Varsinais-Suomella on erittäin vahva sekä osaamisen että yrittäjyyden perusta, hyvä me! Tästä kertovat laaja  ja monitasoinen koulutuksen tarjonta, alueen korkea osaaminen sekä näihin kytkeytyvä korkean teknologian yrityskenttä. Esimerkiksi vahvistuva tekniikan koulutus- ja osaamistarjonta luo lisämahdollisuuksia niin olemassa olevalle kuin myös uudelle yritystoiminnalle. Toisaalta olemme edelleen hyvin riippuvaisia muutaman päätoimialan kansainvälisestä kehityksestä, minkä takia olisikin ensiarvoisen tärkeää kehittää niin pk-yrityssektoria kuin aivan erityisesti pien- ja mikroyrittäjien toimintaedellytyksiä. Maakunnan palvelurakenne on sinänsä varsin monipuolinen ja lisäksi alueen ympäristö tarjoaa houkuttelevan ympäristön niin asukkaille kuin yrittäjillekin. Asioita voidaan kuitenkin tehdä vieläkin paremmin ja tähän olemme alueella tarttuneet. Sitran Osaamisen aika prosessi on osoittanut selvän tarpeen pien- ja mikroyrittäjien osaamis- ja palvelutarpeen kehittämiseksi.

Sitran Osaamisen aika -hankkeen alueelliset prosessit ovat käynnissä eri puolilla Suomea. Osaamisen aika- konsepti perustuu jatkuvan oppimisen ekosysteemin kehittämiselle siten, että alueen keskeiset oppilaitokset, yrittäjät ja viranomaiset yhdessä tuottavat ratkaisuja erityisesti oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämiseksi. Sitran fasilitoima prosessi tähtää alueellisten osaamisen ekosysteemien kehittämiseen alueen omista lähtökohdista käsin.  Käytännössä työtä tehdään kolmessa eri tilannekuvafoorumissa. Käytännön työ on koostunut mm. laajan yrityskyselyn tulosten analysoinnista, alueellisen SWOT-analyysin laadinnasta ja ratkaisuhakuisesta pienryhmätyöskentelystä. Varsinais-Suomessa tilannekuvafoorumien ajankohdat ovat 13.4., 6.5. ja 27.5.2021. Tämän lisäksi maakunta on saanut liikkeelle kaksi erillistä Sitra Lab -tiimiä, jotka tulevat käytännössä hakemaan ratkaisumalleja todettuihin pullonkauloihin. Molemmissa tiimeissä on kuusi henkilöä periaatteella 2+2+2 siten, että sekä oppilaitokset, yrittäjät että myös julkinen sektori on edustettuna näissä. Sitra-prosessin osana ja tukena toimii koko ajan myös alueellinen suunnitteluryhmä.

Tilannekuvafoorumeissa tehdyssä vahvuuksien ja heikkouksien tarkastelussa todettiin, että olemme siirtymässä vaiheittain pandemian akuutin vaiheen jälkeiseen aikaan tilanteessa, jossa maakunnalla on vahva, monipuolinen- ja tasoinen koulutustarjonta ja vahva osaamispohja mm. alueen teknologia-alojen muodossa sekä vahva opiskelijapotentiaali. Maakunta asemoituu osana ns. kasvukolmiota (Tku-Tre-Hki) ja on logistisesti edullisessa asemassa. Alueen palvelurakenne, luontoarvot (mm. saaristo, kansallispuistot) muodostavat vetovoimanäkökulmasta hyvän lisätekijän. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet, kohtaanto-ongelmat, oppilaitosten ja yrittäjien yhteistyön puutteet ja TKI-toimintaan sekä ennen kaikkea pienyrittäjyyden edistämiseen ja kehittämiseen liittyvät haasteet muodostavat ehkä keskeisimmät tunnistetut ongelmat.

Osaamisen aika -prosessi jatkuu Varsinais-Suomen osalta vielä yhdellä työpajalla 27.5., katso ohjelma täältä. Lisäksi työtä jatkaa alueen toimijoista kootut kaksi aktiivista Sitra Lab -tiimiä vuoden 2021 loppusyksyyn asti. Tiimit keskittyvät oppilaitosten ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittämiseen ja esittävät todennäköisesti konkreettisia toimia kokeilevien pilottien muodossa. Näistä kuultaneen lisää viimeistään loppuvuodesta.

Suomessa on noin sata tuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa taas 1970–1990-luvuilla. Kerrostaloja rakennettiin eniten 1970-luvulla silloiseen kasvaneeseen asuntotarpeeseen niin kaupunkien lähiöissä, kuntataajamissa kuin haja-asutusalueilla.  Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu. Taloyhtiöihin kohdistuukin siis paljon ajankohtaisia tai jopa kiireellisiä korjaustarpeita. Tilannetta mutkistaa se, että juuri tämän aikakauden talojen asuntoja on suhteellisesti eniten tyhjillään, etenkin muuttotappiosta kärsivillä alueilla.

Lämmitys- ja sähköenergian hinta on noussut pitkällä aikavälillä, ja taloyhtiössä hallitus ja muut asukkaat kiinnittävätkin usein huomionsa lisääntyneisiin kustannuksiin. Jos taloyhtiössä huomio keskittyy energian hinnan ja kustannusten nousuun, jää helposti huomiotta, että myös energiankulutus on yleensä vähitellen kasvanut. Hyvin hoidettu ja huollettu yhtiö on sellainen, jossa myös energiakulutus on hallinnassa ja siten myös laitteiden käyttöikä pitenee. Myös tulevat korjaustarpeet osataan ennakoida ajoissa.

Suomalaisten hiilijalanjäljestä noin viidennes syntyy asumisesta, pääosin lämmittämisestä. Lämmitysratkaisut ja energiaremontit ovat siksi keskeisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan vanhojen rakennusten energiaremonteilla ja luvanvaraisten korjausten yhteydessä vaaditaankin myös rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Suomen ympäristökeskuksen raportissa Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa (PDF) kerrotaan, että olemassa olevien asuinkerrostalojen energiatehokkuutta pitäisi parantaa vuosittain noin 20 prosenttia kymmenen vuoden aikana, jotta päästöt vähenisivät ilmastotavoitteiden mukaisiksi.

Jos taloyhtiöllä ei ole pitkän tähtäimen suunnitelmia, tavoitteista puhumattakaan, hyvä keino selvittää lähtötilannetta on teettää taloyhtiön energiatarkastus (Motiva). Se on kevyt ja edullinen toimintamalli, jota on pilotoitu kevään 2021 aikana ympäri Suomea. Taloyhtiön energiatarkastus perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistöllä suorittamaan kiinteistökierrokseen, mittauksiin, toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan pohjalta. Taloyhtiölle annetaan raportti havainnoista sekä ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Raportti antaa käsityksen lähtötilanteesta ja sen pohjalta on helpompi lähteä tekemään lisäselvityksiä tulevien korjausten suunnittelua.

Aalto-yliopistossa tutkittiin vuonna 2018, miten taloyhtiössä voidaan teettää hyvä energiaremontti. Tuloksena oli, että hallitusten ja isännöinnin on hankalaa löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa energiatehokkuudesta. Olemassa oleva tieto on hajallaan eri paikoissa ja vaihtoehtoja on paljon. Myös osaavien energiakonsulttien löytäminen oikea-aikaisten korjaustoimien suunnitteluun ja toteutukseen on vaikeaa.

Suomalainen ei usko, ennen kuin näkee ja sama skeptisyys on vallalla myös taloyhtiötasolla. Uusia ratkaisuja ei uskalleta harkita, koska niiden toimivuudesta ei ole tarpeeksi tietoa saatavilla. Taloyhtiöissä kaivataan esimerkkejä vastaavien talojen remonttien onnistumisista ja haasteista. Vertaistuelle on tarvetta. Esimerkkejä, vertaistukea ja keskusteluseuraa voi saada taloyhtiöfoorumitoiminnasta, jota alueelliset energianeuvojat ovat pyrkineet käynnistämään maakunnissa. Taloyhtiöfoorumeissa hallitusten jäsenet verkostoituvat ja ratkovat yhdessä esimerkiksi energiankulutukseen ja remontteihin liittyviä haasteita. Parhaassa tapauksessa toimiva foorumi auttaa ymmärtämään, ettei energiaremontti välttämättä olekaan niin hankala toteuttaa.

Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Kaikkia remontteja ei kannata tehdä samanaikaisesti – pitkäjänteinen työ auttaa pitämään kustannukset kohtuullisina ja edellisten toimien säästöillä voi rahoittaa seuraavaa hanketta. Näin vältytään siltä, että vastikkeisiin tulee suuria korotuspaineita. Pääasia on, että korjauksiin varaudutaan ja niitä suunnitellaan hätiköimättä. Hyvän korjaustavan mukaisessa talossa korjaukset tehdään, ennen kuin vahinkoja ja sitä kautta korkeampia kustannuksia ehtii syntyä. Energiatehokkuuden parantamisen ja muiden korjausremonttien myötä myös asumismukavuus paranee. Sitä on vaikea rahassa laskea.

Kevään 2021 ajan käynnissä olleen valtakunnallisen taloyhtiökampanjan aikana on järjestetty taloyhtiöille webinaareja, pilotoitu energiatarkastuksia ja käynnistetty taloyhtiöfoorumitoimintaa. Käynnistettyä toimintaa jatketaan ja syksyllä tavoitteena on paneutua myös asukaskampanjointiin. Varsinais-Suomen kampanjasta on vastannut Valonia.

SAARISTOMERELLÄ VESIENSUOJELUEURO ON ENEMMÄN

Kirjoittanut perjantai, 23 huhtikuu 2021 13:45

Saaristomeren tilan parantaminen on Varsinais-Suomen liiton yksi tärkeimmistä tavoitteista. Puhdas Itämeri on voimassa olevan maakuntastrategian keskeinen tähtäin ja se on myös maakunnan edunvalvonnan kärkitavoite. Saaristomereen kytkeytyviä toimia tekee pelkästään maakunnan liitossa moni. Kaikkiaan Saaristomereen ja Itämereen liittyvää työtä tekee meren vaikutuspiirissä lukuisat toimijat.

Tekemisen tasoja on myös monia. Maakunnan edunvalvonnalla pyrimme kumppaneittemme kanssa erityisesti vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Olennaista on tunnistaa ne päätökset, joilla on merkitystä meren tilan kehitykselle. Usein poliittiset päätökset vaikuttavat ja sitovat rahoitusta vuosiksi eteenpäin.

Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Niin sanottu CAP27 sitoo EU:n ja kansallisen maatalouden tukirahat seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Komission päälinjaukset capista on jo tehty, mutta Suomi valmistelee parhaillaan kansallista maatalouspolitiikan toimeenpanoa. Suomen suunnitelman on tarkoitus lähteä lausunnoille kesällä.

Maatalouspolitiikka on olennainen meren kannalta, sillä yli 70 % merta rehevöittävistä ravinteista tulee pelloilta. Tukipolitiikassa on kiinni myös paljon rahaa. Jos edes osa sadoista miljoonista kohdistettaisiin vaikuttavasti, merellä olisi mahdollisuus pelastua.

Tällä hetkellä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä kärsii vaikuttavuuden puutteesta. Toimenpiteet ovat hajanaisia eikä niitä kohdisteta kustannustehokkaasti sinne, missä kuormitus on suurinta. On arvioitu, että meren kannalta olennaisimpia ovat 10 % peltolohkoista. Tukijärjestelmää tulisi siksi Suomessa rakentaa niin, että tietyt toimenpiteet olisi kansallisesti mahdollista kohdistaa kustannustehokkaasti vaikuttavimmille alueille. Näin ei ehkä ole tehty aluepoliittisista syistä, ehkä vika on byrokratiassa.

Suomi on kuitenkin kantanut pitkään huolta Itämeren tilasta. Vuonna 2010 Itämeri-huippukokouksessa hallitus sitoutui toimenpiteisiin, joilla Saaristomeren hyvä tila saavutetaan vuonna 2020. Valtioneuvosto on ympäristöministerin johdolla hiljattain sitoutunut Saaristomeren ravinnekuormituksen poistamiseen. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus selvittää ja valmistella toimenpiteet Saaristomeren poistamiseksi Itämeren suojelukomission niin sanotulta hot spot -listalta. Ympäristöministeriö ei voi tehdä tätä yksin, eikä varsinkaan erillään maa- ja metsätalousministeriön CAP-suunnitelmasta.

 

 

TUE LÄHIPIIRIÄSI DIGIARJEN KESKELLÄ

Kirjoittanut torstai, 15 huhtikuu 2021 15:41

Digitaalisten laitteiden ja palveluiden kaikenlainen käyttö on kasvanut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Onneksi nyky-yhteiskunta tarjoaa hyvät valmiudet asioiden hoitamiseen digitaalisesti. Tämän ansiosta niin sanottu digiloikka pystyttiin monelta osin toteuttamaan ja digiarkeen siirryttiin niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Jotkut meistä tarvitsevat kuitenkin tukea pysyäkseen digikelkassa mukana ja siksi onkin tärkeää että digitukea on riittävästi tarjolla.

Vauhdilla digiarkeen

Vauhdikas digiloikka on asettanut monet suomalaiset uuden arjen eteen, jossa asioita suositellaan tekemään pääasiassa sähköisten välineiden kautta. Liittyi asia sitten töihin, harrastuksiin, viranomaisasiointiin, ruokaostoksiin tai ihan vain läheisen tapaamiseen, se hoidetaan entistä useammin sähköisesti. Nyt kun kasvokkain kohtaamisia tulisi välttää, täytyy meidän mukautua uuteen digiyhteiskuntaan.

On tärkeää huomioida, että entistä digitaalisempi arki vaatii totuttelua ja opettelua. Tämä koskee meitä kaikkia, niin niitä, jotka ovat jo ennestään hyödyntäneet sähköisiä palveluja kuin myös niitä, jotka ennen digiloikkaa ovat käyttäneet digitaalisia palveluja ja laitteita vähemmän. Joku on ehkä ostanut uuden laitteen, jota ei ole tottunut käyttämään, toinen on joutunut asioimaan tiskiasioinnin sijaan sähköisesti. Oman enemmän tai vähemmän sujuvan digiarjen keskellä on hyvä muistaa, että kuka tahansa meistä voi eri syistä johtuen tarvita tukea digiarkeensa.

Monet toimijat ovat pystyneet järjestämään digitukea hienosti rajoituksista huolimatta, esimerkiksi etätuen avulla. Kyselytutkimusten perusteella digitukea haetaan kuitenkin ensisijaisesti omasta lähipiiristä. Siksi voisimmekin jokainen miettiä, löytyykö omasta lähipiiristämme mahdollisia tuen tarvitsijoita.

Tee digitarkastus

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke haastaa jokaisen lukijan pohtimaan, onko omassa lähipiirissä joku tukea tarvitseva. Tee siis oman lähipiirisi osalta digitarkastus. Digituen tarvitsija voi olla kuka tahansa, se voi olla oma lapsesi, sisaruksesi, vanhempasi, isovanhempasi, puolisosi tai ystäväsi.

Itse olen esimerkiksi viimeisen puolen vuoden aikana auttanut vanhempiani TV-mediatoistimen asentamisessa ja käyttöönotossa, älypuhelimen, sähköpostin ja Teamsin käyttämisessä sekä verkkokauppatilausten ja käyttöjärjestelmäpäivitysten tekemisessä. Hiljattain sain itse tukea puolisoltani uuden älypuhelimen käyttöönotossa ja vanhojen tiedostojen siirtämisessä uuteen. On hienoa, kun voi auttaa ja opastaa omaa lähipiiriään. Auttamisesta tulee itselle hyvä mieli ja samalla tulee helpottaneeksi läheistensä arkea.

Jos joku läheisesi on ostanut hiljattain uuden digilaitteen, tarjoa hänelle sen käyttöön apua. Jos jollakin lähipiiristäsi ei löydy digilaitteita tai digin käyttö ei ole ollut aikaisemmin tarpeen, kysy onko joku asia, jossa tukea voisi tarvita. Tarve voi olla vaikka ihan vain arkiseen videopuheluiden tai ruokatilausten tekemiseen. Näihin kaikkiin sopii esimerkiksi SeniorSurfin laatima ”Lupaan opastaa sinua” -lahjakortti (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Pidetään yhdessä huoli siitä, että omassa lähipiirissä on digi hallussa. Me kaikki voimme auttaa toisiamme ja jakaa omaa osaamistamme pieniltäkin tuntuvissa asioissa. Helpotetaan yhdessä muiden arkea ja varmistetaan, ettei kukaan jää digin ulkopuolelle!

 

Sain tasan kuusi kuukautta sitten puhelun, joka muutti näiden kuluneiden kuukausien osalta työ- ja vapaa-ajan kalenterini totaalisesti. Nesteen jalostamon alasajon seurauksena elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi Panu Routilaa sekä allekirjoittanutta selvityshenkilötyöhön. Oli kuusi kuukautta aika löytää kyseiselle jalostamon alueelle uusi teollinen tulevaisuus, joka pitkässä juoksussa toisi takaisin menetetyt työpaikat ja verotulot.

Syyskuun lopusta jouluun kävimme joka ikinen päivä selvitystyötä Routilan kanssa läpi. Konsepti, hankeaihiot ja niiden takana olevat yritykset hahmottuivat vuoden vaihteen jälkeen. Työn viimeiset viikot keskityimme selvitystyön jälkeiseen aikaan. Työlle on oltava jatkaja ja resurssit, kun selvitystyö osaltamme päättyy. Jatkon osalta näyttääkin hyvältä. Valtioneuvosto osoitti merkittävän määrärahan rakennemuutostilanteen hoitoon. Tämän lisäksi Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat vahvasti mukana. Samoin Neste Oyj ja Fortum Oyj ovat merkittävillä panostuksilla mukana jatkotyössä.

Tapasimme selvitystyön puitteissa pääasiassa Teams:in välityksellä lähes kaksisataa henkilöä, noin 90 yritystä ja useita viranomaistahoja. Nämä keskustelut osoittivat, että kyseessä on erityislaatuinen alue, ja uuden modernin teollisuuden toteuttaminen juuri sinne kiinnostaa useita toimijoita.

Ministeri Lintilälle luovutetussa työssä arvioimme, että alueelle on mahdollista muodostaa bio- ja kiertotalouden keskittymä kokoamalla yhteen alan toimijoita ja muodostamalla vahva ekosysteemi. Selvitystyössä nousi esille seuraavat jatkotyöstettävät teemat: puhdas vety, erilaiset biojalostamot, kuivanmaan kalankasvatus sekä teollisuuden purku- ja puhdistustyöt. Näiden teemojen taustalla on kymmenkunta yritystä, jotka ovat halukkaita jatkokehittämään hankkeitaan.

Selvitystyön osana laadittiin erillinen selvitys maakunnan biomassojen potentiaalista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Mielenkiintoista luettavaa tämäkin.

Henkilökohtaisella tasolla selvitystyö oli erityisen antoisa. Oma lisäarvoni työhön tuli viranomaistahojen tuntemuksen kautta. Keskustelut lukuisten yritysten kanssa uudesta teollisesta toiminnasta ja siihen liittyvistä reunaehdoista oli todella avartava kokemus. Kuntayhtymän virkamiehenä liian harvoin tehdään näin konkreetista työtä suoraan yritysten kanssa. Olen tästä kokemuksesta hyvin kiitollinen.

Nesteen jalostamon alueelle tulevan uuden teollisuuden pitää työllistää ja tuoda verotuloja. Selvitystyömme on osoittanut, että tähän on edellytykset. Pitää vaan olla kärsivällinen ja jatkaa työtä uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseksi!

 

Selvityshenkilön raportti: Naantalin seudun teollinen tulevaisuus pdf 2.1MB

Lounais-Suomen keskeiset biomassapohjaiset materiaalivirrat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet 2121