TIETOA MAAKUNNAN PARHAAKSI

Kirjoittanut torstai, 09 huhtikuu 2020 08:06

Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Ilman ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa päätösten valmistelu jää vaillinaiseksi ja niiden vaikutusten arviointi vaikeutuu.

Maakunnan kehittämisessä on tärkeää ymmärtää alueen eri osien haasteteet ja kehityspotentiaali, jotta eri alueille osataan suunnata oikeat kehittämistoimenpiteet. Tarvitaan ajantasainen tilannekuva maakunnan ja sen osien kehityksestä. Tähän tarpeeseen vastaa Lounaistiedon tilastopalvelu.

Aluekehitysviranomaisten, kuten Varsinais-Suomen liiton tai ELY-keskuksen lisäksi tietoa maakunnan kehityksestä tarvitsevat monet muutkin toimijat. Esimerkiksi Yrityssalossa hyödynnetään Lounaistiedon tilastoja laajasti sekä omassa toiminnassa että asiakkaille ja sidosryhmille tehtävissä raporteissa. Tietoja hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja tarpeen mukaan esimerkiksi asiakastapaamisissa.

Koska aluekehitystä kuvaavaa tietoa käytetään moneen eri tarkoitukseen, on tärkeää, että tarjottava tietopohja vastaa eri toimijoiden tietotarpeita. Tämän vuoksi Lounaistiedon tilastopalvelun kehittämiseksi tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jonka tulosten mukaan tilastopalvelulta toivottiin ennen kaikkea tiedon ajantasaisuutta ja tiedon saatavuutta eri aluetasoilla. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.

Lounaistiedon tilastopalvelun uusi versio julkaistiin maaliskuussa 2020. Kyselyssä esitettyjen toiveiden lisäksi palvelun suunnittelussa huomioitiin sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Pelkkä tietopalvelun ylläpito ei kuitenkaan riitä, vaan tietoa on tuotava aktiivisesti esiin palvelun vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tämän vuoksi some-viestinnän rinnalle tullaan kevään aikana lanseeraamaan uusi uutiskirje, Lounaistiedon tilastokatsaus, joka sisältää keskeiset avainluvut sekä maakunnan tilaa käsitteleviä analyysejä.

Lounaistiedon tilastopalvelun tavoitteena on tarjota ajantasainen tilannekuva Varsinais-Suomen kehityksestä. Me Lounaistiedon tiimissä toivomme, että palvelu löytää käyttäjänsä ja tuottaa hyödyllistä tietoa maakunnan parhaaksi!

PARAS LIITTOLAINEN MUKANA MUUTOKSESSA

Kirjoittanut maanantai, 06 huhtikuu 2020 08:16

”Elämme poikkeuksellisia aikoja” – tämän lauseen on meistä jokainen kuullut viime päivinä moneen kertaan ja monelta eri taholta. Vielä muutama kuukausi sitten organisaatioiden, myös Varsinais-Suomen liiton, toiminta ja tulevaisuuteen orientoituminen pohjautui aikaan ennen COVID-19-virusta. Tehdään siis sitä mitä ennenkin, kehitetään toimintamalleja ja kerrotaan ennakointikyvystämme ja yhteistyöhakuisuudesta ja kumppanuudesta.

Kun yhtäkkiä ja pyytämättä koko maailma yllätettiin lähes täysin, ja turvallisuudentunteemme ja taloutemme ovat vaakalaudalla, nämä eri strategioiden hienot fraasit tulevat ajankohtaisiksi. Nyt meidän pitää nopeutetulla ja pakotetulla aikataululla muuttaa strategioissa kirjoitetut hienot tavoitteet ja toimintamallit todeksi. Nyt aidosti testataan, onko meissä yksilöinä tai organisaatioina riittävästi muutoskyvykkyyttä – resilienssiä - vastata niihin odotuksiin ja vaatimuksiin, mitä meiltä on oikeus odottaa.

Lähes koko viime vuoden Varsinais-Suomen liiton virastossa pohdittiin organisaation omaa toimintastrategiaa. Koko henkilökunta osallistui työpajoihin, kommentointiin ja kirjoittamiseen. Toimme aktiivisesti esille toiveita ja näkemyksiä millainen organisaatio haluamme tulevaisuudessa olla, miten toivoomme meitä johdettavan ja millaisena näemme tulevaisuuden maakunnan liiton aseman. Saimme valmiiksi hyvän strategia-asiakirjan ja sille vielä hyväksynnän maakuntahallitukselta.

Kaikki siis hyvin - vai onko?? Ajattelimme, että pikkuhiljaa ja askel askeleelta otamme näitä hyviksi ajateltuja malleja osaksi arkeamme. Erityisen hyvä tilaisuus kehittää toimintatapojamme olisi viimeistään uusiin toimitiloihin tapahtuvan muuton yhteydessä kesällä/syksyllä 2021! Korona-virus päätti kuitenkin ohjata toimintaamme, pakotti meidät vastaamaan ”huutoomme” ja antoi meille samalla testialustan siitä, olemmeko aidosti sitoutuneet siihen, mitä strategiassa kirjoitamme.

Koko virasto siirtyi etätoimistoihinsa lähes yhdessä rysäyksessä muutaman päivän sisällä. Digiloikka oli tosiasia ja kokoukset ja tiimipalaverit siirtyivät verkkoon. Etätyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta epäilevät eivät saaneetkaan tukea epäilyksilleen. Asiat ovat sujuneet yllättävänkin hyvin ja tehokkaasti. Sosiaalista etäisyyttä olemme pitäneet, mutta säännöllinen yhteydenpito kollegoihin on jatkunut tiiviinä.

Henkilökohtaisella tasolla asettuminen etäjohtamis-moodiin oli lievä hyppy tuntemattomaan. Alkuvuodesta alkanut ja kaikkia vastuualueen vetäjiä koskeva etäjohtamiseen keskittyvä johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksemme antaa osaltaan eväitä ja teoriataustaa tähän. Aivan yhtä tärkeää on ollut liiton sisäinen vertaistuki ja kokemusten vaihto muiden esimiesten kesken. Meillä jokaisella on oma johtamistyylimme, mutta uusi tilanne ohjaa osin myös yhtenäistämään linjauksia. Persoonakohtainen ote silti säilyy.

No entä sitten työmme sisältö ja tehtävämme – muuttuiko mikään? Osin ei ja osin kyllä, mutta näkökulma on ainakin osassa tehtävissä muuttunut, joko pystyvästi tai väliaikaisesti. Nyt mietimme aluekehityksen vastuualueella esimerkiksi sitä, miten omalta osaltamme voimme tukea koronaviruksen aiheuttamista haitoista kärsiviä tahoja ja sidosryhmiämme. Meillä ei ole käytössämme ELY-keskusten tai Business Finlandin suuria tukipaketteja, emme edes lain mukaan saa myöntää yrityksille suoraa tukea. Mutta voimme käytössämme olevilla instrumenteilla ja toimintamalleilla tehdä oma osamme tässä valtavassa haasteessa. Kaikkein oleellisinta mielestäni on aito halu löytää ratkaisuja kriisin akuuttiin hoitamiseen ja miettiä niitä keinoja, joita voimme tarjota erityisesti sen jälkihoitoon. Samalla voimme arvioida niitä toimintoja, joita olemme vuodesta toiseen tehneet sen syvällisemmin miettimättä niiden vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä.

Me kaikki joudumme pois omalta mukavuusalueeltamme, emmekä ehkä pysty tekemään tuttuja rutiineja ja toimenkuvaan kirjattuja asioita. Meistä jokaisen on nyt osattava tarttua uusiin haasteisiin, nähtävä roolimme osana tätä kokonaisuutta, poistuttava siiloistamme ja tuettava toinen toisiamme. Esimiehenä tämä koskee erityisesti minua. Erityisesti kriisitilanteessa tarvitaan muutosjoustavuutta, kykyä ajatella luovasti, asettua eri sidosryhmiemme asemaan ja nähdä asiakkaittemme tarpeet.

Maailma on ympärillämme muuttunut, mutta miten? Vastausta emme vielä tiedä, mutta voimme ainakin vaikuttaa siihen, että osaltamme toimimme niin kuin olemme strategissa sitoutuneet. Toivottavasti opimme tästä poikkeuksellisesta tilanteesta entistä parempia ja tehokkaampia toimintamalleja ja toteamme, että ehkä tästäkin ajasta on jotain positiivista nähtävissä (vaikka se tällä hetkellä vaikeaa onkin). Voimme omalla esimerkillämme näyttää, että vaikka olemme resursseiltamme kohtuullisen pieni toimija, niin olemme vankasti sitoutuneet maakuntamme laaja-alaiseen kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen alueellamme myös näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Strategian mukaisesti olemme #parasliittolainen ja #alueenääni, toimikaamme kaikki siis sen mukaisesti ja osoittakaamme, että olemme paikkamme ansainneet. Uskon vakaasti, että me yhdessä pystymme tähän.

Toimivat liikenneyhteydet ovat edellytys sujuvalle päivälle – ja toimivalle yhteiskunnalle. Moni työmatkalainen kaupungissa turhautuu aamuruuhkassa istumiseen. Harvaan asutulla seudulla ikäihminen miettii, kuinka palvelujen ja muiden tärkeiden paikkojen äärelle pääsee sittenkin, kun ajokorttia ei enää ole. Lapsiperheillä päänvaivaa aiheuttaa loputon harrastuskyytirumba. 

Liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään jatkuvasti, jotta liikenne toimisi mahdollisimman hyvin koko yhteiskunnan kannalta. Erilaiset tavoitteet tulee yhteensovittaa niin yksittäisiä ihmisiä kuin elinkeinoelämää ajatellen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä, suuriin kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita toimivalle liikennejärjestelmälle. Toisaalta kehittyvä teknologia, digitalisaatio ja automaatio mahdollistavat jo nyt monenlaiset liikenteen uudet ratkaisut. Autoon voi tankata biopolttoainetta tai sähköä, joukkoliikenteen ajantasaisen aikataulun voi tarkistaa kännykästä ja yhteiskäyttöisen auton, polkupyörän tai potkulaudan voi ottaa käyttöön mobiilisovelluksella.

Liikenne ei noudattele kuntien tai maakuntien hallinnollisia rajoja, minkä vuoksi liikennejärjestelmää tarkastellaan monella tasolla. Parhaillaan päivitetään Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia, joiden tavoitteena on kestävä ja vähäpäästöinen, kilpailukykyinen ja vetovoimainen sekä turvallinen ja terveellinen liikennejärjestelmä.

Jokaisella Varsinais-Suomen seudulla ja kunnalla on omanlaisensa vahvuudet ja haasteet tulevaisuuden liikenteen kannalta. Kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, mutta toisaalta haasteena on esimerkiksi ruuhkautuminen. Harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ruuhkat eivät ole samanlainen ongelma, mutta joukkoliikenteen ja liikennepalvelujen kehittäminen on haastavaa vähäisemmän asukasmäärän vuoksi. Seutukuntien erityispiirteistä ja mahdollisuuksista keskusteltiin iltakoulutilaisuuksissa tammikuussa kuntien päättäjien ja virkamiesten kanssa.

Tilaisuuksien osallistujien oli helppo olla yhtä mieltä siitä, että henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat keskeisiä tavoitteita myös tulevaisuudessa. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen sekä joukkoliikenteen ja liikennepalveluiden kehittäminen nähtiin tärkeinä. Etenkin kaupunkialueiden ulkopuolella koettiin kuitenkin osin epäselväksi, miten kestävää liikkumista ja liikkumispalveluja voidaan kehittää. Selkeänä viestinä seuduilta oli, että toimivat matkaketjut, hyvä työvoiman liikkuvuus ja kunnossapidetyt pääväylät ovat edellytys myös alueiden elinkeinoelämälle. Alueellisen junaliikenteen mahdollisuudet herättivät paljon innostunutta keskustelua ja sähkön ja biokaasun jakeluverkon parantaminen nousi esiin tärkeänä toimenpiteenä koko maakunnassa. Seuduilla nähdään potentiaalia myös biopolttoaineiden tuottamiseen, josta hyötyisi ilmaston lisäksi elinkeinoelämä.

Kunnilla on rajalliset resurssit ja uusia liikenteen ratkaisuja tulisi saada aikaan mahdollisimman pienillä toimenpiteillä ja rahasummilla. Keskusteluissa pohdittiin, voisivatko kutsupohjaiset liikennepalvelut toimia tulevaisuuden ratkaisuna myös harvemmin asutuilla alueilla. Esimerkiksi erilaisia kyläkyyti-palveluita on jo testattu eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa keskusteltiin myös liikennejärjestelyjen muuttamisesta kävelijöille ja pyöräilijöille suotuisammiksi esimerkiksi liikenneväyliä, -sääntöjä ja ympäristöä muokkaamalla. Uusien ratkaisujen avulla olemassa olevat liikennevälineet ja väylät voisivat pienin muutoksin palvella kuntalaisia paremmin.

Alueellisten suunnitelmien kanssa samanaikaisesti Suomessa laaditaan parhaillaan ensimmäistä koko maan kattavaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja Etelä-Suomessa neljän maakunnan yhteistä liikennestrategiaa. Kun liikennejärjestelmäsuunnitelmia nyt päivitetään, katseet kohdistuvat seuraavalle vuosikymmenelle. Millaista tulevaisuuden liikennettä me Varsinais-Suomeen toivomme? Miten yhteisiä tavoitteita tukevat ratkaisut saataisiin houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi myös liikkumispäätöstä tekeville ihmisille? Yhteisenä tavoitteenamme on Varsinais-Suomi, jossa kaikki pääsevät perille sujuvasti, turvallisesti ja vähäpäästöisesti.

TOTTA VAI TULKINTAA

Kirjoittanut maanantai, 30 maaliskuu 2020 08:11

Onko tekstin lopussa näkyvässä kuvassa trendikäs luovan alan yrittäjä-innovaattori, äärimmäistä työrauhaa tarvitseva tutkija, koronaa karussa oleva hieman hämmentynyt julkisen sektorin työntekijä, vai vain ulkona kannettavalla tietokoneella työskentelevä henkilö?

Olen viime viikkoina pohtinut sitä, miten valtavasti tulkitsen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asioita, koko ajan. Käytän olemassa olevaa tietoa, kokemuksiani, kuulemaani ja osaamistani, ja muodostan näiden perusteella johtopäätöksiä. Ja niin teet varmasti sinäkin. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon johtopäätöksistämme saattaa sisältää asioita, jotka eivät olekaan totta – vaan ovat vain minun tai sinun näkemys asiasta? Pitäisikö omaa tulkintaa havainnoida, ja ennen kaikkea: pitäisikö sitä pyrkiä muuttamaan tai hallitsemaan?

Nyt kun me Varsinais-Suomen liiton työntekijät ja monet kollegamme ympäri Suomen ja Euroopan istumme etätöissä kodeissamme ja otamme haltuun videokokouksia, näytönjakoja, mikkejä ja kameroita, vuorovaikutuksen haastekerroin tuntuu kasvavan. Verrattuna vielä hetki sitten vallinneeseen ”normaaliin”, me emme näe toistemme kasvoja tai eleitä: huitovia käsiä, hassuttelevaa ilmettä vitsin merkiksi tai kulmien kurtistusta hämmennyksen tai vastustuksen ilmentymänä. On vain ääni ja sanat. Tai kirjoitettu teksti.

Puhutun tai kirjoitetun viestin alla on kerroksittain tulkintoja ja kokemuksia, jotka sisältävät uskomuksiamme. Jätämme sanomatta asioita, jotka ovat mielestämme itsestään selviä tai tarpeettomia yksityiskohtia. Monet asiat tuntuvat meistä tosilta, mutta eivät objektiivisesti katsoen kuitenkaan ole totta. En voi välttämättä mitenkään faktisesti tietää, onko ohimennen näkemäni henkilö ahkera, laiska, tehokas, pätevä vai vähän pöhkö. Silti todennäköisesti tein johtopäätöksen. Eikö muuten ole jännä, miten usein tulkinta menee kohti negatiivista?

Ajattelen, että muutoksien keskellä sen havainnoimisesta, että teemme tulkintoja, tulee koko ajan tärkeämpää. Nyt kun koronavirus aiheuttaa suurta surua ja hämmennystä ympäri Eurooppaa, meistä jokainen poimii saamastaan tiedosta itselle tärkeän ja muodostaa siitä kokonaiskuvan. Tämä sopii ihan tavalliseen arkeenkin, tai vaikka meillä Varsinais-Suomen liitossa poikkeustilasta huolimatta etenevään strategiatyöhön, siihen liittyvään muutosprosessiin ja jokapäiväiseen työhömme. Neutraali tai positiivinen tulkinta vuorovaikutustilanteissa voi johtaa rakentavaan jatkoon, mutta tarpeeton negatiivinen tulkinta tuo hämmennystä, huolta ja lamaannusta.

Erotammeko toden ja tulkinnan? Onko uskomani todella fakta? Ja miten valitsen tulkita kuulemani?

Tänään omat ajatukseni ovat pysytelleet tulkinnan puolella, mutta en väitä, että pelkästään vastaanottajaroolin pohtiminen riittäisi. Olemme vastuussa myös siitä, mitä lähetämme. En voi sanoa toiselle pahasti, piikitellä tai levittää huhuja – omia uskomuksia – ja kuitata asiaa sillä, että enhän minä sille mitään voi miten muut sanomani tulkitsevat. Jokaisella on vastuu rakentaa sellaista työ- ja henkilökohtaista yhteisöä ympärilleen, jota haluaa.

Tiedän, että itselläni on vielä paljon tehtävää, sillä tulkitsen – innostun, lannistun ja hermostun pääni sisällä – vähän väliä niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Yritän kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kysyä: sanottiinko oikeasti niin, vai tulkitsinko? Ja jos kaikki muu epäonnistuu, yritän miettiä, mikä voisi olla tilanteen positiivinen tai edes neutraali tulkinta, ja voisiko valita sen.

Uskon ja toivon, että kumppanuus ja siihen liittyvä arvomaailma pitkäjänteisestä, toisiamme tukevasta ja hyödyttävästä yhteistyöstä kantaa meidät monen stressitestin yli. Meihin etätyöskenteleviin varsinaissuomenliittolaisiin oletkin päässyt tutustumaan viime viikkoina kuvien ja tekstien avulla sosiaalisessa mediassa. Toivottavasti näet näissä sen hienon työyhteisön, joka meillä on, ja joka on käytettävissäsi maakunnan kehittämisen teemoissa. Mukavaa alkanutta viikkoa – tavataan hetken ajan ”online”!

Rakennetun ympäristön vähähiilisyydellä on merkittävä rooli kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisessa. Kaupungeilla on tarve kehittää rakennustensa energiatehokkuutta ja päästövähennysmahdollisuuksia piilee muun muassa rakentamisessa ja korjaamisessa. Paljon käyttämätöntä säästöpotentiaalia on kuitenkin myös energiatehokkuuden ja rakennusten käytön ohjaamisessa IoT:n (esineiden internet) avulla kerättyä tietoa hyödyntämällä. Julkisissa kiinteistöissä ilmastoinnin säädöissä ja lämmöntalteenoton lisäämisessä on säästövaraa jopa 50 %. Energiansäästöä tulee kuitenkin aina hakea terveet ja turvalliset sisäilmaolosuhteet varmistaen.

On arvioitu, että rakennusten käyttäjät voivat vaikuttaa toiminnallaan energiankulutukseen 10–15 %. Rakennukset ovat meitä ihmisiä, meidän asumistamme, oppimistamme, työntekoamme ja harrastuksiamme varten. Kuitenkaan tällä hetkellä kaupunkien palvelukiinteistöjen käyttäjillä, kuten oppilailla ja henkilökunnalla, ei ole juuri mitään konkreettista kosketuspintaa päivittäin käyttämiensä rakennusten energiatietoihin tai omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Rakennuksen käyttäjillä on arvokasta tietoa rakennuksen käytön arjesta eli siitä, miten tilat toimivat, onko jossakin liian kylmä tai kuuma, onko ilmastointi tietyssä tilassa aina turhaan päällä tai lämmitystä liiaksi. Käyttäjät pystyvät kertomaan, mikäli jossain tilassa tuntuu aina loppuvan happi – tällöin tiloja käyttää mahdollisesti liian monta ihmistä kerrallaan suunniteltuun kapasiteettiin nähden. Rakennuksen älykkyyden indikaattorina voidaan tulevaisuudessa pitää rakennuksen käyttäjän kokemusta ja sitä, kuinka hyvin hän onnistuu niissä asioissa, joita hän on rakennukseen tullut tekemään. Älykkäästä rakennuksesta voidaan puhua, kun kiinteistö on olosuhde- sekä tilannetietoinen ja toimii mahdollisimman automaattisesti tuottaen ihmisille helposti ymmärrettävä tietoa.

Käyttäjät saadaan kiinnostumaan selkeällä, merkittävällä ja vertailukelpoisella tiedolla

Rakennusten olosuhteet liittyvät suoraan energiatehokkuustoimiin, kun esimerkiksi ilmastointia ja lämpötiloja pyritään säätämään energiansäästöä tukeviksi. Ideaalitilanteessa tilojen eri käyttäjäryhmille olisi tarjolla visuaalisesti selkeä yhteinen järjestelmä, joissa oleellinen tieto olisi helposti saatavilla ja hyödynnettävissä optimaalisen tilanteen saavuttamiseksi. Käyttäjien käyttöliittymässä voisi antaa palautetta olosuhteista ja rakennuksesta esimerkiksi tilojen käyttöön liittyen. Huollolla olisi omaan tarpeeseensa käyttöliittymä, joka helpottaa tiedonkulkua ja työtä. Rakennusten omistajat ja ylläpito taas saisivat käyttäjiltä tärkeää tietoa rakennuksen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Tällä hetkellä Turussa on käynnissä kiinnostavia kokeiluita liittyen niin datan visualisointiin koulurakennuksen käyttäjille kuin esimerkiksi vedenkulutuksen vähentämiseen tähtäävän sovelluksen käytöstä päiväkodeissa.

Yllä kuvatun kaltaisia palveluita on jo olemassa, mutta niitä pitäisi yhdenmukaistaa ja ottaa tehokkaammin käyttöön käyttäjät huomioiden. Tällä hetkellä datan hyödyntämisen suhteen haasteena on tiedon hajanaisuus ja sirpaleisuus. Energian ja veden kulutuksen dataa kertyy rakennuksista paljon ja myös olosuhdetietoja yhä enemmän, mutta erilaisissa rakennuksissa tietoa kertyy eri järjestelmien ja ylläpitäjien kautta. Yhteinen alusta ja avoimet rajapinnat auttaisivat yrityksiä datan hyödyntämisessä. Myös datan omistajuus ja tietoturva-asiat vaativat huomiota, sillä ne vaikuttavat älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Suomen ilmastopaneelin tämän vuoden tammikuun lopussa julkaiseman raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin eivätkä ilmastotoimet edisty, mikäli kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi. Yhteistyö, viestintä ja kuntalaisten osallistumisen mahdollisuudet toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa onkin syytä ottaa vakavasti.

Käyttäjien kannalta rakennuksiin liittyvän datan tulee olla selkeää, ymmärrettävää ja jollakin tavalla merkittävää. Yhden päivän aikana rakennuksesta kertynyt data ei vielä kerro mitään, vaan sille tulisi olla aina vertailuarvot ja -kohteet. Tavoitteena datan visualisoinnilla on esittää energiatietoa kiinnostavasti ja ohjaavasti niin, että energiaviisaat valinnat tapahtuvat tottumalla ja niistä tulee normaali osa arkea kotona, kouluissa ja työpaikoilla.

Energiaviisaat kaupungit (EKAT)-hankkeessa etsitään, kokeillaan ja pilotoidaan uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja mm. energiatiedon lisäämiseen ja käyttäjien ohjaamiseen. Ratkaisuja kehitetään yhdessä yritysten ja käyttäjien kanssa.