JÄTEVESISTÄ PUHUTTAESSA VANHOISSA RATKAISUISSA VOI OLLA AVAIN KESTÄVYYTEEN

Kirjoittanut  keskiviikko, 30 lokakuu 2019 08:44

Ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin lisääntyvät kuivuusjaksot luovat paineita vesihuollon toimintatapojen uudelleen ajattelulle. Vesivessa tuli käyttöön aikana, jolloin kaupungistuminen lisäsi totutunlaisista käymälöistä aiheutuvia haittoja. Englannissa suosion saanut vedellä huuhdottava käymälä saavutti Suomenkin ja kaupungeissa kiinnostus sitä kohtaan kasvoi nopeasti. Kaupunkirakenne ei kuitenkaan ollut vielä valmis vesivessalle, eikä sitä haluttu yleiseksi käytännöksi: uusi ratkaisu kiellettiin. Kielloista huolimatta vesivessoja kuitenkin rakennettiin ja melko pian kaupungit myöntyivät uuden tekniikan edessä.

Vesivessa koettiin hyvänä tapana vastata kaupunkien siisteyshaasteisiin ja näin vaihtoehtoisesta ratkaisusta tuli pysyvä. Kaupunkien jätehuolto-ongelmat ratkesivat, kun käymäläjätteet voitiin johtaa putkea pitkin pois asuinalueilta – aluksi suoraan vesistöön. Tämän toimintatavan ongelmat tulivat melko nopeasti selville haju- ja hygieniahaittoina. Pian viemäröityä jätevettä alettiin puhdistamaan.

Maaseudulla huussit toimivat osana ravinteiden kiertokulkua ja niistä ei aiheutunut yhtä selkeitä ongelmia kuin kaupungeissa aikana ennen vesivessan yleistymistä.Modernisaation myötä vesivessat ja viemäröinti levisivät kuitenkin myös maaseudulla, missä saatiin todeta samat kaupungeissa todetut ongelmat liittyen jätevesien puutteelliseen käsittelyyn. Nyt jo vuosikymmeniä jatkunut jätevesikuormitus on osaltaan saattanut vesistöt huonoon tilaan.

Puutteellinen sanitaatio on edelleen maailmanlaajuisesti suuri ongelma. Ratkaisuna länsimaissa yleistynyt vesivessa on mahdottomuus, sillä vesivarat eivät riittäisi koko maailman väestön käymäläjätteen huuhtomiseen. Jäteveden määrää ei myöskään voida enää lisätä, sillä tälläkin hetkellä jopa 80 % jätevesistä johdetaan puhdistamattomina suoraan vesistöön tai mereen.

Suomessa jätevesien puhdistus on erittäin tehokasta, mutta etenkin vesitalouden hallinnan kannalta veden käyttöön on meilläkin kiinnitettävä enemmän huomiota kuivuuskausien yleistyessä. Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä haja-asutusalueella ei ole saatu tehostettua lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Toisaalta myös viemäröityjen alueiden verkostoylivuodot kuormittavat vesistöjä. Ravinteita sisältäviä jätevesilietteitä ei hyödynnetä tarpeeksi ja pahimmillaan ne levitetään ajattelemattomasti suoraan maastoon tai omalle pihalle. Juuri näitä terveys- ja ympäristöriskejä vesihuollon muutoksella huusseista viemäröityihin jätevesiin pyrittiin vähentämään.

Ne perinteiset, eli nykykatsannolla vaihtoehtoiset, käymälämuodot ovat pysyneet Suomessa koko ajan edustettuina kesämökkikulttuurin kautta. Vaihtoehtoiset käymälät ovat kehittyneet ja ne vastaavat täysin nykyisiä mukavuusvaatimuksia. Rakennus- ja tapakulttuurimme on jo totuttanut meidät vesivessaan, mutta silti kesämökillä kuivakäymälä on edelleen se yleisin menetelmä. Tässä etenkin kuntien rakennusmääräyksillä on ollut vaikuttava rooli ohjaamalla rakentamista ekologiseen sanitaatioon.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä ravinteiden kierrätys vaativat tehokkaita keinoja, jotka eivät ole niitä totuttuja toimintamalleja. Myös vesihuollossa on tehtävä rohkeita muutoksia, kuten luovuttava sopivissa tilanteissa vesikäymälöistä, jotta pystymme takaamaan puhdasta vettä riittävästi myös jatkossa. Vaihtoehtoiset käymäläratkaisut ja ekologinen sanitaatio ovat tulevaisuuden ratkaisuja kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen haasteiden edessä.

Valonia on ollut mukana edistämässä hajakuormituksen vähentämistä jo yli 20 vuoden ajan mm. neuvomalla kuntien viranomaisia, alan yrittäjiä sekä yksittäisiä kansalaisia haja-asutusalueiden jätevesien oikeaoppisessa käsittelyssä.

Luettu 164 kertaa Viimeksi muutettu keskiviikko, 30 lokakuu 2019 08:51
Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.