ÄLÄ OLE ANKEUTTAJA

Kirjoittanut  perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

Nuorisokirjallisuus on, kiitos taitavien kääntäjien, lanseerannut monta hienoa termiä. Ankeuttaja on ollut mielessäni työuralla aika ajoin. Joskus asiat eivät todellakaan luista. Ilmassa on epäluuloa puolin ja toisin. Jokainen palaveri päättyy siihen, että työt jaetaan osalle väkeä. Toiset poistuvat vihellellen seuraavaan kokoukseen.

Yhteistyö on parhaimmillaan sellaista, että päämäärä on yhteinen. Kaikki arvostavat toisten panosta. Tunnelmasta pidetään huoli mm. katsomalla toisia silmiin, antamalla heille puheaikaa jne.

Jouduin nuorena asiantuntijana englanninkurssille. Yllättävin oppi oli välilauseet. Kuinka keskustelua pitäisi johdattaa kiittämällä toista mielipiteestä. ”I take your point” lauseen jälkeen voi lausua oman, eriävän sanottavansa. Tunnelma säilyy mukavana, näitten näennäisesti yhdentekevien sidontojen avulla. Joskus tylsäkin suunnittelu sujuu, jos aiemmasta yhteistyöstä on jäänyt hyvä mieli. Osapuolten välillä on silloin luottamusta ja ymmärrystä.

Suurpiirteisyys on ominainen luonteenpiirteeni. Olen yksityiselämässä kuitenkin yhdessä asiassa hyvin pikkumainen. Haluan, että meitä kiitetään viimeisestä. Jos olen järjestänyt illallista monta päivää: siivonnut, ostanut hyvää ruokaa, kattanut pöydän ja nauttinut läheisten seurasta. Kun kiitosta ei kuulu jälkikäteen, loukkaannun syvästi. Eikö meillä ollutkaan mukavaa?

Samalla tavalla työelämässä pienet yksityiskohdat jäävät mieleen. Saan nykyisessä työssä hienoja kortteja mm. eri puolilta Venäjää ja Baltian maita. Voi sitä menestyksen määrää, mitä minulle toivotetaan. Lauseet ja sanonnat ovat luontevia, vaikkakin ylitsepursuavia. Vaikka tiedän korttien olevan osa virallista prosessia, ne ilahduttavat minua kovasti.

Sen sijaan, että olisimme ankeuttajia, ryhtykäämme rohkelikoiksi. Näyttäkäämme iloista ilmettä, vaikka yhteistyökumppanilla olisikin huono päivä. Viljellään pieniä kehuja ja kiitoksia. Hymyillään ja lasketaan kymmeneen, jos tunnelma on masentava.

Professori Päivi Törmä sanoi Helsingin Sanomissa kauniisti, että elämässä kannattaa päättää, ryhtyäkö viisaaksi vai katkeraksi. Ankeuttajaksi ei ainakaan.

Luettu 1249 kertaa Viimeksi muutettu perjantai, 07 lokakuu 2016 09:31
Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.