TIETOJOHTAMISTA PIKAKELAUKSELLA

Kirjoittanut  tiistai, 26 tammikuu 2021 15:58

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on haastanut poliittisen päätöksenteon. Viruksen lähtiessä leviämään maailmalla vuoden 2020 alussa sen vaikutuksista tiedettiin hyvin vähän, ja päätöksiä pandemian torjumiseksi jouduttiin tekemään aluksi epävarmojen ja ristiriitaisten asiantuntija-arvioiden perusteella.

Koronapandemian hoitamiseen liittyvää päätöksentekoa arvosteltiin etenkin epidemian alkuvaiheessa. Rajoituksia ja suosituksia päivitettiin tiheään tahtiin, ja viruksen torjuntaan liittyvät ohjeet saattoivat muuttua paljonkin lyhyessä ajassa.

Päätöksenteko pohjautuu ideaalitilanteessa tieteellisesti todistettuun näyttöön parhaiten toimivista toimenpiteistä eri tilanteissa. Normaalioloissa tämä toimii niin, että akateeminen tutkimus tuottaa tietoa eri ilmiöistä. Uuden tiedon luotettavuus varmistetaan vertaisarvioinnilla, jossa muut alan tutkijat arvioivat tuloksia ja johtopäätöksiä kriittisesti. Tämä vaatii tyypillisesti paljon aikaa.

Aika ajoin akateemisesta tutkimuksesta nousee esiin kokonaan uusia näkemyksiä, jotka kyseenalaistavat aiemmat tutkimustulokset. Silloin kun uusilla tutkimustuloksilla on suoraa yhteiskunnallista merkitystä, ne nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun: ajatushautomoiden politiikkasuosituksiin, professorien valiokuntalausuntoihin, tutkijoiden kolumneihin, toimittajien reportaaseihin ja niin edelleen.

Jos uudet tutkimustulokset ovat ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön kanssa, kasvaa lopulta myös paine lainsäädännön päivittämiseen uuden tiedon mukaiseksi. Tiedon matka akateemisesta tutkimuksesta yhteiskunnallisen keskustelun kautta poliittiseen päätöksentekoon on tyypillisesti hyvin pitkä. Uusien tutkimustulosten löytämisestä lainsäädännön muuttumiseen voi mennä vuosikausia jopa vuosikymmeniä.

Koronapandemian tilanteessa tiedeyhteisön huomio kiinnittyi koronaviruksen ja sen vaikutusten tutkimukseen hyvin nopeasti ja laajasti. Vuonna 2020 koronavirukseen liittyvistä kysymyksistä julkaistiin yli 100 000 tieteellisiä artikkelia. Uutta tietoa syntyi nopeaan tahtiin, ja alkuvaiheen epävarmat arviot sairauden luonteesta, viruksen leviämisestä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista tarkentuivat viikoittain.

Tässä valossa onkin ymmärrettävää, että koronatilanteeseen liittyvät suositukset muuttuivat nopeaan tahtiin etenkin epidemian alussa. Kun tiedot viruksen leviämisestä ja epidemian erilaisista yhteiskunnallisista vaikutuksista tarkentuivat, tarkennettiin myös rajoitustoimenpiteitä poliittisen kokonaisharkinnan pohjalta.

Se, että koronapandemian aikana rajoitukset ja suositukset ovat muuttuneet nopeaan tahtiin, ei tarkoita, että päätöksiä olisi tehty sattumanvaraisesti, päinvastoin. Muuttuvat rajoitukset ja suositukset eivät kerro poukkoilevasta politiikasta, vaan nimenomaan vahvasti tietoperusteisesta päätöksenteosta. Rajoituksia on muutettu, kun on saatu uusi kokonaiskuva viruksen leviämisen tilanteesta ja taudin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Koronapandemian hoito onkin tehnyt harvinaisen hyvin näkyväksi prosessin, jossa uudet tutkimustulokset kanavoituvat poliittiseen päätöksentekoon. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet seurata tavallisesti hyvin hitaasti etenevää poliittisen päätöksenteon tiedolla johtamisen prosessia pikakelauksella.

Luettu 1275 kertaa Viimeksi muutettu keskiviikko, 27 tammikuu 2021 08:25
Arvostele tätä artikkelia
(0 ääntä)

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.