tiistai, 24 syyskuu 2019 15:51

KIERTOTALOUTTA KIVIAINESHUOLTOON

Kirjoittanut  tiistai, 24 syyskuu 2019 15:51

Suomessa käytetään Infra ry:n mukaan noin rekkalastillinen kiviaineksia jokaista tämän blogin lukijaa ja muutakin suomalaista kohden vuosittain. Jos kaikki suomalaisten vuosittain kuluttamat kiviainekset asetettaisiin yhteen rekkajonoon, ulottuisi se Turusta Utsjoelle ja takaisin yli kolmekymmentä kertaa. Erilaiset maa-ainekset ovatkin selvästi suurin luokka Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutuksesta muodostaen siitä yli puolet.

On selvää, että näin suurten määrien kuljettaminen, jalostaminen ja käyttö aiheuttaa suuren määrän kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristöhaittoja, kuten melua ja pienhiukkaspäästöjä. Lisäksi kiviaineshuollosta aiheutuu suuria taloudellisia kustannuksia. Rakentaminen ja siten myös kiviainesten käyttöön liittyvät paikalliset haitat kohdistuvat usein jo valmiiksi taajaan asutuille alueille, joilla haitoista kärsiviä on paljon. Kiviainekset ovat myös uusiutumaton luonnonvara, jonka ottamisella on merkittäviä ympäristö- ja maisemavaikutuksia.

Maarakentamisen yhteydessä syntyy myös merkittävä määrä ylijäämämaita, kun teknisiltä ominaisuuksiltaan heikkolaatuinen maa kaivetaan pois laadukkaamman kiviaineksen tieltä. Myös näiden maa-ainesten kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, Turun kaupunki vieläkin kunnianhimoisemmin vuoteen 2029 mennessä. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, eikä kiviaineshuolto ole poikkeus. On tärkeää, että suunnittelemme maankäyttöä ja rakenteita niin, että toteutetuilla alueilla voidaan toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota myös siihen, millaisia vaikutuksia itse toteutusvaiheella on, ja miten niihin voidaan vaikuttaa. On arvioitu, että jopa 90 prosenttiin maarakentamisen ympäristöhaitoista ja kustannuksista sitoudutaan jo suunnittelun eri vaiheissa.

Kiviaineshuollon tuomiseksi kiertotalouden piiriin on tiedossa paljon erilaisia keinoja. Ottamalla käyttöön neitseellisiä kiviaineksia korvaavia uusiomateriaaleja, hyödyntämällä rakentamisen yhteydessä syntyviä kiviaineksia ja ylijäämämaita niiden syntypaikkojen lähellä, etsimällä synergioita eri hankkeiden maamassavirtojen välillä ja suunnittelemalla maarakennuskohteet resurssitehokkaiksi voidaan merkittävästi vähentää maarakentamisen ympäristövaikutuksia ja saavuttaa mittavia taloudellisia säästöjä.

Varsinais-Suomen liitto on koordinoinut alueellista hanketyötä kiviaineshuollon haittojen vähentämiseksi jo vuodesta 2015 alkaen. Tavoitteena on ollut viedä tietoa ja resursseja maarakentamisen parempien käytänteiden käyttöönottamiseksi eri toimijoille. Vuosina 2015-2018 toteutetun alueellisen hankkeen toimista löydät tietoja hankkeen loppuraportista.

Vuoden 2018 syksystä alkaen kiviaineshuollon käytänteitä on kehitetty entistä laajemmassa yhteistyössä osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta. Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla operoivan hankkeen laajamittaisista toimista löydät tietoa hankkeen kotisivuilta. Varsinais-Suomessa on ehditty järjestää jo useita koulutustilaisuuksia, selvittää paikkatietotarkastelun avulla kiviaineshuollon mahdollisia tukialueita, ja julkaista päivitettyä tietoa maakunnassa syntyvistä maarakentamisen uusiomateriaaleista. Työ CircVol-hankkeessa jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  perjantai, 15 joulukuu 2017 08:27

Lounaispaikassa elettiin mielenkiintoista aikaa keväällä 2014. Alueellisena paikkatietotoimijana jo vuosituhannen vaihteesta asti toiminut keskus oli hyppäämässä rohkeasti mukaan kuuden kaupunkiseudun yhteiseen 6aika-hankkeeseen ja samalla syvemmälle avoimen datan maailmaan. Hyppy tuntui kuitenkin hyvin luontevalta ottaa, sillä tiedon avaamiseen ja hyötykäyttöön liittyvä problematiikka oli tullut tutuksi jo paikkatietoyhteistyön myötä. Joulukuu 2017 on sopiva aika katsoa, mitä päättyvä hanke sai aikaan ja mitä mahdollisuuksia jäi vielä käyttämättä.

Julkisen tiedon avaamiselle oli työn alkaessa vahva tuki niin EU:n kuin valtionkin tasolta ja lisäksi olimme kuulleet lukuisia rohkaisevia esimerkkejä Helsingistä ja monesta muusta maailman metropolista. Kaikki näytti hyvältä myös Turun seudulla, jossa kaupunki valmistautui avaamaan dataa, Lounaispaikka rakentamaan datan jakelukanavaa ja Turku Science Park aktivoimaan yrityksiä avatun datan hyötykäyttöön.
Elimme kuitenkin jonkinmoisessa kuplassa, kuten niin usein hankkeissa käy. Avoin data oli vielä varsin vieras käsite monelle päätöksentekijälle niin julkisella puolella kuin yrityksissäkin. Rahoittajalle raportoitavien indikaattoreiden sijaan saimme kääriä hihat ja käyttää kaikkia myyntitaitojamme, jotta kuulijat ymmärsivät mitä avoin data tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Jos et ole vielä joutunut uhriksemme etkä tiedä mitä avoin data tarkoittaa, suosittelen tutustumaan tekemäämme datan avaajan pikaoppaaseen.
Vauhti onneksi kiihtyi vuosina 2016 ja 2017 kaikissa kuudessa kaupungissa ja lopulta niitä indikaattoreitakin alkoi tupsahdella. Lukuisat sovelluskehityskilpailut, hackathonit eli koodausviikonloput sekä yhteistyö kuntien, korkeakoulujen ja yritysten kanssa toivat lopulta paljon kiinnostavia data-avauksia sekä uusia sovelluksia ja palveluja.

 

6aika yhteenveto

 

Hankkeen onnistumisista huolimatta haasteena säilyy monessa kaupungissa päätöksentekijöiden sitouttaminen eli riittävän tuen saaminen jokapäiväiselle työlle. Julkisen tiedon avaaminen ja hyötykäytön edistäminen jäävät helposti pienen piirin tehtäväksi, vaikka avoin data hyödyttää meitä kaikkia jo lähes joka päivä. Vai oletko sinä pystynyt välttämättään esimerkiksi reittioppaita, sääsovelluksia ja navigaattoreita, jotka nekin hyödyntävät avointa dataa? Myöskään esimerkiksi paljon julkisuutta saaneet liikkumispalvelut Whim ja Tuup eivät voisi pyrkiä maailmanvalloitukseen ilman avointa liikennedataa (kannattaa zoomata).

Valitsemallani otsikolla halusin haastaa sinut miettimään, miten avointa dataa voisi käyttää entistä tehokkaammin apuna Varsinais-Suomen kehittämisessä. Viime vuosien kokemuksesta tiedän, että monet yritykset ovat erittäin kiinnostuneita juuri niiden haasteiden ja tarpeiden ratkomisesta, jotka listataan erilaisissa kehittämissuunnitelmissa ohjelmakaudesta toiseen. Lisäksi syksyn 2017 Avoin Lounais-Suomi -innovaatiokilpailu osoitti, että resurssit yhdistämällä ja aktiivisella yhteistyöllä on mahdollista löytää uusia ratkaisuja sekä yrityksiä ja osaajia, joiden kanssa on helppo jatkaa yhteistyötä entistä paremman maakunnan hyväksi.

Se kortti kannattaa kääntää.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 01 elokuu 2017 10:44

KUNTADATAN HYÖDYT KAIKKIEN KÄYTTÖÖN

Kirjoittanut  tiistai, 01 elokuu 2017 10:44

Tämä kirjoitus on omistettu Lounais-Suomen kunnille, joita Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva Lounaistieto kannustaa avaamaan tietovarantojaan! Pysykää kuitenkin kuulolla muutkin datan tuottajat; teidänkin aineistonne ovat mitä tervetulleimpia.

Selvennetään heti aluksi, että tähtäämme datan avoimuuteen. Avoin data on enemmän kuin julkinen tieto, koska se on lisäksi maksutta uudelleen käytettävissä sekä saatavilla koneluettavassa muodossa.

 

Miten kunta ja muut tahot hyötyvät datan avaamisesta?


Julkishallinto tuottaa monipuolisia tietovarantoja, joilla on hyödyntämismahdollisuuksia myös hallinnon ulkopuolella. Luovasti eri aineistoja yhdistelemällä syntyvä lopputulos on enemmän kuin osiensa summa! Esimerkiksi helppokäyttöisten liikenne- ja tapahtumapalveluiden muodossa voidaan tarjota kuntalaisille sujuvuutta arkeen.

Dataa avaamalla voidaan myös tehostaa hallintoa, ja esimerkiksi ostolaskudataa avaamalla lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä. Avoimet tietovarannot tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia ict- ja muiden alojen yritystoiminnalle.
- Esimerkiksi tapahtumia, tiloja ja liikennettä koskevan tiedon jakaminen avoimena datana on synnyttänyt Suomen suurimmissa kaupungeissa käteviä mobiilipalveluja ja uutta yritystoimintaa, kertoo Lounaistiedon yritysyhteistyöstä vastaava Juha Pulmuranta.


Mitä ja miten avataan?


Tutustu Lounaistiedon pikaoppaaseen ja kysy lisätietoja! Jos datan avaaminen on kunnassa uusi asia, aineistojen avaamisen voi aloittaa esimerkiksi tietovaranto- ja tietojärjestelmäluetteloista, joista saa käsityksen saatavilla olevista aineistokokonaisuuksista. Datan tulee soveltua avattavaksi (ks. riskienhallintaa helpottamaan tehty tarkistuslista), mutta rimaa ei kannata pitää liian korkealla aineiston laadun suhteen, jotta avaaminen ei muodostu liian työlääksi.

Parhaimmillaan dataa avattaessa tunnistetaan aineistojen mahdolliset käyttäjät ja selvitetään heidän tarpeensa. Lounaistieto auttaa, kun rakennetaan yhteyksiä datan tuottajien ja hyödyntäjien välille. Olemme mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-avoin data -kärkihankkeessa, jossa edistetään datan avaamista ja hyödyntämistä uusien palveluiden raaka-aineena.

Kiitokset teille jotka olette jo aineistojanne avanneet, jatketaan yhdessä eteenpäin!

Ota yhteyttä:

Datan avaaminen
Sara Tamsaari, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0405077109
Pasi Hietanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 773 2823

Yritysyhteistyö
Juha Pulmuranta, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 509 1043

Julkaistu kategoriassa Blogi