keskiviikko, 20 maaliskuu 2019 15:28

KULTTUURI ON SALOSSA POSITIIVISESSA NOSTEESSA

Kirjoittanut  keskiviikko, 20 maaliskuu 2019 15:28

Salossa vuosi 2019 on jälleen kulttuurivuosi. Poikkeuksellisen tästä vuodesta tekee kuitenkin se, että näkyvissä on selkeitä ja tarpeellisia korjausliikkeitä kulttuurisektorilla. Kulttuuriavustuksiin on tehty 30 000€:n korotus ja osoitteena on erityisesti lasten ja nuorten kulttuuritoiminta. Kulttuuripalveluiden yksikköön perustetaan lisäksi uusi vakinainen ja täysiaikainen kulttuurituottajan toimi. Toukokuusta alkaen Salossa on kaksi kulttuurituottajaa. Näyttäisi siis siltä, että Salossa löytyy yhteinen poliittinen näkemys siitä, että kulttuurilla on merkittävä osuus kaupungin jälleenrakentamisessa ja kehittämisessä.

Viime vuosina Salossa ja Salosta käydyssä keskustelussa on painottunut talouden heikko tila ja kaupunkia on vaivannut pessimistinen asenneilmapiiri ja imago-kuva. Leikkaukset ovat osuneet ankaralla kädellä myös kulttuuripalveluihin. Jotta en tikusta silmään saisi, totean, että näkymät salolaisen kulttuurin osalta näyttävät nyt hyvältä pitkästä aikaa. Jatkosuunnitelman tulee kuitenkin sisältää selkeä tavoite Salon hivuttamisessa lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa kulttuuriin satsatun rahan määrässä.

Kulttuurin kolmas sektori on viimeisten vuosien aikana tuottanut valtavan määrän tarjontaa kaupunkilaisille. Optimismi kaupungin tulevaisuuden suhteen on ollut voimavara, joka on synnyttänyt paljon uutta toimintaa ja viestinyt positiivista tunnelmaa myös Salon rajojen ulkopuolelle kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tapahtumista muun muassa suuren suosion saavuttanut syksyn 2018 Taiteiden Yä sekä SaloJazz Festival ja Salo Irish ovat tapahtumia, jotka on synnytetty rakennemuutoksen kurimuksesta huolimatta. Kaupungin tukea on ollut näillekin toimijoille tarjolla, mutta hyviä tuloksia saadaan aikaan omalla työllä ja siihen uskomalla.

Kolmannen sektorin aktiivinen toiminta näkyy myös salolaisten kulttuuriyhdistysten ja kaupungin välisen keskustelufoorumin, Kulttuurikumppaneiden, perustamisessa. Toiminnassa korostuu monialaisuus ja alueellisuus. Vaikuttaminen päätöksentekoon vaatii suoraa yhteydenottoa eri kuntasektoreiden virkamiehiin, lautakuntiin ja aktiivista yhteydenpitoa myös paikallisiin yrityksiin. Kulttuurin puolesta puhuminen on hikistä työtä - perusteluja, näkökulmia ja sinnikästä vetoamista. Turha vaatimattomuus on syytä unohtaa.

Monipuolisella kulttuuritarjonnalla on kaupungin houkuttelevuudessa vahva rooli. Toivottavasti kaupungin poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat nyt pysyvästi sitoutuneet kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Alku näyttää hyvältä.

luova vs 2025

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 03 joulukuu 2018 10:14

TUNNIN JUNA ON INVESTOINTI KOKO SUOMEN KASVUUN

Kirjoittanut  maanantai, 03 joulukuu 2018 10:14

Muistan miten viime eduskuntavaalien alla Salossa oli vallalla Nokian ja myöhemmin Microsoftin lähdöstä seurannut apatia. Vaalikentillä oli vaikea saada vastakaikua toiveikkaille puheille paremmasta huomisesta. Samaan aikaan Turun telakan osalta oli herännyt toiveikkuus Meyerin astuttua ruoriin vuonna 2014. Harva kuitenkaan uskoi, että neljä vuotta myöhemmin oltaisiin niin vahvassa tilanteessa kuin missä nyt ollaan. Lounais-Suomi johtaa koko Suomen kasvua.

Mikä hienointa, kasvu ei ole vain yhden alan tai yhden paikkakunnan varassa, vaan kasvun vetureina toimivat osaltaan niin auto-, meri- kuin lääketeollisuuskin. Näiden kohdalla on erityisen arvokasta myös se, että nämä toimialat työllistävät edelleen paljon ihmisiä. Pelkästään Meyerin telakka tarvitsee tulevina vuosina lähes 10 000 uutta työntekijää. Kasvun kannalta merkittäväksi pullonkaulaksi onkin muodostumassa osaavan työvoiman saanti. Tässä ydintekijöitä ovat koulutus ja liikenneyhteydet.

Jotta Varsinais-Suomen hyvä tilanne voisi jatkua kasvupiikin jälkeenkin, tarvitaan investointeja, joista tärkein on tunnin juna. Nopeampi yhteys mahdollistaisi työvoiman liikkumisen ja sen myötä Helsinki-Turku –akselista muodostuisi Suomen tärkein kasvun moottori. Liikkumisen siirtyminen raiteille tukisi Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Yhteyden nopeuttakin tärkeämpää olisi saada rantaradan junaliikenteen häiriöherkkyys kuriin. Junien myöhästelystä on tullut tavallista ja tuntuu, että viiveiden kesto on kasvussa. Tunnen monia, jotka ovat joutuneet vaihtamaan junan yksityisautoon puhtaasti siksi, että aikatauluihin ei voi luottaa. Itsellenikin on tuttua joutua lähtemään aiemmalla junalla, mikäli määränpäässä odottaa tiukasti aikataulutettu kokous tai puhetilaisuus.

Salon kaupungille tunnin juna on merkittävä hanke. Meillä siihen liittyy paitsi se, että mahdollistetaan monen salolaisen leivän haku Helsingistä tai Turusta myös useiden miljoonien rakennusinvestoinnit, jotka ovat suoraan yhteydessä ratahankkeeseen. Meillä on osaamista ja kasvuhakuista yritystoimintaa. Ne huutavat mahdollisuutta verkostoitua ja kasvaa. Tunnin juna on tässä mielessä avainkysymys. Ei ollut aivan merkityksetöntä, että Salossa vieraillut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne antoi hankkeelle täyden tukensa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 28 huhtikuu 2017 09:00

KIEHTOVA KURATOINTI

Kirjoittanut  perjantai, 28 huhtikuu 2017 09:00

Eurooppalainen yhteiskunta medialisoituu vauhdilla ja maailman kuvina esittäminen lisääntyy eksponentiaalisesti. Taiteen merkitys arjessa kasvaa, ja tämä tekee kuraattorin työstä ajankohtaista ja kiinnostavaa.
Kuratointia voisi kuvailla merkitysten suodattamiseksi elävän taiteen virrasta. Tämä edellyttää hereillä oloa nykytaiteen ilmiöistä ja aitoa kiinnostusta taiteellista työtä kohtaan, jotta olennaiset asiat tulevat havaittua ja keräiltyä yhteen. Kuraattori luo metatason sisältöjä jo olemassa olevista teosten sisällöistä. Hyvä kuraattori erottaa ja osaa nostaa esille kiinnostavia virtauksia nykytaiteen moninaisuudesta. Samalla kuraattori artikuloi jo näkyvää maailmaa merkitykselliseksi. Jos taiteen avulla voidaan nostaa esille arvoja, luo kuraattori työllään arvokeskusteluja.


Kuraattorin työssä hienointa on sen oivaltaminen, kuinka kiinnostava teema tai tunnelma luodaan valmiista teoksista tai jopa vielä kehitteillä olevista teoksista. Näkymättömiä kokonaisuuksia luodaan silloin vielä visuaalista muotoaan odottavasta taiteesta. Tämä edellyttää taiteen tuntemuksen lisäksi taiteilijan puheen ymmärtämistä ja hienovireistä tunnustelua siitä, kuinka kukin tekijä voi löytää paikkansa valmistuvassa prosessissa, jonka nimi on kuratoitu yhteisnäyttely.
Taiteilija-kuraattori on hedelmällisessä kaksoisroolissa sekä teosten tekijänä että taidemaailman ilmiöiden haistelijana. Taiteilijana on helppo myös ymmärtää muiden tekijöiden prosesseja, suhdetta teoksiin ja teemoihin. Erityisen kiehtovaa on kulkea toisen taiteilijan rinnalla koko hänen näyttelyprosessinsa aikana. Tekijään ja hänen teoksiinsa tutustuu henkilökohtaisemmin ja syvemmin, kun pääsee raottamaan työhuoneen ovea ja taiteellisen prosessin lähtökohtia.
Wiurilan kesä on kolmen kuvataiteilijan ryhmä, joka tuottaa kuratoituja yhteisnäyttelyitä Wiurilan kartanon tiloihin Salossa ja kehittää taidekeskuksen konseptia pidemmälle aikavälille yhteistyössä Salon kaupungin kulttuuripalveluiden ja Wiurilan kartanon omistajan kanssa. Työryhmä käyttää kartanomiljöötä osuvana kontrastina nykytaiteelle, teokset ja miljöö tuovat säröä ja särmää toisiinsa. Yhdistelmä nostaa sekä vanhat kulttuurihistoriallisesti merkittävät tilat että uudet teokset kiinnostavasti esille.


Kesällä 2017 esillä on kolme näyttelykokonaisuutta jotka tarjoavat kiinnostavan katsauksen tämänhetkiseen kotimaiseen kuvataiteeseen. Näyttelytiloina toimivat kartanopihan keskiössä sijaitsevat Viljamakasiini, Kaariholvin Galleria, Galleria Pääsky, Galleria Hotelli, Avaingalleria sekä kartanon puistoalue. Wiurilassa voi lisäksi vierailla Kartano- ja Hevosvaunumuseossa, nauttia ravintolan antimista, ulkoilla, pelata Wiurila Golfissa ja yöpyä Hotellissa.

 

luova vs 2025

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA

Kirjoittanut  maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

Käväisin viime viikon perjantaina Salossa. Samana päivänä uutisoitiin kaikissa tiedotusvälineissä, että matkapuhelinten valmistus alkaa siellä jälleen Nokian entisissä tiloissa. Mutta ei kulunut päivääkään, kun tiedotusvälineissä alettiin spekuloida jutun realistisuutta ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Tietenkin on niin, että sekä hankkeiden edistäjien, että julkisen sanan tulee tarkastella kaikkia yritysprojekteja kriittisellä otteella, ainakin jos hommassa on tarkoitus käyttää julkisia varoja. Mutta samaan syssyyn pitää kysyä, onko meihin suomalaisiin tarttunut niin syvä pessimismi, että emme usko enää oikein mihinkään?

Yhdysvalloissa sanotaan, että se ei ole yrittäjä eikä mikään, joka ei ole yhtä konkurssia tehnyt. Suomessa asenne epäonnistumiseen on julma. Kansanedustajana näin läheltä, että jos yrittäjä-poliitikon yritys meni vaalikauden aikana nurin, äänestäjät pudottivat hänet seuraavissa vaaleissa. Oliko konkurssin tehneestä samalla tullut huono poliitikko? Itse väittäisin päinvastoin: ihminen, joka on jonkin ongelman kohdannut omakohtaisesti, osaa käsitellä sitä paljon asiantuntevammin kuin se, joka puhuu asioista pelkällä teoriapohjalla.

Olen ollut huomaavinani, että uskalluksen puute on ottanut vallan myös virkakoneessa. Korkean profiilin virkamiehiä ei enää juuri ole. Vai missä ovat tämän päivän bunttawahlroosit tai jaakkonummiset? No, ei heitä taida olla. Ja syykin on selvä: suomalainen yhteiskunta palkitsee varovaisuudesta, ei rohkeudesta. Rohkeuteen kun liittyy aina myös säännöllinen epäonnistuminen – ja siihen erityisesti media käy kiinni vihaisen terrierin lailla. Kun virkamies pysyttelee harmaahiirulaisena, jota kukaan ei tunne, jättää julkinen sana rauhaan myös silloin, kun joku juttu menee pieleen. Työnantajien, median ja ihan tavallisten kansalaistenkin kannattaisi miettiä, kumpia haluamme: ritari rohkeita vai pilkunviilaajia?

Salossa on uskallettu. Uskallettu, vaikka takaiskuja on riittänyt enemmän kuin lääkäri määrää. Rohkeus ja positiivisuus on valittu iskusanoiksi varovaisuuden ja valittamisen sijasta.

Hienoa!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla johtoryhmä, sitten kansanedustajatapaaminen, ip yrittäjien ja osuuspankin seminaarissa kommenttipuheenvuoro.
Tiistai: Ap ministeri Rehula Turussa, sitten Helsinki: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Orpon.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous aamulla, ip ammattiyhdistysasioita.
Torstai: ap kv-asioita, uusien (Naantali, Kemiönsaari, Masku, Vehmaa) kunnanjohtajien vierailu liitossa, kauppakamarin elinkeinovaliokunta.
Perjantai: sisäistä hallintoa ja puolueiden toiminnanjohtajat koolla.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja