KUNTIEN KIINTEISTÖT KAIPAAVAT KÄYTTÖÄ, HUOLENPITOA JA LISÄRESURSSEJA

Kirjoittanut  tiistai, 01 lokakuu 2019 13:56

Mitä olen oppinut kuntakiinteistöjen energiakatselmoimisesta viimeisten muutaman vuoden aikana? Ainakin sen, että kuntakiinteistöissä tiivistyy Suomen kiinteistökannan moninaisuus. On uutta ja vanhaa, rapistunutta ja hoivattua sekä helppoja että haasteellisia tapauksia. Yhteistä kaikille kunnille on se, että kiinteistökantaa on paljon ja iso osa siitä on vähällä käytöllä.

Kiinteistöjen suhteen kunnille tuppaa valitettavan usein jäämään lyhyin tikku. Kunnalla saattaa esimerkiksi olla ylläpidettävänään useita vanhoja kunnantaloja. Samoin on vanhojen kyläkoulujen ja terveysasemienkin laita. Vanhaa rakennusta ei esimerkiksi suojelun takia voida purkaa, mutta muuttuneet tarpeet vaativat uuden rakentamista.

Kun tällaisia tiloja kertyy ajan myötä entistä enemmän, ei kaikille riitä järkevää käyttöä. Jos myyminen ja purkaminen eivät onnistu, saatetaan vain pyrkiä minimoimaan kustannukset ja jättää rakennus rapistumaan. Pitkään jatkuneet säästöpaineet ovat vähentäneet kunnissa enemmän työntekijöitä kuin kiinteistöjä eikä aikaa ylläpitoon riitä. Kiinteistöissä toistuvat samat ongelmat ja monet niistä ovat tuttuja myös kotitalouksista. Tekniikka on vanhentunutta ja säädöt ovat korkeintaan sinnepäin. Valoja vaihdetaan ledeihin satunnaisesti ja muu kiinteistötekniikka saa huomiota vasta, kun ongelmia havaitaan. Monin paikoin löytyy myös kylmiä nurkkia ja vetoisia paikkoja sekä huonotiivisteisiä ovia ja ikkunoita.

Kotona on helppoa tilata huolto paikalle ja saada asia korjatuksi. Kuntien kiinteistössä ongelman on noustava tarpeeksi korkealle huollon prioriteettilistalla, koska juokseviakin asioita on runsaasti. Ketju on pitkä ja usein aikaa vievä: ensin huollon tai käyttäjien tulee havaita ongelma, minkä jälkeen huolto voi tarvita luvan viranhaltijalta, joka voi joutua viemään asian edelleen teknisen lautakunnan tai valtuuston päätettäväksi.

Pidemmässä ketjussa on todennäköisempää, että prosessi katkeaa johonkin portaaseen ja asia voi jäädä pitkäksi aikaa hoitamatta. Tärkeää on tietysti resurssien puitteissa priorisoida kiinteistöjen hoidon tehtävät ja huollot, mutta valitettavan usein liian paljon jää tekemättä. Tilannetta parantaisi tietysti rahoituksen lisääminen, mutta myös henkilökunnan määrän ja koulutuksen tason parantaminen sekä hoidettavan kiinteistökannan määrän kohtuullistaminen.

Ratkaisuja on, mutta ne eivät ole helppoja. Kunnan kannalta parasta olisi päästä eroon ylimääräisistä kiinteistöistä. Niihin voi myös yrittää keksiä uutta tuottavaa käyttöä esimerkiksi aloittaville yrityksille. Kaikkein ongelmaisempien kohteiden kanssa pitäisi ymmärtää, että purkaminen on edessä ja se on parempi tehdä ennen kuin energia- ja remonttilaskuihin kuluu maltaita.

Asiat voivat kuitenkin tulevaisuudessa olla paremmin, kun uusia rakennuksia tehdään rakennusten koko elinkaari paremmin huomioiden ja muun muassa tilojen monikäyttöisyyttä korostaen.

Luettu 227 kertaa Viimeksi muutettu keskiviikko, 02 lokakuu 2019 16:48
Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.