MAKU-SOTE KAATUI - MITÄ NYT TAPAHTUU?

Kirjoittanut tiistai, 12 maaliskuu 2019 11:14

Maakunta- ja soteuudistus kaatui ja maan hallitus samalla. Reaktiot ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Joillekin nurinmeno on ollut surullinen ja turhauttava kokemus, toiset taas ovat tunteneet vahingoniloa ja jopa hilpeyttä. Niin tai näin, myös poliittinen elämä jatkuu. Uudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään.

Projektin tarkoitus oli muodostaa Suomeen 18 monialaista maakuntaa. Niiden päätoimiala olisi ollut sosiaali -ja terveystoimi, mutta mukaan olisi ympätty myös paljon muuta, mm. maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nykyiset toimet. Tuloksena olisi ollut organisaatio, jonka budjetti Varsinais-Suomessa olisi ollut n 1.7 miljardia. Kuvan erosta suunnitellun uuden ja vanhan välillä saa, kun muistaa, että nykyisin maakunnan liittoa pyöritetään vajaan neljän miljoonan talousarviolla.

Jälkiviisaasti voi sanoa, että maan hallitus yritti haukata liian suuren kakkupalan yhdessä vaalikaudessa. Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa on pakko edetä lyhyin harppauksin, erityisesti, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta on omaksunut selvästi yhteiskunnallisemman roolin kuin takavuosina. 

Tällä hetkellä eletään merkillisessä välitilassa ja odotetaan valtionvarainministeriön uusia ohjeita jo myönnettyjen valmistelurahojen käytöstä. Muutostoimistoja ei voi ajaa yhdessä viikossa alas, mutta tositoimiin päästään vasta, kun maassa on uusi hallitus ja sillä on ohjelma.

Oma ennustukseni on, että seuraava hallitus lähtee liikkeelle sote edellä. Uudistus on pakko tehdä jo pelkästään siksi, että maan eri osissa palveluiden saatavuus vaihtelee paljon ja toisaalta sen vuoksi, että kuntien rahat eivät nykyjärjestelmään yksinkertaisesti riitä. Suomen valtio velkaantuu koko ajan, emme voi luoda järjestelmiä, joiden maksumiehiä ovat lapsemme ja lastenlapsemme.  Mutta juuri tällä hetkellä kaikki valta on olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti kunnilla. Mikään muu taho ei ole oikeutettu tekemään mitään.

Projektin toisen puoliskon, maakuntauudistuksen, tulevaisuutta on kenties vielä vaikeampi arvioida kuin sotea. Tylsästi voi sanoa, että kaikki riippuu poliittisesta tahdosta. Hallintoa ei kannata uudistaa uudistamisen ihanuudesta, mutta mihinkään ei pääse siitä, että maakuntien liittojen, elyjen, avien ja TE-toimistojen toimintoja pitää tuoda lähemmäs nykypäivää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Pienen haasteen tuo se tosiseikka, että maakunnat ovat itsenäisiä kuntayhtymiä, elyt, avit jne. puolestaan valtionhallinnon käsikassaroita.

Varsinais-Suomen liitto aloittaa joka tapauksessa jo tänä keväänä omien toimintojensa kehittämisen. Virkamies ei koskaan saa jäädä suremaan vanhaa. Uudistukset seuraavat toisiaan, jokainen juttu pitää tehdä innostuneesti ja korkealle viritetyllä kunnianhimolla.

KIERTOTALOUDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Kirjoittanut tiistai, 05 maaliskuu 2019 09:33

Tein tätä blogitekstiä varten pienimuotoisen kyselyn lähipiirilleni siitä, mitä he ymmärtävät termillä kiertotalous. Lähetin kyselyn näppärästi erään pikaviestintäpalvelun välityksellä, sillä tiesin sen tavoittavan kohderyhmäni kaikkein parhaiten. Ensimmäinen vastaus saapuikin jo melko pian lähettämäni viestin jälkeen: ”Tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Enempää en aiheesta ymmärrä.” Toinen viesti saapui tunnin päästä: ”Tuntuu, että kaikkea verhoillaan sen ympärille, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?” Tämän jälkeen aihe ei enää herättänyt keskustelua. Keskusteluaktiivisuuden ja saamieni (vähäisten) vastausten perusteella oli helppo tehdä johtopäätös: aihe on epäselvä ja sen avaaminen vaatii tuekseen kiinnostavia käytännön esimerkkejä.

Unohda kertakäyttökulttuuri

On totta, että kiertotalous voi alaa tuntemattoman korvaan kuulostaa epämääräiseltä ja äkkiseltään vaikeasti hahmotettavalta kokonaisuudelta. Ja tottahan se on, termi on laaja. Kiteytettynä kyse on kuitenkin toimintatapojen muutoksesta: ”Nimestään huolimatta kiertotalous ei ole erillinen talous, vaan monialainen ja mittava muutos toimintatavoissa” (Ympäristöministeriö 2019). Unohda siis kertakäyttökulttuuri ja suosi ajattomia, laadukkaista materiaaleista valmistettuja korjattavissa olevia tuotteita. Vaadi parempaa ja mieti, mihin omat valintasi perustuvat. Meillä on kuluttajina valta ohjata markkinoita kestävämpään suuntaan.

Kaverille kans

Kiertotalous luo uudentyyppisiä palveluita. Suhde omistamiseen muuttuu: kaikkien ei enää tarvitse omistaa kaikkea. Erilaiset vuokraamiseen ja jakamiseen perustuvat palvelut ovat viime vuosina lisääntyneet huimasti. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaupunkipyöräily Aurajoenvartta pitkin Turun linnaan, suomalaisten designvaatteiden lainauspalvelu tai vaikkapa bänditreenit yhteiskäyttötiloissa? Kaikki edellä mainitut edustavat kiertotaloutta parhaimmillaan. Ja mikä parasta, nämä palvelut löytyvät jo meiltä täältä Varsinais-Suomesta!

Kiertotalous kuuluu kaikille

Kiertotalous kuuluu kaikille, ei vain asiantuntijoille ja virkamiehille vaan myös sinulle ja minulle. Kansallisella tasolla Sitra tekee tärkeää työtä kiertotalouden kansantajuistamiseksi. Maakuntatasolla Varsinais-Suomen liitto ja Valonia edistävät kiertotalouden alueellista jalkautumista sekä uusien kiertotaloutta tukevien innovaatioiden syntymistä Varsinais-Suomessa. Tiesitkö muuten, että Varsinais-Suomelle laadittiin ensimmäisenä maakuntana Suomessa tiekartta kiertotalouteen? Sen mukaan yksi maakuntamme vahvuus kiertotaloudessa on laaja-alainen yrityskenttä. Kiertotalous vaatii toimiakseen vankkaa yhteistyötä.

Hyvät käytänteet jakoon

Yhteistyöllä syntyy innovaatioita. Juuri tästä syystä kiertotalouden hyviä käytänteitä kannattaa jakaa. Varsinaissuomalaisia kiertotalouden malliesimerkkejä käydään läpi lyhyiden juttujen muodossa Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolla. Mukana on mm. erikokoisia yrityksiä useilta eri aloilta, tutkimushankkeita sekä uusia, innovatiivisia tuotteita.

Palaan puhelimeni ääreen: ei uusia viestejä. Lähetän blogitekstini keskusteluryhmäämme ja jään odottelemaan mahdollisia kommentteja.

RADICAL - LOPPUSUORA HÄÄMÖTTÄÄ

Kirjoittanut tiistai, 19 helmikuu 2019 15:20

Turun ammattikorkeakoulun vetämän kaksivuotisen Erasmus+ hankkeen RADICAL loppukiri on käynnistymässä päättyen lokakuussa 2019. Hankkeen perustavoitteena on uudistaa AMK -tasoista insinöörikoulutusta koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisäämällä. Tavoitteena on, että jatkossa 4-vuotisesta opiskeluajasta lähes puolet tapahtuisi työssä oppimalla. Radical –hankkeella tavoiteltava malli on myös osittainen vastaus korkeakoulusektorin oppisopimusmallin puuttumiseen. Ohjauksen ja mentoroinnin merkitys korostuu uudessa mallissa vahvasta työelämäyhteydestä johtuen. Tästä syystä vilkaisemme ensin mitä tapahtuu työelämään ohjauksen tiekarttatyön puolella.  

Hack The RoadMap – työelämäohjaus kohtaa ihmisen

Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto käynnisti 2018 keväällä työelämään ohjauksen tiekarttatyön. Sen jalkauttaminen aloitettiin alkuvuodesta 2019 ja pohdinnat siitä mitä käytännössä pitäisi tehdä. Tavoitteena on edistää ohjaustyön ammattilaisten yhteistyötä koulutusta ja työllistymistä tukevien ohjauspalveluiden tuottamisessa koulutustasorajat ylittäen. Avainsanoja ovat palvelumuotoilu, digitaaliset palvelut, osaamisen kehittämiskumppanuudet sekä ennakointitiedon hyödyntäminen. Tiekartan kohdennusta on tarkennettu ohjauksen ammattilaisten työpajassa 11.1.2019 ja mahdollisesti jo toukokuussa 2019 toteutetaan ohjaustyön keskeisten toimijoiden yhteinen Hackathon –tapahtuma Hack The RoadMap FEMMA -hankkeen ja ELY -keskuksen asiantuntijoiden ja resurssien avulla. (ks myös: www. kumppanuusfoorumi.fi)

Eräs hyvin keskeinen kehittämistarve liittyy asiakkaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen kuten niin monessa muussakin palvelussa nykyään. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa palvelut hoidetaan sähköisesti.

”Voisinko tavata jonkun ja kertoa huoleni?”

”Juu! Kyllä meidät löytää Facebookistakin!”

”Äh, tarkoitin… antaa olla…”

Kuulostaako tutulta? Henkilökohtaisen palvelutarpeen korostuminen nousi vahvasti esille mm. 11.1 työpajassa. Digipalvelujen sijaan kaivataan inhimillisiä palveluja, johtuen paisuneesta digiviidakosta. Pelkästään Varsinais-Suomessa koulutusta ja työllistymistä tukevat palvelut käsittävät kymmeniä erilaisia sähköisiä palveluja, joiden kokoamiselle olisi tilausta. Kaikki toki tärkeitä, mutta mistä aloittaa? Niin yrittäjä, opiskelija, me kaikki, tykkäämme saada palvelua totutusta paikasta, puhelinnumerosta, sähköpostista, siis joltain tutulta henkilöltä, kun sitä tarvitsemme. Soitetaan siis sinne, minne aina ennenkin. Suuri haaste on myös saada ohjaustieto joko digitaalinen tai henkilökohtainen toimimaan tavalla, joka olisi johdonmukainen asiakkaan näkökulmasta. Mutta nyt takaisin RADICAL -hankkeen pariin…

Radical -hanke - uusi opintomalli syksyllä 2019

Syksyllä 2019 alkava uusi pilottiopintojakso on tarkoitus toteuttaa osana nykyistä tuotantotalouden opinto-ohjelmaa siten, että ensimmäisen opiskeluvuoden syksynä opiskelijat hakevat uuteen malliin mukaan. Valitut opiskelijat ja pilottiyritykset saatetaan yhteen siten, että toisilleen sopivat yritys ja opiskelija löytävät toisensa. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväästä alkaen opiskelija vuorottelee lähiopetuksen ja työssä oppimisen välillä. Kesäharjoittelu täydentää mallia. Keväällä 2019 jo nykyisiä tuotantotalouden opiskelijoita osallistuu ennakoivaan pilottiin muutamissa yrityksissä mm. Meyerin Turun telakalla. Tavoitteena on testata erilaisia käytännön järjestelyjä.

Henna tuo onnekas savolainen Turussa oli jo edennyt toisen opiskeluvuotensa kevääseen. Opiskelu vuorotteli viikkotasolla nyt tyyliin kaksi päivää Kupittaan kampuksella ja kolme päivää suunnittelutoimistolla. Onneksi yritys sijaitsi Turussa, joten välimatkat jäivät kohtuulliseksi. Kuten aiemminkin Hennan kohdalla, on yritysmentoroinnin merkitys ollut aivan ratkaisevaa opintojen etenemisessä. Projektitöiden kautta ovat opinnot edenneet suunnitellusti.  Henna kokee, että lähiopetuksen ja työssä oppimisen välistä johdonmukaisuutta voisi vielä kehittää toisiaan vieläkin paremmin täydentäviksi. Henna aikoo ottaa tämän esille seuraavassa mentoritapaamisessa. Ja seuraavana vuonna tulisi eteen mahdollisuus lähteä vaihtoon Saksaan. Suottaapi sitä lähteäkin. Paljon asioita.

Seuraamme tässä kirjoitussarjassa jatkossakin hankkeen etenemistä ja työelämäavausten ja syntyvän uuden insinöörikoulutuksen kehittymistä ja ystävämme ”Hennan” polkua tuotantotalouden insinööriopintojen parissa.

Lisätiedot Radical -hankkeesta

Rauni Jaskari

Lehtori, DI / Senior Lecturer, M.Sc.(Eng.)
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences
Sepänkatu 1, 20700 Turku, Finland
Mobile +358 44 9072 904

Jassi Aho

Projektipäällikkö, RADICAL-projekti

Turun AMK

+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 Radical BoostErasmusTurun amkYrittjtestaVSL

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Kuva: Turun amk

ÄLYKÄS KUMPPANUUS

Kirjoittanut torstai, 07 helmikuu 2019 09:22

Viime aikoina olen paininut aluekehittämiseen liittyvän älykkään erikoistumisen käsitteen kanssa ja kokenut ahaa-elämyksiä, mutta voin kertoa, ettei tässä tuoksinassa aina ole kovin älykäs olo. Edistääkseni jotain haluaisin kovasti purkaa asian yleiskielelle, mutta strategiatyössä käsitteet ovat välillä myrkkyä. Määrittelemisen tarve ei kuitenkaan saisi lamaannuttaa toimintaa.

Suomen Mensa määrittelee älykkyyden oppimiskyvyksi ja ongelmanratkaisutaidoksi. Se kuulostaa hyvältä. Mutta kun puhumme älykkäästä strategiatyöstä - jossa mennään kohti yhdessä muotoiltua ja tunnustettua visiota - tähän pitäisi mielestäni lisätä vielä kehittämistaito ja ennen kaikkea -tahto.

Minua viehättää kovasti ajatus kehittämisestä ja kehittymisen mahdollistamisesta. Ystävieni kanssa pohdimmekin juuri, kuuluuko kehittymishalu ihmisyyteen vai onko se luonteenpiirre. Mitä sinä ajattelet? Meidän arviomme mukaan kuuluu: ihmisellä on taipumus innostua uusista asioista, kokeilla ja mennä eteenpäin. Joskus halu tai uskallus tosin nujertuu.

Mutta miksi me täällä Varsinais-Suomen liitossa pohdimme moisia? Koska älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin toimintamalli , jossa alueiden (Suomessa maakuntien) tulee tunnistaa julkisen, yksityisen, tutkimus- ja kolmannen sektorin yhteistyössä alueen tulevaisuuden innovaatiopotentiaalisimmat alat, ja edistää niiden kehitystä. Maakunnan liitot ovat tämän prosessin ”omistajia” ja työmyyriä, ja prosessi edellyttää älykkyyttä, mutta yksilöiden sijaan ryhmältä. Yhdessä meidän pitäisi toimia maakunnan elinvoiman ja hyvän elämän puolesta.

Älykkäässä ryhmätyöskentelyssä päästääkin jo ihan uudenlaiselle haastetasolle. Olen opiskellut viime aikoina hiukan yhteistoiminnallisia malleja ja huomaan, että aidoissa onnistumisissa ja erityisesti ristiriitatilanteissa älykkyyden pitäisi edelleen yhdistyä viisauteen. Tarvitaan elämäntuntemusta ja -kokemusta, prososiaalisia arvoja, syvää itseymmärrystä, epävarmuuden ymmärtämistä, tunne-elämän tasapainoa ja suvaitsevaisuutta.

Ei siis riitä, että opin ja osaan ratkaista ongelmani minua hyödyttävästi, vaan täytyy oppia toimimaan ryhmässä ryhmän kannalta edullisesti, ja osata ajatella kokonaisuuden etua. Tästä on muuten kyse myös varsinaissuomalaisessa maakuntaohjelma- ja kumppanuustyössä .

Viisauden määritelmään liittyy usein myös huumorintaju. Onkohan se jopa tärkein tekijä, koska kukaan meistä ei ole täydellisen älykäs tai viisas. Kuten ystäväni totesi, ajaudumme usein alkukantaisiin umpikujiin, joille pitää osata nauraa.

Älykäs erikoistuminen on meillä nyt tapetilla ja kevään aikana kutsumme toimijoita pohtimaan, mitä se meille tarkoittaa ja miten sitä voitaisiin Varsinais-Suomessa yhdessä edistää. Valmisteilla on myös materiaali kasvualojen kansainvälisen esittelyn tueksi. Joskus on hyvä kääriä hihat, luottaa kumppanuuteen ja siihen, että opimme ja määrittelemme yhdessä. Jää nähtäväksi, miten älykkäästi toimimme. Toivottavasti tulet kuitenkin mukaan!

 

 leima  

PS. Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen painopisteet ovat sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologia.Lue niistä lisää kollegani Esa Högblomin 29.5.2017 julkaistusta kirjoituksesta .

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä työryhmä laati viime vuonna maahan uusia taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivoja. Työryhmän raportti julkistettiin marraskuussa ja esitykset ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella.

Työryhmän mietintö lähtee liikkeelle kulttuuri- ja taidekenttää hyväilevällä viestillä. Taide tulee saattaa yhteiskunnan ytimeen vastaamaan taiteen kasvanutta yhteiskunnallista merkitystä. Taiteen kulttuuriset, sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset tulee tunnistaa. Taide tulee nähdä osana laajentuvaa palvelusektoria ja elinkeinotoimintaa.

Samaan aikaan samojen kabinettien sisällä on viilattu uutta lakia kuntien kulttuuritoiminnasta. Eduskunnan sivistysvaliokunnan arvio tammikuussa hyväksytystä laista käyttää samankaltaisia kieltä kuin edellä mainittu mietintö:

”Kulttuurin ja taiteen yhteiskuntapoliittinen merkitys ja vaikutus tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisempaa selkeämmin. Laki vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa sekä perustelee kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Esitys tukee keskeisiltä osin tulevaisuuden sivistyskuntaa sekä tunnistaa taiteen ja kulttuurin monipuolisen ja tärkeän merkityksen kuntalaisille ja kunnan elinvoimalle.”

Tiivistän ja yksinkertaistan päälauseilla:

Taiteella ja kulttuurilla on aiempaa suurempi yhteiskunnallinen merkitys.

Taiteen ja kulttuurin merkitys tunnistetaan aiempaa selvemmin.

Molemmat väitteet viittaavat muutokseen – asia on kehittymässä suotuisaan suuntaan. Molemmat väitteet perustelevat myös rahoituksen tarvetta. Lisää panostusta on syytä saada, koska näin on. Molemmat viittaavat ”yhteiskuntaan” ja sen ytimeen. Onko näin? Toivottavasti näin on! Mutta mikä on se yhteiskunta, joka ymmärtää kulttuurin merkityksen? Keitä siihen kuuluu?

Turun kaupungin tuoreet tilastot taiteen ja kulttuurin saavutettavuudesta ovat suorastaan hurjaa luettavaa. Sekä kaupungin omat taidelaitokset (teatteri, museot, orkesteri, kirjasto) että ns. taiteen vapaa kenttä tavoittavat vuodessa yhteensä jopa yli kolme miljoonaa katsojaa ja kokijaa.

Laskutavasta riippuen Turun kaupungin ”taiteen vapaaseen kenttään” kuuluu noin nelisenkymmentä organisaatioita. Näiden organisaatioiden työntekijöistä kokopäiväisen ympärivuotisen palkan tekemästään työstä saa 3 prosenttia. Vinoutuma on käsittämätön. Viimeksi tänään (tätä kirjoittaessani) erään turkulaisen vapaan kentän teatterin ammattitekijä mietti some-ketjuissa omaa asemaansa tekijänä. Lehtikritiikki oli tuoreesta näytelmästä kiittävä ja tekijäporukka tyytyväinen. Palkkaa sen sijaan ei saanut kukaan. ”Pitäisikö minun syödä päivälliseksi näitä facebook-profiiliini tulevia tykkäyksiä”, kirjoitti tekijä.

Valtion rahoitus taiteelle on n. 0,8 prosenttia budjetista. Valtion rahoitus suoraan taiteilijoille on n. 0,06 prosenttia budjetista. Kunnat rahoittavat euromääräisesti taidetta ja kulttuuria suunnilleen saman verran kuin valtio. Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki tuo vuodessa 0,4 miljoonan euron lisäpanostuksen kulttuurin kehittämishankkeiseen. Onko se ”tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen” hintalappu. Se on vajaa 10 senttiä jokaiselta suomalaiselta. Sillä ei taida saada enää edes sitä yhtä irtokarkkia, mikä joskus on ollut pienimmän taloudellisen panoksen mitta.

Meille on syntynyt aivan poikkeuksellisen monipuolinen, kiinnostava ja kiehtova taiteen kokonaisuus, joka on ”yhteiskunnallisesti merkittävää” ja ”yleisön tavoittamaa”, mutta jossa ammattilainen saa työstään vain roposia  ̶̶  jos sitäkään. Se, että näet hyvää taidetta ei tarkoita sitä, että taide voi hyvin. Se tarkoittaa, että sinä voit hyvin! Kuka tulisi realisoimaan rahaksi ja poliittiseksi pääomaksi sen, mistä raportit ja lakien saatetekstit puhuvat?

luova vs 2025