perjantai, 18 joulukuu 2020 10:46

ERISKUMMALLINEN VUOSI

Kirjoittanut  perjantai, 18 joulukuu 2020 10:46

Eriskummallinen, odottamattomia käänteitä sisältänyt ja pandemian värittämä vuosi 2020 kulkee vauhdilla kohti loppuaan. Kello on viime ajat tikittänyt varsin kovaa myös EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin pöydällä. Vuodesta 2020 piti tulla hänen johtamansa uuden EU-komission huippuvuosi, jonka aikana tehtäisiin iso joukko historiallisia, unionin tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavia päätöksiä. Alkuvuosi oli toiveikas ja intoa puhkuva. Komissio oli julkistanut työohjelmansa ja sen lisäksi Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman. Ratkaistavana työlistalla olivat myös esimerkiksi Brexitin jälkeiset suhteet Britannian kanssa ja EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027. Hihoja käärittiin kovaa kyytiä. Sitten tapahtui se jokin, joka kiepsautti maailman päälaelleen. Normaalista tuli epänormaalia ja myös unionin kaltaisen hitaasti kääntyvän laivan piti vauhdissa opetella täyskäännös uuteen. Kritiikiltäkään ei vältytty.

Suunnitellusta jouduttiin joustamaan, kun unioni ryhtyi toimiin koronaviruspandemiaa vastaan. Miten EU ja sen kansalaiset selviäisivät pandemiasta? Miten terveys ja talous turvattaisiin? Miten vastustaja saataisiin taklattua? Ei aivan helppoja kysymyksiä tuoreelle komissiolle vastattavaksi. Varsinkin, kun vastustajana oleva pienen pieni virusmolekyyli ja sen sielunelämä olivat täysin vieraita jopa lääketieteen osaavimmille tutkijoille maailmassa.

Koronavirusepidemian puhkeamisesta Euroopassa on kulunut nyt kymmenisen kuukautta. Tuntuu, kuin siitä olisi valovuosi. Kevättä värittivät etätyöt, matkustusrajoitukset, kasvomaskit ja tikut nenissä. Kesällä ensimmäisen korona-aallon loivennuttua myös me suomalaiset saatoimme hieman huokaista ja ystäväporukan piknikillä naureskella, miten kesän tuoksu vuonna 2020 on käsidesi. Nyt joulua lähestyttäessä havahdumme surullisina, miten siitä on tulossa myös joulun tuoksu 2020. Koronan toinen aalto jyllää Euroopassa voimakkaana ja uhkaa viedä meiltä perinteisen joulun yhteiset kohtaamiset läheisten kanssa. Ilmassa on turnausväsymystä. Kauanko tämän vihulaisen kanssa vielä pitää kamppailla?

Brysselin Berlaymontissa, Euroopan komission pääkonttorilla, pohditaan varmasti aivan samaa. EU on kamppaillut voimakkaasti tukeakseen koronavirukseen liittyvää tutkimusta ja rokotekehitystä. Se on myös sopimuksin varautunut toimittamaan jäsenmaihin koronarokotteita heti, kunhan turvallisiksi testatut ja määritetyt rokotteet ovat saatavilla. Unionin rokotestrategian tavoitteena on varmistaa rokotteiden laatu, turvallisuus ja tehokkuus, niiden oikea-aikainen saatavuus ja kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada kohtuuhintainen rokote.

Unioni pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan terveydenhuoltosektoriaan ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia alueellaan. Se, mitä muuta EU on tehnyt, liittyy vahvasti rahaan. Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että koronapandemian aiheuttama taloudellinen tuho olisi mahdollisimman pientä. Siksi unionissa luotiin Next Generation EU -elpymisväline osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä 2021–2027. Next Generation EU on 750 miljardin euron väliaikainen elpymisväline, joka antaa komissiolle mahdollisuuden hankkia varoja pääomamarkkinoilta. Sen avulla korjataan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja.

Rahoituskehyksen 2021–2027 neuvottelut olivat haastavat. Ne venyivät erityisesti unionin perusarvoja repivien erimielisyyksien vuoksi. Kiistan ytimessä oli oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että EU-jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen. EU-maista erityisesti Puolan ja Unkarin viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta huolestuttavaa seurattavaa. Rahoitusneuvotteluissa kiista kärjistyi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen oli määrä sitoa osaksi EU-rahoituksen saamisen ehtoja. Puola ja Unkari eivät olleet tästä ehdotuksesta mielissään.

Vajaat pari viikkoa sitten EU-maiden johtajien huippukokous eli Eurooppa-neuvosto pääsi viimein yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Samalla Eurooppa-neuvosto hyväksyi monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021–2027. Tuon rahoituskehyksen ja sen osana olevan Next Generation EU -elpymisvälineen arvo yhteensä on 1,8 biljoonaa euroa. Vahvistus Eurooppa-neuvoston päätöksille saatiin viime viikolla, kun EU-parlamentti sinetöi saavutetun sovun hyväksymällä kannat täysistunnossaan.

Yksi iso kokonaisuus siis nytkähti eteenpäin juuri ennen joulua. Unionilla on nyt hyväksytty suunnitelma budjetista seuraavalle seitsemälle vuodelle. Myös vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät EU:n uudet päästötavoitteet vuodelle 2030 hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa. Ne ovat kunnianhimoiset, mutta ovatko ne riittävät? Nyt sovitun mukaisesti EU sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 % vuoden 1990 tasoon nähden. Työ vihreämmän ja kestävämmän Euroopan puolesta etenee.

Entä se korona? Euroopan komissiossa uskotaan, että koronaviruspandemia saadaan talttumaan ja normaaliin elämään voidaan palata todennäköisesti vasta sitten, kun saatavilla on turvallisia ja tehokkaita rokotteita. Kuten sanottua, koronavirustilanne Euroopassa on tällä hetkellä varsin vakava. Koronarokotteiden osalta tilanne näyttää kuitenkin lupaavalta. COVID19 -rokotteita kehitetään ja hyväksytään tavanomaista nopeammin. Jotta koronarokotteet voidaan hyväksyä käyttöön, tulee niiden täyttää samat tiukat vaatimukset kuin kaikkien muidenkin rokotteiden. Rokotteiden turvallisuuden ja tehokkuuden arviointi on käynnissä Euroopan lääkevirastossa ja tänään se käsittelee ensimmäisen COVID-19-rokotteen hyväksymistä. Päätöstä myyntiluvasta odotetaan jo tämän päivän aikana. Rokotteita on tarkoitus saada jakeluun unionin alueella heti, kun myyntilupa on myönnetty. Tavoitteena on aloittaa rokottaminen kaikissa EU-maissa samaan aikaan, vielä tämän vuoden puolella. Näkyykö siis vihdoin valoa koronatunnelin päässä? Se selvinnee tulevien muutaman kuukauden aikana. Siihen asti meidän jokaisen on omalla toiminnallamme yhä jaksettava huolehtia siitä, että pandemia pysyy kurissa.

Oli miten oli, yksi asia on varma. Tämä vuosi pysäytti koko Euroopan perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Se opetti, että emme voi varautua kaikkeen, mutta tärkeintä on etsiä keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Silti mikään ei ole kuten ennen.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 23 tammikuu 2018 14:19

MIKÄ IHMEEN KOHEESIO?

Kirjoittanut  tiistai, 23 tammikuu 2018 14:19

Elämme jännittäviä aikoja.

Tänä keväänä on korkea aika vaikuttaa siihen, miten Euroopan Unionin aluepolitiikkaa rahoitetaan vuoteen 2027 saakka. Keskustelu käy kuumana koheesiopolitiikasta. Mutta mitä se tarkoittaa?
Koheesiopolitiikan pohjalta toteutetaan Euroopassa satojatuhansia hankkeita, jotka rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta (koheesiorahastot koskevat EU:n jäsenvaltioita, joiden BKT on alempi kuin 90 prosenttia EU:n keskiarvosta).

Vuosina 2014–2020 koheesiopolitiikassa käytettävissä oleva summa EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa on 351,8 miljardia euroa. Se on noin kolmasosa EU:n budjetista, eli ”ne EU-projektit” joista aina kuulemme, ovat huomattava osa EU:n toimintaa. Tulevana kautena tämä summa tulee olemaan pienempi, mm. koska Brexitin myötä Euroopan unionikin tulee olemaan pienempi.

On aivan selvä, että koheesiopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä teemoista jäsenvaltioissa tänä keväänä. Toukokuun 29. päivänä komissio julkistaa monivuotisen budjettiesityksensä vuodesta 2020 eteenpäin. Kun tämä esitys on ulkona, on siihen vaikuttaminen erittäin vaikeaa, joten nyt on aika pitää asiasta melua.

Mutta mihin suuntaan tässä pitäisi vaikuttaa, mitä me haluamme Varsinais-Suomessa?

Rahaa kiitos.

Varsinais-Suomen liitossa tehtiin viime vuonna selvitys siitä, miten maakunta onnistui kotiuttamaan EU-varoja erilaisten projektien kautta. Vuonna 2016 tämä summa oli n. 38 miljoonaa. Näillä rahoilla kehitettiin maakuntaa monipuolisesti ja voimme olla tulokseen tyytyväisiä, mutta tulevaisuus huolettaa. Pelkona on, että mikäli pienenevät koheesiovarat jatkossa suunnataan vain vähemmän kehittyneille alueille, meidän osamme jää mitättömäksi ja hyvät aloitteet jäävät ilman rahoittajaa. On vaara, että uudet innovaatiot ja alueellinen talouskasvu ei saavuta täyttä potentiaaliaan, jonka myötä se voisi hyödyntää myös ympäröiviä alueita ja koko Eurooppaa.

Kuten koko Etelä-Suomi, Varsinais-Suomi on jäänyt Suomen sisäisessä kilpailussa häviölle rahoituksessa verrattuna Itä- ja Pohjois-Suomeen. Koheesiohengessä tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta tulee huomioida, että myös Varsinais-Suomessa on positiivisen rakennemuutoksen poreen lisäksi harvaanasuttuja ja haasteellisia seutuja jotka tarvitsevat erityishuomiota.

Lempilapsemme saaristo on kesäisin auringonpaiseessa kylpevänä todellinen paratiisi ja onnela meille kesäasukkaille ja matkailijoille, mutta tulee muistaa, että arki on varsin erilainen. Saariolosuhteista johtuvien lisäkustannusten ohella saarille on nimittäin ominaista yksipuolinen talousrakenne, erittäin pienten yritysten ja pk-yritysten iso osuus sekä vähenevä väestö. Mm. Euroopan alueiden komitea on kiinnittänyt tähän huomiota ja onkin vedonnut komissioon, että EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa (2020–2027) saarialueita ja etenkin niiden yrityksiä varten laaditaan erityisiä toimenpiteitä ja otetaan käyttöön asianmukaisemmat kriteerit rakennerahastotuen saamista varten. Tämä olisi tietysti myös Varsinais-Suomelle hyvä asia.

Vaikka EU:n budjettiasiat saattavat tuntua kaukaisilta, tulee muistaa, että mitä politiikkoja ja rahanjakokriteereitä Brysselissä ja Helsingissä laaditaankaan, ne tulevat todeksi alueilla.

Julkaistu kategoriassa Blogi