Kirjoittanut  tiistai, 02 maaliskuu 2021 16:16

Noin vuosi sitten aloitimme uuden Central Baltic -ohjelman ohjelmakauden suunnittelun. Nyt monien kokousten, dokumenttien valmistelun ja uudelleenmuokkausten sekä työpajojen jälkeen maaliviiva näkyy melkein horisontissa. Ohjelman sisältö on viimeistelyä ja yksityiskohtien viilausta vaille valmis. Jäljellä on vielä käynnissä oleva julkinen kuuleminen, kansalliset hyväksymisprosessit ja tietenkin pari virallista kokousta.

Ensimmäinen ohjelmanvalmisteluun liittyvä kokous maaliskuussa jäsenvaltioiden edustajien kanssa pidettiin kasvotusten. Mutta kokouksessa ei enää kätelty, muistettiin yskiä hihaan ja pestiin käsiä ja pumpattiin käsidesiä. Mietittiin, miten mahtaa uuden taudin kanssa käydä, onko se kuinka paha ja voiko seuraavaa kokousta pitää kasvotusten. Ei mennyt kuin pari päivää kokouksesta, kun tuli etätyömääräys ja kaikki kokoukset piti peruuttaa ja suunnitelmia muuttaa.

Ohjelmanvalmistelutyön kannalta pandemia tarkoitti sitä, että täytyi sopeutua uuteen tapaan tehdä töitä. Eli työskentelyyn verkossa. Huolestuneena mietittiin, miten onnistuisi päätösten teko ja keskustelu sähköisissä kokouksissa. Isoin kysymys oli, miten käy rajat ylittävän yhteistyön, kun ei voida ylittää rajoja ja tavata. Elättelimme jopa toivoa, että kesällä tai viimeistään syksyllä voitaisiin pitää kokous ihan livenä. Se osoittautuikin liian optimistiseksi ajatukseksi. Mutta kävi niin kuin aina pakon edessä, sopeuduttiin tilanteeseen. Samalla huomattiin, että tämäkin tapa toimii, vieläpä oikein hyvin.

Pieni ihme tapahtui kuitenkin loppukesästä ja pystyimme järjestämään temaattiset työpajat tavalliseen tapaan siten, että ihmiset voivat tavata toisensa. Melkein jokaisessa jäsenmaassa ja Ahvenanmaalla järjestettiin työpajat tällä tavalla. Ainoastaan Ruotsissa järjestettiin verkkotapahtuma huonon tautitilanteen takia. Ilmoittautuneiden määrää täytyi tietenkin pitää tiukasti silmällä ja huolehtia, että tilaa on riittävästi ja että tilaisuus voidaan järjestää määräysten mukaisesti.

Jokaisessa tapahtumassa osanottajien viesti oli yksimielinen: hienoa, että oli mahdollista tavata kasvotusten. Vaikka verkkotapaamisiin kaikki olivat jo tottuneet, ei se korvaa silmätysten tapahtuvaa kanssakäymistä. Tapahtumissa kuuluikin reipas puheensorina, käyntikortteja vaihdeltiin ja tulevia yhteistyökuvioita solmittiin. Vaihdettiin kuulumisia ja tehtiin uusia tuttavuuksia tavalla, mikä ei ole verkkotapaamisissa mahdollista.

Parhaillaan ohjelmanvalmisteluprosessissa on käynnissä julkinen kuuleminen. Tällä kertaa ei ollut puhettakaan, että siihen liittyvät tapahtumat olisi voitu järjestää livenä. Jokaisessa jäsenvaltiossa ja Ahvenanmaalla tautitilanne on mennyt jälleen pahemmaksi. Webinaarien järjestämisestä on nyt paljon kokemusta, joten tilaisuuksien toteuttaminen meni jo rutiinilla. Suomen, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Viron webinaarit sujuivat hienosti ja yli 200 ihmistä on ollut virtuaalisesti paikalla kuulemassa ensi kertaa ohjelman sisällöstä.

Julkisen kuulemisen aikana valmisteluprosessin tärkein työ siirtyy sidosryhmillemme. Toivomme, että jokainen webinaariin osallistunut ja ohjelmasta kiinnostunut käy täyttämässä kyselymme, joka löytyy nettisivuiltamme. Tarvitsemme palautetta, että voimme tehdä ohjelmasta vieläkin paremman, ja että se varmasti vastaa Central Baltic alueen tarpeita. Kysely ja tarvittavat oheismateriaalit löytyvät nettisivuiltamme, tietenkin sähköisessä muodossa.

www.centralbaltic.eu

Linkki kyselyyn: Microsoft Forms

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

YHTENÄISTÄMINEN ON YHTEINEN ETU

Kirjoittanut  keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

Central Baltic –ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Yhteensä EU:n rahoittamia alueiden välisen yhteistyön ohjelmia on 107 kappaletta, ja niiden yhteisbudjetti on 10.1 miljardia euroa. Tästä budjetista 6.6 miljardia euroa on osoitettu Central Baltic -ohjelman tyyppisille EU:n sisärajat ylittävän yhteistyön ohjelmille, joita on 60 kappaletta. Useita ohjelmia toimii myös Central Baltic-ohjelman lähialueilla ja osittain päällekkäisilläkin alueilla.

Kaikki edellä mainitut rahoitusohjelmat toimivat samojen säädösten perusteella. Säädöksien perusteella voidaan kuitenkin toteuttaa melko erilaisia tapoja hallinnoida ohjelmia. Vaihtoehdot säädöksissä sekä erilaiset säädöstulkinnat tuottavat päänvaivaa sekä hankkeita toteuttaville tahoille, että ohjelmille. Päänvaivoja vähentääkseen ohjelmat pyrkivät yhtenäistämään säädöstulkintojaan sekä työtapojaan. Tästä työstä on etua niin hakijoille ja edunsaajille kuin ohjelmien hallinnollekin.

Ohjelmien jakaessa keskenään parhaita käytäntöjä, prosesseja, säädöstulkintoja ja työkaluja säästyy huomattavia määriä resursseja ja ohjelmien hallinnon suunnittelu helpottuu. Yhteistyö tarjoaa ohjelmille myös juridista turvaa , kun yhtenäisesti sovellettavia asioita on ollut iso joukko asiantuntijoita suunnittelemassa ja vertaamassa säädösten vaatumuksiin. Oman työn helpottamistakin tärkeämpää on, että ohjelmien yhteistyö tuo helpotuksia hankkeille. Kun eri ohjelmilla on käytössään saman tyyppiset prosessit, työkalut ja ohjeistukset, helpottuu hankekumppaneiden työ eri ohjelmien käytäntöjen välisten erojen kaventuessa.

Meneillään olevalla 2014-2020 ohjelmakaudella ehkä hankkeille näkyvin yhteistyön tulos on Interact-ohjelman koordinoimana kehitetty useilla ohjelmilla käytössä oleva eMS (electronic Monitoring System), joka on hankkeiden seurantatietokanta. Järjestelmä on tullut tutuksi kaikille Central Baltic –ohjelmalta tällä ohjelmakaudella rahoitusta hakeneille tahoille. Taustalla hieman näkymättömämpänä tällä kaudella on käytössä HIT (Harmonized Implementation Tools), jossa ohjelmien yhdessä määrittelemille työkaluille, prosesseille ja hankkeiden haku- ja toteutusvaiheessa kerättäville erilaisille tietosisällöille eMS perustuu. Jatkuvasti käynnissä on myös ohjelmien välisiä verkostoja, joissa käydään keskusteluja erilaisista aiheista, kuten esimerkiksi kustannusseurannan yksinkertaistuksista. Näistä Central Baltic –ohjelman käytössä on jo tällä kaudella esimerkiksi kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttiosuuksia.

Tämän ohjelmakauden lähestyessä loppuaan ja on seuraavan ohjelmakauden suunnittelu jo aloitettu tarkoituksena tehdä siitä hakijoille ja edunsaajille entistä parempi. Central Baltic on vahvasti mukana tässä työssä osallistumalla sekä seuraavan kauden HIT:n että eMS:n (uuden hankkeiden seurantajärjestelmän nimeä ei vielä ole päätetty) ydinryhmiin sekä useisiin eri aiheita koko EU:n tasolla valmisteleviin verkostoihin. Yksinkertaistuksia kustannusseurantaan on näillä näkymin tulossa lisää, mikä helpottaa hankkeiden ja ohjelman työtä ja siirtää fokusta olennaiseen, eli hankkeiden ja ohjelman tuloksiin ja vähentää epäoleellista byrokratiaa ja yksityiskohtaista kustannusseurantaa. Edellä mainittujen lisäksi Central Baltic työskentelee lähialueiden ohjelmien kanssa sopiakseen erilaisista tavoista yhtenäistää toimintaa vahvemmin, kuin mihin koko EU:n tasolla ehkä päästään.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 01 lokakuu 2019 10:29

CENTRAL BALTICIN KOLME RAKKAUSTARINAA

Kirjoittanut  tiistai, 01 lokakuu 2019 10:29

120% intohimoa. Aloittaessani työt Central Baltic -ohjelmassa minulle kerrottiin, että tavoitteenamme on olla kolmen parhaan joukossa, millä tahansa mittarilla katsottuna. Muistan tuolloin ajatelleeni, että väite on melko rohkea – onhan Euroopassa parhaillaan 60 meidän kaltaista rajat ylittävää yhteistyötä tukevaa ohjelmaa, joihin on panostettu yli 6 miljardia euroa.

Nopeasti ymmärsin kuitenkin mistä on kyse. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin, että ihmiset antautuivat työhönsä täysillä. Kaikki tehtiin (ja tehdään) niin hyvin kuin suinkin pystytään. Silloinkin, kun asiat rullaavat, mietitään miten nykyistä voisi kehittää. Juuri tämä ajatuksenkulku – ja ihmisten motivaatio omaan tehtävään ansaitsee mielestäni tulla kerrotuksi ensimmäisenä rakkaustarinana tässä jutussa.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Huikkasin äsken kollegalleni, kysyäkseni että olemmeko intohimoisia työntekijöitä Central Balticissa. Vastaus kuului välittömästi: ”olemme!”.

Rakkaudesta tuloksiin. Toinen seikka, joka mielestäni määrittelee Central Baltic-ohjelmaa on tuloshakuisuus. Kaikki mitä teemme on syystä ja sillä tavoitellaan selkeää tulosta.

Viestinnässä se tarkoittaa viestintästrategian toteuttamista ja toteutuman seuraamista. Olemmeko saavuttaneet kohdeyleisön, mitä mieltä he olivat, miten voimme parantaa? Tämä prosessi jatkuu eri muodoissa läpi vuoden ja vastinetta kovalle uurastukselle tuovat tulokset. On mukava esitellä lukuja, jossa esimerkiksi hankkeidemme päätoteuttajista 96% kertoo, että he ovat saaneet apua hankkeen toteutuksiin liittyvissä seikoissa kohtalaisen ajan kuluessa. Tässä yhteydessä totean, että otamme tietenkin myös risut ja niiden syyt vastaan mieluusti. Tätä kautta voimme parantaa palveluitamme.

Oman lukunsa tuloksiin muodostavat tietenkin rahoitetut 113 hanketta. Tämän tekstin kirjoitushetkellä niistä on käynnissä 57 ja ensi vuonna saamme vielä viimeiset hankkeet käyntiin viidennen haun myötä. Päättyneet hankkeet tarkoittavat, että tuloksia on saatavilla. Ne ovat myös konkreettisia ja ymmärrettäviä, kuten pienentynyt ravinnekuorma vesistöihin, lyhentynyt matka-aika Helsingistä Tallinnaan (matkalippujen määrän muodossa) tai vaikkapa kaupunkisuunnittelun parantaminen.

Tulosten selkeys tuli hyvin tavalla esille koostaessani dioja esitettäväksi European Week or Regions and Cities -tapahtumaan Brysselissä. Esimerkiksi 2018 päättyneestä EmpowerKids-hankkeesta kirjoitin seuraavaa (suomennettu): EmpowerKids osallisti yhteensä yli 600 lasta ja teki tiivistä yhteistyötä Suomen, Viron ja Latvian terveysviranomaisten sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa, jotta elintapa- ja terveystietoutta saatiin kasvatettua. Tulokset julkaistiin online-työkalun ja hyvät käytännöt -oppaan muodossa.

Rakkaudesta ihmisiin. Mikään kirjoitus ei olisi täydellinen ilman sitä todellista rakkaustarinaa. Ensimmäinen varmennettu tapaus liittyy Let Us Be Active! -hankkeeseemme. Hanke vähensi vanhusten syrjäytymistä Suomessa, Virossa ja Latviassa ja sen puitteissa avattiin muun muassa puhelinkeskus iäkkäille ihmisille. Keskukseen rekrytoitiin vanhuksia, jotka vastasivat toisten vanhusten puheluihin ja tarjosivat tätä kautta mahdollisuuden keskustella, löytää seuraa sekä osallistua toimintaan. Andris soitti puhelinkeskukseen Ingalle (nimet muutettu) vaihtaakseen kuulumisia. Yksi asia johti toiseen ja pian Andris ja Inga lähtivät yhteisille treffeille. Ohjelma luo siis myös todellista rakkautta ohjelma-alueen asukkaiden välillä. Ja kuin sokerina pohjalla puhelinkeskus jatkoi toimintaansa hankkeen jälkeen ja lisäksi Puolaan avattiin uusi keskus – kuka tietää, syntyykö siellä seuraava rakkaustarina?

Julkaistu kategoriassa Blogi