HARAVAT HEILUMAAN PERINNEMAISEMATALKOISSA

Kirjoittanut torstai, 06 syyskuu 2018 15:42

Teippirulla on retkeilijän paras kaveri, tiskipistettä ei kannata jättää vartioimatta uteliaiden lehmien läheisyydessä ja haravointi tekee hyvää toimistolihaksille. Muun muassa tällaisia asioita opittiin elokuussa Varsinais-Suomen liiton henkilökunnan saaristotalkoitten aikana.

Viikonlopun mittaiset talkoomme käynnistyivät, kun saavuimme täyteen pakattujen autojen kanssa perjantai-iltapäivänä Korpoströmiin, missä Metsähallituksen suojelubiologi Maija otti innokkaan tiimimme vastaan. Saaristotunnelma valtasi kaikkien mielet viimeistään kun tavarat oli saatu siirrettyä veneeseen ja irtaannuttiin laiturista: oltiin matkalla Jungfruskäriin, melkein Ahvenanmaalle!

Jungfruskär on kuin kaikkien satukirjojen alkulähde

Kihdin aukolla tuulee, sanotaan. Niin myös sen reunamilla, ja seitsemän hengen työmyyräryhmämme koki sen myös tällä reissulla. Onneksi meillä oli taitava kippari ja merikelpoinen vene, jolla saavuimme keikkuen mutta turvallisesti määränpäähämme ja pääsimme tutustumaan viikonlopun kortteereihin.

Jo ensi hetkistä alkaen Jungfruskärin saaren huikea rehevyys pysäyttää vierailijan. Maisema on aivan omanlaisensa, ja aurinko pilkistelee sadunomaisesti lehtojen ja lehvien välistä. Saarella kuljeskellessa on jännittävä ajatella, että esimerkiksi 1500-1600 -luvuilla moni kävelemämme niitty oli vielä veden alla. Maa kohoaa Jungfruskärin seudulla lähes puoli metriä sadassa vuodessa.

Saaren monipuolisesta luonnosta saa hyvän kuvan kiertämällä sinne tehdyn 3 kilometrin mittaisen luontopolun. Me kävelimme sen lauantaiaamuna heti aamiaisen jälkeen, kun ilma oli vielä hiukan viileä ja kostea öisen sateen jäljiltä. Joissain kohdissa kumarrellessamme sademetsämäisissä lehdoissa oli todella vaikea uskoa, että olimme edelleen Suomessa!

Syysniitto on tärkeä etenkin uhanalaisten lajien kannalta

Päätyömme näissä talkoissa oli haravoida vajaan puolen hehtaarin niitty puhtaaksi aikaisemmin kaadetusta niittojätteestä. Sää suosi ja ahersimme ihanassa auringonpaisteessa ja lämmössä. Heinä haravoitiin kasoihin ja kerättiin pressujen avulla muutamaan isompaan kasaan odottamaan polttoa. Haravointi on tärkeää, sillä jos niittojäte jätettäisiin maahan, se tukahduttaisi maatuessaan kaikki lajit ja vähentäisi monimuotoisuutta – aivan päinvastoin kuin tavoite perinnemaisematyössä tietenkin on.

Lisäksi töihimme kuului kerätä raivausjätettä metsistä: oksia ja pieniä puunrunkoja. Nekin kasattiin kasoihin odottamaan myöhempää polttoa. Niin kutsutun Jannaksen pellon alueella on aikanaan viljelty perunaa, mutta nyt me saimme leikata sieltä pois pieniä puunversoja, jotta peltoalue säilyisi avoimena ja sitä reunustava kaunis kiviaita säilyisi näkyvillä. Oli hauska ajatella, että Jungfruskärissä oli 1800-luvulla enimmillään 10 torppaa, joiden tiluksia tallustelimme!

Luonto tulee lähelle, ja se on utelias

Jungfruskärissä luonto tulee lähelle muutenkin kuin lehtojen, niittyjen ja merimaisemien kautta. Isot hämähäkit kutovat hienoja verkkojaan, pikkuruiset punkit kiipeilevät housunlahkeilla ja valtavat lehmät mellestävät penkit nurin yön aikana.

Talkootiimiä viikonlopun aikana huvittanut, saarella syömäpuuhissa ahkeroinut lehmälauma antoi jatkuvaa jutun aihetta. Milloin lehmät seurasivat laiskan näköisinä haravointiamme, kaatoivat tiskivetemme, nuolivat jonkun onnettoman kahvimukin tai vain laidunsivat lahdelman toisella puolella, niitä oli aina hauska katsella. Saarella oli myös lampaita, mutta niitä ihailimme tällä kertaa vain kauempaa, sillä reittimme eivät oikein kohdanneet.

Niistä punkeista muuten – teippirulla on näppärä keino rullailla epätoivotut kaverit vaatteilta pois. Vaikka puutiaiset levittävät puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia, paniikin ei pidä antaa estää menoa luontoon. Huolellisuutta ja säännöllistä syyniä kuitenkin tarvitaan, ja sitä teippiä.

Kumppanuus perustuu yhdessä tekemiseen ja luottamukseen

Me Varsinais-Suomen liitossa pohjaamme työmme kumppanuusajattelulle, jonka mukaan asioita tehdään yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Kumppanuus vaatii luottamusta toisiin ja siihen, että yhteinen etu on yksittäistä etua tärkeämpi. Ajatus kävi hyvin myös talkoisiin: oli häkellyttävää seurata, miten ruoanlaitto- ja muihin järjestelyihin aina tarttui joku ja asiat vain soljuivat eteenpäin ilman, että mistään oikein piti sopia erikseen - meillä oli yhteinen tavoite ja selkeät toimenpiteet.

Työskentely yhteisen ympäristön puolesta ja heittäytyminen erilaisiin tilanteisiin antaa paljon, rakentaa keskinäistä luottamusta ja opettaa omista voimavaroista ja osaamisesta. Vaikka niitä punkkeja sitten löytyikin vielä sunnuntai-iltana kotisohvilta ja ihan yhdet yöunet eivät riittäneet vetreyttämään hartialihaksia, oli meillä kaikilla varmasti hyvä mieli yhteisestä työstä. Erityisesti saamme kiittää Maijaa opastuksesta talkootöissä ja upean saaren esittelystä.

Ensi vuonna toivottavasti uudestaan!

Jokien merkitys Varsinais-Suomen historiassa on ollut merkittävä. Asutus levisi rannikolta sisämaahan jokia pitkin. Näitä nykyisin hyvin vaatimattomia, pieniä puroja pitkin on päässyt purjehtimaan pitkälle sisämaahan. Kaupungit ja kylät syntyivät jokien varsille.

Maanviljelyn levittyessä ja kehittyessä jokilaaksoja raivattiin peltomaaksi ja jokiin ja puroihin rakennettiin patoja myllyjen tarpeisiin. Aurajoen Halistenkosken vesimyllystä löytyy ensimmäinen maininta jo vuodelta 1553. Myöhemmin myllypatojen yhteyteen rakennettiin sahoja ja rautaruukkeja. Tunnettuja ruukkeja ovat esimerkiksi Teijon rautaruukit Salossa, joista Teijon ruukki perustettiin jo 1600-luvulla ja Mathildedalin ruukki 1850-luvulla. Vesistöjen ympärille kehittyvä teollisuus toi vaurautta alueille, mutta teollistumisen myötä tarve puutavaralle alkoi kasvaa. Jokia perattiin tukinuiton tarpeisiin 1800-luvulta alkaen.

Varsinais-Suomen jokiin rakennettiin sähköntuotantoa varten ensimmäiset vesivoimalaitokset 1900-luvun alussa. Kiskonjoen Koskelle valmistui voimalaitos vuonna 1909, Paimionjoelle 1916. Näiden nykyisin pien- ja minivesivoimalaitoksiksi luokiteltavien laitosten tuottamalla sähköllä oli suuri merkitys koko maakunnalle. Padot ja jokien säännöstely kuitenkin muuttivat jokiekosysteemejä ja katkaisivat kalojen vaelluksen jokiin.

Kotitarvekalastus ja -ravustus oli aikoinaan yleistä ja erittäin tärkeä osa ravinnonhankintaa. Kalastusta pidettiin niin tärkeänä, että jopa kirkonkellojen soitto parhaimpaan kalojen kutuaikaan oli menneinä aikoina kiellettyä. Myös myllypadot oli pidettävä auki kalojen nousuaikaan.

Vesistöjen tarjoamat antimet ja mahdollisuudet arvostettiin korkealle, mutta valitettavasti tietämys ja osaaminen vesistöjen suojelemiseksi ei ollut riittävää. Joet toimivat pitkään avoviemäreinä, jokia padottiin, perattiin ja niihin laskettiin teollisuuden jätevesiä. Jo 1800-luvulta alkanut ja 1900-luvun loppupuoliskolla kiihtynyt suo- ja metsäojitusten vimma jätti jälkensä myös Varsinais-Suomen virtavesiin. Peltomaan raivaamiseksi Varsinais-Suomesta on kuivatettu useita kokonaisia järviä ja räjäytetty jokien koskialueita.

Aiemmin tärkeinä kulkureitteinä, kala-aittoina ja vaurauden tuottajina toimineet joet muuttuivat hiljalleen rehevöityneiksi kuivatus- ja jätevesien purkupaikoiksi. Vesien pilaantumisen seurauksena kalastus ja muu virkistyskäyttö hiipui ja maanviljelyn ja karjatalouden kehittyessä kalastuksen merkitys väheni entisestään. Teollisuuden modernisoituessa myös mylly- ja sahatoiminta keskeytyi, mutta raunioituvat padot jäivät edelleen estämään kalojen vaeltamisen. Vieraslaji täpläravun levittämä rapurutto tuhosi valtaosan rapukannoista ja alkuperäiset jokirapukannat ovatkin lähes hävinneet.

Onko tilanne siis täysin toivoton?

Vuosisatoja jatkunut jokien muokkaaminen on jättänyt jälkensä ja virtavesien kunnostaminen on haastavaa muttei kuitenkaan mahdotonta. Jätevedenpuhdistus on kehittynyt ja teollisuuden päästöt pienentyneet. Maa- ja metsätaloudessa on mahdollista nykytietämyksellä huomioida luontoarvot ja turvata vesistöjen hyvä tila, mikäli tahtoa riittää.

Virtavesien ennallistaminen vaatii resursseja ja pitkäjänteisyyttä, mutta pienilläkin teoilla on merkitystä. Vain muutamalla soraämpärillisellä voidaan saada aikaan kutupaikka uhanalaiselle taimenelle. Metsänomistaja voi vaikuttaa virtavesiluonnon hyvinvointiin säästämällä virtavesien rantametsät avohakkuilta. Yksittäisen padon purkaminen tai kalatien rakentaminen voi elvyttää jo useita kilometrejä jokiluontoa. Laajemmilla vesistö- ja valuma-aluekunnostuksilla pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää kuormitusta ja jopa varautumaan ilmaston lämpenemisen haasteisiin kuten tulviin ja kuiviin ajanjaksoihin.

RADICAL - MISSÄ MENNÄÄN?

Kirjoittanut maanantai, 20 elokuu 2018 10:11

Taannoin keväällä oli juttua Radical boost Erasmus+ -hankkeesta, jonka tuloksena pilotoidaan uusi insinöörikoulutuksen malli syksyllä 2019 Turun ammattikorkeakoulussa. Ajatuksena siis on, että koko 4-vuotisesta opiskeluajasta noin puolet tapahtuisi yrityksissä eli oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi kirjaimellisesti radikaalisti. Koulutus pilotoidaan tuotantotalouden alalla ja erityisesti haetaan meriteollisuusalan yrityksiä tuleville opiskelijoille. Yritysten mukaan saaminen on elintärkeää projektin onnistumiselle ja näinpä hanketoimijat ovat lähestyneet yrittäjiä haastattelujen ja kyselyn muodossa. Samalla uutta koulutusmallia pohditaan myös kuvitteellisen tuotantotalouden opiskelijan Hennan näkökulmasta ja ennakoidaan vähän sitä, miten asiat yksittäisen opiskelijan näkökulmasta voisivat mahdollisesti edetä. Myöhemmin sitten näemme, miten asiat todella menivät.

Kiinnostaako uusi opiskelumalli yrityksiä?

Kun kouluttavaa prosessia viedään yritystasolle, nousee esille monia kysymyksiä ja haasteita yrityksen näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kiinnostusta opiskelumallia kohtaan on, mutta lopullinen päätös osallistumisesta riippuu yrityksen tilanteesta ja tarpeista. Toisaalta lähiopetuksen ja yrityksessä tapahtuvan osuuden rytmityksen tulee tapahtua yrityksen kannalta toimivalla tavalla. Yhtä eri kokoisille ja eri alojen yrityksille sopivinta tapaa ei ole, mutta tehdyn kyselyn perusteella monet yritykset suosivat mallia, jossa opiskelija on kuitenkin yhtäjaksoisesti pidemmän jakson oppilaitoksessa ja vastaavasti pidemmän myös yrityksessä.

Henna Kuopiosta oli aloittanut tuotantotalouden insinööriopinnot Turussa syksyllä 2019. Uusi enemmän yrityksessä toteutettava tapa toteuttaa opiskelu on houkutellut savolaisen länteen. Jo valinta koulutukseen poikkesi aiemmasta oppilaitoksen yritysyhteistyön vuoksi. Ensimmäinen puoli vuotta olikin hyvinkin tavallista opiskelua ja haalaribileitä. Insinöörin perustaitojen opiskelu sujui perinteisesti, vaikka yhteys tulevaan työ -ja opiskeluyritykseen oli jo olemassa ja Henna vieraili yrityksessä muutamaan kertaan sopimassa käytännön järjestelyistä.

Miten opiskelu jaksotetaan?

Pidemmät jaksot mahdollistavat tietysti pitkäjänteisemmän toiminnan sekä yrityksen, että opiskelijan kannalta. Opiskelujaksojen vaiheistamisessa nousee yritysten näkökulmasta esille tarve painottaa koulutuksen alkuvaiheessa lähiopetusta ja jälkipuolella työssä tapahtuvaa kouluttautumista. Näin opiskelijalla olisi riittävät perusvalmiudet toimia yrityksessä. Selvää on, että insinöörin perustaitojen ja tietojen opettaminen ei kuulu yritykselle. Selvää on myös se, että yritysten tilaukset ja projektit menevät omia polkujaan eivätkä noudata opiskelijan rytmiä. On toisaalta tärkeää huomata, että kaikki opiskelijat käyvät tietyt sisällöt ja työtehtävät läpi opintojensa aikana.

Käydessään yrityksessä sopimassa opiskelujen toisen vaiheen käynnistämisestä Hennalle selvisi, että syksyn aikana kansainvälinen kysyntätilanne oli muuttunut ja firman työtilanne olisi puolen vuoden sisällä muuttumassa. Tällä tulisi olemaan vaikutuksia myös Hennan opiskeluihin yrityksen muuttuvan projektilanteen kautta. Tulevat työtehtävät voivat muuttua aiemmin suunnitellusta.

Tarvitaanko työsopimus?

Toinen kiinnostava kysymys on asiaan liittyvät sopimusjärjestelyt. Yritykset näyttävät tässä suosivan kolmikantajärjestelyä oppilaan, yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Kysymys on pitkälti vastuiden jakamisesta kaikille soveltuvalla tavalla. Yrityksille luonnollisesti sopii perusmalli, jossa esimerkiksi Turun AMK ottaa mahdollisimman paljon hallinnointivastuuta. Järjestelyn tulee myös mahdollistaa sopimuksen purun tai työtehtäviin liittyvät erilaiset joustot, mikäli olosuhteet sitä jostain pakottavasta syystä edellyttävät. Tavoitteena on aina että yritys todella sitoutuu yhteistyöhön ja että opiskelija jatkaa samassa työpaikassa opintojen loppuun. Tämä voi joskus olla epävarmaa ja varmasti askarruttaa opiskelijoita.

Syksy on kohta puolessa välissä ja Hennan perusopinnot etenevät mallikkaasti kevään yritysperiodia odotellessa. Samalla myös kysymyksiä pyörii päässä. Miten työn ohjaus mahtaa lopulta hoitua? Vaikuttaako taloustilanne kovastikin opiskeluihin yrityksessä? Pitääkö Hennan jopa hakea uusi työpaikka?

Seuraamme tässä kirjoitussarjassa jatkossa hankkeen etenemistä ja työelämäavausten ja syntyvän uuden insinöörikoulutuksen kehittymistä ja ystävämme ”Hennan” polkua tuotantotalouden insinööriopintojen parissa.

Lisätiedot hankkeesta tarvittaessa:

Rauni Jaskari

Lehtori, DI / Senior Lecturer, M.Sc.(Eng.)
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences
Sepänkatu 1, 20700 Turku, Finland
P. +358 44 9072 904

 

Jassi Aho

Projektipäällikkö, RADICAL-projekti,Turun AMK,

P. +358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost     ErasmusTurun amk  VSL    Yrittjt  esta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Loppukesä saapuu ja arki palaa raiteilleen. Mutta vaikka lomat olisikin jo lomailtu, vielä ehtii matkailla lähiympäristössä. Varsinais-Suomi on tulvillaan kulttuurikohteita ja -tapahtumia, hienoja virkistysreittejä ja luontokohteita! Itse innostuin heinäkuun helteillä Kustavista, jossa ihailimme Katanpään linnakesaaren tsaarinaikaista rakennuskantaa, nauroimme nukketeatteriesityksessä Alastalon salissa kohtaaville persoonille ja totesimme kunnasta löytyvän vaikka mitä kiinnostavaa. Mutta miten lähiympäristön helmet löytyisivät helpoimmin juuri sinä lauantaiaamuna kun alat suunnitella perheen viikonloppuretkeä?

Tänä syksynä meitä Lounaistiedossa kiinnostaa, millaisia haasteita lähimatkailuun liittyy. Millaiset ratkaisut voisivat tuoda hyötyä matkailijoille, matkailuyrityksille ja muille matkailuun kytkeytyville organisaatioille? Esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista saattaa löytyä netistä tietoa, mutta niiden tarkan sijainnin löytäminen voikin olla haastavampaa.

Lounaistieto yhdistää voimansa Turun yliopiston, Valonian ja ProAgrian kanssa. Järjestämme syksyllä 2018 Turussa kaikille avoimen Elämyksiä datasta -kilpailun, jossa ratkotaan luonto- ja kulttuurikohteisiin suuntautuvaan matkailuun liittyviä haasteita avointa dataa hyödyntäen. Noin kuukauden kestävä kilpailu sijoittuu syys-lokakuulle ja kilpailutöitä työstetään tiimeissä. Kilpailijoiden hyödynnettävissä on esimerkiksi Virkistä dataa! -hankkeessa koottu aineisto Varsinais-Suomen virkistyskohteista ja -reiteistä. Erilaisia aineistoja yhdistelemällä kilpailijat voivat ideoida vaikkapa matkailijan tiedonhankintaa helpottavan sovelluksen, pohtia virkistyskohteiden saavutettavuuden parantamista tai luontokokemuksen pelillistämistä.

Haluatko olla mukana edistämässä kestävää lähimatkailua ja luomassa parempia toimintaedellytyksiä virkistyskohteiden läheisyydessä toimiville yrityksille ja yhdistyksille? Haemme kilpailuun parhaillaan sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan kilpailuun!

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.