tiistai, 03 joulukuu 2019 13:00

MATKAPUHELIMEMME KERTOVAT MISSÄ LIIKUMME

Kirjoittanut  tiistai, 03 joulukuu 2019 13:00

Jätämme jälkeemme yhä enemmän digitaalisia jalanjälkiä liikkeistämme. Esimerkiksi kännykkämme ovat jatkuvasti kiinni puhelinverkossa. Pelkästään puhelimiemme jäljistä muodostuu valtava tietomassa puhelinoperaattoreiden rekistereihin. Tämän kaltainen data on hiljattain avautunut kaupallisena tuotteena sekä yritysten että julkisen sektorin hyötykäyttöön.

Matkapuhelimista kertyvä data voi auttaa päätöksentekijöitä ja yrityksiä ymmärtämään ihmisjoukkojen liikkumista ja tekemään parempia päätöksiä. Esimerkiksi julkisella sektorilla löytyy paljon kohteita, jossa voidaan hyödyntää matkapuhelindataa ihmisvirroista. Vaikkapa Turun, Salon ja Helsingin välillä tehdyistä matkoista ja matkamääristä tiedetään parhaillaan suhteellisen vähän. Liikennesuunnittelun lisäksi hyötyjä voi löytyä esimerkiksi matkailun sekä palveluiden käytön ja suunnittelun piiristä.

Matkapuhelinoperaattorit tietävät linkkimaston tasolla, millä seuduilla kukin matkapuhelinliittymä liikkuu. Tarkin mahdollinen taso matkapuhelindatassa on 250 metriä kertaa 250 metriä oleva karttaruutu. Tällöin yksityisyys säilyy edelleen riittävän vahvana. Kun lähestyn esimerkiksi kirjastoa, niin jokainen linkkitorni lähettää viestiä operaattorille, että olen lähestymässä karttaruutua, jossa kirjasto sijaitsee. Datan näkökulmasta, jos viivyn kirjastossa pidemmän aikaa, niin olen käynyt kirjastossa.

Jos taas vain palautan kirjat ja poistun, niin matkapuhelindata tuskin ymmärtää minun käyneen kirjastossa. Varsinais-Suomen liitossa on marraskuun alussa käynnistynyt Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tietopohja -hanke (PKV), jonka puitteissa olemme ostaneet Telia Insight Crowd -matkapuhelindataa. Se kattaa kolmen viikon puhelinliittymäliikkeet syksyn 2019 tasolla Telian matkapuhelinliittymistä anonymisoituna ja aggregoituna siten, että yksittäisiä käyttäjiä ei voida tunnistaa. Tilastollisin menetelmin kattavuus on laajennettu pitämään sisällään myös muiden operaattoreiden liittymät.

Datasta jalostetuista tuloksista on tarkoitus rakentaa vapaasti käytettävä karttapalvelu kevään 2020 aikana. Odotuksemme hankkeessa on, että pystymme matkapuhelindatan perusteella tuottamaan uutta tietoa muun muassa ihmisten matkoista, liikkuvuudesta ja vuorovaikutuksesta Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä. Pohjoinen kasvuvyöhyke tarkoittaa aluetta ja yhteistyöverkostoa, jonka muodostavat Etelä-Suomen 13 kaupunkia ja kuusi maakuntaa välillä Kotka-Pori.

Toteutettavan tietopalvelun toivotaan tarjoavan luotettavaa, tarkoituksenmukaista ja ajantasaista tietoa matkapuhelindatan kuvaamien ihmisvirtojen lisäksi vyöhykkeen työmatkoista, liikenne- ja tavaravirroista ja matkustajamääristä sekä alueen väestön, työpaikkojen ja BKT:n kehityksestä. Tietopalvelun tavoite on vyöhykkeen yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen toiminnallisuuden lisääminen sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa alueen kehityksestä ja vuorovaikutussuhteista.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 08 helmikuu 2016 11:24

MIKÄ VYÖHYKKEELLE NIMEKSI?

Kirjoittanut  maanantai, 08 helmikuu 2016 11:24

Otsikko ei kuulosta seksikkäältä, mutta joskus hallintohemmo joutuu miettimään kummalliselta tuntuvia juttuja. Kyse on siis siitä, että kasvuvyöhykettä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari on kutsuttu viime vuodet Pohjoiseksi kasvuvyöhykkeeksi. Tällä nimellä vyöhykkeen kaupungit ja maakuntien liitot osallistuivat viime kuun lopussa valtioneuvoston julistamaan vyöhykekilpailuun. Valituksi tulee 1-2 ehdotusta.

Erityisesti alueen kansanedustatapaamisessa nimeä kritisoitiin. Se on ymmärrettävää, eihän Turku-Helsinki-Pietari ole mitään pohjoista Suomea. Mutta näkökulma onkin EU:n. Brysselistä katsoen kyse on pohjoisesta vyöhykkeestä. Aikaisemmin valtion papereissa käytettiin nimeä E-18 käytävä, mutta jo neljä vuotta sitten juttu ristittiin Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta Pohjoiseksi kasvuvyöhykkeeksi.

En minä nimikilpailua julista, eikä siihen taida riittää edes natsat, mutta ainahan on hyvä käydä keskustelua. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Tällä viikolla:
Maanantai: Liiton ja Turun yhteispalaveri, sitten liiton puheenjohtajisto, ip Mikko Rönnholm 70v, illalla konsertti
Tiistai: tietotekniikkaa ja ip konttorihommia
Keskiviikko: Liiton sisäistä kehittämistyötä, tapaaminen sisäministerin erityisavustajan kanssa
Loppuviikon vietän hiihtolomaa

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 01 helmikuu 2016 10:06

SIVISTYS JA RAUTATIET OVAT EROTTAMATTOMAT

Kirjoittanut  maanantai, 01 helmikuu 2016 10:06

Komealta kalskahtava otsikko on lainaus senaattori J.V. Snellmanilta 1850-luvun rautatiekeskustelusta, jossa oli yllättävän paljon samaa kuin tämän päivän debatissa. Tuolloin elettiin siis Venäjän vallan aikaa ja mietittiin eri kuljetusmuotojen kilpailukykyä.

Listalla oli kaksi eri suuntausta: Helsinki-Hämeenlinna ja Turku-Pietari. Senaattori Lars Gabriel Haartman lausui: ”Kun harrastetaan Helsingin-Hämeenlinnan linjaa, ei oteta huomioon, että tuo haluttu suunta menee pohjoiseen ja kulkiessaan maan sydämen läpi kutkuttaa kansallisia ja fennomaanisia toiveita, jota vastoin se suunta, jota minä olen alusta saakka ehdottanut, likentää meitä keisarikuntaan, yhdistää meidät siihen.”

Huomiot ovat hämmästyttävän ajankohtaisia, vaikka kaikki argumentit eivät enää loksahda aivan paikalleen. Suunnilleen samasta asiasta kuitenkin on kyse valtioneuvoston joulukuussa julistamassa kilpailussa kehitysvyöhykkeistä. Valituiksi voi tulla 1-2 vyöhykettä.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomessa on kaksi erillistä vyöhykettä: Haartmanin mainitsema kansallinen Helsinki-Hämeenlinna ja kansainvälinen Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Maan hallitus tekee viisaasti, jos se valitsee kummatkin. Näin vältytään sekä aluepoliittisilta että puoluepoliittisilta kolhuilta.

Varsinais-Suomen liitto osallistui hyvin aktiivisesti Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) valmisteluun. Ehdotus jätettiin viime viikon perjantaina. Onnistuimme myös hankkeen resursoinnissa. Kun valtion raha lasketaan mukaan, projektissa on varoja yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, tietysti sillä edellytyksellä, että ehdotuksemme valitaan. On siis edunvalvonnan paikka, ja siksi palaan uudelleen 1800-luvun puoleen väliin. Silloiset snellmanilaiset lobbasivat hankettaan niin voimaperäisesti, että kenraalikuvernööri kirjoitti joutuneensa ”salaisen ja yksityisen” vaikutuksen alaiseksi. Nyt meidän on tehtävä samoin.

Tällä viikolla
Maanantai: kansanedustajat liitossa, keskipäivällä virkamiesten maakuntaverkoston tapaaminen, ip rakennerahastohankkeita
Tiistai: Käyttösuunnitelmaa koko päivä, ilta Hki: maakuntajohtajat EK:ssa
Keskiviikko: Maakuntajohtajakokous, ip Turku ja konttorihommia
Torstai: Shift-hanke ja Joonas Suominen, ip MTK metsävaliokunta
Perjantai: Maakuntahallituksen lista-asiat, lounas Lauri Palmunen, ip konttoria

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja