteella #Tunninjuna.

”Tunnin juna tekisi junamatkailusta aivan selvästi autoilua miellyttävämmän tavan liikkua Turku-Helsinki-väliä. Nyt esitetään paljon lupauksia ilmaston puolesta, hienoa, jos jotain niistä myös pidetään.”, Julia Thurén vetoaa.

Kampanjan taustalla ovat Turku, Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi ja Espoo sekä Varsinais-Suomen liitto ja Uudenmaan liitto.

Lisätietoja:

http://www.tunninjuna.fi/

https://twitter.com/TunninJuna

Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen,  p. +358 (0)40 583 6950

Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Sitä varten rakennetaan uusi oikorata, joka kulkee Salosta suoraan Lohjan kautta Espooseen.