Kirjoittanut  torstai, 06 elokuu 2020 12:52

Olimme Vaikuttajakoulun kanssa 6.3. Helsingissä. Jo silloin korona jylläsi maailmalla, mutta Suomessa vielä sillä tasolla, että vierailumme voitiin järjestää. Teemanamme oli EU sekä kansainvälisyys, ja ohjelma oli sen mukaista: Ensin tapasimme meppinä toimivan Ville Niinistön eduskunnassa, jonka jälkeen siirryimme ulkoministeriöön tutustumaan diplomaattiuriin ja vielä päivän päätteeksi Britannian suurlähetystöön.


Niinistön kanssa puhuimme EU-politiikasta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta. Jos eduskunta ja siellä tehtävä politiikka vaikuttaa joskus monimutkaiselta ja hitaalta, ei se ainakaan Euroopan parlamentissa yhtään sen mutkattomampaa ole. Jo vierailumme aikana korona liikkui maailmalla ja siksi se myös nostatti esiin paljon kysymyksiä ja keskustelimmekin koronan tuomista muutoksista politiikan tekemiseen erityisesti kansainvälisellä tasolla. Keskustelumme teemoina olivat myös tulevaisuus nuorten näkökulmasta sekä ilmastonmuutos, johon liittyen esillä olivat erilaiset energiantuotantotavat ja maatalous.


Itse politiikan lisäksi puhuimme Niinistön kanssa hänen taustoistaan ja asioista, jotka veivät hänet mukaan politiikkaan. Keskustelut muistuttivat hyvin meitä siitä, että politiikkaan voi päätyä hyvin erilaisista taustoista. Politiikkaan myös toki tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkökulmia.


Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen siirryimme eduskunnasta ulkoministeriöön, jossa tapasimme kaksi hyvin erilaisista taustoista tullutta diplomaattiuraa tekevää henkilöä. He esittelivät meille ulkoministeriön toimintaa, diplomaattityötä ja kertoivat tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet siihen missä nyt ovat. Myös tässä keskustelussa nousi esille, kuinka erilaisista koulutustaustoista ja lähtökohdista ihmiset ovat päätyneet diplomaateiksi. Itseni keskustelu herätti ajattelemaan, kuinka paljon ihmisiä työskentelee Suomen kannalta hyvinkin tärkeissä viroissa ympäri maailmaa ja miten monessa eri maassa Suomella on edustajia.


Vaikuttajakoulun osallistujina pääsimme myös tutustumaan Britannian Helsingin-suurlähetystön yksikköön. Modernia arkkitehtuuria edustava Stephen Quinlandin suunnittelema lähetystöpäärakennus, Kurun graniitista valmistettuine seinine ja arkadimaisine lasikattoineen koristeltu rakennus sijaitsi Kaivopuistossa.


Suurlähetystössä meidät otti vastaan vieraanvaraisesti nykyinen suurlähettiläs Tom Dodd. Tarjolla oli brittiläiseen tapaan teetä ja keksejä. Esittäydyimme, jonka jälkeen suurlähettiläs kertoi lähetystön toiminnasta ja tehtävistä. Tehtäviin kuuluu ennen kaikkea politiikan harjoittaminen Suomessa, Ison-Britannian Suomessa olevien kansalaisten edunvalvonta ja diplomaattisten suhteiden harjoittaminen. Tiloissa voidaan muun muassa järjestää kokouksia ja diplomaattien tapaamisia. Ennen kaikkea Britannian, mutta myös useiden maiden diplomaattien tapaamisia.


Pääsimme nuorina myös itse ääneen, ja meiltä muun muassa kysyttiin mielipiteitä brexit-tilanteesta ja miten tämä on vaikuttanut meidän nuorten elämään. Brexit on muun muassa vaikeuttanut nuorten Britteihin opiskelemaan lähtemistä, koska opintojen hinnat tulevat nousemaan pilviin aikaisempaan nähden. Suurlähetystössä käynti oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen ja vastaanotto erittäin mukava.

 

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Keväällä 2020 nuoret tutustuivat kansainvälisiin suhteisiin, ulkopolitiikkaan sekä Euroopan unioniin.

 

 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

YHTENÄISTÄMINEN ON YHTEINEN ETU

Kirjoittanut  keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

Central Baltic –ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Yhteensä EU:n rahoittamia alueiden välisen yhteistyön ohjelmia on 107 kappaletta, ja niiden yhteisbudjetti on 10.1 miljardia euroa. Tästä budjetista 6.6 miljardia euroa on osoitettu Central Baltic -ohjelman tyyppisille EU:n sisärajat ylittävän yhteistyön ohjelmille, joita on 60 kappaletta. Useita ohjelmia toimii myös Central Baltic-ohjelman lähialueilla ja osittain päällekkäisilläkin alueilla.

Kaikki edellä mainitut rahoitusohjelmat toimivat samojen säädösten perusteella. Säädöksien perusteella voidaan kuitenkin toteuttaa melko erilaisia tapoja hallinnoida ohjelmia. Vaihtoehdot säädöksissä sekä erilaiset säädöstulkinnat tuottavat päänvaivaa sekä hankkeita toteuttaville tahoille, että ohjelmille. Päänvaivoja vähentääkseen ohjelmat pyrkivät yhtenäistämään säädöstulkintojaan sekä työtapojaan. Tästä työstä on etua niin hakijoille ja edunsaajille kuin ohjelmien hallinnollekin.

Ohjelmien jakaessa keskenään parhaita käytäntöjä, prosesseja, säädöstulkintoja ja työkaluja säästyy huomattavia määriä resursseja ja ohjelmien hallinnon suunnittelu helpottuu. Yhteistyö tarjoaa ohjelmille myös juridista turvaa , kun yhtenäisesti sovellettavia asioita on ollut iso joukko asiantuntijoita suunnittelemassa ja vertaamassa säädösten vaatumuksiin. Oman työn helpottamistakin tärkeämpää on, että ohjelmien yhteistyö tuo helpotuksia hankkeille. Kun eri ohjelmilla on käytössään saman tyyppiset prosessit, työkalut ja ohjeistukset, helpottuu hankekumppaneiden työ eri ohjelmien käytäntöjen välisten erojen kaventuessa.

Meneillään olevalla 2014-2020 ohjelmakaudella ehkä hankkeille näkyvin yhteistyön tulos on Interact-ohjelman koordinoimana kehitetty useilla ohjelmilla käytössä oleva eMS (electronic Monitoring System), joka on hankkeiden seurantatietokanta. Järjestelmä on tullut tutuksi kaikille Central Baltic –ohjelmalta tällä ohjelmakaudella rahoitusta hakeneille tahoille. Taustalla hieman näkymättömämpänä tällä kaudella on käytössä HIT (Harmonized Implementation Tools), jossa ohjelmien yhdessä määrittelemille työkaluille, prosesseille ja hankkeiden haku- ja toteutusvaiheessa kerättäville erilaisille tietosisällöille eMS perustuu. Jatkuvasti käynnissä on myös ohjelmien välisiä verkostoja, joissa käydään keskusteluja erilaisista aiheista, kuten esimerkiksi kustannusseurannan yksinkertaistuksista. Näistä Central Baltic –ohjelman käytössä on jo tällä kaudella esimerkiksi kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttiosuuksia.

Tämän ohjelmakauden lähestyessä loppuaan ja on seuraavan ohjelmakauden suunnittelu jo aloitettu tarkoituksena tehdä siitä hakijoille ja edunsaajille entistä parempi. Central Baltic on vahvasti mukana tässä työssä osallistumalla sekä seuraavan kauden HIT:n että eMS:n (uuden hankkeiden seurantajärjestelmän nimeä ei vielä ole päätetty) ydinryhmiin sekä useisiin eri aiheita koko EU:n tasolla valmisteleviin verkostoihin. Yksinkertaistuksia kustannusseurantaan on näillä näkymin tulossa lisää, mikä helpottaa hankkeiden ja ohjelman työtä ja siirtää fokusta olennaiseen, eli hankkeiden ja ohjelman tuloksiin ja vähentää epäoleellista byrokratiaa ja yksityiskohtaista kustannusseurantaa. Edellä mainittujen lisäksi Central Baltic työskentelee lähialueiden ohjelmien kanssa sopiakseen erilaisista tavoista yhtenäistää toimintaa vahvemmin, kuin mihin koko EU:n tasolla ehkä päästään.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

EU-BYROKRAATILLA KEVÄTTÄ RINNASSA

Kirjoittanut  maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

Varsinais-Suomen liiton tiloista käsin hallinnoidaan yhtä EU:n monista niin sanotuista rajat ylittävän yhteistyön ohjelmista, Central Baltic -ohjelmaa. Ohjelmasta rahoitetaan julkisen sektorin yhteistyöhankkeita, joissa on kumppaneita ohjelman eri maista. Itse työskentelen ohjelman hallintoviranomaistehtävissä, eli vastaan ohjelman toteutuksesta ja raportoin siitä niin jäsenvaltioillemme (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) kuin komisiollekin.

Kevät on minulle aina pysähtymisen ja analyysin paikka. Hallintoviranomaisen yksi tärkeimpiä tehtäviä ajoittuu nimittäin kevääseen, kun kokoamme toiminnastamme vuosiraportin jäsenvaltioille ja komissiolle. Vuosiraportti kattaa kuluneen vuoden ja tiivistää sen, olemmeko lähestymässä tavoitteitamme, miten asetetut indikaattorit ovat toteutuneet, miten olemme tiedottaneet työstämme ulospäin tai miten hankkeemme tukevat Itämeri-strategiaa.

Minulle tämä on aina ollut yksi mieluisimpia työtehtäviä. Arkisen aherruksen keskellä ei tahdo aina huomata, miten paljon tai vaikuttavia asioita saamme aikaiseksi. Kun taas kuluneen vuodeen saa vetää yhteen ja tiivistää, huomaa, mitä kaikkea yhteen vuoteen mahtuukaan.

Vuoden 2018 loppuun mennessä ohjelmamme oli rahoittanut 97 hanketta. Yhteensä näille hankkeille on myönnettu noin 109 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hankkeet alkoivat vuonna 2015 ja viime vuoden loppuun mennessä jo lähes 50 hanketta on loppunut tai loppusuoralla. Nyt tuloksia on siis jo kertynyt runsaasti!

Olemme rakentaneet ohjelman niin, että meillä on 11 tavoitetta. Jokainen tavoite on tarkasti määritelty muutoksena; rahoitusta saadakseen hankkeen on osaltaan luotava tuota muutosta. Ei siis riitä tehdä vain suunnitelmia, pohtia ongelmia tai laatia malleja. Jokaisesta hankkeesta on synnyttävä konkreettinen tulos ja muutosta alueelle.

Vuoden 2018 raporttiin pääsen raportoimaan vaikkapa seuraavanlaisesta: hankkeidemme työn tuloksena on laadittua ja toteutettu toistakymmentä uutta kansainvälistä opinto-ohjelmaa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, yritykset ovat saaneet myytyä tuotteitaan uusille, EU:n ulkopuolisille, markkinoille ja yli 20 Itämereen laskevaa kuormituslähdettä on saatu poistettua. 

Hankkeemme ovat saaneet hyvin näkyvyyttä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta tulokset leviävät laajasti. Ehkä itsekin olet huomannut kirjoitettavan LightsOn-hankkeen sovelluksista, jotka herättävät Kuusiston linnanrauniot eloon  tai Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin avaamisesta keväällä Turusta Ruotsin Hudiksvalliin, josta voi jatkaa edelleen Norjan Trondheimiin, tai Blastic-hankkeesta joka on selvittänyt mikromuovin reittejä mereen ja keinoja vähentää muoviroskaa alueellamme. 

Nettisivullamme on tietokanta, johon keräämme kaikista hankkeista yleisesittelyn lisäksi linkit tuloksiin tai kerromme tarinoita hankkeen etenemisestä. Voit hakea sinua aiheeltaan tai maantieteellisesti kiinnostavia hankkeita. 

Tämän kevään aikana ohjelman työtä arvioivat myös ulkopuoliset henkilöt. Heidän tehtävänään on käydä läpi hankkeita ja niiden etenemistä ja arvioida, onko ohjelma saavuttamassa tavoitteitaan. Tulokset saadaan myöhemmin keväällä ja niistäkin laitan tiivistelmän vuosiraporttiini. Mieluusti jaan heidän havaintojaan täälläkin. Tärkeintähän on, että EU-rahoja käytetään järkevästi ja selvityksista saadaan tälle joko varmistus tai vinkkejä entistä parempaan rahojen käyttöön.

Minun täytyy siirtyä takaisin komission raportointipohjan pariin; määräaika lähestyy hetki hetkeltä. Sinulle toivotan hyviä lukuhetkiä tietokantamme ja hankkeidemme tulosten parissa!

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut  perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 06 marraskuu 2017 10:20

KIRJAMESSUILLA!

Kirjoittanut  maanantai, 06 marraskuu 2017 10:20

Sain mahdollisuuden haastatella Turun Kirjamessuilla Europe Direct Varsinais-Suomen, Schuman-seuran ja Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-työnvälityspalvelun yhteisellä Eurooppa-osastolla europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä ja kansanedustaja Saara-Sofia Siréniä. Haastattelut pidettiin Schuman-seuran osastolla ja ne kestivät noin parikymmentä minuuttia kumpikin. Haastattelujen pääaiheena olivat vapaa liikkuminen ja ulkomailla opiskelu. Aiheista nousi esille hyviä ajatuksia ja uusia näkökulmia. Kysymyksiä oli viisi ja molemmilta haastateltavilta kysyttiin samat kysymykset, tavoitteena oli selvittää, miten Euroopan parlamentin jäsenen ja kansanedustajan mielipiteet, näkemykset ja ratkaisut mahdollisesti eroavat toisistaan. Kysymykset laadin yhteiskuntaopin opettaja Anu Waltari-Grundströmin avustuksella.


Pietikäinen saapui paikalle, voisi sanoa pilkulleen ja aloitimme haastattelun oman pienen hermoiluni jälkeen. Haastattelun jälkeen meppi jatkoi Schuman-seuran jäsenten kanssa keskustelua, kun taas itse aloin valmistautua seuraavaan haastatteluun. Sirén taas tuli paikalle hieman myöhässä, sillä hän joutui temppuilemaan lastenkärrynsä kanssa läpi ahtaan väkijoukon. Mielestäni Pietikäisen vastaukset olivat enemmän poliitikon vastauksia, joka teki seuraamisen näin nuorelle epäselväksi ja sekavaksi. Sirénin vastaukset taas olivat jotenkin mukavimpia kuunnella ja helpompia ymmärtää ja hahmotella. Sirénin vastaukset sivusivat samalla lyhyesti muitakin aiheita, joista taas sai paremman ja monipuolisemman käsityksen.

 

Haastatteluiden tekeminen ja niihin osallistuminen oli kaiken kaikkiaan todella hauskaa ja silmiä avaavaa sillä tavalla, että tajusi heidän myös olevan ihan normaaleja ihmisiä, jotka ovat tietoisia poliitikkoihin ja EU:hun ylipäätänsä liittyvistä ennakkoluuloista.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 28 lokakuu 2016 09:31

UNOHTAKAA YLÄTASON EU-JUTUT!

Kirjoittanut  perjantai, 28 lokakuu 2016 09:31

Tylsää! huudahtivat lapseni eilen, kun kerroin kirjoittavani EU-aiheista blogia. He kuitenkin kuuntelivat, kun kerroin järjestämästämme Euroopan kielten päivän -tapahtumasta, jossa koululaiset pääsivät kokeilemaan eri EU-kieliä.

Kyse oli oikean näkökulman valinnasta. Työssäni joudun päivittäin pohtimaan, mitkä EU-asiat koskettavat kansalaisia. Jos järjestää EU-kyselytunnin koululaisille eikä sinne saavu kuin kourallinen yleisöä, jokin viestinnässä on tainnut mennä pieleen. Eikö koululaisilla ollutkaan kysyttävää EU:sta?

Viestintä on haastava laji. Vaikka miten muotoilisimme ydinviestiämme, tosiasiassa vastaanottaja ymmärtää viestistämme murto-osan. Mutta mikä EU-keskustelusta tekee niin vaikeaa? Vai onko kyse siitä, ettemme halua ottaa selvää? Helpompaa on vain olettaa asioita.

EU on sopivan kasvoton syntipukki. Sen harteille voi kasata sellaisetkin ongelmat, joiden ratkaisuun sillä ei ole mitään toimivaltaa.

Euroopan ideasta väitellyt tutkija Timo Miettinen toteaa elokuussa Hesarin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissaan http://www.hs.fi/sunnuntai/a1470888155935 osuvasti: ”Eurooppaa koskeva journalistinen kulttuuri ja kansalaiskeskustelu on niin ohutta, että EU:sta voi sanoa melkein mitä vain ilman että sitä käydään kauhean hyvin lävitse.”

Emmekö me EU:sta viestivät tahot osaa valita viesteillemme oikeita näkökulmia? Emmekö yksinkertaisesti saa ääntämme kuuluviin, kun some toitottaa olettamuksia, joiden paikkansapitävyyttä kukaan ei ehdi kyseenalaistaa? Brexit -äänestys on tästä tietenkin huolestuttava esimerkki.

Euroopan komission puheenjohtaja Junckerin strategiaosaston viestinnän johdossa aloittanut Aura Salla osallistui äskettäin EU- keskusteluihimme Turun kirjamessuilla. Hän ihmetteli, miksi me tiedämme niin vähän EU:n onnistumisista. Hän koki, että positiivinen EU-uutinen ei usein ole uutinen laisinkaan.

EU on vaikeassa tilanteessa, ja epäonnistunut monien haasteiden kohtaamisessa. Ongelmista on otettava oppia. Tärkeää on keskustella avoimesti, miten tästä eteenpäin. EU-virkamiehiltä Salla peräänkuulutti aitoa vuorovaikutusta ja tavoitettavissa olemista yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan.

Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää EU-aiheisia yleisötapahtumia Varsinais-Suomessa. Mitä konkreettisempi aihe, sen suurempi kiinnostus. Jos puhutaan rahasta, tupa on täynnä. Opiskelu- tai työskentelymahdollisuudet kiinnostavat myös.

Kun kirjamessuilla Eurooppa-osastollamme keskustelin ohikulkijan kanssa Brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista unioniin, pysähtyi toinen ohikulkija siihen ja tokaisi närkästyneenä, että unohtakaa ne ylätason jutut, kertokaa käytännön asioista!

Aura Sallaa vielä lainatakseni: ”EU ei ole tuolla jossain, EU ei ole yhtä kuin Bryssel. EU olemme me.”

Ehkä kliseitä, mutta silti yhä totisinta totta.

Kuvitus alla: Turun normaalikoulun oppilaat

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 04 touko 2016 16:22

MUISTA NÄMÄ ASIAT, KUN VARAAT MATKAN VERKOSSA

Kirjoittanut  keskiviikko, 04 touko 2016 16:22

Ennen matkan verkkovarausta on hyvä lukea hyvin tarkkaan perumista koskevat ehdot varsinkin, jos on epävarma, pääseekö matkalle tai suunnitelmat ovat vasta alustavia. Vaikka et esimerkiksi voisikaan käyttää varaamaasi hotelliyöpymistä, saatat joutua kuitenkin maksamaan sen sopimusehtojen mukaan. Mahdollisuus perua tai siirtää matkaa koskee vain valmismatkoja, joilla on EU-direktiivin takaama minimisuoja.

Matkavarausta tehdessä on oltava erityisen tarkka siitä, että varauslomakkeeseen syötetyt tiedot ovat kirjoitettu oikein. Esimerkiksi lentolippuun väärin kirjoitetun nimen korjaaminen voi tulla kalliiksi, sillä varaukseen tehdyistä muutoksista peritään yleensä palvelumaksu. On jopa tilanteita, joissa ei ole mahdollista tehdä muutoksia lainkaan.

Ennen varauksen tekoa kannattaakin lukea kyseisen palveluntarjoajan ehdoista, voiko tehtyä varausta muuttaa ja tutustua myös toimintaohjeisiin muutosten varalle.

Tutustu huolellisesti myös matkan hinnoitteluun. Mitä hinta sisältää ja mitä ei? Eräät lentoyhtiöt perivät esimerkiksi lisämaksuja matkatavaroiden kuljetuksesta. Hintojen pilkkominen ja paketointi on yleistä, ja se voi hämmentää kuluttajia.

Paras tapa turvata omat rahansa on luottokorttimaksu, joka on muutenkin suositeltavin maksutapa verkko-ostoksissa. Jos olet maksanut luottokortilla ja lentoyhtiö menisi konkurssiin, ennen kuin ehdit käyttää siltä varamaasi ja ostamasi lentomatkan, voit vaatia maksunpalautusta luottoyhtiöltäsi.

Ongelmatilanteissa yritä aina hoitaa asiaa ensin suoraan yrityksen kanssa. Sähköposti on suositeltava tapa, koska tällöin sinulle jää itsellesi todiste yhteydenpidosta ja sen sisällöstä. Jos käytät yrityksen omaa sähköistä lomaketta asian selvittämiseen, on lomakkeen tiedoista mahdollisuuksien mukaan hyvä pyytää tai ottaa sähköinen kopio itselleen.

Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) on tuottanut mobiilisovelluksen, joka on ilmaiseksi ladattavissa keskeisissä sovelluskaupoissa. ECC-Net: Travel App -niminen sovellus toimii ilman verkkoyhteyttä ulkomaiden roaming-maksujen välttämiseksi ja se on ladattavissa kaikilla EU-kielillä mobiililaitteille, joissa on iOS-, Android- tai Microsoft Windows -käyttöjärjestelmä.

Sovellus auttaa kuluttajia selviytymään vaikeista tilanteista lomamatkalla EU-maissa, Islannissa ja Norjassa, kaikkien näiden maiden kielillä.

Euroopan kuluttajakeskus auttaa, jos matkan ostamisen jälkeen ilmenee ongelmia silloin, kun kyseessä on ulkomainen yritys. Tehtävämme on paitsi antaa ohjeita rajat ylittävissä kaupan kuluttajakysymyksissä, myös sovitella yksittäisiä riita-asioita. Toimintaamme rahoittavat Suomen valtio ja Euroopan komissio.

Suomessa Euroopan kuluttajakeskus on osa Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV). Voit seurata toimintaamme kotisivujen, uutiskirjeen ja sosiaalisen median kautta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 23 syyskuu 2015 16:09

Vuosittain 26. syyskuuta vietettävä Euroopan kielten päivä on paitsi kielten oppimisen ja opettamisen myös muun kielialan työn teemapäivä. Euroopan kielten moninaisuutta vaalitaan muun muassa Euroopan unionin toimielimissä tehtävän käännöstyön avulla.

Suomalaiskääntäjät voivat tänä vuonna juhlia oman kielensä 20-vuotista taivalta EU:n virallisena kielenä.

EU-käännöstyö tehdään enimmäkseen Brysselissä ja Luxemburgissa. Esimerkiksi Euroopan komissiolla on näissä kahdessa paikassa yhteensä vajaat 60 suomalaiskääntäjää. Muilla toimielimillä, kuten Euroopan parlamentilla ja EU:n neuvostolla, on omat kääntäjänsä. Kääntäjien lisäksi suomen kielen puolta pitävät suomalaiset tulkit.

Vuonna 2014 yksin komission käännösmylly jauhoi noin 84 000 sivua suomenkielisiä käännöksiä. Näistä runsaat 19 000 sivua teetettiin ulkopuolella freelance-käännöksinä.

EU-kääntämisen tekninen kehitys on jäsenyysvuosiemme aikana ollut nopeaa. Jo pian vuoden 1995 jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan käännösmuistiohjelmien käyttöönottoa. Samaan aikaan satsattiin termi- ja tekstitietokantojen kehitystyöhön.

Tuorein kehitysaskel on konekääntämisen valjastaminen EU-kääntäjien tueksi. Kääntäjä saa halutessaan avukseen EU:n oman käännösohjelman tuottaman raakakäännöksen.
Vuonna 2015 kääntäjillä onkin käytössään monipuolinen arsenaali käännösteknologiaa.

Tekninen kehitys ei kuitenkaan ole muuttanut käännöstyön laatuhaasteita. EU-lainsäädännön kääntämisessä yhdistyvät tarkkuuden ja oikeellisuuden, eri kieliversioiden (24 versiota) välisen vastaavuuden sekä tekstin käytettävyyden vaatimukset.

Säädökset koskevat toisinaan hyvinkin monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Erikoisalojen, vaikkapa finanssialan, terminologia voi vaatia sisukasta selvitystyötä.
Käännettävät lähdetekstit ovat usein konsultaatioiden ja kompromissien tuloksia. Tämä voi näkyä mutkikkaina muotoiluina. Silti suomenkielisen säädöksen tulisi olla lukijalle ja soveltajalle selkeä ja ymmärrettävä.

Säädösten lisäksi EU-kääntäjät kääntävät monenlaisia muita tekstejä, esimerkiksi tiedonantoja, raportteja, tiedotteita ja pr-materiaalia.

Eri tarkoituksiin suunnattujen tekstien kääntäminen edellyttää kielellistä herkkyyttä ja eri tekstilajien piirteiden hallintaa. Lainsäädäntöön ei sovi värikäs kielenkäyttö. Lehdistötiedote ei saisi kuulostaa lainsäädännöltä.

EU-kääntäjän pitää siis olla niin käännösteknologian, asiasisältöjen kuin kielenkäytönkin vahva osaaja. Harva on tällainen (sana)seppä syntyessään. EU-kääntäminen on jatkuvaa oppimista.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

ONKO KANSAINVÄLISTYMINEN TURVALLISTA?

Kirjoittanut  keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

Alkukesästä lähetin poikani ulkomaille ensimmäistä kertaa yksinään. Oli hänellä toinen 14-vuotias mukanaan, mutta yksin ilman äitiään. Jännitys oli valtava (äidin jännitys). Siinä ei auta kuin toivoa parasta. Sekä pikaista ja myönteistä kansainvälistymistä.

Työskentelen joka päivä kansainvälisten asioiden parissa, mutta koskaan aikaisemmin asia ei ole tullut yhtä lähelle ja tuonut esille myös kansainvälistymiseen liittyviä epäilyksiäni. Miksi kansainvälisyydestä kohkataan niin kovasti ja miksi meidän kaikkien tulisi olla kansainvälisiä? Miksi lähteä ulkomaille, saatikka miksi lähettää lapsensa sinne? Onko se edes turvallista?

Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatuksessa todetaan että olemme tunnustettu toimija koko Itämerellä. Liiton lakisääteisiin tehtäviin kuuluu "hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä". Työssäni tuen varsinaissuomalaisia toimijoita kansainvälistymisessä, avustan heitä hankkeissaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa, sekä tuon kansainvälistymistä puheisiin ja tekoihin. Välitän alueelle tietoa kansainvälisistä, pääosin EU:n kuulumisista sekä toisaalta tietoa meistä ja vahvuuksistamme kansainvälisille areenoille. Työni on mielekästä ja ilolla aina kuuntelenkin puheita kansainvälistymisen tärkeydestä.

Mutta miten kansainvälistytään? Lähdetäänkö seminaareihin etsimään kiinnostavia partnereita? Mietitäänkö kotona kansainvälinen teema jota lähdetään viemään maailmalle? Laitetaanko EU-lippu pöydälle kokouksen ajaksi? Vai lähetetäänkö lapsi vain ulkomaille ja toivotaan parasta?

Mitä mieltä sinä olet? Miksi Varsinais-Suomen pitäisi ylipäätään olla tunnustettu toimija Itämerellä, kun varsinaissuomalaiset hädintuskin itsekään tietävät mitä maakunnasta löytyy tai mikä on maakunnan liitto?

Mielestäni kansainvälistyminen ei ole itseisarvo, mutta voimme saada siitä volyymia toimillemme ja tuotteitamme kaupaksi. Kansainvälisyyden tuominen kotiin tai lähteminen kansainvälisille areenoille sparraa itseämmekin parempiin saavutuksiin, puhumattakaan elämyksistä ja opeista.

Kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön ei voi pakottaa. Toivoisin kuitenkin että rajojen yli tähyily olisi meille arkipäivää ja että yhteistyö ei kaatuisi uskalluksen puutteeseen.

Pitkällisen hermoilun jälkeen poikanikin pääsi turvallisesti perille ja pyysin häntä lähettämään jonkin valokuvan. Sain valokuvan maassa makaavasta kissasta joka muistutti kissaamme kotona. Ensin olin hieman nyreissäni kun en saanut maisemista mitään käsitystä, mutta sitten sydäntä lämmitti; kansainvälisillä areenoillakin sydämessä läikähtää kun näemme jonkin muistutuksen kodista? Nuuh!

Tämä on siis äidin tulkinta, poika ehkä halusi vain kansainvälistyä rauhassa, ilman huutelua koti-Suomesta. Me kotiin jäävät voimme vain toivoa että kokemus on hyvä ja turvallinen ja että kotiin palattua myös ajatusmaailma on avartunut.

Muutoin meidän kotiin jäävien ei tule ohjailla seikkailua. Maailmalla liikkuva luo omat polkunsa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

MIKÄ IHMEEN MERTEN SINIVIHREÄ KASVU?

Kirjoittanut  maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

Meret ja valtameret ovat merkittävä taloudellisen kasvun lähde myös Euroopan unionin alueella. Ne työllistävät suoraan noin 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Välillisesti meremme tuovat työtä ja toimeentuloa, "sinistä kasvua", vielä paljon suuremmille ihmismäärille, kymmenille miljoonille ihmisille.

Satamatoiminta, logistiikan ketjut ja meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu, merenpohjan kaivostoiminta, merelliset energiamuodot, vesiviljely ja muut mereen liittyvät elinkeinot tarjoavat tärkeää työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa.

Viimeisten vuosien aikana sinisen kasvun sijasta on alettu puhua yhä enemmän sinivihreästä kasvusta. Miksi - ja mitä sillä tarkoitetaan? Sinivihreällä kasvulla viitataan siihen tosiseikkaan, että merten ja valtamerten kohdalla on kyse äärimmäisen herkästä ja helposti haavoittuvasta ekosysteemistä.

Meriin liittyy erittäin suuri taloudellinen potentiaali, mutta sitä on osattava hyödyntää ja käyttää taiten. Merellistä sinistä kasvua tuleekin kehittää "ympäristöasiat edellä". Oma kotimeremme, Itämeri, on erityisen haavoittuvainen ulkoisille häiriötekijöille, koska se on varsin matala ja veden vaihtuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi sinileväkasvustot muistuttavat meitä jokaista hyvin konkreettisesti Itämeremme haavoittuvaisuudesta.

Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin EU:n merialueiden kestävässä hyödyntämisessä. Käytännön toimenpiteinä on mm. meriosaaminen, jonka avulla parannetaan meriä koskevan fakta- ja tutkimustiedon saatavuutta. Meriin ja merialueisiin liittyy vielä edelleen yllättävänkin paljon asioita, joista emme tiedä mitään. Parempi ja kattavampi merten tutkimustieto lisää ymmärrystämme merialueista ja tekee merellä tapahtuvasta toiminnasta kestävämpää ja vähemmän riskialtista.

Jäsenvaltioiden keräämä, ns. kansallinen meritieto, ei siis riitä kertomaan kaikkea mitä meidän pitää tietää meristä maailmanlaajuisena järjestelmänä, jonka yhdistäviä tekijöitä ovat vaihtuvat tuulet, kausiluonteiset virtaukset ja muuttoeläinlajit. Euroopan tason analysointi on tämän vuoksi olennaisen tärkeää. EU onkin ajanut myös eri kansallisten ja paikallisten tietojärjestelmien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uutta ajattelua edustaa myös merten aluesuunnittelu, jolla varmistetaan mahdollisimman tehokas, hyvin koordinoitu ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu. Koska merialueilla tapahtuvaan toimintaan liittyy usein koordinoimattomuutta ja osittain myös vastakkaisia intressejä, EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toivotaan tuovan ratkaisun myös näihin haasteisiin.

Myös yleistä merialueiden valvontaa on tärkeää tehostaa: EU:n yhdennetty merivalvonta tarjoaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan siitä, mitä merellä tapahtuu.

On myös tärkeää muistaa, että meret eivät tunne valtioiden rajoja. Ne ovat osa maailmanlaajuista merten ekosysteemiä, minkä vuoksi merialueitamme tulee suojella ja hallita Euroopan unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla: YK:n foorumilla sekä kansainvälistä merioikeutta kehittäen ja kunnioittaen.

Meret ja rannikkoalueet ovat taloudellisen kasvun ja työpaikkojen mutta myös virkistyksen ja inhimillisen ilon lähteitä. Meille Itämeren helmassa varttuneille meren ja merellisyyden arvokkuus, kauneus ja ainutlaatuisuus ovat itsestäänselyyksiä.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivinen Itämereen ja merellisiin alueisiin liittyvässä toiminnassa: se on aktiivinen toimija Euroopan tason merkittävissä järjestöissä (CPMR) ja tukee monia Itämeren alueen ja ympäristön kehittämishankkeita. Myös Turun kaupunki on vahva toimija Itämeren alueen kehittämisessä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tällainen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Mertemme tila ja tulevaisuus on vahvasti riippuvainen myös yksilöistä - sinusta ja minusta. Näin kesälomien kynnyksellä haluankin toivottaa meille kaikille kauniita merellisiä kesäpäiviä, leppoisia tuulia ja aaltojen kimmellystä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 1 / 2