Kirjoittanut  tiistai, 27 elokuu 2019 15:21

Niin kunnissa, maakunnissa kuin valtiollakin kesälomilta siirrytään lähes suoraan tulevan vuoden budjetin valmisteluun. Valtion talousarvion valmistelun eteneminen kiinnostaa niin palkansaajaa, yritystä, järjestöä, kuntaa kuin maakunnan virkamiestä. Budjetin julkistamiseen ladataan panoksia ja odotuksia, sillä tavoitteiden etenemisen kannalta on tärkeää, että niihin on osoitettu rahoitus valtion tulevan vuoden budjetista.

Valtiovarainministeriö julkaisi kuluvan vaalikauden ensimmäisen talousarvioesityksensä elokuun puolessa välissä. Budjettiesitys ei sisältänyt hallituksen lupaamia kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, joten maakunnan kärkihanke Tunnin juna jää odottamaan budjettiriihen ratkaisuja. Tiedeministeri Annika Saarikko oli jo aiemimmin kesällä tehnyt myönteisen päätöksen toisen kärkitavoitteemme Turun DI-koulutusoikeuden laajentamisesta.

Näiden ohella yksi Varsinais-Suomen tärkeimpiä tavoitteita on Saaristomeren tilan kohentaminen. Vesiensuojelu saa valtiovarainministeriön ehdotuksessa 15 miljoonaa euron rahoituksen. Rahoitus on osa 45 miljoonan euron kokonaisuutta, joka viime hallituskaudella päätettiin myöntää Itämeren ja vesiensuojeluun vuosien 2019–2021 aikana.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta rahoitus ohjataan viiteen toimenpidekokonaisuuteen. Suurimman osuuden ohjelman rahoituksesta saa maatalouden toimenpiteet. Uusilla innovatiivisilla keinoilla, kuten kipsin peltolevityksellä, rakennekalkituksella ja kuitulietteiden käytöllä pyritään parantamaan peltomaan rakennetta ja sitomaan ravinteita tehokkaammin maahan valumien vähentämiseksi.

Maatalouspainotteisuus on perusteltua, sillä maatalouden ravinnevaluma on edelleen Itämeren suurin kuormittaja. Suomessa teollisuuden, yhdyskuntien jätevesien ja kalankasvatuksen pistekuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi. Maatalouden päästöjä on sen sijaan onnistuttu leikkaamaan vain vähän. Maatalouden osuus koko Suomen ihmisperäisestä fosforikuormasta on edelleen noin 70 %.

Maataloudessa on kuitenkin jo tehtykin paljon. Maataloustukien avulla on onnistuttu vähentämään lannoitteita, lisätty suojelukaistoja ja kosteikkoja sekä otettu käyttöön keinoja ravinteiden sitomiseen. Ongelma on kuitenkin edelleen toimenpiteiden tehottomassa kohdentamisessa. Rahoituksen ollessa selvästi tarpeita niukempaa, tulisi se kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti. Vaikutusten seuraaminen ja mittaaminen tulisi olla myös itsestään selvä lähtökohta tulevien päätösten tekemiselle.

Tutkimusten mukaan Suomessa suurimmat hajakuormituksesta ja maataloudesta peräisin olevat ravinteet tulevat maatalousvaltaisilta rannikkoalueilta. Suurimmat valumat ovat Saaristomerellä, Suomenlahdella ja osin Selkämerellä. Toimenpiteiden kohdentaminen eniten kuormitusriskiä aiheuttaville pelloille tulisi siten asettaa vesiensuojelun ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteeksi.

Suomi on Itämeren kolmanneksi suurin fosforinkuormittaja, joten ratkaisu ei ole tuudittautua siihen, että teemme jo tarpeeksi. Tunnustamalla Saaristomeren erityisaseman niin ainutlaatuisena ja haavoittuvana luontokokonaisuutena kuin tehokkaana vesiensuojelutoimenpiteiden kohteena varmistamme mahdollisuuden meren terveeseen tulevaisuuteen ja resurssien vaikuttavan käytön.

Hallituksen budjettiriihi käydään 17. -18.9.2019, jonka jälkeen talousarvioesitys etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa talousarvion käsittely kestää noin kolme kuukautta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 11 huhtikuu 2019 16:20

KESÄLLÄ UIMAAN?

Kirjoittanut  torstai, 11 huhtikuu 2019 16:20

Enää pari kuukautta kesään! Ensimmäisenä tulee mieleen meri ja laiskat päivät rannalla. Edelleen meri on mielikuvissa samanlainen kuin lapsuudessa; puhdas ja houkutteleva. Tuppaa unohtumaan, että nykyään totuus on Saaristomerellä hyvin erilainen. Ennen ei mökkikuulumisia vaihdettaessa peruskysymyksiin kuulunut ”onko teillä paljon levää?” nykyään se tulee aina puheeksi ja vain onnekkaimmat voivat kertoa, että ”ei ole, uimaan päästään!”.

Varsinais-Suomen liitto ja Centrum Balticum toteuttivat tammikuussa kyselyn siitä, mitkä asiat Itämereen liittyen on alueemme ihmisille ja organisaatioille tärkeimmät. Eniten mainintoja sai meren tila, erityisesti Saaristomeren tila. Toimijat peräänkuuluttivat EU:n Itämeristrategiaan liittyen huomiota nimenomaan Saaristomeremme tilan parantamiseen. Todettiin että alueen herkkyyden ja ainutlaatuisuuden vuoksi tulee resursseja keskittää meren ja monimuotoisuuden suojeluun.

Tämä asia ei ole ihan uusi ja keskustelua on käyty ainakin 80-luvulta saakka. Muutoksen nopeutuminen laittaa meidät nyt kuitenkin tilanteeseen, jossa päätökset ja toimet pitää saada nopeasti tehtyä, pelkkä keskustelu ei riitä. Se, että alueella vaikutetaan mm. EU:n Itämeristrategiaan ympäristön suojelun painottamiseksi on luonnollisesti yksi edellytys, että suojeluun saadaan myös rahaa ja resursseja. Tämän lisäksi suojelutoimet tulee saada osaksi arkipäivän toimintaamme ja niin henkilökohtaisia kuin organisaatioidenkin budjetteja.

Uusi kiinnostava aloite on Centrum Balticumin / Saaristomeren Suojelurahaston käynnistämä ”Ainutlaatuinen Saaristomeri” -viestintä- ja markkinointioperaatio. Operaatio Saaristomeri 2019 – 2023 tavoitteena on ”Saaristomeren tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen sekä meren puhtauteen vaikuttaminen”.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt maaliskuussa 2019 Suomen vesiensuojelun tehostusohjelman, ”Nyt on veden vuoro”. Ohjelman aikana, vuosina 2019 – 2021, myönnetään vesiensuojeluhankkeisiin yhteensä 45 miljoonaa euroa. Vesiensuojelun tehostamisohjelma ”kokoaa tekijät yhteen, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun”.

EU:n Itämeristrategiassa meren suojelu eli ”Save the Sea” on ollut alusta alkaen tärkeä prioriteetti, ja nyt strategian 10. vuosikonferenssi kesäkuussa keskittyy myös ympäristöteemaan, mm. kierto – ja jakamistalouden kautta.

Onkin tärkeää, että meillä on sama tavoite niin alueella, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vanha virsi siitä, että yksin tekeminen on tehottomampaa, pitää erityisen hyvin paikkansa merten suojelussa.

Aloitteita ja intoa tuntuu nyt olevan, mutta onko meillä aikaa? Tulevaan kesään on enää pari kuukautta, joten siitä tullee yhtä leväinen kuin aikaisemmistakin kesistä. Mutta jos nyt pannaan töpinäksi saattaa sitä seuraavat kesät meren rannalla olla jälleen lähempänä mielikuviamme. Ja silloin kesällä uidaan!

ps. Hyvää vaaliviikonloppua kaikille! Tuloksia odotellessa kannattaa lukea Centrum Balticumin vaalinumero josta löytyy hyviä blogeja Itämereen liittyen http://www.centrumbalticum.org/files/4245/Pulloposti_vaalinumero.pdf

Julkaistu kategoriassa Blogi