RADICAL - MISSÄ MENNÄÄN?

Kirjoittanut maanantai, 20 elokuu 2018 10:11

Taannoin keväällä oli juttua Radical boost Erasmus+ -hankkeesta, jonka tuloksena pilotoidaan uusi insinöörikoulutuksen malli syksyllä 2019 Turun ammattikorkeakoulussa. Ajatuksena siis on, että koko 4-vuotisesta opiskeluajasta noin puolet tapahtuisi yrityksissä eli oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi kirjaimellisesti radikaalisti. Koulutus pilotoidaan tuotantotalouden alalla ja erityisesti haetaan meriteollisuusalan yrityksiä tuleville opiskelijoille. Yritysten mukaan saaminen on elintärkeää projektin onnistumiselle ja näinpä hanketoimijat ovat lähestyneet yrittäjiä haastattelujen ja kyselyn muodossa. Samalla uutta koulutusmallia pohditaan myös kuvitteellisen tuotantotalouden opiskelijan Hennan näkökulmasta ja ennakoidaan vähän sitä, miten asiat yksittäisen opiskelijan näkökulmasta voisivat mahdollisesti edetä. Myöhemmin sitten näemme, miten asiat todella menivät.

Kiinnostaako uusi opiskelumalli yrityksiä?

Kun kouluttavaa prosessia viedään yritystasolle, nousee esille monia kysymyksiä ja haasteita yrityksen näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kiinnostusta opiskelumallia kohtaan on, mutta lopullinen päätös osallistumisesta riippuu yrityksen tilanteesta ja tarpeista. Toisaalta lähiopetuksen ja yrityksessä tapahtuvan osuuden rytmityksen tulee tapahtua yrityksen kannalta toimivalla tavalla. Yhtä eri kokoisille ja eri alojen yrityksille sopivinta tapaa ei ole, mutta tehdyn kyselyn perusteella monet yritykset suosivat mallia, jossa opiskelija on kuitenkin yhtäjaksoisesti pidemmän jakson oppilaitoksessa ja vastaavasti pidemmän myös yrityksessä.

Henna Kuopiosta oli aloittanut tuotantotalouden insinööriopinnot Turussa syksyllä 2019. Uusi enemmän yrityksessä toteutettava tapa toteuttaa opiskelu on houkutellut savolaisen länteen. Jo valinta koulutukseen poikkesi aiemmasta oppilaitoksen yritysyhteistyön vuoksi. Ensimmäinen puoli vuotta olikin hyvinkin tavallista opiskelua ja haalaribileitä. Insinöörin perustaitojen opiskelu sujui perinteisesti, vaikka yhteys tulevaan työ -ja opiskeluyritykseen oli jo olemassa ja Henna vieraili yrityksessä muutamaan kertaan sopimassa käytännön järjestelyistä.

Miten opiskelu jaksotetaan?

Pidemmät jaksot mahdollistavat tietysti pitkäjänteisemmän toiminnan sekä yrityksen, että opiskelijan kannalta. Opiskelujaksojen vaiheistamisessa nousee yritysten näkökulmasta esille tarve painottaa koulutuksen alkuvaiheessa lähiopetusta ja jälkipuolella työssä tapahtuvaa kouluttautumista. Näin opiskelijalla olisi riittävät perusvalmiudet toimia yrityksessä. Selvää on, että insinöörin perustaitojen ja tietojen opettaminen ei kuulu yritykselle. Selvää on myös se, että yritysten tilaukset ja projektit menevät omia polkujaan eivätkä noudata opiskelijan rytmiä. On toisaalta tärkeää huomata, että kaikki opiskelijat käyvät tietyt sisällöt ja työtehtävät läpi opintojensa aikana.

Käydessään yrityksessä sopimassa opiskelujen toisen vaiheen käynnistämisestä Hennalle selvisi, että syksyn aikana kansainvälinen kysyntätilanne oli muuttunut ja firman työtilanne olisi puolen vuoden sisällä muuttumassa. Tällä tulisi olemaan vaikutuksia myös Hennan opiskeluihin yrityksen muuttuvan projektilanteen kautta. Tulevat työtehtävät voivat muuttua aiemmin suunnitellusta.

Tarvitaanko työsopimus?

Toinen kiinnostava kysymys on asiaan liittyvät sopimusjärjestelyt. Yritykset näyttävät tässä suosivan kolmikantajärjestelyä oppilaan, yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Kysymys on pitkälti vastuiden jakamisesta kaikille soveltuvalla tavalla. Yrityksille luonnollisesti sopii perusmalli, jossa esimerkiksi Turun AMK ottaa mahdollisimman paljon hallinnointivastuuta. Järjestelyn tulee myös mahdollistaa sopimuksen purun tai työtehtäviin liittyvät erilaiset joustot, mikäli olosuhteet sitä jostain pakottavasta syystä edellyttävät. Tavoitteena on aina että yritys todella sitoutuu yhteistyöhön ja että opiskelija jatkaa samassa työpaikassa opintojen loppuun. Tämä voi joskus olla epävarmaa ja varmasti askarruttaa opiskelijoita.

Syksy on kohta puolessa välissä ja Hennan perusopinnot etenevät mallikkaasti kevään yritysperiodia odotellessa. Samalla myös kysymyksiä pyörii päässä. Miten työn ohjaus mahtaa lopulta hoitua? Vaikuttaako taloustilanne kovastikin opiskeluihin yrityksessä? Pitääkö Hennan jopa hakea uusi työpaikka?

Seuraamme tässä kirjoitussarjassa jatkossa hankkeen etenemistä ja työelämäavausten ja syntyvän uuden insinöörikoulutuksen kehittymistä ja ystävämme ”Hennan” polkua tuotantotalouden insinööriopintojen parissa.

Lisätiedot hankkeesta tarvittaessa:

Rauni Jaskari

Lehtori, DI / Senior Lecturer, M.Sc.(Eng.)
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences
Sepänkatu 1, 20700 Turku, Finland
P. +358 44 9072 904

 

Jassi Aho

Projektipäällikkö, RADICAL-projekti,Turun AMK,

P. +358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost     ErasmusTurun amk  VSL    Yrittjt  esta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Loppukesä saapuu ja arki palaa raiteilleen. Mutta vaikka lomat olisikin jo lomailtu, vielä ehtii matkailla lähiympäristössä. Varsinais-Suomi on tulvillaan kulttuurikohteita ja -tapahtumia, hienoja virkistysreittejä ja luontokohteita! Itse innostuin heinäkuun helteillä Kustavista, jossa ihailimme Katanpään linnakesaaren tsaarinaikaista rakennuskantaa, nauroimme nukketeatteriesityksessä Alastalon salissa kohtaaville persoonille ja totesimme kunnasta löytyvän vaikka mitä kiinnostavaa. Mutta miten lähiympäristön helmet löytyisivät helpoimmin juuri sinä lauantaiaamuna kun alat suunnitella perheen viikonloppuretkeä?

Tänä syksynä meitä Lounaistiedossa kiinnostaa, millaisia haasteita lähimatkailuun liittyy. Millaiset ratkaisut voisivat tuoda hyötyä matkailijoille, matkailuyrityksille ja muille matkailuun kytkeytyville organisaatioille? Esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista saattaa löytyä netistä tietoa, mutta niiden tarkan sijainnin löytäminen voikin olla haastavampaa.

Lounaistieto yhdistää voimansa Turun yliopiston, Valonian ja ProAgrian kanssa. Järjestämme syksyllä 2018 Turussa kaikille avoimen Elämyksiä datasta -kilpailun, jossa ratkotaan luonto- ja kulttuurikohteisiin suuntautuvaan matkailuun liittyviä haasteita avointa dataa hyödyntäen. Noin kuukauden kestävä kilpailu sijoittuu syys-lokakuulle ja kilpailutöitä työstetään tiimeissä. Kilpailijoiden hyödynnettävissä on esimerkiksi Virkistä dataa! -hankkeessa koottu aineisto Varsinais-Suomen virkistyskohteista ja -reiteistä. Erilaisia aineistoja yhdistelemällä kilpailijat voivat ideoida vaikkapa matkailijan tiedonhankintaa helpottavan sovelluksen, pohtia virkistyskohteiden saavutettavuuden parantamista tai luontokokemuksen pelillistämistä.

Haluatko olla mukana edistämässä kestävää lähimatkailua ja luomassa parempia toimintaedellytyksiä virkistyskohteiden läheisyydessä toimiville yrityksille ja yhdistyksille? Haemme kilpailuun parhaillaan sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan kilpailuun!

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

TERVEELLISEMPI LIIKENNEYMPÄRISTÖ SUUNNITELLAAN YHDESSÄ

Kirjoittanut keskiviikko, 01 elokuu 2018 12:33

Liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Haaste on suuri ja positiivisen kehityksen tulisi olla rivakkaa. Tuoreen henkilöliikennetutkimuksen mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuus ei kuitenkaan ole edellisen, vuoden 2011 tietoihin perustuvan, tutkimuksen jälkeen kasvanut ja esimerkiksi Turun seudulla jopa noin puolet 1–3 kilometrin mittaisista matkoista tehdään henkilöautolla.

Samaan aikaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa valtakunnallisesti satojen miljoonien vuosittaisia kustannuksia. Vastikään julkaistun tanskalaisen selvityksen mukaan pyöräilyn avulla voitaisiin vähentää satoja tuhansia sairaspäiviä vuodessa. Terveysjärjestö WHO on kehittänyt HEAT-nimisen työkalun, laskentamallin, jolla pyöräilyn ja kävelyn taloudelliset hyödyt voidaan konkretisoida. Laskelman mukaan Helsingissä yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tulee takaisin kahdeksankertaisena.

Liikkumattomuuden kustannuksia kyllä lasketaan, mutta pyöräilyn ja kävelyn edistämisen hyötyjä ei silti huomioida tarpeeksi päätöksenteossa. Yksityisautoilu valitaan monesti helppouden nimissä ja kävelyn ja pyöräilyn tulisikin olla autoilua helpompia vaihtoehtoja. Mutta miten suunnitellaan ja saadaan aikaan liikenneympäristö, jossa valitaan kävely ja pyöräily autoilun sijaan?

Suurin osa kulkuneuvovalinnoista ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa. Kävelyn ja pyöräilyn helppouden saavuttamiseksi tarvitaan paljon eri näkökulmia ja näkemyksiä. Osallistava suunnittelu on avainasemassa, kun tehdään kevyen liikkumisen muotoja edistävää, toimivaa liikennejärjestelmää.

On sanottu, että ihmiset ovat tyytyväisempiä huonoihin päätöksiin, joita ovat olleet mukana tekemässä kuin hyviin, jos he eivät ole voineet vaikuttaa asiaan. Asukkaat ovat myös sitoutuneempia omaan elinympäristöönsä ja pitävät siitä parempaa huolta, jos he ovat voineet vaikuttaa sen suunnitteluun. Kuntalain 22§ mukaan kunnan asukkailla on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan, joskin käytännön toteutus on kunkin kunnan itse päätettävissä. Etenkin liikenneympäristön suunnittelussa osallistaminen jää usein puutteelliseksi, sillä osallistamisen hyötyjä ei ymmärretä. Pelkkä keskustelutilaisuuden järjestäminen ei riitä aidoksi vaikuttamismahdollisuudeksi. Erilaisia, nykyaikaisempia keinoja asukkaiden kuulemiseen olisi kyllä jo tarjolla netin keskustelupalstoista mobiilisovelluksiin.

Myös kuntaorganisaatioihin kertyy paljon sektorikohtaista ja kokemusperäistä hiljaista tietoa, joka tulisi hyödyntää tehokkaammin liikennesuunnittelussa. Suunnittelun kannalta arvokasta tietoa on niin lääkärillä, joka huolehtii ihmisten hyvinvoinnista, opettajalla, joka päivittäin liikuttaa lapsia kouluympäristössä sekä vaikkapa logistiikkapalveluita hoitavalla autonkuljettajalla.

Seuraavan kolmen vuoden aikana Varsinais-Suomessa testataan erilaisia osallistamismenetelmiä ja pyritään saamaan ne pysyväksi osaksi liikennesuunnittelua. Huhtikuussa 2018 alkaneen kansainvälisen Participatory Urban Planning for Healthier Urban Communities -hankkeen tavoitteena on saada kunnan eri sektoreita sekä kuntalaisia ja yhdistyksiä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun pohtimaan entistä parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita. Samalla levitetään tietoutta WHO:n HEAT-työkalusta, kannustetaan sen käyttöönottoon kunnissa sekä testataan sen toimivuutta alueellisessa liikennesuunnittelussa.

TALOYHTIÖN ENERGIAREMONTEISSA MALTTI KANNATTAA

Kirjoittanut tiistai, 26 kesäkuu 2018 11:11

Olen työssäni jatkuvasti puheissa kuntien rakennustarkastajien sekä muiden kiinteistötoimijoiden kanssa. Heitä puhututtavat tällä hetkellä taloyhtiöiden remontit. Yksittäisiltä taloyhtiöasukkailta tulee jatkuvasti lisätieto- ja neuvontapyyntöjä liittyen omassa yhtiössä suunnitteilla oleviin lämmitys- ja aurinkoenergiahankkeisiin. Keskusteluissa käy usein ilmi, että hankkeita valmistellaan kiireellä ja ilman osaavaa suunnittelijaa. Yhtiön hallituksen sunnitelmat saattavat olla jo pitkällä ennen niiden esittelyä asukkaille. Pahimmillaan on unohdettu selvittää muiden vaihtoehtojen kustannuksia.

Uusiutuvan energian käyttö kiinteistöjen lämmityksessä on lisääntynyt kerros- ja rivitaloissa. Taloyhtiöissä lämmityskustannusten nousu on saanut yhä useamman hallituksen pohtimaan, olisiko yhtiön kannattavaa investoida esimerkiksi jonkinlaiseen lämpöpumppujärjestelmään. Trendinä on myös, että toimivan aluelämpöverkon alueella halutaan hinnankorotusten pelossa siirtyä investointikustannuksia lukuunottamatta ilmaiseksi miellettyyn maalämpöön.

Valitettavan usein suunnitelmat pohjaavat pelkkään oletukseen kustannussäästöistä. Maalämpöön siirtyneiden yhtiöiden kokemuksia kuunnellaan tarkalla korvalla ja erityisesti säästetyt eurot otetaan mittariksi hankkeiden onnistumista arvioitaessa. Taloyhtiöt eivät kuitenkaan ole suoraan vertailtavissa keskenään, sillä niiden lämmöntarpeet ovat erilaiset. Maalämpö myös lisää sähkönkulutusta. Vaikeutta kustannusten arviointiin tuovat myös sähkömarkkinoiden myllerrys ja automaatio-ohjauksen kehittyminen tulevaisuudessa.

Pienilläkin investoinneilla voidaan kuitenkin lisätä taloyhtiön lämmityksen energiatehokkuutta ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä. Lähtökohtana on aina säännöllinen kulutusseuranta ja suunnitelmallinen kiinteistöpito. Ratkaisevaa lämmitystavan vaihdon yhteydessä on myös olemassa olevan lämmitysjärjestelmän toimivuus. Patteriverkoston iän ja kunnon tulee olla ensimmäisiä tarkastelun kohteita. Lämmönvaihtimen ja patteritermostaattien uusiminen sekä patteriverkoston tasapainottaminen tuovat kustannussäästöjä energiatarpeen pienentyessä. Jos lämmitysmuotoa vaihdetaan, on silloinkin pyrittävä ensin lämmöntarpeen vähentämiseen. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmä toimii kaukolämpöä matalammilla lämpötiloilla ja lämmönlähteen vaihtamisesta voi seurata voi tulla ongelmia talon sisäisen lämmitysverkon toimivuuden kanssa ja vaadittavat muutostyöt lisäävät kustannuksia.

Onnistuneen remontin takaa huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kartoittaminen. Kun taloyhtiössä suunnitellaan lämmitysremonttia, aurinkoenergian hyödyntämistä tai vaikka sähköauton latauspisteiden hankkimista, tärkeintä on nykytilanteen ja usean vaihtoehdon selvittäminen. Nopeasti tehty soittokierros tuttaville ja muutamille yrittäjille ei riitä päätöksenteon pohjaksi. Kun suunnitelmat on tehty, urakkaan on hyvä pyytää riittävästi tarjouksia. Hyvä suunnittelija on pääosassa. Talohtiön ja sen asukkaiden kustannukset pysyvät kurissa, kun projektia johtaa osaava ammattilainen.

Asukkaita ei saa kiirehtiä tekemään päätöksiä puutteellisin tiedoin ja pika-aikataululla. Taloyhtiön muodostavat sen asukkaat. Heillä tulee olla kattavat mahdollisuudet vaikuttaa suuriin hankkeisiin, riittäviin lähtötietoihin nojaten.