perjantai, 23 huhtikuu 2021 13:45

SAARISTOMERELLÄ VESIENSUOJELUEURO ON ENEMMÄN

Kirjoittanut  perjantai, 23 huhtikuu 2021 13:45

Saaristomeren tilan parantaminen on Varsinais-Suomen liiton yksi tärkeimmistä tavoitteista. Puhdas Itämeri on voimassa olevan maakuntastrategian keskeinen tähtäin ja se on myös maakunnan edunvalvonnan kärkitavoite. Saaristomereen kytkeytyviä toimia tekee pelkästään maakunnan liitossa moni. Kaikkiaan Saaristomereen ja Itämereen liittyvää työtä tekee meren vaikutuspiirissä lukuisat toimijat.

Tekemisen tasoja on myös monia. Maakunnan edunvalvonnalla pyrimme kumppaneittemme kanssa erityisesti vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Olennaista on tunnistaa ne päätökset, joilla on merkitystä meren tilan kehitykselle. Usein poliittiset päätökset vaikuttavat ja sitovat rahoitusta vuosiksi eteenpäin.

Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Niin sanottu CAP27 sitoo EU:n ja kansallisen maatalouden tukirahat seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Komission päälinjaukset capista on jo tehty, mutta Suomi valmistelee parhaillaan kansallista maatalouspolitiikan toimeenpanoa. Suomen suunnitelman on tarkoitus lähteä lausunnoille kesällä.

Maatalouspolitiikka on olennainen meren kannalta, sillä yli 70 % merta rehevöittävistä ravinteista tulee pelloilta. Tukipolitiikassa on kiinni myös paljon rahaa. Jos edes osa sadoista miljoonista kohdistettaisiin vaikuttavasti, merellä olisi mahdollisuus pelastua.

Tällä hetkellä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä kärsii vaikuttavuuden puutteesta. Toimenpiteet ovat hajanaisia eikä niitä kohdisteta kustannustehokkaasti sinne, missä kuormitus on suurinta. On arvioitu, että meren kannalta olennaisimpia ovat 10 % peltolohkoista. Tukijärjestelmää tulisi siksi Suomessa rakentaa niin, että tietyt toimenpiteet olisi kansallisesti mahdollista kohdistaa kustannustehokkaasti vaikuttavimmille alueille. Näin ei ehkä ole tehty aluepoliittisista syistä, ehkä vika on byrokratiassa.

Suomi on kuitenkin kantanut pitkään huolta Itämeren tilasta. Vuonna 2010 Itämeri-huippukokouksessa hallitus sitoutui toimenpiteisiin, joilla Saaristomeren hyvä tila saavutetaan vuonna 2020. Valtioneuvosto on ympäristöministerin johdolla hiljattain sitoutunut Saaristomeren ravinnekuormituksen poistamiseen. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus selvittää ja valmistella toimenpiteet Saaristomeren poistamiseksi Itämeren suojelukomission niin sanotulta hot spot -listalta. Ympäristöministeriö ei voi tehdä tätä yksin, eikä varsinkaan erillään maa- ja metsätalousministeriön CAP-suunnitelmasta.

 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 02 maaliskuu 2021 16:16

Noin vuosi sitten aloitimme uuden Central Baltic -ohjelman ohjelmakauden suunnittelun. Nyt monien kokousten, dokumenttien valmistelun ja uudelleenmuokkausten sekä työpajojen jälkeen maaliviiva näkyy melkein horisontissa. Ohjelman sisältö on viimeistelyä ja yksityiskohtien viilausta vaille valmis. Jäljellä on vielä käynnissä oleva julkinen kuuleminen, kansalliset hyväksymisprosessit ja tietenkin pari virallista kokousta.

Ensimmäinen ohjelmanvalmisteluun liittyvä kokous maaliskuussa jäsenvaltioiden edustajien kanssa pidettiin kasvotusten. Mutta kokouksessa ei enää kätelty, muistettiin yskiä hihaan ja pestiin käsiä ja pumpattiin käsidesiä. Mietittiin, miten mahtaa uuden taudin kanssa käydä, onko se kuinka paha ja voiko seuraavaa kokousta pitää kasvotusten. Ei mennyt kuin pari päivää kokouksesta, kun tuli etätyömääräys ja kaikki kokoukset piti peruuttaa ja suunnitelmia muuttaa.

Ohjelmanvalmistelutyön kannalta pandemia tarkoitti sitä, että täytyi sopeutua uuteen tapaan tehdä töitä. Eli työskentelyyn verkossa. Huolestuneena mietittiin, miten onnistuisi päätösten teko ja keskustelu sähköisissä kokouksissa. Isoin kysymys oli, miten käy rajat ylittävän yhteistyön, kun ei voida ylittää rajoja ja tavata. Elättelimme jopa toivoa, että kesällä tai viimeistään syksyllä voitaisiin pitää kokous ihan livenä. Se osoittautuikin liian optimistiseksi ajatukseksi. Mutta kävi niin kuin aina pakon edessä, sopeuduttiin tilanteeseen. Samalla huomattiin, että tämäkin tapa toimii, vieläpä oikein hyvin.

Pieni ihme tapahtui kuitenkin loppukesästä ja pystyimme järjestämään temaattiset työpajat tavalliseen tapaan siten, että ihmiset voivat tavata toisensa. Melkein jokaisessa jäsenmaassa ja Ahvenanmaalla järjestettiin työpajat tällä tavalla. Ainoastaan Ruotsissa järjestettiin verkkotapahtuma huonon tautitilanteen takia. Ilmoittautuneiden määrää täytyi tietenkin pitää tiukasti silmällä ja huolehtia, että tilaa on riittävästi ja että tilaisuus voidaan järjestää määräysten mukaisesti.

Jokaisessa tapahtumassa osanottajien viesti oli yksimielinen: hienoa, että oli mahdollista tavata kasvotusten. Vaikka verkkotapaamisiin kaikki olivat jo tottuneet, ei se korvaa silmätysten tapahtuvaa kanssakäymistä. Tapahtumissa kuuluikin reipas puheensorina, käyntikortteja vaihdeltiin ja tulevia yhteistyökuvioita solmittiin. Vaihdettiin kuulumisia ja tehtiin uusia tuttavuuksia tavalla, mikä ei ole verkkotapaamisissa mahdollista.

Parhaillaan ohjelmanvalmisteluprosessissa on käynnissä julkinen kuuleminen. Tällä kertaa ei ollut puhettakaan, että siihen liittyvät tapahtumat olisi voitu järjestää livenä. Jokaisessa jäsenvaltiossa ja Ahvenanmaalla tautitilanne on mennyt jälleen pahemmaksi. Webinaarien järjestämisestä on nyt paljon kokemusta, joten tilaisuuksien toteuttaminen meni jo rutiinilla. Suomen, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Viron webinaarit sujuivat hienosti ja yli 200 ihmistä on ollut virtuaalisesti paikalla kuulemassa ensi kertaa ohjelman sisällöstä.

Julkisen kuulemisen aikana valmisteluprosessin tärkein työ siirtyy sidosryhmillemme. Toivomme, että jokainen webinaariin osallistunut ja ohjelmasta kiinnostunut käy täyttämässä kyselymme, joka löytyy nettisivuiltamme. Tarvitsemme palautetta, että voimme tehdä ohjelmasta vieläkin paremman, ja että se varmasti vastaa Central Baltic alueen tarpeita. Kysely ja tarvittavat oheismateriaalit löytyvät nettisivuiltamme, tietenkin sähköisessä muodossa.

www.centralbaltic.eu

Linkki kyselyyn: Microsoft Forms

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 09 helmikuu 2021 12:55

Vuosi 2020 oli monessa mielessä poikkeuksellinen vuosi aluekehityksessä. Se oli viimeinen EU:n ohjelmakauden 20214-2020 vuosista. Viime vuonna uuden ohjelmakauden 2021-2027 ohjelmarahoitusasiakirjojen laadinta oli täydessä vauhdissa ja rahoituksen jakamisesta alueittain käytiin kiivasta keskustelua. Lopputulosta emme rahoituksen alueellisesta jakautumisesta tätä kirjoittaessa vielä lopullisesti tiedä. Asia selvinnee kevään 2021 aikana.

Olemme Varsinais-Suomessa jo vuosia manailleet ja kiroilleet maakunnan kokoon ja tarpeisiin nähden suhteettoman pientä rakennerahastovarojen pottia. Leijonan osa kehittämisvaroista on mennyt Itä- ja Pohjois-Suomeen. Siihen on ollut monia historiallisia syitä alkaen Suomen liittymissopimukseen kirjatuista klausuuleista ja päätyen vahvaan aluepoliittiseen jakomenetelmään. 

Sitten iski Covid-19 ja kansallista ja EU:n rahoitusta olikin yhtäkkiä tarjolla monista eri lähteistä ja monien eri toimenpiteiden rahoittamiseen. Yritysten koronatuista on ollut paljon puhetta ja kaiken kaikkiaan valtakunnassa on näitä yritystukia jaettu jo miljardi.

Koronan negatiivisista vaikutuksista ovat kuitenkin kärsineet muutkin kuin yritykset, niin kunnat kuin kolmas sektori, niin kulttuuri kuin sosiaalipalvelut. Saimme keväällä Varsinais-Suomen liittoon jaettavaksi pienehkön summan ns. AKKE-rahoitusta eli alueiden kestävän kasvun tukemiseksi tarkoitettua rahoitusta. Nopealla ja ketterällä haulla kohdistimme tuen moniin pieniin järjestövetoisiin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, joilla ruohonjuuritasolla koronan negatiivisia vaikutuksia pyrittiin vähentämään.  Myös matkailun alueorganisaatioille suunnattiin erityisrahoitusta kesällä 2020. Nämäkin hankkeet ovat jo käynnissä ja tuloksia niistä odotellaan.

On ymmärrettävää, että tässä eri rahoittajien ja rahoitusinstrumenttien sekavassa verkostossa ei hankkeeseen tukea tarvitseva taho löydä aina sitä oikeaa lähdettä. Säännöt ja reunaehdot voivat tuntua sekavilta ja kaikki tieto ei aina tavoita oikeita toimijoita. Siinä meillä rahoittajien edustajilla on peiliin katsomisen paikka. Pyrimme parantamaan tiedotusta ja ohjaamaan hakijoita käytännön asioissa entistä paremmin.

Emme kuitenkaan millään pysty tavoittamaan kaikkia organisaatioita tai asiantuntijoita henkilökohtaisesti tai ”haistamaan” hyviä rahoituskelpoisia hakemuksia, jos meillä ei niistä ole mitään tietoa. Haastankin nyt kaikki varsinaissuomalaiset organisaatiot pohtimaan erilaisia kehittämisideoita alueen elinvoiman edistämiseksi ja yritysten toimintaympäristön tukemiseksi. Rahoitusta on poikkeuksellisen runsaasti, joskin valitettavan nopealla aikataululla, tarjolla niin EU:n rakennerahastojen (ReactEU) kautta kuin kansallisesti alueiden kestävän kasvun ohjelmasta. Näyttäkää, että Varsinais-Suomesta löytyy innovaatioita, kokeiluhalukkuutta ja kehittämiskykyä! Pyritään sitten löytämään oikea rahoitusmuoto toiminnalle.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 18 joulukuu 2020 10:46

ERISKUMMALLINEN VUOSI

Kirjoittanut  perjantai, 18 joulukuu 2020 10:46

Eriskummallinen, odottamattomia käänteitä sisältänyt ja pandemian värittämä vuosi 2020 kulkee vauhdilla kohti loppuaan. Kello on viime ajat tikittänyt varsin kovaa myös EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin pöydällä. Vuodesta 2020 piti tulla hänen johtamansa uuden EU-komission huippuvuosi, jonka aikana tehtäisiin iso joukko historiallisia, unionin tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavia päätöksiä. Alkuvuosi oli toiveikas ja intoa puhkuva. Komissio oli julkistanut työohjelmansa ja sen lisäksi Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman. Ratkaistavana työlistalla olivat myös esimerkiksi Brexitin jälkeiset suhteet Britannian kanssa ja EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027. Hihoja käärittiin kovaa kyytiä. Sitten tapahtui se jokin, joka kiepsautti maailman päälaelleen. Normaalista tuli epänormaalia ja myös unionin kaltaisen hitaasti kääntyvän laivan piti vauhdissa opetella täyskäännös uuteen. Kritiikiltäkään ei vältytty.

Suunnitellusta jouduttiin joustamaan, kun unioni ryhtyi toimiin koronaviruspandemiaa vastaan. Miten EU ja sen kansalaiset selviäisivät pandemiasta? Miten terveys ja talous turvattaisiin? Miten vastustaja saataisiin taklattua? Ei aivan helppoja kysymyksiä tuoreelle komissiolle vastattavaksi. Varsinkin, kun vastustajana oleva pienen pieni virusmolekyyli ja sen sielunelämä olivat täysin vieraita jopa lääketieteen osaavimmille tutkijoille maailmassa.

Koronavirusepidemian puhkeamisesta Euroopassa on kulunut nyt kymmenisen kuukautta. Tuntuu, kuin siitä olisi valovuosi. Kevättä värittivät etätyöt, matkustusrajoitukset, kasvomaskit ja tikut nenissä. Kesällä ensimmäisen korona-aallon loivennuttua myös me suomalaiset saatoimme hieman huokaista ja ystäväporukan piknikillä naureskella, miten kesän tuoksu vuonna 2020 on käsidesi. Nyt joulua lähestyttäessä havahdumme surullisina, miten siitä on tulossa myös joulun tuoksu 2020. Koronan toinen aalto jyllää Euroopassa voimakkaana ja uhkaa viedä meiltä perinteisen joulun yhteiset kohtaamiset läheisten kanssa. Ilmassa on turnausväsymystä. Kauanko tämän vihulaisen kanssa vielä pitää kamppailla?

Brysselin Berlaymontissa, Euroopan komission pääkonttorilla, pohditaan varmasti aivan samaa. EU on kamppaillut voimakkaasti tukeakseen koronavirukseen liittyvää tutkimusta ja rokotekehitystä. Se on myös sopimuksin varautunut toimittamaan jäsenmaihin koronarokotteita heti, kunhan turvallisiksi testatut ja määritetyt rokotteet ovat saatavilla. Unionin rokotestrategian tavoitteena on varmistaa rokotteiden laatu, turvallisuus ja tehokkuus, niiden oikea-aikainen saatavuus ja kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada kohtuuhintainen rokote.

Unioni pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan terveydenhuoltosektoriaan ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia alueellaan. Se, mitä muuta EU on tehnyt, liittyy vahvasti rahaan. Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että koronapandemian aiheuttama taloudellinen tuho olisi mahdollisimman pientä. Siksi unionissa luotiin Next Generation EU -elpymisväline osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä 2021–2027. Next Generation EU on 750 miljardin euron väliaikainen elpymisväline, joka antaa komissiolle mahdollisuuden hankkia varoja pääomamarkkinoilta. Sen avulla korjataan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja.

Rahoituskehyksen 2021–2027 neuvottelut olivat haastavat. Ne venyivät erityisesti unionin perusarvoja repivien erimielisyyksien vuoksi. Kiistan ytimessä oli oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että EU-jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen. EU-maista erityisesti Puolan ja Unkarin viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta huolestuttavaa seurattavaa. Rahoitusneuvotteluissa kiista kärjistyi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen oli määrä sitoa osaksi EU-rahoituksen saamisen ehtoja. Puola ja Unkari eivät olleet tästä ehdotuksesta mielissään.

Vajaat pari viikkoa sitten EU-maiden johtajien huippukokous eli Eurooppa-neuvosto pääsi viimein yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Samalla Eurooppa-neuvosto hyväksyi monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021–2027. Tuon rahoituskehyksen ja sen osana olevan Next Generation EU -elpymisvälineen arvo yhteensä on 1,8 biljoonaa euroa. Vahvistus Eurooppa-neuvoston päätöksille saatiin viime viikolla, kun EU-parlamentti sinetöi saavutetun sovun hyväksymällä kannat täysistunnossaan.

Yksi iso kokonaisuus siis nytkähti eteenpäin juuri ennen joulua. Unionilla on nyt hyväksytty suunnitelma budjetista seuraavalle seitsemälle vuodelle. Myös vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät EU:n uudet päästötavoitteet vuodelle 2030 hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa. Ne ovat kunnianhimoiset, mutta ovatko ne riittävät? Nyt sovitun mukaisesti EU sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 % vuoden 1990 tasoon nähden. Työ vihreämmän ja kestävämmän Euroopan puolesta etenee.

Entä se korona? Euroopan komissiossa uskotaan, että koronaviruspandemia saadaan talttumaan ja normaaliin elämään voidaan palata todennäköisesti vasta sitten, kun saatavilla on turvallisia ja tehokkaita rokotteita. Kuten sanottua, koronavirustilanne Euroopassa on tällä hetkellä varsin vakava. Koronarokotteiden osalta tilanne näyttää kuitenkin lupaavalta. COVID19 -rokotteita kehitetään ja hyväksytään tavanomaista nopeammin. Jotta koronarokotteet voidaan hyväksyä käyttöön, tulee niiden täyttää samat tiukat vaatimukset kuin kaikkien muidenkin rokotteiden. Rokotteiden turvallisuuden ja tehokkuuden arviointi on käynnissä Euroopan lääkevirastossa ja tänään se käsittelee ensimmäisen COVID-19-rokotteen hyväksymistä. Päätöstä myyntiluvasta odotetaan jo tämän päivän aikana. Rokotteita on tarkoitus saada jakeluun unionin alueella heti, kun myyntilupa on myönnetty. Tavoitteena on aloittaa rokottaminen kaikissa EU-maissa samaan aikaan, vielä tämän vuoden puolella. Näkyykö siis vihdoin valoa koronatunnelin päässä? Se selvinnee tulevien muutaman kuukauden aikana. Siihen asti meidän jokaisen on omalla toiminnallamme yhä jaksettava huolehtia siitä, että pandemia pysyy kurissa.

Oli miten oli, yksi asia on varma. Tämä vuosi pysäytti koko Euroopan perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Se opetti, että emme voi varautua kaikkeen, mutta tärkeintä on etsiä keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Silti mikään ei ole kuten ennen.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  perjantai, 18 joulukuu 2020 08:51

EU:n Itämeri-strategian päivitetty toimintaohjelma astuu voimaan 1.1.2021. Strategian päivitysprosessi on ollut kunnianhimoinen ja uusi toimintaohjelma tuo mukanaan melko isojakin muutoksia. Näistä näkyvimpiä ovat kenties horisontaalisten toimien loppuminen, aluesuunnitteluun keskittyvän horisontaalisen toimen muuttuminen politiikka-alaksi ja Itämeren alueen strategiapisteen perustaminen (Baltic Sea Strategy Point). Toimintaohjelman päivitys pyrkii myös lisäämään päätöksenteon tehokkuutta ja strategian tuloksellisuutta sekä syventämään toimijoiden omistajuutta strategiaa kohtaan.

Päivitetyn toimintaohjelman mukaan strategiapisteen tehtävänä on antaa hallinnollista, teknistä ja viestinnällistä tukea strategian johtamiseen ja kehittämiseen. Se jatkaa tietyiltä osin myös horisontaalisten toimien tehtäviä, jotka liittyvät ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen. Strategiapisteen on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2022.

Koska tällä hetkellä sopivia rahoitushakuja ei ole vielä avoinna, uusia toimintoja ei voida aloittaa välittömästi, vaan ennen varsinaisen strategiapisteen käynnistymistä on tiedossa siirtymävaihe. Siirtymävaiheen on tarkoitus varmistaa, että lakkautettavien horisontaalisten toimien tehtäviä ylläpidetään joiltakin osin ja edesauttaa sujuvaa siirtymistä uuden toimintaohjelman aikakaudelle.

Rahoituskauden ollessa lopuillaan uuden projektihaun sijaan siirtymävaihe on ratkaistu laajentamalla jo olemassa olevaa Let’s Communicate! –hanketta, joka vastaa tällä hetkellä strategian viestinnästä ja ensi vuonna ottaa hoitaakseen myös ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen liittyviä tehtäviä. Laajentaminen rahoitetaan uudelleen allokoimalla lakkautetuille horisontaalisille toimille ensi vuodeksi varatut rahat.

Ensi vuoden toiminnoissa keskitytään erityisesti siihen, että jokainen politiikka-ala saisi tukea ja työkaluja ilmastoasioiden ja naapuruusyhteistyön huomioimiseen omissa toiminnoissaan. Lisäksi tärkeää on tehdä uusi strategian toimintaohjelma tunnetuksi sekä lisätä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa strategian toimijoiden välillä.

On syytä korostaa, että siirtymävaihe on itsenäinen toiminto tulevasta strategiapisteestä. Ensi vuonna Interreg Itämeren alueen ohjelma avaa haun strategiapisteestä kiinnostuneille toimijoille.

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa seurata tiedottamista EU:n Itämeri-strategian sivuilla ja tilata myös strategian uutiskirje!  

Let’s Communicate! –hanketta vetää Centrum Balticum –säätiö ja siinä on mukana partnereita Latviasta, Liettuasta, Norjasta ja Puolasta. Hanketta rahoittaa Interreg Itämeren alueen ohjelma.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 24 syyskuu 2020 10:47

Korona iski kuin salama kirkkaalta taivaalta samaan aikaan, kun EU hahmotteli tulevaa, seitsemän vuotta kestävää, ohjelmakauttaan. Tietyllä tavalla kaikki meni uusiksi. Päätettiin toteuttaa operaatioita, joita tähän asti on pidetty unionin perussopimusten vastaisina. Merkittävin niistä on jäsenmaiden kollektiivinen vastuu toisen veloista.

Suomessa oli koronaa edeltävänä aikana annettu rakennerahastojen rahanjako maakuntajohtajien neuvoteltavaksi. Etukäteen tiedettiin, että hankkeessa tuskin tultaisiin onnistumaan. Näin myös kävi. Osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, eikä minkäänlaista periaatekeskustelua päässyt syntymään. Kokemus oli surkein ja surullisin omalla neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiehen ja poliitikon työurallani.

Kun eteläisen Suomen maakunnat yrittivät käynnistää mielipiteen vaihtoa teemaan ympärillä, itäinen ja pohjoinen media iski. Se ei ollut mikään yllätys, vaan jatkoa sille linjalle, jota Itä- ja Pohjois-Suomessa on pidetty voimaperäisesti yllä siitä lähtien, kun Suomi liittyi yhteisöön. Maakuntien liittojen, poliitikkojen ja median lisäksi joukkoon kuuluvat valtion virkamiehet. Etelässä ja lännessä valtion palkolliset sanovat olevansa riippumattomia, eivätkä katso voivansa liputtaa aluepoliittisesti, mutta idässä ja pohjoisessa on eri säännöt. Kyseessä on tehokas nyrkki, joka toimii ulospäin yhtenäisesti ja ratkoo sisäiset ongelmansa julkisuudelta piilossa.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa pohjoisen ja idän touhuja on joskus kiroiltu, joskus naurettu. Nauruun ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä, päinvastoin. IP-alue on kävellyt etelän ja lännen yli ja saanut unionin komission vakuuttumaan omasta aluepoliittisesta näkemyksestään, vaikka se on Suomen totuuden vastainen.

Urheilussa käy edelleen joskus niin, että hävinnyt perustelee huonoa menestystään sillä, että kilpakumppani on harjoitellut. Näin on käynyt myös suomalaisessa aluepolitiikassa. Itä ja pohjoinen ovat tehneet kovaa työtä ja jättäneet etelän ja lännen kuin nallin kalliolle. Siksi etelän ja lännen on syytä mennä itseensä, katsoa peiliin ja alkaa harjoitella.

Aluepolitiikkaa kutsuttiin ennen muinoin kehitysaluepolitiikaksi. Siihen oli aito syy. Oli köyhä itä-pohjoinen ja varakkaampi etelä-länsi. Tuo asetelma on vain muuttunut jo kauan sitten. Suomen heikoimmat maakunnat ovat Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Mutta idän onnistuneen edunvalvonnan tuloksena Etelä-Savo saa EU-rahaa monta kertaa enemmän kuin Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa on dynaaminen digi-maakunta, suunnilleen samansuuruinen kuin Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. EU-rahaa sille annetaan pohjoisesta sijainnistaan johtuen 7-9 kertaa enemmän kuin samassa kehitystasossa oleville etelän ja lännen maakunnille.

Mutta itku ei auta EU-politiikassa, eikä muussa edunvalvonnassa, vaan kova työ. Eteläisen Suomen maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat aloittaneet yhteistyön suunnan muuttamiseksi. Aivan juuri on valmistunut näiden maakuntien yhteinen liikennestrategia. Yhteistyötä aiotaan tehdä myös monella muulla sektorilla ja mukaan toivotaan poliitikkoja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä.  Aivan lähitulevaisuuden haaste on EU:n elpymispaketin rahanjako. Rahavirrat eivät enää voi suuntautua ilmansuuntien mukaan, vaan sinne, missä syntyy lisäarvoa ja missä ihmiset asuvat.

Suomalaiseen aluepoliittiseen keskusteluun on kuulunut eteläisen Suomen syyllistäminen sen puhuessa omassa asiassaan. Se on ollut ikään kuin moraalitonta muita kohtaan. Joskus syyttely on jopa tehonnut, ei ole uskallettu toimia omien etujen puolesta. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson mielestä sellainen ajattelu joutaa romukoppaan. Etelä-Suomi tarvitsee yhteisen aluepoliittisen linjan ja voimakasta työtä sen puolesta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 26 elokuu 2020 10:12

HAUSSA 100. VAIKUTTAJAKOKELAS!

Kirjoittanut  keskiviikko, 26 elokuu 2020 10:12

Varsinais-Suomesta on perinteisesti noussut vaikutusvaltaisia nimiä valtakunnan politiikkaan, puolueiden puheenjohtajiksi aina valtioneuvostoon asti. Maakunnan edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää, että näin on myös jatkossa. Maakunnallisessa vaikuttamisessa olennaista on pitkäjänteisyys sekä osaavat ja yhteistyötaitoiset ihmiset. Viitisen vuotta sitten maakuntahallituksen päätöksellä perustetun vaikuttajakoulun ajatuksena olikin olla ns. ”ministerikoulu”. Vaikka näen vaikuttajakoulun arvon paljon tätä laajempana, yhteiskunnalliseen keskusteluun kannustavana ja vaikuttamista monista näkökulmista avaavana, taustalla on yhä ajatus vaikuttajakoulusta kuoriutuvista Annika Saarikoista, Li Anderssoneista tai Petteri Orpoista.

Vaikuttajakoulun perustamisen lähtökohtana tuolloin vuonna 2015 oli huoli pitkään jatkuneesta nuorten kiinnostuksen hiipumisesta poliittista toimintaa kohtaan. Nuorten vähäisen kiinnostuksen taustalla saattaa olla epäluottamus politiikkaa kohtaan, mutta myös epätietoisuus. Omaa vaikutuskykyä ei ehkä hahmoteta monimutkaiselta ja kaukaiselta tuntuvassa päätöksenteon sokkelossa ja omaan arkeen verrattuna korkealentoiselta tuntuvassa poliittisessa keskustelussa.

Vuosittain julkaistava 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita mittaava nuorisobarometri on osoittanut, että vaikka kiinnostusta politiikkaa kohtaan olisi, se ei välttämättä johda edes äänestyspäätökseen. Barometrin mukaan nuorten äänestämättä jättäminen selittyy erityisesti koulutustaustalla. Mitä alhaisemmaksi koulutustaso jää, sitä todennäköisemmin jää myös äänestäminen. Yhtenä ratkaisuna on esitetty nuorten vuoropuhelun lisäämistä päättäjien kanssa. Toisaalta vuosituhannen lopun ja 2000-luvulla syntyneiden nuorten osallistuminen tapahtuu eri tavoilla kuin heidän vanhempiensa.

Vaikuttajakouluumme kuuluu varsin matalan kynnyksen osallistaminen. Kouluun pääsyä ei määritä kokemus, koulutus tai harrastuneisuus vaan ennen kaikkia nuoren oma kiinnostus ja motivaatio. Tarkoitus on avata nuorille mahdollisuus kurkistaa politiikan kulisseihin ja yhteiskuntaan kokonaisuutena, jossa vaikutusvaltaa on päätöksentekijöiden lisäksi tiedotusvälineillä, yrityksillä, järjestöillä ja julkisilla toimijoilla.  

Vaikuttajakoulusta on vuosi toisensa jälkeen saatu positiivisia kokemuksia, ja mallia konseptista on otettu myös muualla. Koulutuksen on kuluneen neljän lukukauden aikana käynyt jo 85 nuorta. Osallistuneet nuoret ovat kokeneet koulutuksen hyödyllisenä. Nuoret ovat palautteessa nostaneet erityisen kiinnostaviksi konkreettiset esimerkit asioiden edistämisessä, kansainväliset kysymykset ja vaikuttajien urapolut. Ensimmäisiltä kausilta on jo ponnistettu paikallispolitiikkaan ja erilaisiin järjestö- ja vaikuttajatehtäviin.

Vaikuttajakoulun haku on jälleen auki. Viides lukukausi sisältää aiemmilta kausilta tuttuja tutustumiskäyntejä, keskusteluja ja verkostoitumista mutta myös uusia näkökulmia ja koulutuksia. Tarkoituksena on antaa aiempaa enemmän tilaa nuorille sparrata kokeneita valtiomiehiä ja vaikuttajia. Vaikuttajakouluun valitut pääsevät koulutuksen käynnistyttyä myös itse kehittämään koulutuksen sisältöä.

Haku on avoinna 24.8.6.9.2020. Lisätietoja ja hakulomake: www.varsinais-suomi.fi/vaikuttajakoulu

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 06 elokuu 2020 12:52

Olimme Vaikuttajakoulun kanssa 6.3. Helsingissä. Jo silloin korona jylläsi maailmalla, mutta Suomessa vielä sillä tasolla, että vierailumme voitiin järjestää. Teemanamme oli EU sekä kansainvälisyys, ja ohjelma oli sen mukaista: Ensin tapasimme meppinä toimivan Ville Niinistön eduskunnassa, jonka jälkeen siirryimme ulkoministeriöön tutustumaan diplomaattiuriin ja vielä päivän päätteeksi Britannian suurlähetystöön.


Niinistön kanssa puhuimme EU-politiikasta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta. Jos eduskunta ja siellä tehtävä politiikka vaikuttaa joskus monimutkaiselta ja hitaalta, ei se ainakaan Euroopan parlamentissa yhtään sen mutkattomampaa ole. Jo vierailumme aikana korona liikkui maailmalla ja siksi se myös nostatti esiin paljon kysymyksiä ja keskustelimmekin koronan tuomista muutoksista politiikan tekemiseen erityisesti kansainvälisellä tasolla. Keskustelumme teemoina olivat myös tulevaisuus nuorten näkökulmasta sekä ilmastonmuutos, johon liittyen esillä olivat erilaiset energiantuotantotavat ja maatalous.


Itse politiikan lisäksi puhuimme Niinistön kanssa hänen taustoistaan ja asioista, jotka veivät hänet mukaan politiikkaan. Keskustelut muistuttivat hyvin meitä siitä, että politiikkaan voi päätyä hyvin erilaisista taustoista. Politiikkaan myös toki tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkökulmia.


Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen siirryimme eduskunnasta ulkoministeriöön, jossa tapasimme kaksi hyvin erilaisista taustoista tullutta diplomaattiuraa tekevää henkilöä. He esittelivät meille ulkoministeriön toimintaa, diplomaattityötä ja kertoivat tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet siihen missä nyt ovat. Myös tässä keskustelussa nousi esille, kuinka erilaisista koulutustaustoista ja lähtökohdista ihmiset ovat päätyneet diplomaateiksi. Itseni keskustelu herätti ajattelemaan, kuinka paljon ihmisiä työskentelee Suomen kannalta hyvinkin tärkeissä viroissa ympäri maailmaa ja miten monessa eri maassa Suomella on edustajia.


Vaikuttajakoulun osallistujina pääsimme myös tutustumaan Britannian Helsingin-suurlähetystön yksikköön. Modernia arkkitehtuuria edustava Stephen Quinlandin suunnittelema lähetystöpäärakennus, Kurun graniitista valmistettuine seinine ja arkadimaisine lasikattoineen koristeltu rakennus sijaitsi Kaivopuistossa.


Suurlähetystössä meidät otti vastaan vieraanvaraisesti nykyinen suurlähettiläs Tom Dodd. Tarjolla oli brittiläiseen tapaan teetä ja keksejä. Esittäydyimme, jonka jälkeen suurlähettiläs kertoi lähetystön toiminnasta ja tehtävistä. Tehtäviin kuuluu ennen kaikkea politiikan harjoittaminen Suomessa, Ison-Britannian Suomessa olevien kansalaisten edunvalvonta ja diplomaattisten suhteiden harjoittaminen. Tiloissa voidaan muun muassa järjestää kokouksia ja diplomaattien tapaamisia. Ennen kaikkea Britannian, mutta myös useiden maiden diplomaattien tapaamisia.


Pääsimme nuorina myös itse ääneen, ja meiltä muun muassa kysyttiin mielipiteitä brexit-tilanteesta ja miten tämä on vaikuttanut meidän nuorten elämään. Brexit on muun muassa vaikeuttanut nuorten Britteihin opiskelemaan lähtemistä, koska opintojen hinnat tulevat nousemaan pilviin aikaisempaan nähden. Suurlähetystössä käynti oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen ja vastaanotto erittäin mukava.

 

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Keväällä 2020 nuoret tutustuivat kansainvälisiin suhteisiin, ulkopolitiikkaan sekä Euroopan unioniin.

 


 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

YHTENÄISTÄMINEN ON YHTEINEN ETU

Kirjoittanut  keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

Central Baltic –ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Yhteensä EU:n rahoittamia alueiden välisen yhteistyön ohjelmia on 107 kappaletta, ja niiden yhteisbudjetti on 10.1 miljardia euroa. Tästä budjetista 6.6 miljardia euroa on osoitettu Central Baltic -ohjelman tyyppisille EU:n sisärajat ylittävän yhteistyön ohjelmille, joita on 60 kappaletta. Useita ohjelmia toimii myös Central Baltic-ohjelman lähialueilla ja osittain päällekkäisilläkin alueilla.

Kaikki edellä mainitut rahoitusohjelmat toimivat samojen säädösten perusteella. Säädöksien perusteella voidaan kuitenkin toteuttaa melko erilaisia tapoja hallinnoida ohjelmia. Vaihtoehdot säädöksissä sekä erilaiset säädöstulkinnat tuottavat päänvaivaa sekä hankkeita toteuttaville tahoille, että ohjelmille. Päänvaivoja vähentääkseen ohjelmat pyrkivät yhtenäistämään säädöstulkintojaan sekä työtapojaan. Tästä työstä on etua niin hakijoille ja edunsaajille kuin ohjelmien hallinnollekin.

Ohjelmien jakaessa keskenään parhaita käytäntöjä, prosesseja, säädöstulkintoja ja työkaluja säästyy huomattavia määriä resursseja ja ohjelmien hallinnon suunnittelu helpottuu. Yhteistyö tarjoaa ohjelmille myös juridista turvaa , kun yhtenäisesti sovellettavia asioita on ollut iso joukko asiantuntijoita suunnittelemassa ja vertaamassa säädösten vaatumuksiin. Oman työn helpottamistakin tärkeämpää on, että ohjelmien yhteistyö tuo helpotuksia hankkeille. Kun eri ohjelmilla on käytössään saman tyyppiset prosessit, työkalut ja ohjeistukset, helpottuu hankekumppaneiden työ eri ohjelmien käytäntöjen välisten erojen kaventuessa.

Meneillään olevalla 2014-2020 ohjelmakaudella ehkä hankkeille näkyvin yhteistyön tulos on Interact-ohjelman koordinoimana kehitetty useilla ohjelmilla käytössä oleva eMS (electronic Monitoring System), joka on hankkeiden seurantatietokanta. Järjestelmä on tullut tutuksi kaikille Central Baltic –ohjelmalta tällä ohjelmakaudella rahoitusta hakeneille tahoille. Taustalla hieman näkymättömämpänä tällä kaudella on käytössä HIT (Harmonized Implementation Tools), jossa ohjelmien yhdessä määrittelemille työkaluille, prosesseille ja hankkeiden haku- ja toteutusvaiheessa kerättäville erilaisille tietosisällöille eMS perustuu. Jatkuvasti käynnissä on myös ohjelmien välisiä verkostoja, joissa käydään keskusteluja erilaisista aiheista, kuten esimerkiksi kustannusseurannan yksinkertaistuksista. Näistä Central Baltic –ohjelman käytössä on jo tällä kaudella esimerkiksi kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttiosuuksia.

Tämän ohjelmakauden lähestyessä loppuaan ja on seuraavan ohjelmakauden suunnittelu jo aloitettu tarkoituksena tehdä siitä hakijoille ja edunsaajille entistä parempi. Central Baltic on vahvasti mukana tässä työssä osallistumalla sekä seuraavan kauden HIT:n että eMS:n (uuden hankkeiden seurantajärjestelmän nimeä ei vielä ole päätetty) ydinryhmiin sekä useisiin eri aiheita koko EU:n tasolla valmisteleviin verkostoihin. Yksinkertaistuksia kustannusseurantaan on näillä näkymin tulossa lisää, mikä helpottaa hankkeiden ja ohjelman työtä ja siirtää fokusta olennaiseen, eli hankkeiden ja ohjelman tuloksiin ja vähentää epäoleellista byrokratiaa ja yksityiskohtaista kustannusseurantaa. Edellä mainittujen lisäksi Central Baltic työskentelee lähialueiden ohjelmien kanssa sopiakseen erilaisista tavoista yhtenäistää toimintaa vahvemmin, kuin mihin koko EU:n tasolla ehkä päästään.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

EU-BYROKRAATILLA KEVÄTTÄ RINNASSA

Kirjoittanut  maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

Varsinais-Suomen liiton tiloista käsin hallinnoidaan yhtä EU:n monista niin sanotuista rajat ylittävän yhteistyön ohjelmista, Central Baltic -ohjelmaa. Ohjelmasta rahoitetaan julkisen sektorin yhteistyöhankkeita, joissa on kumppaneita ohjelman eri maista. Itse työskentelen ohjelman hallintoviranomaistehtävissä, eli vastaan ohjelman toteutuksesta ja raportoin siitä niin jäsenvaltioillemme (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) kuin komisiollekin.

Kevät on minulle aina pysähtymisen ja analyysin paikka. Hallintoviranomaisen yksi tärkeimpiä tehtäviä ajoittuu nimittäin kevääseen, kun kokoamme toiminnastamme vuosiraportin jäsenvaltioille ja komissiolle. Vuosiraportti kattaa kuluneen vuoden ja tiivistää sen, olemmeko lähestymässä tavoitteitamme, miten asetetut indikaattorit ovat toteutuneet, miten olemme tiedottaneet työstämme ulospäin tai miten hankkeemme tukevat Itämeri-strategiaa.

Minulle tämä on aina ollut yksi mieluisimpia työtehtäviä. Arkisen aherruksen keskellä ei tahdo aina huomata, miten paljon tai vaikuttavia asioita saamme aikaiseksi. Kun taas kuluneen vuodeen saa vetää yhteen ja tiivistää, huomaa, mitä kaikkea yhteen vuoteen mahtuukaan.

Vuoden 2018 loppuun mennessä ohjelmamme oli rahoittanut 97 hanketta. Yhteensä näille hankkeille on myönnettu noin 109 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hankkeet alkoivat vuonna 2015 ja viime vuoden loppuun mennessä jo lähes 50 hanketta on loppunut tai loppusuoralla. Nyt tuloksia on siis jo kertynyt runsaasti!

Olemme rakentaneet ohjelman niin, että meillä on 11 tavoitetta. Jokainen tavoite on tarkasti määritelty muutoksena; rahoitusta saadakseen hankkeen on osaltaan luotava tuota muutosta. Ei siis riitä tehdä vain suunnitelmia, pohtia ongelmia tai laatia malleja. Jokaisesta hankkeesta on synnyttävä konkreettinen tulos ja muutosta alueelle.

Vuoden 2018 raporttiin pääsen raportoimaan vaikkapa seuraavanlaisesta: hankkeidemme työn tuloksena on laadittua ja toteutettu toistakymmentä uutta kansainvälistä opinto-ohjelmaa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, yritykset ovat saaneet myytyä tuotteitaan uusille, EU:n ulkopuolisille, markkinoille ja yli 20 Itämereen laskevaa kuormituslähdettä on saatu poistettua. 

Hankkeemme ovat saaneet hyvin näkyvyyttä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta tulokset leviävät laajasti. Ehkä itsekin olet huomannut kirjoitettavan LightsOn-hankkeen sovelluksista, jotka herättävät Kuusiston linnanrauniot eloon  tai Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin avaamisesta keväällä Turusta Ruotsin Hudiksvalliin, josta voi jatkaa edelleen Norjan Trondheimiin, tai Blastic-hankkeesta joka on selvittänyt mikromuovin reittejä mereen ja keinoja vähentää muoviroskaa alueellamme. 

Nettisivullamme on tietokanta, johon keräämme kaikista hankkeista yleisesittelyn lisäksi linkit tuloksiin tai kerromme tarinoita hankkeen etenemisestä. Voit hakea sinua aiheeltaan tai maantieteellisesti kiinnostavia hankkeita. 

Tämän kevään aikana ohjelman työtä arvioivat myös ulkopuoliset henkilöt. Heidän tehtävänään on käydä läpi hankkeita ja niiden etenemistä ja arvioida, onko ohjelma saavuttamassa tavoitteitaan. Tulokset saadaan myöhemmin keväällä ja niistäkin laitan tiivistelmän vuosiraporttiini. Mieluusti jaan heidän havaintojaan täälläkin. Tärkeintähän on, että EU-rahoja käytetään järkevästi ja selvityksista saadaan tälle joko varmistus tai vinkkejä entistä parempaan rahojen käyttöön.

Minun täytyy siirtyä takaisin komission raportointipohjan pariin; määräaika lähestyy hetki hetkeltä. Sinulle toivotan hyviä lukuhetkiä tietokantamme ja hankkeidemme tulosten parissa!

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 1 / 2