MIKÄ IHMEEN KOHEESIO?

Kirjoittanut  tiistai, 23 tammikuu 2018 14:19

Elämme jännittäviä aikoja.

Tänä keväänä on korkea aika vaikuttaa siihen, miten Euroopan Unionin aluepolitiikkaa rahoitetaan vuoteen 2027 saakka. Keskustelu käy kuumana koheesiopolitiikasta. Mutta mitä se tarkoittaa?
Koheesiopolitiikan pohjalta toteutetaan Euroopassa satojatuhansia hankkeita, jotka rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta (koheesiorahastot koskevat EU:n jäsenvaltioita, joiden BKT on alempi kuin 90 prosenttia EU:n keskiarvosta).

Vuosina 2014–2020 koheesiopolitiikassa käytettävissä oleva summa EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa on 351,8 miljardia euroa. Se on noin kolmasosa EU:n budjetista, eli ”ne EU-projektit” joista aina kuulemme, ovat huomattava osa EU:n toimintaa. Tulevana kautena tämä summa tulee olemaan pienempi, mm. koska Brexitin myötä Euroopan unionikin tulee olemaan pienempi.

On aivan selvä, että koheesiopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä teemoista jäsenvaltioissa tänä keväänä. Toukokuun 29. päivänä komissio julkistaa monivuotisen budjettiesityksensä vuodesta 2020 eteenpäin. Kun tämä esitys on ulkona, on siihen vaikuttaminen erittäin vaikeaa, joten nyt on aika pitää asiasta melua.

Mutta mihin suuntaan tässä pitäisi vaikuttaa, mitä me haluamme Varsinais-Suomessa?

Rahaa kiitos.

Varsinais-Suomen liitossa tehtiin viime vuonna selvitys siitä, miten maakunta onnistui kotiuttamaan EU-varoja erilaisten projektien kautta. Vuonna 2016 tämä summa oli n. 38 miljoonaa. Näillä rahoilla kehitettiin maakuntaa monipuolisesti ja voimme olla tulokseen tyytyväisiä, mutta tulevaisuus huolettaa. Pelkona on, että mikäli pienenevät koheesiovarat jatkossa suunnataan vain vähemmän kehittyneille alueille, meidän osamme jää mitättömäksi ja hyvät aloitteet jäävät ilman rahoittajaa. On vaara, että uudet innovaatiot ja alueellinen talouskasvu ei saavuta täyttä potentiaaliaan, jonka myötä se voisi hyödyntää myös ympäröiviä alueita ja koko Eurooppaa.

Kuten koko Etelä-Suomi, Varsinais-Suomi on jäänyt Suomen sisäisessä kilpailussa häviölle rahoituksessa verrattuna Itä- ja Pohjois-Suomeen. Koheesiohengessä tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta tulee huomioida, että myös Varsinais-Suomessa on positiivisen rakennemuutoksen poreen lisäksi harvaanasuttuja ja haasteellisia seutuja jotka tarvitsevat erityishuomiota.

Lempilapsemme saaristo on kesäisin auringonpaiseessa kylpevänä todellinen paratiisi ja onnela meille kesäasukkaille ja matkailijoille, mutta tulee muistaa, että arki on varsin erilainen. Saariolosuhteista johtuvien lisäkustannusten ohella saarille on nimittäin ominaista yksipuolinen talousrakenne, erittäin pienten yritysten ja pk-yritysten iso osuus sekä vähenevä väestö. Mm. Euroopan alueiden komitea on kiinnittänyt tähän huomiota ja onkin vedonnut komissioon, että EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa (2020–2027) saarialueita ja etenkin niiden yrityksiä varten laaditaan erityisiä toimenpiteitä ja otetaan käyttöön asianmukaisemmat kriteerit rakennerahastotuen saamista varten. Tämä olisi tietysti myös Varsinais-Suomelle hyvä asia.

Vaikka EU:n budjettiasiat saattavat tuntua kaukaisilta, tulee muistaa, että mitä politiikkoja ja rahanjakokriteereitä Brysselissä ja Helsingissä laaditaankaan, ne tulevat todeksi alueilla.

Luettu 990 kertaa Viimeksi muutettu tiistai, 23 tammikuu 2018 14:40
Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Sonja Palhus

Liittyvät artikkelit

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.