URBAANI IHMINEN ASIAKKAANA EKOSYSTEEMIPALVELUISSA

Kirjoittanut  perjantai, 28 syyskuu 2018 08:57

Ekosysteemipalvelu ei ole terminä vakiintunut arkikieleemme, mutta toista yhtä kuvaavaa ilmaisua on haastavaa löytää. Olisi tärkeää, että kaupunkisuunnittelijat, päättäjät sekä asukkaat käsittäisivät nykyistä paremmin, kuinka ekologiset vuorovaikutussuhteet toimivat: esimerkiksi yhdenkin lajin uhanalaistuminen tai häviäminen voi olla uhka ekosysteemin kyvylle tuottaa palvelua ja biologinen torjunta tai pölytys yhdessä ekosysteemissä voi olla riippuvainen toisen ekosysteemin toimivuudesta.

Lähestytäänpä asiaa tuokiokuvan kautta: syksyinen tuuli nostattaa puistolehmuksen lehtiä ja liimaa niitä kahvilan ikkunaan sataneisiin vesipisaroihin. Herkuttelen kahvilla ja lehtikaali-mustikkasmoothiella päivän lehteä lueskellessani. Kahvipavut ovat kasvaneet Etelä-Amerikassa ja pölyttyneet hyönteisten avulla. Yhtä lailla lehtikaali ja kotoisat mustikat ovat tarvinneet kasvuunsa pölyttäjähyönteisiä, kuten mehiläisiä, muurahaisia ja kärpäsiä. Sanomalehden paperi on ehkä kiertänyt jo muutaman kerran paperinkeräysastian kautta, mutta uuden paperin jalostamiseen on tarvittu metsässä kasvanutta puuta. Kahvilan kassaan maksamani kymppi jakautuu enemmän ja vähemmän oikeudenmukaisesti tuotteiden jalostusketjuun osallistuneiden ihmisten kesken. Alkutuotannosta vastannut ekosysteemi palveli minua kuitenkin ilmaiseksi.

Ekosysteemit tuottavat ihmisten käyttämiä raaka-aineita, kuten ruokaa ja rakennusmateriaalia. Systeemien monisäikeisen toiminnan ansiosta meillä on puhdasta vettä ja hengitysilmaa ja ravinteet kiertävät maaperässä. Kasvillisuuden ja maaperän kyvyllä sitoa hiiltä ilmakehästä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Luonnonmaisemilla ja biodiversiteetillä on myös hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia.

Eliölajien aineenvaihdunnan tuottamista yhdisteistä on löydetty sairauksiin tepsiviä lääkeaineita – monet käyttämämme lääkeyhdisteet eivät monimutkaisen rakenteensa vuoksi edes ole synteettisesti tuotettavissa. Esimerkiksi kasveista eristetty alkaloidi, vinkristiini, on alun perin kansanlääkinnässä käytetty rohto, joka on sittemmin mullistanut leukemian hoidon. Grammaan lääkeainetta tarvitaan 500 kiloa kasvin lehtiä. Monen muunkin ekosysteemipalvelun kohdalla olemme käytännössä riippuvaisia luonnon tarjoamasta ratkaisusta.

Jo puolet maapallon asukkaista elää kaupungeissa ja maaseutu tyhjenee. Tiivis kaupunkirakenne voi johtaa ekosysteemien toiminnan heikkenemiseen. Ekosysteemien toiminnan turvaaminen kaupunkisuunnittelussa on edullisempaa kuin menetetyn ekosysteemipalvelun korvaaminen keinotekoisella systeemillä, eikä se välttämättä ole edes käytännössä mahdollista. Esimerkiksi hulevesien hallinnassa tärkeiden luonnon kosteikkojen hävittäminen ja korvaaminen keinotekoisilla tulvanestorakenteilla tulee taloudellisesti kalliiksi ja on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvoton ratkaisu. Ekosysteemipalvelut huomioivaan kaupunkisuunnitteluun ja kaavavaihtoehtojen vertailuun on kuitenkin olemassa työkaluja.

Yhteiskunnan tulisikin tukea poikkitieteelliseen asiantuntijatietoon perustuvaa suunnittelua ja panostaa ympäristövaikutusten huolelliseen selvittämiseen. Muuten voimme olla tiivistyvissä kaupungeissamme tilanteessa, jossa ilmaiseksi mieltämämme ekosysteemipalvelut ovat heikentyneet ja vaihtoehtoisten ratkaisujen hintalappu hirvittää.

Luettu 1070 kertaa Viimeksi muutettu perjantai, 28 syyskuu 2018 09:23
Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.