TUE LÄHIPIIRIÄSI DIGIARJEN KESKELLÄ

Kirjoittanut torstai, 15 huhtikuu 2021 15:41

Digitaalisten laitteiden ja palveluiden kaikenlainen käyttö on kasvanut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Onneksi nyky-yhteiskunta tarjoaa hyvät valmiudet asioiden hoitamiseen digitaalisesti. Tämän ansiosta niin sanottu digiloikka pystyttiin monelta osin toteuttamaan ja digiarkeen siirryttiin niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Jotkut meistä tarvitsevat kuitenkin tukea pysyäkseen digikelkassa mukana ja siksi onkin tärkeää että digitukea on riittävästi tarjolla.

Vauhdilla digiarkeen

Vauhdikas digiloikka on asettanut monet suomalaiset uuden arjen eteen, jossa asioita suositellaan tekemään pääasiassa sähköisten välineiden kautta. Liittyi asia sitten töihin, harrastuksiin, viranomaisasiointiin, ruokaostoksiin tai ihan vain läheisen tapaamiseen, se hoidetaan entistä useammin sähköisesti. Nyt kun kasvokkain kohtaamisia tulisi välttää, täytyy meidän mukautua uuteen digiyhteiskuntaan.

On tärkeää huomioida, että entistä digitaalisempi arki vaatii totuttelua ja opettelua. Tämä koskee meitä kaikkia, niin niitä, jotka ovat jo ennestään hyödyntäneet sähköisiä palveluja kuin myös niitä, jotka ennen digiloikkaa ovat käyttäneet digitaalisia palveluja ja laitteita vähemmän. Joku on ehkä ostanut uuden laitteen, jota ei ole tottunut käyttämään, toinen on joutunut asioimaan tiskiasioinnin sijaan sähköisesti. Oman enemmän tai vähemmän sujuvan digiarjen keskellä on hyvä muistaa, että kuka tahansa meistä voi eri syistä johtuen tarvita tukea digiarkeensa.

Monet toimijat ovat pystyneet järjestämään digitukea hienosti rajoituksista huolimatta, esimerkiksi etätuen avulla. Kyselytutkimusten perusteella digitukea haetaan kuitenkin ensisijaisesti omasta lähipiiristä. Siksi voisimmekin jokainen miettiä, löytyykö omasta lähipiiristämme mahdollisia tuen tarvitsijoita.

Tee digitarkastus

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke haastaa jokaisen lukijan pohtimaan, onko omassa lähipiirissä joku tukea tarvitseva. Tee siis oman lähipiirisi osalta digitarkastus. Digituen tarvitsija voi olla kuka tahansa, se voi olla oma lapsesi, sisaruksesi, vanhempasi, isovanhempasi, puolisosi tai ystäväsi.

Itse olen esimerkiksi viimeisen puolen vuoden aikana auttanut vanhempiani TV-mediatoistimen asentamisessa ja käyttöönotossa, älypuhelimen, sähköpostin ja Teamsin käyttämisessä sekä verkkokauppatilausten ja käyttöjärjestelmäpäivitysten tekemisessä. Hiljattain sain itse tukea puolisoltani uuden älypuhelimen käyttöönotossa ja vanhojen tiedostojen siirtämisessä uuteen. On hienoa, kun voi auttaa ja opastaa omaa lähipiiriään. Auttamisesta tulee itselle hyvä mieli ja samalla tulee helpottaneeksi läheistensä arkea.

Jos joku läheisesi on ostanut hiljattain uuden digilaitteen, tarjoa hänelle sen käyttöön apua. Jos jollakin lähipiiristäsi ei löydy digilaitteita tai digin käyttö ei ole ollut aikaisemmin tarpeen, kysy onko joku asia, jossa tukea voisi tarvita. Tarve voi olla vaikka ihan vain arkiseen videopuheluiden tai ruokatilausten tekemiseen. Näihin kaikkiin sopii esimerkiksi SeniorSurfin laatima ”Lupaan opastaa sinua” -lahjakortti (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Pidetään yhdessä huoli siitä, että omassa lähipiirissä on digi hallussa. Me kaikki voimme auttaa toisiamme ja jakaa omaa osaamistamme pieniltäkin tuntuvissa asioissa. Helpotetaan yhdessä muiden arkea ja varmistetaan, ettei kukaan jää digin ulkopuolelle!

 

Sain tasan kuusi kuukautta sitten puhelun, joka muutti näiden kuluneiden kuukausien osalta työ- ja vapaa-ajan kalenterini totaalisesti. Nesteen jalostamon alasajon seurauksena elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi Panu Routilaa sekä allekirjoittanutta selvityshenkilötyöhön. Oli kuusi kuukautta aika löytää kyseiselle jalostamon alueelle uusi teollinen tulevaisuus, joka pitkässä juoksussa toisi takaisin menetetyt työpaikat ja verotulot.

Syyskuun lopusta jouluun kävimme joka ikinen päivä selvitystyötä Routilan kanssa läpi. Konsepti, hankeaihiot ja niiden takana olevat yritykset hahmottuivat vuoden vaihteen jälkeen. Työn viimeiset viikot keskityimme selvitystyön jälkeiseen aikaan. Työlle on oltava jatkaja ja resurssit, kun selvitystyö osaltamme päättyy. Jatkon osalta näyttääkin hyvältä. Valtioneuvosto osoitti merkittävän määrärahan rakennemuutostilanteen hoitoon. Tämän lisäksi Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat vahvasti mukana. Samoin Neste Oyj ja Fortum Oyj ovat merkittävillä panostuksilla mukana jatkotyössä.

Tapasimme selvitystyön puitteissa pääasiassa Teams:in välityksellä lähes kaksisataa henkilöä, noin 90 yritystä ja useita viranomaistahoja. Nämä keskustelut osoittivat, että kyseessä on erityislaatuinen alue, ja uuden modernin teollisuuden toteuttaminen juuri sinne kiinnostaa useita toimijoita.

Ministeri Lintilälle luovutetussa työssä arvioimme, että alueelle on mahdollista muodostaa bio- ja kiertotalouden keskittymä kokoamalla yhteen alan toimijoita ja muodostamalla vahva ekosysteemi. Selvitystyössä nousi esille seuraavat jatkotyöstettävät teemat: puhdas vety, erilaiset biojalostamot, kuivanmaan kalankasvatus sekä teollisuuden purku- ja puhdistustyöt. Näiden teemojen taustalla on kymmenkunta yritystä, jotka ovat halukkaita jatkokehittämään hankkeitaan.

Selvitystyön osana laadittiin erillinen selvitys maakunnan biomassojen potentiaalista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Mielenkiintoista luettavaa tämäkin.

Henkilökohtaisella tasolla selvitystyö oli erityisen antoisa. Oma lisäarvoni työhön tuli viranomaistahojen tuntemuksen kautta. Keskustelut lukuisten yritysten kanssa uudesta teollisesta toiminnasta ja siihen liittyvistä reunaehdoista oli todella avartava kokemus. Kuntayhtymän virkamiehenä liian harvoin tehdään näin konkreetista työtä suoraan yritysten kanssa. Olen tästä kokemuksesta hyvin kiitollinen.

Nesteen jalostamon alueelle tulevan uuden teollisuuden pitää työllistää ja tuoda verotuloja. Selvitystyömme on osoittanut, että tähän on edellytykset. Pitää vaan olla kärsivällinen ja jatkaa työtä uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseksi!

 

Selvityshenkilön raportti: Naantalin seudun teollinen tulevaisuus pdf 2.1MB

Lounais-Suomen keskeiset biomassapohjaiset materiaalivirrat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet 2121

 

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta julkaistiin helmikuun alussa. Ilmastotiekarttaan priorisoitujen alueella toteutettavien sekä valtakunnallisten toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa Varsinais-Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa on nyt mukana energia-, liikenne- ja maataloussektorit ja sitä täydennetään muiden sektorien toimenpiteillä jo kuluvan vuoden aikana.

Mikä sitten on ilmastotiekartan merkitys? Mihin sillä vaikutetaan? Tähän on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin on tietysti tärkeä ymmärtää, minkälaisia toimia tarvitaan, jotta Varsinais-Suomi voi alueella tuotettujen päästöjen osalta saavuttaa hiilineutraaliuden ja kantaa kortensa kekoon yhteisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Toinen, herkemmin unohtuva näkökulma on se, minkälaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia meillä tehdyt toimenpiteet saavat aikaan muualla. Millaista uutta teknologiaa meillä kehitetään tai millaisia uusia käytäntöjä tai tutkimustietoa meidän toimestamme syntyy? Kunnianhimoinen alueellinen ilmastopolitiikka voi edesauttaa uusien kasvuyritysten kehittymistä ja varsinaissuomalaiset yritykset voivat saada jalansijaa, kun kaupungit ympäri maailmaa ratkaisevat uusiutuvan energian, vesienhallinnan tai energiatehokkuuden haasteita.

Kysyntä vähähiilisen yhteiskunnan rakennuspalikoille kasvaa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Kiinan hiilineutraaliustavoitteen voi odottaa synnyttävän kysyntäaallon puhtaille teknologioille ja ratkaisuille. Tällaisen mahdollisuuden  edessä ei kannata tyytyä pohtimaan vain maakuntarajojen sisäpuolella syntyviä vaikutuksia. Kun paikallisella tasolla otamme rohkeasti käyttöön uutta energiateknologiaa, liikkumiseen kytkeytyviä digitaalisia ratkaisuja tai uudenlaisia materiaaleja, vahvistamme samalla yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.  Käynnistyvä EU:n rahoituskausi voi tuoda uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen paitsi rahoitusta, myös verkostoja ja kumppanuuksia kirittämään muutosta ja yritysten tarjoomaa.

Todellisuudessa vielä on kuitenkin matkaa siihen, että olisimme alueen toimilla aktiivisesti ratkaisijan roolissa. Vaikka tiedämme, että esimerkiksi rakentamisesta ja rakennuksista aiheutuvia päästöjä on mahdollista vähentää hiilineutraaliustavoitteen edellyttämällä tavalla, ei muutos ole vielä käynnistynyt riittävällä voimalla. Päästövähennysten toteutuminen edellyttää konkreettisia päätöksiä jokaisen yksittäisen hankkeen kohdalla. Samalla jokainen rakennus- tai infrahanke on myös mahdollisuus kehittää uutta ja saada uusille teknologioille jalansijaa. Ratkaisijaksi ei ryhdytä ilman konkreettisia tekoja.

Monet kunnat ovat jo tarttuneet ilmastohaasteeseen ja pohtivat keskeisimpiä askeleita, uusia avauksia ja tarvittavia yhteistyökumppaneita. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää myös siksi, että yritykset voivat ennakoida omia ratkaisujaan esimerkiksi energiakysymysten osalta. Ilmastonmuutos on haasteena yhteinen ja siksi kuntien välisen vertailun sijaan kannattaa ymmärtää erilaisten kuntien mahdollisuuksia. Päästöjä on vähennettävä voimakkaimmin siellä, missä päästöjä syntyy, mutta pienuuden taakse ei pidä myöskään piiloutua – vaikka oma osuus päästöistä on vähäinen, voi vaikutus olla suuri, kun tarttuu puhtaiden teknologioiden tuomiin uusiin kasvumahdollisuuksiin ja modernien palveluiden kehittämiseen.

Suomalaiset yritykset ovat jo nyt pärjänneet hyvin kansainvälisissä vastuullisuusarvioinneissa. Energiaratkaisuiden myötä monien yritysten hiilijalanjälki on pudotettavissa jopa murto-osaan nykyisestä. Tämä todettiin hiljattain esimerkiksi Laitilassa, jossa kaupungin tuella laadittiin yritysten energialaskelmia. Ratkaisut edellyttävät määrätietoista yhteistyötä alueen veturiyritysten ja kuntien välillä, jotta myös alihankintaketjun yritykset voivat onnistua. Esimerkiksi biokaasusta ovat monet yritykset kiinnostuneita, mutta tarkoituksenmukaisten laitosratkaisujen aikaansaaminen on edelleen turhan hidasta.

Olemme viime vuosien aikana onnistuneet saamaan yhä vankemman ymmärryksen siitä, missä ilmastopäästöjen osalta Varsinais-Suomessa mennään ja mihin meidän tulisi seuraavaksi suunnata. Uudenlaisia kehittämisen kumppanuuksia rakennetaan, jotta kansainvälisiin mahdollisuuksiin kyettäisiin tarttumaan voimakkaammin. Tästä hyvänä uutena esimerkkinä on meriklusterin hiilineutraaliuteen tähtäävä yhteistyö.

Tiekarttatyö jatkuu, ja tarkoituksena onkin vuosittain tarkistaa, että suunta on oikea. Paljon on vielä myös avoimia kysymyksiä. Erityisen vaikeaa on hahmottaa, millaisia kerrannaisvaikutuksia muuttuneella ilmastolla on esimerkiksi luonnon kantokyvylle ja sitä kautta myös eri elinkeinoille. Edelleen on tarpeen ymmärtää erilaisia alueita ja mahdollisia esteitä, joita aktiivisesti voidaan ryhtyä purkamaan. Visiona kuitenkin on, että vuonna 2035 Varsinais-Suomi on elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.

NAPPAA ARVOISTA KIINNI MUUTOSMYRSKYISSÄ

Kirjoittanut torstai, 11 maaliskuu 2021 08:46

Muutoksia, epävarmuutta, pelkoakin – kaikkea tätä on viime aikoina piisannut ihan riittämiin. Monet tutut ja totutut asiat eivät enää päde tai ole sallittuja ja monella meistä on varmasti sellainen olo, että on pakko löytää jotain pysyvää, jotain mistä pitää kiinni.

Minulle tämä on tarkoittanut pohdintaa siitä, mikä minun valintojani johtaa ja minkälaiset arvot ovat minulle tärkeimpiä. Oletko sinä koskaan pysähtynyt arvojen äärelle? Arvojen avullahan me tunnistamme, missä elämämme merkitykselliset asiat ovat ja mikä on meille arvokasta. Olen vieläkin hiukan solmussa oman sanoittamisen kanssa, mutta jotain olen oppinut ja hyväksynyt.

Arvot ovat kuin jokaisen oma eettinen navigaattori. Luin tuon jostain, en keksinyt itse. Omien arvojen tunnistaminen auttaa rakentamaan elämästä sellaista kuin haluaa: tavoittelemaan itselle sopivaa työtä, vaalimaan hyvinvointia tukevia ihmissuhteita ja keskittymään siihen, mikä itselle oikeasti on tärkeää. Ilman arvoja häly ja häiriötekijät ympärillämme saavat meidät pauloihinsa ja mahdollisesti väärille urille. Ehkä jonkun asian menetykseen suhtautuu voimakkaammin kuin se omiin arvoihin peilattuna ansaitsisikaan – mutta niin vain tekee, tottumuksesta. Ehkä selviän ilman ulkomaanmatkaa.

Henkilökohtaisten arvojen lisäksi meillä voi olla jaettuja arvoja, niin työyhteisössä kuin laajemminkin. Meidän työpaikallamme on rakennettu Varsinais-Suomen uutta maakuntastrategiaa jo noin puoli vuotta – toivon, että olet ollut mukana tai vähintään kuullut asiasta. Tämä työ on monipuolinen, moniulotteinen ja haastava. Valehtelisin, jos väittäisin, että prosessi on selvä ja tiedän varmaksi, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Mutta kaiken epävarmuuden keskellä minusta tuntuu, että työhön osallistuneita kannattelee jokin yhteinen, vielä lopullista nimeään odottava tekijä: yhteinen arvopohja. Siihen liittyy uudistuminen, rohkeus, kuunteleminen ja kunnioitus.

Strategiatyöhön osallistui talvikuukausina kanssamme noin 120 henkilöä. On varmasti ollut yksi työurani sykähdyttävämpiä kokemuksia seurata, miten työ on edennyt tuntikausien pohdintojen sekä aktiivisen osallistumisen, yhteistyön ja keskustelun kautta. Olemme nyt työssä loppumetreillä visioiden, tavoitteiden ja arvojen muodostamisessa ja seuraavaksi hyppäämme toimenpiteiden kimppuun. Meidän valmistelutiimimme tekee kovasti töitä, jotta saamme yhdessä valmiiksi jotain, johon sekä te että me voimme sitoutua ja josta voimme yhdessä olla ylpeitä.

Arvot kertovat kuka minä ja me yhdessä olemme. Arvoja ei voi keksiä eikä valita sen mukaan, mikä näyttää hyvältä, mikä toimisi kilpailuetuna, saattaisi kaverin tai naapurin huonoon valoon, tai olisi jotenkin kohahduttavaa. Tiedän tämän, koska olen aikaisemmin itse hyljeksinyt joitakin minulle tärkeitä arvoja siksi, että ne eivät sopineet kuvaan, joka minulla oli ”oikeanlaisesta elämästä” – onneksi havahduin asiaan! Myös Varsinais-Suomen arvot kumpuavat jostain meille ominaisesta, eikä niihin ole muilla sanomista.

Olkoon sinun arvosi mikä vain, se muuttuu valtavaksi voimavaraksi, kun sen löydät ja sen hyväksyt. Näin uskon, että meille käy myös maakuntastrategian valmistelussa, kun rakennamme yhteistä ymmärrystä tulevaisuudestamme. Erityisesti vaikeina aikoina ja surun keskellä arvot ovat se langanpää, johon voit tarttua, kun kaikki muu ympärillä tuntuu horjuvan. Ja arvojen kannattelemana me myös rakennamme yhdessä uutta kasvua ja intoa, kaikkien koettelemusten jälkeen.

Noin vuosi sitten aloitimme uuden Central Baltic -ohjelman ohjelmakauden suunnittelun. Nyt monien kokousten, dokumenttien valmistelun ja uudelleenmuokkausten sekä työpajojen jälkeen maaliviiva näkyy melkein horisontissa. Ohjelman sisältö on viimeistelyä ja yksityiskohtien viilausta vaille valmis. Jäljellä on vielä käynnissä oleva julkinen kuuleminen, kansalliset hyväksymisprosessit ja tietenkin pari virallista kokousta.

Ensimmäinen ohjelmanvalmisteluun liittyvä kokous maaliskuussa jäsenvaltioiden edustajien kanssa pidettiin kasvotusten. Mutta kokouksessa ei enää kätelty, muistettiin yskiä hihaan ja pestiin käsiä ja pumpattiin käsidesiä. Mietittiin, miten mahtaa uuden taudin kanssa käydä, onko se kuinka paha ja voiko seuraavaa kokousta pitää kasvotusten. Ei mennyt kuin pari päivää kokouksesta, kun tuli etätyömääräys ja kaikki kokoukset piti peruuttaa ja suunnitelmia muuttaa.

Ohjelmanvalmistelutyön kannalta pandemia tarkoitti sitä, että täytyi sopeutua uuteen tapaan tehdä töitä. Eli työskentelyyn verkossa. Huolestuneena mietittiin, miten onnistuisi päätösten teko ja keskustelu sähköisissä kokouksissa. Isoin kysymys oli, miten käy rajat ylittävän yhteistyön, kun ei voida ylittää rajoja ja tavata. Elättelimme jopa toivoa, että kesällä tai viimeistään syksyllä voitaisiin pitää kokous ihan livenä. Se osoittautuikin liian optimistiseksi ajatukseksi. Mutta kävi niin kuin aina pakon edessä, sopeuduttiin tilanteeseen. Samalla huomattiin, että tämäkin tapa toimii, vieläpä oikein hyvin.

Pieni ihme tapahtui kuitenkin loppukesästä ja pystyimme järjestämään temaattiset työpajat tavalliseen tapaan siten, että ihmiset voivat tavata toisensa. Melkein jokaisessa jäsenmaassa ja Ahvenanmaalla järjestettiin työpajat tällä tavalla. Ainoastaan Ruotsissa järjestettiin verkkotapahtuma huonon tautitilanteen takia. Ilmoittautuneiden määrää täytyi tietenkin pitää tiukasti silmällä ja huolehtia, että tilaa on riittävästi ja että tilaisuus voidaan järjestää määräysten mukaisesti.

Jokaisessa tapahtumassa osanottajien viesti oli yksimielinen: hienoa, että oli mahdollista tavata kasvotusten. Vaikka verkkotapaamisiin kaikki olivat jo tottuneet, ei se korvaa silmätysten tapahtuvaa kanssakäymistä. Tapahtumissa kuuluikin reipas puheensorina, käyntikortteja vaihdeltiin ja tulevia yhteistyökuvioita solmittiin. Vaihdettiin kuulumisia ja tehtiin uusia tuttavuuksia tavalla, mikä ei ole verkkotapaamisissa mahdollista.

Parhaillaan ohjelmanvalmisteluprosessissa on käynnissä julkinen kuuleminen. Tällä kertaa ei ollut puhettakaan, että siihen liittyvät tapahtumat olisi voitu järjestää livenä. Jokaisessa jäsenvaltiossa ja Ahvenanmaalla tautitilanne on mennyt jälleen pahemmaksi. Webinaarien järjestämisestä on nyt paljon kokemusta, joten tilaisuuksien toteuttaminen meni jo rutiinilla. Suomen, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Viron webinaarit sujuivat hienosti ja yli 200 ihmistä on ollut virtuaalisesti paikalla kuulemassa ensi kertaa ohjelman sisällöstä.

Julkisen kuulemisen aikana valmisteluprosessin tärkein työ siirtyy sidosryhmillemme. Toivomme, että jokainen webinaariin osallistunut ja ohjelmasta kiinnostunut käy täyttämässä kyselymme, joka löytyy nettisivuiltamme. Tarvitsemme palautetta, että voimme tehdä ohjelmasta vieläkin paremman, ja että se varmasti vastaa Central Baltic alueen tarpeita. Kysely ja tarvittavat oheismateriaalit löytyvät nettisivuiltamme, tietenkin sähköisessä muodossa.

www.centralbaltic.eu

Linkki kyselyyn: Microsoft Forms