UUDEN AJAN KULJETUSPALVELUT OVAT JO TÄÄLLÄ

Kirjoittanut keskiviikko, 02 tammikuu 2019 09:19

Seuraava tilanne on monelle tuttu: olet tilannut 15 kilon koiranruokasäkin kotiinkuljetuksella, koska räntäsateessa bussikyydillä sen raahaaminen olisi todella työlästä. Muutaman päivän kuluttua kuljetusliikkeen työntekijä soitteleekin ovikelloa ilmoitettuna ajankohtana, mutta koska työmatkallasi oli tullut viivytys, palautuu painava tilauksesi postitoimipisteeseen, josta sen joudut itse noutamaan. Vaikka verkkokaupasta tilatut paketit voi tilata kotiovelle, on toimitukselle tarjottava aikaikkuna toisinaan hankala sovittaa arjen kiireisiin, eikä tilanteiden muutoksiin voi reagoida nopeasti. Ongelmaa ratkotaan parhaillaan useilla eri tahoilla ja uudenlaisia ratkaisuja kuljetusten järjestämiseen on jo olemassa. Kestävät logistiset ratkaisut perustuvat vähäpäästöisiin kulkuneuvoihin, digitaalisiin ratkaisuihin ja yhteisöllisiin jakamistalouden ansaintamahdollisuuksiin. Asiakkaan kannalta palvelu paranee, kun paketin saa haluamaansa aikaan ja paikkaan. 

Uusia pakettipalveluita ja kuljetusratkaisuja on visioitu syksyn aikana Turun kaupungin Smart & Wise -kärkihankkeen osana toteutettavan 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen tilaisuuksissa muun muassa kuljetusyritysten, verkkokaupan edustajien sekä ohjelmistokehittäjien kanssa. Logistiikkasektorilla on todellinen tarve ja halu niin kutsutun viimeisen kilometrin jakelun kehittämiseen, johon digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia.  

Yksi keskeinen ajatus on pakettien lähijakelupisteiden perustaminen esimerkiksi kaupungin, asuinalueen tai kylän keskustaan. Jakelupisteenä voi toimia esimerkiksi kauppa tai kioski, mutta yhtä lailla kunnan palvelupiste, kuten kirjasto. Lähetykselle voisi tilata kotiinkuljetuksen haluamallaan aikataululla ja toimitustavaksi voisi valita vähäpäästöisen, kevyen kulkuneuvon. Yhteisön keskellä oleva joustava lähijakelupiste muistuttaa idealtaan vanhan ajan postiautoa, mutta modernilla twistillä. 

Pysäkki keskellä kylää -mallissa polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintialue olisi osa laajempaa palveluiden kokonaisuutta, jossa pakettien noutopiste olisi luonteva osa. Lähetykset kulkeutuisivat pisteelle niin bussien, kuriirien kuin yksityishenkilöiden mukana. Myös julkisen liikenteen roolia pakettipalveluissa sopii pohtia: voisiko noutopaikaksi valita vaikkapa Föli-bussiin tai raitiovaunuun sijoitetun pakettilokeron? Niin sanottu viimeinen kilometri (last mile) halutaan hoitaa kaluston monipuolistuessa enenevästi vähäpäästöisillä kuljetustavoilla, kuten sähköisillä tavarapyörillä ja -skoottereilla. Posti on jo parasta aikaa ottanut testattavakseen sähköjakeluskoottereita talviolosuhteissa Turussa, Raisiossa ja Salossa. 

Lähijakelupistekonsepti auttaisi myös verkkokauppoja saamaan toimitukset nopeammin asiakkaalle. Nykyisin lähelläkin sijaitsevan verkkokaupan toimitukset joutuvat odottamaan kuljetusliikkeiden varastoissa yön yli. Oman roolinsa ovat ottamassa myös droonit eli miehittämättömät ilma-alukset. Digiteknologiassa muutostahti on hurja ja esimerkiksi viisi vuotta sitten toimimattomaksi todettu kuljetustapa voi tänä päivänä olla aivan mahdollinen. 

Uudenlaisten digitaalisten sovellusten käyttöönottaminen pakettipalveluissa mahdollistaa nopean ja turvallisen valtuutuksen kolmannelle osapuolelle, jos lähetystä ei pääse itse hakemaan. Paikanninpalvelut ja seurantajärjestelmät vähentävät väärinkäytösten riskiä, minkä vuoksi yhä useammat yritykset ja yksityishenkilötkin voivat kuljettaa paketteja vaikka sivutyönään. Esimerkiksi paljon pyöräilevät opiskelijat voisivat olla kiinnostuneita lisätienestistä ja lasten kanssa liikkuvat voisivat napata kärryihinsä paketin, jos vastaanottaja sattuu reitin varrelle. Sovelluspohjaisena systeeminä ja esimerkiksi pelillistämisen kautta kaupunkikuriirit voisivat kerätä itselleen pisteitä ja kasvattaa mainettaan luotettuna lähettinä. Vastaanottaja puolestaan voisi valita sovelluksen avulla oman vähähiilisen suosikkikuskinsa. 

Viime viikolla Euroopan parlamentin käsittelyssä oli Verkkojen Eurooppa -ohjelma vuosille 2021–27 (CEF 2.0). Ohjelmasta tullaan suuntaamaan yli 42 miljardin euron julkiset investoinnit eurooppalaiseen rajat ylittävään liikenne-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin.

Suomi on käynnissä olevalla rahoituskaudella pystynyt hyödyntämään Verkkojen Eurooppa -ohjemaa vain osittain. Suomessa kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että EU-saantoa pitää tämän osalta kasvattaa. Ohjelma tarkoittaa voimaan tullessaan, että Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä Suomen laskennallinen saanto on yhteensä 600 miljoonaa euroa vuosina 2021–27. Tämä voidaan kohdentaa hankkeille, jotka ovat TEN-T ydinverkkokäytävällä. Suomessa siis Tunnin junalle ja pääradan Helsinki-Oulu kehittämiseen. Yleisesti on arvioitu, että tulevalla rahoituskaudella Tunnin junan kaltaisten hankkeiden saama CEF-rahoitus voi olla 20–30 prosenttia investointikustannuksista.

Tehdäänpä pieni laskuharjoitus. Oletetaan, että Oy Suomi Ab haluaa ja voi hyödyntää koko CEF-saannon täysimääräisesti. Eli vuosina 2021–27 saadaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusta 600 miljoonaa euroa. Oletetaan, että CEF:in osuus investoinneista on 20 prosenttia. Jotta näinä seitsemänä vuonna maksimaalinen CEF-rahoitus on hyödynnettävissä, pitää Suomessa käynnistää ja toteuttaa suuria raideinvestointeja kolmen miljardin euron edestä. Vuositasolla tämä tarkoittaa n. 430 miljoonaa euroa vuodessa kehittämisinvestointien rahoitusta. Tämän hetken kehys liikenteen kehittämishankkeiden rahoitukseen on alle 500 miljoonaa euroa vuodessa!

Nykyisen kehyksen puitteissa voitaisiin 20-luvulla rakentaa Tunnin juna, hyödyntää täysimääräisesti EU:n CEF-saanto ja saataisiin vielä Turun kehätie kuntoon aina Naantalin satamaan saakka. Muualle Suomeen ei sitten voitaisikaan investoida enää mitään!

Haluan tällä yksinkertaisella esimerkillä korostaa, että jo pelkän EU:n CEF-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen nykyisellä kansallisella investointitasolla on mahdotonta. Kehittämisinvestointien määrärahan taso pitää tuplata kuten mm. parlamentaarinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä viime viikolla esitti. Tämän lisäksi on erittäin hyviä perusteluja etsiä ja löytää myös muita rahoitusmalleja ja -keinoja tarpeellisten investointien, kuten Tunnin junan nopeaan toteuttamiseen.

Joulua ja vaalikevättä kohti!

Varsinais-Suomessa pyyhkii nyt niin hyvin, että myös maakunnallinen koulutusstrategia tarvitsee päivityksen. Tämän totesi Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän jaosto kokouksessaan vuoden 2018 alussa. Syntyi ajatus positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta tehdystä työelämään ohjauksen tiekartasta. Koska Varsinais-Suomen koulutusstrategiassa asetetut tavoitteet toimivat jo käytännössä, mutta koko strategiaa ei kannattanut lähteä uudistamaan.

Toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia (mm. ammatillisen koulutuksen uudistus). Myös positiivinen rakennemuutos pakotti pohtimaan, miten vastaamme työelämän tarpeisiin entistä tehokkaammin myös ohjauksen keinoin? Työelämän moninaisiin osaamistarpeisiin ja asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen ovat tiekartan ytimessä. Ohjauksessa on tärkeää tehdä verkostot näkyviksi ja tutuiksi asiakkaille sekä antaa oikeaa tietoa työelämästä ja koulutuksesta. Huomiota päätettiin kiinnittää myös toimijoiden verkostoitumiseen, yhteistyöhön, rooleihin ja palveluiden tuntemiseen.

Valmis tiekartta

Tiekartan jalkauttaminen, toteuttaminen ja seuranta edellyttävät kuitenkin vielä paljon konkreettisia toimia, verkosto- ja foorumityöskentelyä. Työ jatkuu alkuvuodesta 2019. Ohjauksen eli tässä tapauksessa mentoroinnin rooli on keskeistä myös Radical -hankkeessa.

Radical - mentorointi ohjausmuotona

Työssä oppiminen on keskeinen osa Radical -hankkeessa kehitettävää Engine -insinöörikoulutusmallia. Tavoitteena on, että jopa puolet opiskelusta tapahtuisi yrityksessä. Opiskelu toteutetaan oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyönä. Ohjaukseen liittyen hankkeessa rakennetaan uutta mentorointimallia ammattikorkeakoulun opettajien, opiskelijoiden ja yritysten ohjaajien välille. Tässä hyödynnetään mm. Meyer Turun parhaita käytäntöjä ja hyödynnetään myös saksalaisten ja ranskalaisten kumppanien osaamista.

Mentorointi tarkoittaa ohjausta ja tukea, jota osaava ja kokenut senioriasemassa toimiva henkilö antaa nuoremmalle kollegalle tai opiskelijalle. Kyseessä on monipuolinen kaksisuuntainen prosessi. Mentorointimallin kehittämisessä on alustavasti nostettu esille muutamia peruslähtökohtia. Eräs niistä koskee hiljaisen tiedon siirtymistä. Tämä on tärkeää, jotta opiskelija voi alkaa ansaita organisaatiolle ja tehdä tuottavaa työtä.

Henna oli aloittanut tunnetussa suunnittelutoimistossa vuoden alussa opiskelujaksonsa.  Mentorina toimi seisemän vuotta firmassa toiminut DI. Sekä mentori että Henna pitivät tapaamisia muiden opiskelijoiden, AMK:n väen ja muiden yritysten mentoreiden välillä ehdottoman tärkeinä myös yhteisöllisyyden kannalta. Henna toivoisikin näitä tapahtuvan vähän useammin. Kun opiskelu tapahtuu sekä oppilaitoksessa että yrityksessä, on kokemus yhteisöstä Hennan mielestä erityisen tärkeä.

Opiskelijan perehdytyksen ja sujuvan alun toteuttamisessa yrityksessä on mentorin rooli aivan keskeinen. Näin varmistetaan ajantasaisen tiedon siirtyminen opiskelijalle. Mentorilla tulee olla sekä substanssiosaamista että mielellään akateeminen koulutus.

Oppilaitos eli ammattikorkeakoulu puolestaan tarjoaa mentorille koulutusta ennen kuin opiskelija aloittaa yrityksessä. Oppilaitos järjestää lisäksi opiskelijoiden ja yritysten tapaamisia säännöllisesti ja tukee eri tavoin niin mentoreita kuin opiskelijoita.

Henna on kokenut sekä mentorin että muiden työnohjaajien roolin ei vain tärkeäksi vaan olennaiseksi osaksi tiedon siirtoa ja myös osaamisen kehittymistä niin yrityksessä kuin myös AMK:lla. Tiedon vaihto ja keskustelut ovat uuden opiskelumuodon suola Hennan mielestä ainakin tässä vaiheessa.

Seuraamme tässä kirjoitussarjassa jatkossakin hankkeen etenemistä ja työelämäavausten ja syntyvän uuden insinöörikoulutuksen kehittymistä ja ystävämme ”Hennan” polkua tuotantotalouden insinööriopintojen parissa.

Lisätiedot hankkeesta tarvittaessa:

Rauni Jaskari

Lehtori, DI / Senior Lecturer, M.Sc.(Eng.)
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences
Sepänkatu 1, 20700 Turku, Finland
Mobile +358 44 9072 904

Jassi Aho

Projektipäällikkö, RADICAL-projekti

Turun AMK

+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost  ErasmusTurun amkVSL   Yrittjtesta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Rekreationsområdena är nyttiga. Områdena kan utnyttjas av både lokala invånare och turister. Naturturismföretagarna kan använda rekreationsobjekt och -rutter som områden där de kan utföra sin näringsverksamhet och hämta arbetsplatser och skatteinkomster till lokala ekonomin. Högklassiga rekreationsområden och -rutter kompletterar utbudet av turismservice i vårt mångsidiga landskap:  första dagen kan du fara på en skärgårdskryssning, följande dag kan du vandra i skogen och tredje dagen kan du njuta av en teaterakt. Viktig är också hälsonyttan som kommer från ökad friluftsliv.

Landskapsfullmäktige behandlade i sitt möte 10.12.2018 initiativet som gäller grundandet av en rekreationsområdesförening i Egentliga Finland i positiv anda. Syftet är att förbereda grundandet av föreningen i ett starkt samarbete med kommunerna. Underlaget för förberedningsarbetet är en databas samlad i Virkistä Dataa! -projektet. Databasen innehåller information om positionen, ägarskap och underhållssituationen av rekreationsrutter och -objekt i Egentliga Finland.

Naturturism och rekreationsbruk ökar kraftigt. Antalet besökare i nationalparkerna har ökat hela 2000-talet, särskilt i södra delar av landet där största delen av Finlands befolkning finns. Antalet besökare i landets nationalparker var 0,8 miljoner år 2001 men i 2017 var antalet redan 3,1 miljoner. När populariteten av nationalparkerna växer så fort, är det klart att utveckling av naturturismen inte kan uppföras bara på nationalparkerna. Högklassiga rekreationsområden och -rutter behövs också utanför statens naturreservat.

Hur befrämjar rekreationsområdesförening rekreationsmöjligheterna? Föreningen kan organisera underhållet av kommunernas rekreationsområden, den kan förbättra standarden av rutter och rekreationsobjekt, och befordra användningsgrad och förenad användning av områdena. Föreningen kan koordinera samarbetet mellan lokala aktörer, fungera som en intressebevakare av landskapet i ärenden som gäller rekreation och informera om rekreationsmöjligheterna. Rekreationsområdesföreningen kan initiera projekt för att utveckla lämpliga helheter och utnyttja bidrag som är för utveckling av rekreationsområdena. Trovärdig utveckling av rekreationsrutter och -objekt kräver förstås satsningar, men de är billigare än vad som krävs när man bygger t.ex. en ishall eller en skidtunnel – i synnerhet om man beaktar alla människor som får nytta av förbättringen av rekreationsmöjligheterna.

Om vi talar om grundandet av rekreationsområdesföreningen, beror det mest på kommunerna. Vill kommunerna i Egentliga Finland satsa på förbättring av rekreationsmöjligheter och höjning av naturturismpotential i landskapet? Det finns åtta fungerande rekreationsområdesföreningar på landskapsnivå i Finland. Landskapsförbundet har roll i alla dessa föreningar, men kommunerna som landsägare och utvecklingsorganisationer på en lokal nivå bestämmer riktningen för utvecklingen i föreningarna.

I Egentliga Finland fastställer kommunerna hur processen att grunda en rekreationsområdesförening i Egentliga Finland ska vara framgångsrik och Egentliga Finlands förbund verkar som en aktiv katalyt i processen.

Virkistyskohteista on hyötyä. Virkistysalueita voivat käyttää niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin. Luontomatkailuyrittäjät voivat pitää virkistyskohteita ja reittejä liiketoimintansa tukijalkana tuoden näin verotuottoja ja työpaikkoja. Tasokkaat virkistysalueet ja reitit täydentävät monipuolisen maakuntamme matkailupalvelutarjontaa: yhtenä päivänä voi käydä saaristoristeilyllä, toisena päivänä päiväretkellä metsässä ja kolmantena vaikka teatteriesityksessä. Tärkeitä ovat myös luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ja ulkoilun vaikutus työssäjaksamiseen.

Maakuntavaltuusto käsitteli 10.12.2019 kokouksessaan aloitetta maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta positiivisessa hengessä. Tarkoitus on lähteä valmistelemaan yhdistystä vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa. Työn perustana on Virkistä Dataa -hankkeessa tehty paikkatietokanta virkistyskohteiden ja -reittien sijainnista, omistajuudesta ja ylläpidosta.

Luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö ovat hurjassa nosteessa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, eritoten eteläisen Suomen väkirikkaiden alueiden lähistöllä. Kävijämäärät ovat 2001 vuoden 0,8 miljoonasta kasvaneet 2017 vuoden 3,1 miljoonaan. Kansallispuistojen suosion kasvaessa on selvää, että vain niiden varaan luontomatkailua ei voida rakentaa, vaan laadukkaita luontomatkailualueita ja reittejä tarvitaan laajemmin.

Miten virkistysalueyhdistys edistää virkistysmahdollisuuksia? Yhdistys voi toimia maakunnan kuntien virkistysalueiden ja reitistöjen ylläpidon organisoijana, se voi parantaa reitistöjen ja kohteiden laatutasoa, ja edistää alueiden yhteiskäyttöä sekä käyttöastetta. Se voi koordinoida yhteistyötä paikallistoimijoiden välillä, toimia virkistysaluekysymyksissä alueen edunvalvojana ja tiedottaa virkistysmahdollisuuksista. Virkistysalueyhdistys voi hankkeistaa sopivia kokonaisuuksia ja hyödyntää virkistysalueiden kehittämiseksi tarkoitettuja tukia. Virkistysalueiden ja -reittien uskottava kehittäminen vaatii toki taloudellisia satsauksia, mutta vähemmän kuin esim. jäähallin tai hiihtoputken rakentaminen – etenkin huomioitaessa kuinka suurta osaa kuntalaisista virkistysmahdollisuuksien parantaminen koskettaa.

Eniten nyt aloitettavan virkistysalueyhdistyksen valmistelutyön tulos riippuu kuntien näkemyksestä. Haluavatko kunnat panostaa virkistysmahdollisuuksien ja luontomatkailupotentiaalin kehittämiseen? Maakuntaliitoilla on kaikissa kahdeksassa nykyisin toimivassa maakunnallisessa virkistysalueyhdistyksessä rooli, mutta kunnat maanomistajina ja paikallistason kehittäjinä määrittävät kehittämisen suunnan.

Varsinais-Suomessa kunnat määrittävät yhdistysprosessin onnistumisen mahdollisuudet ja Varsinais-Suomen liitto on siinä prosessissa aktiivisena katalyyttinä.