MIHIN MENET MAAKUNTA?

Kirjoittanut  tiistai, 22 lokakuu 2019 09:41

Kirjoitin edellisessä blogissani, että sotea ei pääse pakoon. Niin se on. Sitä eivät pääse pakoon kansalaiset, kunnat, maakunnat, eikä varsinkaan maan hallitus. Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan ” Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.”

Ensi lukemalla kirjaus saattaa kuulostaa ymmärrettävältä ja loogiselta, mutta niin kuin monessa asiassa, vaara piilee yksityiskohdissa ja aikataulussa. Käytännössä hallitusohjelma tarkoittaa, että ”sote-alueet” kaappaavat maakunta-nimityksen itselleen. Ja ehkä vasta joskus vuosien päästä selviää, kuinka käy maakunnan liittojen nykyisille tehtäville. Eli minkä nimisen organisaation alla maakuntakaavaa, EU-rahaa, aluekehitystä, kv-asioita ja edunvalvontaa hoidetaan, kun maakunnan nimi on siirtynyt ”sote-piirille”.

Jotenkin tuntuu, että maakunnan olemusta ei hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ole mietitty kokonaisuutena. Teknokraatit tietysti sanovat, että on aivan sama, mikä on julkishallinnon toimijan nimi. Oleellista on tehtävien määrittely. Toki asian voi niinkin ymmärtää, mutta useimmissa eurooppalaisissa oikeusvaltioissa on tapana kunnioittaa hallintotraditiota. Kyse ei tietenkään saa olla turhanpäiväisestä pörhistelystä, vaan siitä, että kansalaisille olisi selvää mitä asioita hoidetaan missäkin paikassa. Lähihistoria ei lupaa hyvää. Lääninhallinto opittiin vuosisatojen saatossa tuntemaan, mutta läänien tilalle tulleiden ely-keskusten ja aluehallintovirastojen toiminta ja työnjako on jäänyt kansalaisille täysin hämärän peittoon.

Samaan syssyyn, kun hallitus on kaappaamassa maakuntien nimet soten käyttöön, hallitusohjelma painottaa liittojen nykyisiä tehtäviä ja antaa jopa uusia. Maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (entinen maakuntien kehittämisraha). ”Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-rahastojen välittäjänä säilytetään.” Hallitus siis ottaa ja antaa.

En penää paluuta menneeseen. Mutta viimeistään nyt pitää kyetä tekemään suuret rakenneuudistukset niin, että hallitus ei ensimmäiseksi ilmoita kumoavansa edeltäjänsä työt. Sipilän hallitus panosti valtavasti maakuntauudistukseen. Se kaatui aivan loppumetreillä, eikä juuri kiveä jäänyt kiven päälle. Niin ei soisi käyvän taas kerran.

Hallitus sanoo uudistavansa parlamentaarisen komiteatyön. Se on hyvä ajatus. Komiteatasolla on syytä kaikkien puolueiden miettiä, mikä on maakunta ja mitkä ovat maakunnan tehtävät. Aivan pienestä asiasta ei ole kyse. Maakuntahallinto on nimittäin olemassa Itävaltaa lukuun ottamatta jokaisessa läntisen Euroopan maassa.

Luettu 164 kertaa Viimeksi muutettu tiistai, 22 lokakuu 2019 10:29
Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.