MAHDOLLISTAVAA PALAUTETTA

Kirjoittanut keskiviikko, 14 lokakuu 2020 09:09

Mun tuli niin hyvä mieli sun avusta, etten osaa edes tarpeeksi kiittää”, kirjoitti ystäväni minulle taannoin WhatsApp-viestissään. Kyse ei ollut kovin kummoisesta ponnistuksesta minun puoleltani, olimme vain pohtineet muutokseen ja motivaatioon liittyviä asioita yhdessä. Mutta kylläpä lämmitti. 

Varmasti tiedät tunteen – positiivinen palaute tai kiitos ystävältä tai työkaverilta jää mieleen ja kantaa todella pitkän aikaa. Tiedämme kaikki myös, että palautetta ja kiitoksen sanoja  kannattaa viljellä, mutta silti se usein nolostuttaa ja on vaikeaa. Ja vaikeaa on erityisesti, kun pitäisi antaa korjausehdotuksia tai puuttua virheeseen

Me Varsinais-Suomen liitossa olemme juuri tällä viikolla saaneet valmiiksi maakuntaohjelmien vertaisarviointiin liittyvän kierroksen Uudenmaan, Hämeen ja Kymenlaakson liittojen kanssa. Kierroksen aikana olemme käyneet toistemme vieraina antamassa palautetta kunkin maakuntaohjelman sisällöstä, luettavuudesta, vaikuttavuudesta ja muutosjoustavuudesta – käsidesintuoksuisina  ja maskein naamioituneina, huudellen valtavissa kokoushuoneissa, tietenkin

Vertaisarvioinnissa on kyse jatkuvasta oppimisesta, ja siihen me tarvitsemme muita. Palautteen kautta saamme uusia ajatuksia ja syötteitä: ideoita siitä miten me työntekijöinä ja organisaatioina kehitymme ja löydämme uusia tapoja motivoitua.Meidän vertaisarvioinnissamme kantava ajatus on myös, että joskus paras palaute tulee tahoilta, jotka tietävät toimintaympäristösi mutta silti katsovat työtäsi hiukan kauempaa. 

Hyvää palautetta onkin helppo vastaanottaa niin töissä kuin vapaalla, kriittistä ei niinkään. Kysyin eräässä harrastetilanteessa viime kesänä palautetta omasta kehittymisestäni, ja sain vastaukseksi puheen siitä, miten minun pitäisi suhtautua omaan tekemiseeni kevyemmin ja olla iloinen ihan pienistäkin onnistumisista. Sanomattakin lienee selvää, että täällä vastaanottajan päässä hampaita kiristeltiin: palautteessahan mentiin siihen, minkälainen minä olen ihmisenä. Minulle on tärkeää kehittyä ja turhaudun helposti, jos en näe muutosta.Saamani palaute ei auttanut minua eteenpäin.

Henkilöön menevä palaute osuukin helposti suoraan sisimpäämme, erityisesti se negatiivinen. Silloin tulee hakeuduttua piikkipuolustusasentoon, ja se siellä palautteen seassa ehkä ollut hyvä idea on vaarassa tulla menetetyksi.Eihän kukaan halua kuulla, että on vääränlainen tai tuntee väärin. (Joku olisi kyllä voinut ottaa edellisessä tilanteessa vastaan vinkin relaamisesta, totean näin 3 kuukautta myöhemmin.) Mutta moni meistä haluaa kuulla, minkälaisella toiminnalla tai käytöksellä voisimme onnistua paremmin.   

Mitäpä siis, jos negatiivisen tai korjaavan palautteen vastaanottaja ajattelisi palautetta mahdollisuutena: joku osoittaa kohdan, jota muuttamalla harrastus nousee uudelle tasolle tai työkuorman hallinnasta tulee helpompaa. Mitä jos palaute ei olisi osoitus siitä, että on epäonnistunut, kun ei ole asiaa aikaisemmin itse tajunnut, vaan kokeilisivoisiko muutos tosiaan toimiaJos ei puolustautuisikaan vaan kysyisi tarkemmin! Tai jos negatiivisen palautteen antaja keskittyisi jakamaan ehdotuksensa toisenlaisesta toiminnasta, eikä sisällyttäisi palautteeseen viestiä siitä, että vastaanottajan pitää muuttaa luonnettaan tai että tämä on huolimaton, laiska tai ajattelematon. 

Tästä on kyse myös maakuntaohjelmien vertaisarviointiprosessissa. On ollut valtava ilo ja rikkaus keskustella eri maakunnista tulevien kollegojen kanssa, ja nähdä ja kuulla, miten he tekevät työtään. Palautetta ja kehittämisideoita on annettu puolin ja toisin taitavasti, juuri tekemiseen ja tekemisen kehittämiseen keskittyen. Silloin hedelmällisin palaute voi ja saa olla myös kriittistä. Meillä on kullakin nyt muistivihot täynnä ajatuksia.

Vertaisarviointiprosessissa on vielä yhteenveto- ja loppuraporttivaihe edessä. Sitten pistetään kussakin maakunnassa viisaat päät yhteen ja mietitään, miten palaute hyödynnetään. Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelu alkaa aivan pian. Senkin aikana voimme varmasti opetella antamaan hyvää ja mahdollistavaa palautetta, ja myös antamaan kaverille anteeksi, jos hän joskus kompastelee sanoissaan. 

ANNA LÄHIMATKAILUN YLLÄTTÄÄ

Kirjoittanut perjantai, 25 syyskuu 2020 09:21

Jos jokin asia on ollut tänä vuonna erityisesti otsikoissa ja ihmisten mielessä, niin matkailu. Tai oikeastaan matkustamattomuus. Ihmisillä on kuitenkin luontainen halu ja tarve päästä välillä pois tutuista ympyröistä, joten kotimaanmatkailu onkin noussut tänä vuonna ennen näkemättömään suosioon.

Myös lähimatkailu on suosittua, ja muutaman kilometrin päässä kotiovelta saattaakin löytyä aivan uusia luonto- tai kulttuurimatkailukohteita, joista ei välttämättä ole aikaisemmin ollut harmainta aavistustakaan. Lounais-Suomen alueellisen tietopalvelun Lounaistiedon karttapalvelusta löytyy esimerkiksi teemoiteltuna kulttuurikuntoilureittejä, joihin on mahdollista tutustua joko yksin tai yhdessä, kuten arkkitehtuurikierros, historiallinen Suomen sydän -reitti tai Turun kaupunkikuvaan kätketyt pikkupatsaat. Lounaistieto tarjoaa käyttäjille avointa dataa, jota voivat hyödyntää paitsi kuntalaiset niin myös esimerkiksi yritykset uusien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Myös monet kunnat hyödyntävät karttapalvelumme ilmaisia karttaupotuksia verkkosivuillaan.

Kulttuurireittien lisäksi myös luonto ja ympäristö kiinnostavat. Tiedonjanoon Lounaistiedon sivuille onkin koottu esimerkinomaisesti Vakka-Suomen reitistökokonaisuuksia. Lisäksi Varsinais-Suomen liiton Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden tietoaineisto palvelee jo nyt paitsi matkailupalvelujen tarjoajia, myös jossain määrin retkeilijöitä. Virma-palvelusta löytyy niin uimapaikkoja, leirintäalueita, luontopolkuja kuin muitakin virkistyskohteita ja -reittejä. Kohteita on jo yli 1000, ja määrä kasvaa koko ajan.

Erityisesti retkeilijöiden tarpeita halutaan huomioida entistä paremmin, ja virkistysreitti- ja kohdetietojen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä parannetaankin parhaillaan Digi-SAAPAS -hankkeessa. Hankkeessa on kehitteillä mobiilisovellus, jonka avulla on mahdollisuus tarkastella digitaalisia aineistoja ja omaa sijaintiaan paikan päällä maastossa älypuhelimen kautta. Sovellus on käyttäjille täysin ilmainen, ja se julkaistaan vuoden vaihteessa 2020-21.

Myöskään kuntia ei ole unohdettu. Valtio on nyt vastannut ulkoilubuumiin ja tarjoaa 10 miljoonaa elvytysrahaa kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Ulkoilureitit ja muut virkistys- ja viheralueet ovat olleet kuluvana vuonna paikoin niin suosittuja, että ne ovat ruuhkautuneet ja jotkut jopa kuluneet liiaksi. Valtio haluaakin nyt kannustaa sekä vanhojen virkistysalueiden rakenteiden parantamiseen että täysin uusien ulkoilureittien perustamiseen.

Valtiotasolla matkailu merkitsee usein kasvua ja työpaikkoja, mutta henkilökohtaisesti suomalainen hakee luonto- ja lähimatkailusta yhä useammin mielenrauhaa, voimaa ja elämyksiä. Ympäristötietoisuus on päivän sana, ja lähimatkailu trendi. Maailman matkailupäivää vietetään 27.9. Nautitaan siis syksyn aurinkoisista päivistä ja virkistytään lähimatkailun parissa, kunnioittaen luontoa ja kanssaretkeilijöitämme!

ETELÄ-SUOMI TARVITSEE ALUEPOLIITTISEN LINJAN

Kirjoittanut torstai, 24 syyskuu 2020 10:47

Korona iski kuin salama kirkkaalta taivaalta samaan aikaan, kun EU hahmotteli tulevaa, seitsemän vuotta kestävää, ohjelmakauttaan. Tietyllä tavalla kaikki meni uusiksi. Päätettiin toteuttaa operaatioita, joita tähän asti on pidetty unionin perussopimusten vastaisina. Merkittävin niistä on jäsenmaiden kollektiivinen vastuu toisen veloista.

Suomessa oli koronaa edeltävänä aikana annettu rakennerahastojen rahanjako maakuntajohtajien neuvoteltavaksi. Etukäteen tiedettiin, että hankkeessa tuskin tultaisiin onnistumaan. Näin myös kävi. Osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, eikä minkäänlaista periaatekeskustelua päässyt syntymään. Kokemus oli surkein ja surullisin omalla neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiehen ja poliitikon työurallani.

Kun eteläisen Suomen maakunnat yrittivät käynnistää mielipiteen vaihtoa teemaan ympärillä, itäinen ja pohjoinen media iski. Se ei ollut mikään yllätys, vaan jatkoa sille linjalle, jota Itä- ja Pohjois-Suomessa on pidetty voimaperäisesti yllä siitä lähtien, kun Suomi liittyi yhteisöön. Maakuntien liittojen, poliitikkojen ja median lisäksi joukkoon kuuluvat valtion virkamiehet. Etelässä ja lännessä valtion palkolliset sanovat olevansa riippumattomia, eivätkä katso voivansa liputtaa aluepoliittisesti, mutta idässä ja pohjoisessa on eri säännöt. Kyseessä on tehokas nyrkki, joka toimii ulospäin yhtenäisesti ja ratkoo sisäiset ongelmansa julkisuudelta piilossa.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa pohjoisen ja idän touhuja on joskus kiroiltu, joskus naurettu. Nauruun ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä, päinvastoin. IP-alue on kävellyt etelän ja lännen yli ja saanut unionin komission vakuuttumaan omasta aluepoliittisesta näkemyksestään, vaikka se on Suomen totuuden vastainen.

Urheilussa käy edelleen joskus niin, että hävinnyt perustelee huonoa menestystään sillä, että kilpakumppani on harjoitellut. Näin on käynyt myös suomalaisessa aluepolitiikassa. Itä ja pohjoinen ovat tehneet kovaa työtä ja jättäneet etelän ja lännen kuin nallin kalliolle. Siksi etelän ja lännen on syytä mennä itseensä, katsoa peiliin ja alkaa harjoitella.

Aluepolitiikkaa kutsuttiin ennen muinoin kehitysaluepolitiikaksi. Siihen oli aito syy. Oli köyhä itä-pohjoinen ja varakkaampi etelä-länsi. Tuo asetelma on vain muuttunut jo kauan sitten. Suomen heikoimmat maakunnat ovat Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Mutta idän onnistuneen edunvalvonnan tuloksena Etelä-Savo saa EU-rahaa monta kertaa enemmän kuin Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa on dynaaminen digi-maakunta, suunnilleen samansuuruinen kuin Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. EU-rahaa sille annetaan pohjoisesta sijainnistaan johtuen 7-9 kertaa enemmän kuin samassa kehitystasossa oleville etelän ja lännen maakunnille.

Mutta itku ei auta EU-politiikassa, eikä muussa edunvalvonnassa, vaan kova työ. Eteläisen Suomen maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat aloittaneet yhteistyön suunnan muuttamiseksi. Aivan juuri on valmistunut näiden maakuntien yhteinen liikennestrategia. Yhteistyötä aiotaan tehdä myös monella muulla sektorilla ja mukaan toivotaan poliitikkoja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä.  Aivan lähitulevaisuuden haaste on EU:n elpymispaketin rahanjako. Rahavirrat eivät enää voi suuntautua ilmansuuntien mukaan, vaan sinne, missä syntyy lisäarvoa ja missä ihmiset asuvat.

Suomalaiseen aluepoliittiseen keskusteluun on kuulunut eteläisen Suomen syyllistäminen sen puhuessa omassa asiassaan. Se on ollut ikään kuin moraalitonta muita kohtaan. Joskus syyttely on jopa tehonnut, ei ole uskallettu toimia omien etujen puolesta. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson mielestä sellainen ajattelu joutaa romukoppaan. Etelä-Suomi tarvitsee yhteisen aluepoliittisen linjan ja voimakasta työtä sen puolesta.

Kaikista elinkeinoista koronavirus on kohdistanut voimansa kaikkein voimakkaimmin juuri matkailuun koko maassa. Muistamme, kuinka Lappi käytännössä suljettiin keväällä ja näin kävi toki koko maassa. Kansainvälisten matkailijoiden yöpymistilastot sukelsivat ja yritykset ajautuivat ahdinkoon.  Matkailu alkoi kohdistua yhä enemmän lähikohteisiin ja samalla suomalainen ”palasi metsään” toki toisinaan vähän rymistellen.  Voitaneen jo puhua hyvinkin merkittävästä muutoksesta matkailuelinkeinon kohdalla esimerkiksi asiakaskohderyhmien osalta. Kestävä ja turvallinen vuorovaikutusmatkailu on nousussa.

Kotimaan matkailun piristyminen esimerkiksi saaristoalueella kesällä ei ole poistanut alaan kohdistuvia uhkia vaan syksyllä tilanne voi heikentyä entisestään maakunnassa esimerkiksi ravintoloiden osalta, mikäli etätyöt jatkuvat. Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon tilanne ei ehkä ole yhtä dramaattinen kuin Lapissa mutta yhtä kaikki haasteita on riittämiin. Varsinais-Suomessa kyse on ennen kaikkea elinkeinon kokonaisvaltaisesta uudistamisen tarpeesta ja erityisesti keskeisten kehittäjätoimijoiden strategisen yhteistyön ja työnjaon (ekosysteemin) vahvistamisesta.

Käynnistimme keväällä lähes samanaikaisesti koronatoimenpiteiden kanssa maakunnallisen tiekarttatyön yhteistyössä matkailufoorumin toimijoiden ja kuntien kanssa. Työnimellä ”Yhdessä kestävää kasvua 2.0” kulkevan prosessin tavoitteena on vastata strategiatasolla niihin haasteisiin, joita maakunnan matkailutoimijat kohtaavat mm. kestävän matkailun, digitaalisen kaupan ja markkinoinnin sekä ennen kaikkea hajautuneen ekosysteemin myötä. Maakunnassa tehdään vahvaa kehittämistyötä eri tahoilla ja tasoilla mutta yhteinen strateginen toimintamalli puuttuu. Tiekarttatyön toteuttaa kilpailutuksen perusteella Flowhouse Oy. Tiekarttatyö pyrkii osaltaan löytämään vastauksia myös Koronan aiheuttamiin haasteisiin. Varsinais-Suomen liitto on myös mukana toteuttamassa työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista matkailuelinkeinon elpymistä koskevaa hankehakua. Liitto on näin pyrkinyt kantamaan kortensa kekoon varsin kattavasti toimialan hyväksi.

Varsinais-Suomen matkailufoorumi kokoontui webinaarityöpajan muodossa 3.9 pohtimaan erityisesti elinkeinon kehittämisen tavoitteita ja maakunnallisen ekosysteemin haasteita. Alan tulevaisuuteen uskotaan vahvasti Varsinais-Suomessa mutta samalla uusiutumisen tarve nähtiin hyvin merkittävänä. Matkailuyrittäjien puheenvuoroissa korostui tarve alueen vahvuuksien korostamiselle ja kehittämistoimien rohkealle kohdentamiselle. Ja kehittämisteemoista esillä olivat esimerkiksi yritysten kasvun esteiden vähentäminen ja saavutettavuusnäkökohdat, digitaalisten ostopolkujen rakentaminen ja tiedolla johtamisen teema ja alueen brändin kirkastaminen sekä tietenkin turvallisen matkailun näkökulma. Kaikkein keskeisin kysymys oli kuitenkin yhdessä tekemisen pelisääntöjen korostunut tarve. Tämä pitää saada toimimaan myös Varsinais-Suomessa.

Tiekartan ensimmäiset versiot tulevat alueen toimijoiden kommentoitaviksi loka-marraskuun vaihteessa ja tästä kuullaan myöhemmin. Ponnistakaamme eteenpäin. Turvallisesti ja kestävästi.

KOHTI DIGITAALISTA MAAKUNTAKAAVAA

Kirjoittanut torstai, 03 syyskuu 2020 08:35

Oi niitä aikoja, totesin, kun kaappeja siivotessani löysin kartanpiirtäjäkoulun harjoitustyöni vuosilta 1991–1992. Tusseilla piirretyt ja puuväreillä väritetyt kaavakartat näyttivät omaan silmään mukavasti persoonallisilta verrattuna tämän päivän neliväritulosteisiin. Vapaalla kädellä tussatut pohjakartan korkeuskäyrät nostattivat vielä vuosien jälkeenkin pienen hien otsalle.

Suurin mullistus kaavojen piirtotyössä koettiin 1990-luvun puolivälin aikoihin, kun käsin piirtämisestä siirryttiin tietokoneavusteiseen karttatuotantoon. Aluksi tulostettiin mustavalkoisia ”värityskuvia”. Kynäpiirturit suhisivat muoville, josta kopioitiin kartta paperille ja sitten päästiin värittämään. Piirtämöissä leijuivat aikamoiset tussihöyryt, kun kaavakarttoja väritettiin urakalla!

Viime vuodet maakuntakaavaprosessia on viety eteenpäin pdf-tiedostoilla. Viralliseen käsittelyyn kaava-aineistot on edelleen tulostettu ja postitettu esimerkiksi kuntiin nähtäville. Karttojen piirtotekniikan kehittymisen ohella valtava muutos on tapahtunut myös aineistojen osalta. Puhutaan GIS- eli paikkatietoaineistoista, joita tuottavat sekä julkishallinnon organisaatiot että yksityiset toimijat. Maakuntakaava-aineistot ovat paikkatietoaineistoja eli kaavakartan pisteillä, viivoilla ja alueilla on kaikilla sijaintitieto, sekä ominaisuustietona esimerkiksi pinta-alatieto ja käyttötarkoitus. Paikkatietoaineistoista saadaan erilaisilla analyyseilla tuotettua arvokasta tietoa monenlaisen päätöksenteon tueksi. Eri aineistojen ominaisuustietoja voidaan yhdistää ja tehdä niistä juuri omaan tarpeeseen räätälöityjä analyyseja suunnittelutyön pohjaksi.

Kaikissa maakuntien liitoissa laaditaan maakuntakaavaa samalla ohjelmistolla. Yhtenäistä ohjeistusta ei maakuntakaavan tekniseen toteuttamiseen ole ollut käytettävissä lukuun ottamatta ympäristöministeriön laatimaa ”Numeerinen maakuntakaava” -ohjetta vuodelta 2002. Vuosina 2015–2018 kaikki maakuntien liitot osallistuivat pääosin ympäristöministeriön rahoittamaan HAME-hankkeeseen, jossa oli mukana myös Suomen ympäristökeskus. Kolmen vuoden aikana tuotettiin maakuntakaavoille yhtenäinen tietomalli, joka on lähes kaikissa liitoissa jo otettu käyttöön. Nyt pystymme tuottamaan yhdennäköistä maakuntakaava-aineistoa riippumatta siitä, minkä maakunnan kaavaa tarkastelemme. Aineisto jaetaan INSPIRE-direktiivin mukaisesti Varsinais-Suomen liitossa toimivan Lounaistiedon kautta ja sitä voi käydä katsomassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Lounaistiedon Dataportaalista aineistoa voi myös ladata omaan paikkatieto-ohjelmaan, kun tehdään esimerkiksi tarkempaa aluesuunnittelua kunnissa.

Varsinais-Suomen liitossa tietomallipohjainen kaavantuotanto aloitettiin nyt nähtävillä olevan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä ehdotusvaiheessa. Tietomallin käyttöönoton myötä olemme päässeet hyödyntämään paikkatieto-ohjelmistomme viimeisimpiä hienouksia, joiden avulla kaava-aineistojen esittäminen on viety ns. ”next levelille”. Olemme eturintamassa viemässä maakuntakaavojamme digitaaliseen maailmaan, vaikka vielä toistaiseksi joudumme kankeahkon virallisen prosessin vuoksi tuottamaan aineistot myös pdf-tiedostoina. Ensimmäistä kertaa maakuntakaava-aineisto on nähtävillä pelkästään digitaalisessa muodossa. Toki sen voi halutessaan edelleen tilata itselleen myös tulostettuna versiona.

Varsinais-Suomen liiton Digitiimi ylpeänä esittää:

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava tarinakarttana

Vaihemaakuntakaavan tausta-aineisto

Vaihemaakuntakaava on nähtävillä 3.9.-2.10.2020

Kaavan viralliset nettisivut, joilta löytyvät aineistot myös pdf-tiedostoina