maanantai, 06 touko 2019 11:02

TULEVAISUUS TEHDÄÄN ENNAKOIDEN JA OHJATEN

Kirjoittanut  maanantai, 06 touko 2019 11:02

Tulevaisuuttaan pohtivien nuorten koulutus- ja työuravalinnat ovat käyneet entistä epävarmemmiksi automatisaation ja digitalisaation myllertäessä työelämää. Tämä aiheuttaa yksilöille kasvavasti päänvaivaa ja stressiä. Millaista osaamista työelämässä tarvitaan jatkossa? Samanaikaisesti varsinaissuomalaiset yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja oppilaitoksissa opiskelijat etsivät sujuvia siirtymiä työelämään. Jotta yritysten tarpeisiin pystytään vastaamaan, tulisi ne tuntea mahdollisimman hyvin nyt ja tulevaisuudessa. 

Ohjaus ja ennakointi kohtaavat – pohdi tulevaa 

Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan välttämättä tarjoa nuorille suuntaviittoja siihen millaisille taidoille ja osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää. Sen sijaan se saattaa kouluttaa ihmisiä ammatteihin ja työurille, joissa heitä ei tarvita teknologisen kehityksen tai muutoin vähenevien työtilaisuuksien vuoksi. Yritysten tulevaisuuden tarpeistakin voi olla vaikea saada selvää.  

Yhteiskunnan pitäisikin reagoida jatkuvasti osaamistarpeiden muutokseen esimerkiksi ennakoinnin ja tulevaisuusohjauksen keinoin. Ennakoinnissa pyritään luotaamaan erilaisia tulevaisuuksia tulkitsemalla systemaattisesti toimintaympäristöstä nousevia trendejä ja heikkoja signaaleja. Kysymys kuuluu, miten tulevaisuudessa varmistetaan, että merkittävää osaamisen kysynnän ja tarjonnan vinoutumaa ei pääse syntymään, vaan ihmisten osaaminen ja yritysten tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin? 

Tulevaisuusohjaus taas tarjoaa yksilöille ajattelun ja toiminnan työkaluja sekä tukea heidän ponnistuksissaan oman tulevaisuutensa suhteen. Tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa ihminen voi liikkua pitkällä aikajänteellä ja joustavasti menneisyytensä, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä eri elämäntilanteiden välillä ammentaen niistä ajatuksia toivottavasta tulevaisuudesta ja työurasta.  

Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä useitakin hankkeita, joilla tavoitellaan ainakin osittaisratkaisuja näihin haasteisiin. Mainitaan niistä nyt ainakin pari.  

Ennakointiakatemia – tukea myös ohjaustyölle 

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia EKA on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, joka yhdistää osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin käytettävät voimavarat maakunnassa. Ennakointiakatemian tavoitteena on nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen tasoa osaamis- ja koulutustarpeen ennakoinnissa ja vahvistaa maakunnan yritysten tulevaisuudennäkymiä koskevan ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Maakunnan kärkiklustereiden yritykset toimivat tässä kehittämistyössä edelläkävijöinä. Tavoitteena on myös tukea tulevaisuusohjauksen mahdollisuuksia mm. oppilaitoksissa. Lisätietoja tästä: https://ennakointiakatemia.fi/ 

HackThe Roadmap 20.5.2019 - työelämään ohjauksen uudet mahdollisuudet 

Työelämän, oppilaitosten ja muiden ohjaustahojen entistä tiiviimmän yhteistyön takaamiseksi ja verkostoyhteistyön vahvistamiseksi Varsinais-Suomen koulutusjaosto on käynnistänyt Työelämään ohjauksen tiekarttatyön. Osana tiekarttatyötä on määritelty visiot siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Visioiden aktivoimiseksi käytännön toimiksi järjestetään 20.5.2019 HacktheRoadmap -hackathon tapahtuma, joka kutsuu verkoston toimijat koolle ja tarjoaa ajan ja paikan ideoinnille ja konkreettisten toteutusehdotusten luonnostelulle tavoitteisiin pääsemiseksi. Eräs pohdittavista teemoista liittyy juuri tulevaisuusohjauksen mahdollisuuksin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen mm. täältä: https://kumppanuusfoorumi.fi/. Tule mukaan! 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  perjantai, 26 huhtikuu 2019 10:23

Agenda2030 ja kestävä kehitys koulujen käytäntöihin

YK:n Agenda 2030 on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma, joka allekirjoitettiin syyskuussa 2015. Kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskettavat tavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia oikeudenmukaisuuden, ympäristön ja talouden kestävyyden puolesta. Toimiin tarvitaan kaikkia sektoreita: valtioita, yrityksiä, kansalaisia ja järjestöjä. Agenda2030 sisältää 17 toisiinsa linkittyvää kestävän kehityksen tavoitetta, joita eri maat toteuttavat sen mukaan, mikä kullekin on keskeistä. Suomessa huomio kiinnittyy erityisesti ylikulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon parantamiseen. Kestävän kehityksen tukeminen globaalisti ja osallistuminen äärimmäisen köyhyyden poistamiseen on kaikkien valtioiden vastuulla.

Opetushallitus järjesti viime vuonna eri puolilla maata tilaisuuksia yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen. Aamiaistilaisuuksien tarkoituksena oli ideoida kouluihin ja päiväkoteihin soveltuvia kestävän kehityksen toimintatapoja sekä jalkauttaa Agenda2030-tavoitteet opetus- ja kasvatusalalle. Toimijoita innostettiin myös tekemään koulukohtaisia yhteiskuntasitoumuksia. ”Agenda2030 on kaikkien asioiden ytimessä, puhutaan sitten hallitusohjelmista, organisaatioiden strategioista tai opetussuunnitelmien perusteista. Agenda2030 läpäisee koko ajattelun, mikä uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjana on” aloitti pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen aamiaistilaisuuden Helsingissä 9.4.

Yhteiskuntasitoumus – työkalu kestävän kehityksen toteuttamiselle

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, Sitoumus 2050, on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen toteuttamiselle. Keväällä 2016 sitoumus päivitettiin yhteensopivaksi YK:n Agenda2030-tavoitteiden kanssa.  Yhteiskuntasitoumuksen tehneet toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään konkreettisten tekojen avulla.

Espoon kaupunki on malliesimerkki työkalun toimivuudesta ja sen ketteryydestä. Kaupunki on sitoutunut olemaan vastuullinen edelläkävijä ja haastanut kaikki kaupungin toimialat ja yksiköt mukaan omilla kestävän kehityksen sitoumuksillaan. Yhteiskuntasitoumuksen avulla kaupunki on tarjonnut toimialoille kestävän kehityksen alustan, johon voi osallistua kukin omien resurssiensa mukaisesti. Haasteeseen on vastannut jo lähes sata yksikköä, mukana on runsaasti kouluja ja päiväkoteja. Espoossa laadittiin omat kestävän kehityksen tavoitteet koskien asukkaiden arkea ja osallistamista, kaupunkisuunnittelua, luontoa ja ympäristöä, ilmasto- ja energiatyötä sekä kestävän liikkumisen edistämistä.

Agenda2030 Turun kaupungin sivistystoimialan teemalukuvuodeksi 2019–2020

Turun kaupungin sivistystoimi on tarttumassa suureen haasteeseen Agenda2030-tavoitteiden jalkauttamisessa kaikkiin opetus- ja kasvatusyksiköihin. Aiheen tiimoilta järjestimme opettajille huhtikuussa koulutuksen, jossa muun muassa valtioneuvoston kanslian ylitarkastaja Sami Pirkkala kertoi, miten sitoumus2050 voi toimia työkaluna koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työssä.

Työkalun vahvuutena on, että siihen voi osallistua hyvinkin erilaisilla toimenpiteillä. Voi vaikkapa aloittaa pienillä muutoksilla, jotka koskettavat koulun toimintakulttuuria: energian ja veden säästöä, jätehuoltoa tai kestävämpää kouluruokailua. Voi myös lähteä mukaan isosti osallistumalla kestävän kehityksen projektiin tai lähteä toteuttamaan Vihreä lippu -ohjelmaa. Myös nuorisoparlamentin aktivoiminen, koulukiusaamisen ehkäisy tai kaikkien tasa-arvoinen kohtelu voivat olla yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita.

Turun tavoitteena on saada ensimmäiset yhteiskuntasitoumukset tehtyä syksyllä 2019. Asiassa ei kuitenkaan haluta hoppuilla, sillä tarkoituksena on, että eri yksiköt laativat sitoumuksensa laajassa yhteistyössä, jossa myös lapset ja nuoret ovat mukana. Syksyllä on tarkoitus järjestää työpajatyyppisiä kokoontumisia, joissa Turun sitoumukseen osallistumista tarkennetaan. Sitoumuksista muotoutuu esimerkiksi koulujen ja päiväkotien uudenlaisia, yhteisiä ponnistuksia, joihin kaikki voivat osallistua – siksi niihin kannattaa panostaa!

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 19 helmikuu 2019 15:20

RADICAL - LOPPUSUORA HÄÄMÖTTÄÄ

Kirjoittanut  tiistai, 19 helmikuu 2019 15:20

Turun ammattikorkeakoulun vetämän kaksivuotisen Erasmus+ hankkeen RADICAL loppukiri on käynnistymässä päättyen lokakuussa 2019. Hankkeen perustavoitteena on uudistaa AMK -tasoista insinöörikoulutusta koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisäämällä. Tavoitteena on, että jatkossa 4-vuotisesta opiskeluajasta lähes puolet tapahtuisi työssä oppimalla. Radical –hankkeella tavoiteltava malli on myös osittainen vastaus korkeakoulusektorin oppisopimusmallin puuttumiseen. Ohjauksen ja mentoroinnin merkitys korostuu uudessa mallissa vahvasta työelämäyhteydestä johtuen. Tästä syystä vilkaisemme ensin mitä tapahtuu työelämään ohjauksen tiekarttatyön puolella.  

Hack The RoadMap – työelämäohjaus kohtaa ihmisen

Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto käynnisti 2018 keväällä työelämään ohjauksen tiekarttatyön. Sen jalkauttaminen aloitettiin alkuvuodesta 2019 ja pohdinnat siitä mitä käytännössä pitäisi tehdä. Tavoitteena on edistää ohjaustyön ammattilaisten yhteistyötä koulutusta ja työllistymistä tukevien ohjauspalveluiden tuottamisessa koulutustasorajat ylittäen. Avainsanoja ovat palvelumuotoilu, digitaaliset palvelut, osaamisen kehittämiskumppanuudet sekä ennakointitiedon hyödyntäminen. Tiekartan kohdennusta on tarkennettu ohjauksen ammattilaisten työpajassa 11.1.2019 ja mahdollisesti jo toukokuussa 2019 toteutetaan ohjaustyön keskeisten toimijoiden yhteinen Hackathon –tapahtuma Hack The RoadMap FEMMA -hankkeen ja ELY -keskuksen asiantuntijoiden ja resurssien avulla. (ks myös: www. kumppanuusfoorumi.fi)

Eräs hyvin keskeinen kehittämistarve liittyy asiakkaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen kuten niin monessa muussakin palvelussa nykyään. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa palvelut hoidetaan sähköisesti.

”Voisinko tavata jonkun ja kertoa huoleni?”

”Juu! Kyllä meidät löytää Facebookistakin!”

”Äh, tarkoitin… antaa olla…”

Kuulostaako tutulta? Henkilökohtaisen palvelutarpeen korostuminen nousi vahvasti esille mm. 11.1 työpajassa. Digipalvelujen sijaan kaivataan inhimillisiä palveluja, johtuen paisuneesta digiviidakosta. Pelkästään Varsinais-Suomessa koulutusta ja työllistymistä tukevat palvelut käsittävät kymmeniä erilaisia sähköisiä palveluja, joiden kokoamiselle olisi tilausta. Kaikki toki tärkeitä, mutta mistä aloittaa? Niin yrittäjä, opiskelija, me kaikki, tykkäämme saada palvelua totutusta paikasta, puhelinnumerosta, sähköpostista, siis joltain tutulta henkilöltä, kun sitä tarvitsemme. Soitetaan siis sinne, minne aina ennenkin. Suuri haaste on myös saada ohjaustieto joko digitaalinen tai henkilökohtainen toimimaan tavalla, joka olisi johdonmukainen asiakkaan näkökulmasta. Mutta nyt takaisin RADICAL -hankkeen pariin…

Radical -hanke - uusi opintomalli syksyllä 2019

Syksyllä 2019 alkava uusi pilottiopintojakso on tarkoitus toteuttaa osana nykyistä tuotantotalouden opinto-ohjelmaa siten, että ensimmäisen opiskeluvuoden syksynä opiskelijat hakevat uuteen malliin mukaan. Valitut opiskelijat ja pilottiyritykset saatetaan yhteen siten, että toisilleen sopivat yritys ja opiskelija löytävät toisensa. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväästä alkaen opiskelija vuorottelee lähiopetuksen ja työssä oppimisen välillä. Kesäharjoittelu täydentää mallia. Keväällä 2019 jo nykyisiä tuotantotalouden opiskelijoita osallistuu ennakoivaan pilottiin muutamissa yrityksissä mm. Meyerin Turun telakalla. Tavoitteena on testata erilaisia käytännön järjestelyjä.

Henna tuo onnekas savolainen Turussa oli jo edennyt toisen opiskeluvuotensa kevääseen. Opiskelu vuorotteli viikkotasolla nyt tyyliin kaksi päivää Kupittaan kampuksella ja kolme päivää suunnittelutoimistolla. Onneksi yritys sijaitsi Turussa, joten välimatkat jäivät kohtuulliseksi. Kuten aiemminkin Hennan kohdalla, on yritysmentoroinnin merkitys ollut aivan ratkaisevaa opintojen etenemisessä. Projektitöiden kautta ovat opinnot edenneet suunnitellusti.  Henna kokee, että lähiopetuksen ja työssä oppimisen välistä johdonmukaisuutta voisi vielä kehittää toisiaan vieläkin paremmin täydentäviksi. Henna aikoo ottaa tämän esille seuraavassa mentoritapaamisessa. Ja seuraavana vuonna tulisi eteen mahdollisuus lähteä vaihtoon Saksaan. Suottaapi sitä lähteäkin. Paljon asioita.

Seuraamme tässä kirjoitussarjassa jatkossakin hankkeen etenemistä ja työelämäavausten ja syntyvän uuden insinöörikoulutuksen kehittymistä ja ystävämme ”Hennan” polkua tuotantotalouden insinööriopintojen parissa.

Lisätiedot Radical -hankkeesta

Rauni Jaskari

Lehtori, DI / Senior Lecturer, M.Sc.(Eng.)
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences
Sepänkatu 1, 20700 Turku, Finland
Mobile +358 44 9072 904

Jassi Aho

Projektipäällikkö, RADICAL-projekti

Turun AMK

+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 Radical BoostErasmusTurun amkYrittjtestaVSL

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Kuva: Turun amk

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 03 joulukuu 2018 10:14

TUNNIN JUNA ON INVESTOINTI KOKO SUOMEN KASVUUN

Kirjoittanut  maanantai, 03 joulukuu 2018 10:14

Muistan miten viime eduskuntavaalien alla Salossa oli vallalla Nokian ja myöhemmin Microsoftin lähdöstä seurannut apatia. Vaalikentillä oli vaikea saada vastakaikua toiveikkaille puheille paremmasta huomisesta. Samaan aikaan Turun telakan osalta oli herännyt toiveikkuus Meyerin astuttua ruoriin vuonna 2014. Harva kuitenkaan uskoi, että neljä vuotta myöhemmin oltaisiin niin vahvassa tilanteessa kuin missä nyt ollaan. Lounais-Suomi johtaa koko Suomen kasvua.

Mikä hienointa, kasvu ei ole vain yhden alan tai yhden paikkakunnan varassa, vaan kasvun vetureina toimivat osaltaan niin auto-, meri- kuin lääketeollisuuskin. Näiden kohdalla on erityisen arvokasta myös se, että nämä toimialat työllistävät edelleen paljon ihmisiä. Pelkästään Meyerin telakka tarvitsee tulevina vuosina lähes 10 000 uutta työntekijää. Kasvun kannalta merkittäväksi pullonkaulaksi onkin muodostumassa osaavan työvoiman saanti. Tässä ydintekijöitä ovat koulutus ja liikenneyhteydet.

Jotta Varsinais-Suomen hyvä tilanne voisi jatkua kasvupiikin jälkeenkin, tarvitaan investointeja, joista tärkein on tunnin juna. Nopeampi yhteys mahdollistaisi työvoiman liikkumisen ja sen myötä Helsinki-Turku –akselista muodostuisi Suomen tärkein kasvun moottori. Liikkumisen siirtyminen raiteille tukisi Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Yhteyden nopeuttakin tärkeämpää olisi saada rantaradan junaliikenteen häiriöherkkyys kuriin. Junien myöhästelystä on tullut tavallista ja tuntuu, että viiveiden kesto on kasvussa. Tunnen monia, jotka ovat joutuneet vaihtamaan junan yksityisautoon puhtaasti siksi, että aikatauluihin ei voi luottaa. Itsellenikin on tuttua joutua lähtemään aiemmalla junalla, mikäli määränpäässä odottaa tiukasti aikataulutettu kokous tai puhetilaisuus.

Salon kaupungille tunnin juna on merkittävä hanke. Meillä siihen liittyy paitsi se, että mahdollistetaan monen salolaisen leivän haku Helsingistä tai Turusta myös useiden miljoonien rakennusinvestoinnit, jotka ovat suoraan yhteydessä ratahankkeeseen. Meillä on osaamista ja kasvuhakuista yritystoimintaa. Ne huutavat mahdollisuutta verkostoitua ja kasvaa. Tunnin juna on tässä mielessä avainkysymys. Ei ollut aivan merkityksetöntä, että Salossa vieraillut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne antoi hankkeelle täyden tukensa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 16 maaliskuu 2018 08:46

RADIKAALI JUTTU - HUOMASIKO KUKAAN?

Kirjoittanut  perjantai, 16 maaliskuu 2018 08:46

Turun ammattikorkeakoulu sai taannoin rahoituksen kaksivuotiselle Erasmus+ hankkeelle nimeltään Radical boost. Tavoitteena on AMK-tasoisen insinöörikoulutuksen uudistaminen siten, että koko 4-vuotisesta opiskeluajasta puolet tapahtuisi yrityksissä. Oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi näin kirjaimellisesti radikaalisti. Työharjoittelun osuus insinöörin perustutkinnosta on nyt noin 12 %. Uusi kehitettävä malli on käytännössä suomalainen sovellus saksalaisesta duaalimallista. Homma pilotoidaan tuotantotalouden alalla ja erityisesti haetaan meriteollisuusalan yrityksiä tuleville opiskelijoille. Uusi koulutusohjelma on alkamassa syksyllä 2019.

Okei, hieno homma! Hyvä että tällainenkin tuli hoidettua. Pysähdytään kuitenkin hetkeksi tämän äärelle, sillä olemme aidosti radikaalien muutosten äärellä. Näihin pitää koulutuksenkin reagoida.


Työn murroksesta on lopulta kysymys

Koulutusta ja sen muotoja kehitetään nyt monella rintamalla ja monin eri tavoin. Taustalla on työn murros ja tämän ilmiön monet sivujuonteet. Keskustelua työn tulevaisuudesta on käyty aina mutta vuosituhannen vaihteessa globalisaatio haastoi suomalaisen yhteiskunnan, yritykset ja myös työn uudella tavalla. Yritysten toimialueeksi tuli koko maailma ja talouden toimintaympäristön säännöt muuttuivat. Tämä on merkinnyt tuotannossa ja palveluissa uutta kansainvälistä työnjakoa. Ei riitä, että yritys Laitilassa tuottaa tehokkaasti tavaraa Uudenkaupungin autotehtaalle vaan sen pitää lyödä myös intialainen tai saksalainen toimittaja tai jopa liittoutua näiden kanssa. Kilpailun koveneminen on vaikuttanut kaikkialle yhteiskuntaan: koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä itse työhön.

Julkisuudessa käytävä keskustelu pyörii usein ääripäissä ja pohditaan usein jopa nykymuotoisen työn loppua ja teknologian (digitalisaatio, robotisaatio, keinoäly jne) ylivaltaa eri muodoissaan. Toisaalta teknologia nähdään myös monesti uudenlaisen työn ja rakenteiden mahdollistajana (esim. alustatalouden eri muodot). Työn muutokseen toki vaikuttavat monet muutkin seikat teknologian ohella. Näistä kaikista lisää mm:

- Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
- Demos Helsinki

Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen on myös monien haasteiden edessä ja koulutuksen reagointikyvylle asetetaan nykyään kovia vaateita. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja koulutuksen tuominen yhä enemmän työpaikoille ovat osa työn muuttumisen ilmiöitä. Tavoitteena on pitää koulutus ajantasaisena ja samalla varmistaa osaavan työvoiman saatavuus.

Mutta se Radical boost – mikä meininki?

Jotta Radical boost -hanke pääsee kunnolla käyntiin, keskeistä on siis nyt löytää ne yritykset, jotka haluavat osallistua hankkeeseen tarjoamalla paikan opiskelijalle. Opiskelijalle, joka itse asiassa viettää puolet opiskeluajastaan tässä samassa firmassa. Tämä vaatii myös yrittäjältä venymistä koska pitää huolehtia esimerkiksi opiskelijan ohjauksesta työpaikalla. Tämän panostuksen jälkeen on kuitenkin mahdollista saada osaava ja sitoutunut työntekijä yritykseen. Hankkeessa ovat mukana myös Varsinais-Suomen yrittäjät, Varsinais-Suomen liitto sekä saksalaisia ja ranskalaisia oppilaitoksia sekä Meyerin Turun telakka. Teemme kaikki parhaamme tämän tärkeän pilotin onnistumiseksi. Huomasitko mahdollisuuden yrityksellesi? Ota yhteyttä:

Tero Reunanen
Tuotantotalouden koulutus ja tutkimusvastaava, Turun AMK
+358 44 907 4592, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jassi Aho
Projektipäällikkö, RADICAL-projekti
Turun AMK
+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost     ErasmusTurun amk  VSL    Yrittjt  esta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 28 kesäkuu 2017 12:31

MONI NUORI ON STRESSAANTUNUT

Kirjoittanut  keskiviikko, 28 kesäkuu 2017 12:31

Moni nuorista kokee olevansa stressaantunut. Stressi aiheuttaa heille niin fyysisiä kuin henkisiä oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä ja uupumusta. Stressi ei ole kuitenkaan täysin huono asia, sillä sopiva määrä stressiä antaa energiaa esimerkiksi kokeisiin lukiessa ja koetilanteessa. Stressi kuuluu opiskelijan arkeen, mutta se ei saa aiheuttaa liikaa negatiivisia vaikutuksia.

Noin 16- vuotiaana tapahtuu nuoren elämässä paljon muutoksia. Peruskoulu on takana ja ammatillinen -tai lukiokoulutus on edessäpäin. Uusi koulu voi olla uusi alku, mutta taas toiselle pahin painajainen. Muutokset saattavat tuntua ahdistavalta ja pelottavalta.

Nuorten elämästä vie eniten aikaa koulu. Lukiolaisen päivän keskipituus on seitsemän tuntia, sen lisäksi yli tunti kotiläksyjä. Siinä samassa pitäisi lukea erilaisiin kokeisiin (sanakoe, välikoe, koe), kirjoittaa esseitä ja harrastaa ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Juuri kouluelämän hektisyys laukaisee monille stressin. Ylisuorittajat yrittävät koko ajan tehdä parhaansa ja olla koko ajan menossa. Heillä on tarkka aikataulu joka päivä. Ylisuorittajan vastakohta ei tee koulupäivien jälkeen kirjaimellisesti mitään. Hän saattaa potea siitä syyllisyyttä. Kumpikaan ääripää ei ole siis hyvä stressin kannalta.

Kokeiden tulosten saanti jännittää, mutta vertailu ei tee hyvää - ”miksi hän sai paremman arvosanan, kuin minä, vaikka hän luki vähemmän kuin minä”. Myös vanhempien tai ympäristön korkealle asetetut odotukset saattavat laukaista stressin. Toki nuorella voi olla myös itseään kohtaan liian korkeat odotukset. Kun epäonnistuu, pettyy itseensä, mikä laukaisee stressin.

Media kuvaa usein Suomen koulutusta hurjina sanavalintoina. ”On erittäin vaikeaa saada koulutuspaikkaa, ehkä E:n tai mieluusti L:n papereilla edes johonkin pääsee. Pääsykokeet ovat mahdottomia ja vain loistavimmat ja parhaimmat älyköt pääsevät opiskelemaan. No vaikka saisitkin opiskelupaikan, olet ennen pitkään työtön”. Median antama räväkkä ja liioittelema kuva lisää stressiä nuorelle. Nuorelle tulevaisuuden pitäisi olla valoisa ja avoin, kaikki on mahdollista jokaiselle.

Nuorena kehittyy oma identiteetti: kuka minä olen. Identiteetin kehittyminen voi saada nuoren rakastamaan enemmän itseään kuin aikaisemmin, jolloin se lisää myös positiivista elämänasennetta ja katsetta tulevaisuuteen. Toisaalta jos oma identiteetti poikkeaa massasta, se voi lisätä pelkoa. Kelpaanko minä? Pidetäänkö minusta? Hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen?

Ystävien merkitys kasvaa teininä. Nuori haluaa kuulua johonkin joukkoon ja olla pidetty. Tunteiden ja ajatusten jakaminen ystävän kanssa on tärkeää. Entä jos nuorella ei ole yhtään ystävää tai hänellä on ihmisiä ympärillään, mutta hän ei koe heitä ystävikseen. Tämä lisää stressiä. Entä jos ruotsin tunnilla on paritehtäviä, kenen pari olen?

Nuorena rahankäyttö yleensä lisääntyy. Käydään ystävien kahviloissa ja shoppaillaan. Jos nuoren perheen raha-tilanne on heikko, se saattaa lisätä pelkoa. Mitä muut ajattelevat, kun minulla ei ole varaa käydä kahviloissa? Muiden ihmisten mielipiteiden merkitys on siis merkittävä. Nuoren ryhmäsidonnaisuudella on toisin sanoen hyviä ja huonoja puolia.

Koulujen merkitys on stressiasiassa tärkeä. Olisi erittäin tärkeää, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus sekä matala kynnys kertoa opettajalleen tai terveydenhoitajalleen olevansa stressaantunut. Myös terveydenhoitajalla kuuluu olla monipuoliset tiedot ja taidot stressin hoitamisessa.

Myös opettajan ”minun aine on tärkein”-asenne saisi joutua roskikseen. Jokainen aine on tärkeä, mutta aina nuori ei voi onnistua ja olla täydellinen tunnilla. Jokaisen opettajan olisi siis syytä muistaa esimerkiksi läksyjen annossa, että nuorelle tulee myös muiden oppiaineiden läksyjä. Oppilas ei saa ajatella huonon numeron saadessaan, että hän on aiheuttanut pettymyksen opettajalleen. Jokainenhan meistä opiskelee itsensä, ei muiden takia.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 17 helmikuu 2016 13:43

KULTTUURIALAN KOULUTUS VAIKUTTAA VARSINAIS-SUOMESSA

Kirjoittanut  keskiviikko, 17 helmikuu 2016 13:43

Kulttuuripääkaupunkivuosi oli piristysruiske maakunnan kulttuurielämälle: se nosti esiin kulttuurin monimuotoisuutta ja osaajia. Kulttuuri näkyy täällä arjessa niin ammattimaisena kuin harrastustoimintanakin. Merkittävä rooli kehityksessä on alueen vahvalla kulttuurin koulutuksella.

Varsinais-Suomessa on tarjolla useilla aloilla jatkumo taiteen perusopetuksesta korkeakouluun asti. Jos kulttuurialalta haluaa ammatin, täällä on loistava ympäristö: kahden yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun taiteen ja kulttuurin tutkimus sekä työelämälähtöinen kehitystyö. Alueen laaja ammattikenttä luo työpaikkoja ja työelämäyhteyden koulutukseen.

Merkittävää on myös taiteen harrastustoimintaa tukeva pedagoginen koulutus – moni vaikkapa musiikin ja tanssitaiteen opettaja on saanut koulutuksensa täällä. Aikuisten kulttuuritarjonta ja lasten harrastusmahdollisuudet myös houkuttelevat muuttamaan alueelle.

Yksi maan suurimmista taiteen ja median korkeakouluttajista on Turun AMK:n Taideakatemia. Maakunnan laaja-alaisin kulttuurialan koulutus houkuttelee lahjakkuuksia ympäri Suomea, ja kansainvälisestikin. Yli puolet Taideakatemian hakijoista tulee maakunnan ulkopuolelta, ja suuri osa heistä työllistyy alueelle.

Turun kulttuurielämää leimaavat AMK:n taustaoppilaitosten rohkeat valinnat kansallisesti ainutlaatuisista koulutuksista. Animaatio, nukketeatteri, sirkus ja mainonnan suunnittelu – vaikuttajia koko maan mittakaavassa. Turun alueelle ne ovat synnyttäneet merkittävän taidekeskittymän. Vaikkapa Turun rooli elokuvakaupunkina ja Länsi-Suomen elokuvakomission synty pohjautuvat Taideakatemiassa tehtyyn työhön ja kaupungin rohkeisiin avauksiin.

Entä tulevaisuus? Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa koulutustarve-ennakoinnissaan, että kulttuurialan koulutuspaikkoja tulisi vähentää merkittävästi kymmenen vuoden kuluessa. Ratkaisuja ei tulisi tehdä perinteisiin ammattikuviin ja työelämän rooleihin pohjautuen. Onko vähennystarve todellinen kaikkialla Suomessa? Luovalle kehittäjäosaamiselle on tarve monella alalla.

Nykyaikaisessa taide- ja mediakoulutuksessa keskeistä on korkean sisältöosaamisen lisäksi luoda opiskelijoille kyky työllistää itse itsensä – löytää mahdollisuuksia perinteisten ammattikuvien ja toimialojen ulkopuolelta. Vahva, monialainen ja työelämälähtöinen koulutusympäristö tarjoaa opiskelijalle valinnanvaraa sisällöissä ja osaavan henkilökunnan tuen kehittymiseensä. Tätä maakunnalla ei ole varaa menettää.

 

Blogin valokuvat: Ville Saarikoski

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 19 elokuu 2015 08:11

PROFESSIOISTA PROSESSEIKSI

Kirjoittanut  keskiviikko, 19 elokuu 2015 08:11

"Ei hän tiedä mitään teemasta, hänellä on ihan eri alan koulutus; onneksi hän kyselee paljon!" Yhteistyökumppani huudahti lounaalla. Hämmästyin kovasti. Omasta valmistumisestani on lähes 30 vuotta. Muistan kuulleeni viisauden vuosia sitten: ei ole väliä, minkä tutkinnon unohtaa, työelämä kyllä opettaa.

Kannattaisiko kuunnella eri alojen osaajia? Maailma on niin monimutkainen, että vanhoilla konsteilla ja titteleillä ei ehkä pärjääkään. Vaikka elämänikäinen oppiminen kuulostaa uuvuttavalta, siihen kannattaa suostua ja ilolla kohdata uusia asioita.

Organisaatiossamme aloitti uusi toimitusjohtaja. Hän halusi meidät työntekijät kurssille. Kollegan sanoin olimme 'pommialtis projektipäällikköporukka': asiantuntijoita ja ylpeitä eri teknologioiden erityistietämyksestämme. Uusi johtaja pakotti meidät myöntämään, että ehkä meillä oli aukkoja osaamisessa.

Työelämäni ensimmäinen esimies passitti minut pitkälle kansainvälistymisvalmennukselle. Vientipäälliköille opetettiin vuonna 1989 mm. Neuvostoliiton kaupan erityispiirteet. Ei kestänyt kauaa, kun järjestelmä lakkasi. Muutos on siis kiihtyvää, jatkuvaa ja julmaa. Professiot muuttuvat prosesseiksi ja tehtävät muokkautuvat muutosten mukana.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosikonferenssissa Kuopiossa kesäkuussa Michael Acuto, University College London, peräsi paikallistason päättäjien koulutukseen panostamista. Hän kehotti myös verkostoitumaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Oma ensimmäinen tutkintoni on agronomi. Silti työurani on kulunut hyvinvoinnin teemojen parissa. Olen sielultani vahvasti maatalouden ja maaseudun puolestapuhuja. Työni olen kuitenkin tehnyt kaupungissa biotekniikan, terveyden ja innovaatioiden parissa. Moni tutkinto antaakin valmiudet aivan erilaisiin töihin kuin opiskelijana kuvitteli. Itse erikoistuin siipikarjaan. Ensimmäinen työni oli kansainvälinen tuotepäällikkyys, kuinkas ollakaan kanojen ja kansanterveyden parissa. Lienee sattumaa, että jatkoin terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

Yhtenä työtehtävänä oli osallistua broilerväen kesäjuhlaan. Tuttuni luuli, että olin menossa poliittisten päättäjien kokoukseen!

Työelämässä tehdään yhteistyötä monien ammattiryhmien kanssa. Aito erilaisen tietämyksen arvostaminen kannattaa. Syvää osaamista löytyy kunnista, korkeakouluista, yrityksistä ja järjestöistä. Suomalainen yhteiskunta kukoistaa, jos opimme kuuntelemaan ja kunnioittamaan erilaisia tekemisiä. Kesällä on kuitenkin nostalgista olla agronomi.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

VARSINAIS-SUOMI BLOGGAAJAN SILMIN

Kirjoittanut  keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

Mikä blogissa kiehtoo?

Mielestäni se, että tekstissä on makua ja väriä, kauniita valokuvia käytetään runsaasti ja kirjoittajan persoona näkyy. Tämä herättää lukijassa tunteita ja ajatuksia: "Ahaa, näinkin tätä voi ajatella. Ohoh, en olisi uskonut, että tuo henkilö on noin kiinnostava. Wow, tuonne minäkin haluan lähteä!"

Nyt Varsinais-Suomella on oma blogipalsta. Blogi on siis verkkopäiväkirja (engl. sanasta weblog) ja tällä sivustolla eri ihmiset kertovat Varsinais-Suomen pienistä ja suurista asioista – joka viikko. Paitsi suomeksi, kirjoitetaan välillä ruotsiksi ja englanniksi.

Varsinais-Suomen liiton työntekijät kertovat työstään: arjesta, saavutuksista, mitä kulissien takana tapahtuu. Blogit käsittelevät kaikkea liikenteestä ja ympäristöstä koulutukseen, paikkatietoon, kansainvälisyyteen ja virkistykseen. Liitossa on eri alan asiantuntijoita, jotka tekevät arvokasta työtä maakuntamme kehittämiseksi – nyt haluamme kertoa siitä teille arkisella ja rennolla tavalla.

Liitossa työskentelee muitakin kuin suomalaisia. Haluatko tietää millaista on asua ulkomaalaisena Varsinais-Suomessa? Those topics we write about in English.

Blogien kautta liiton ihmiset tulevat tutuiksi ja saavat kasvot. Toivomme, että kansalaiset innostuvat keskustelemaan maakuntamme aiheista ja uskaltavat ottaa meihin yhteyttä. Blogitekstejä saa mielellään jakaa myös omissa some-kanavissa.

Varsinais-Suomi on harvinaisen kiinnostava ja rikas maakunta, jossa on upeita ihmisiä, tapahtumia, paikkoja, koulutuslaitoksia... Näistä voit lukea Varsinais-Suomi -blogissa. Tänä vuonna ihmiset eri tahoista kirjoittavat mm. korkeakoulujen kuulumisia, saaristomatkailusta, kulttuurista, EU:sta, polkupyöräilystä... Puolueiden edustajat saavat puheenvuoron ja toivottavasti jatkossa kuullaan myös mitä kuntakentällä tapahtuu.

Aiheista on siis lähinnä runsauden pulaa. Kaikki kirjoittajat ovat lähteneet ilolla ja uteliaisuudella mukaan heille uuteen blogimaailmaan. Minulle ei kannata sanoa, etteivät varsinaissuomalaiset innostu tai kykene yhteistyöhön. Hienoa!

Blogiteksti ei saa olla pitkä, joten hej för denna gång. Toivottavasti tapaamme tällä palstalla joka viikko. Kuka tietää, pian ehkä sinäkin olet yksi meistä - iloinen varsinaissuomalainen bloggaaja?

Julkaistu kategoriassa Blogi