Kirjoittanut  maanantai, 20 touko 2019 10:25

Kirjoitus on lyhennelmä tekstistä, jonka Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kolmannen vuosikurssin neljä opiskelijaa Elias, Lauri, Selinä ja Antti, kirjoittivat lopputyönään.

Suunnitelma Tunnin junasta tarjoaisi aikaisempia vaihtoehtoja nopeamman tavan kulkea Turun ja Helsingin välillä. Kun tämänhetkisillä junayhteyksillä matkan teko kestää noin kaksi tuntia, niin uusi vaihtoehto tulisi puolittamaan ajan.

Tunnin junaan kannattaisi investoida ympäristöystävällisen matkustamisen lisäämiseksi. Kun junalla liikkuminen on nopeaa ja helppoa, haluvat ihmiset lähteä Helsinkiin mielummin junalla, eikä autolla. Matkustaminen henkilöautolla nimittäin kestää edelleen yhtä kauan ja siitä pääsee ilmaan haitallisia päästöjä. Monet kaupunkilaisista haluavat pienentää käytöksellään omaa hiilijalanjälkeään. Ilmastoahdistus on noussut yleiseksi ilmiöksi ja sitä pyritään vähentämään tekemällä vähäpäästöisiä valintoja, johon tunnin juna tarjoaisi hyvän vaihtoehdon kaikille.

Tunnin ympäristölle fiksu junamatka vai kahden tunnin saastuttava ja paljon bensaa vaativa automatka? Totta kai tunnin junamatka, siinä säästyy aikaa kerrakseen. Yksilöä ei voi syyttää ympäristöstä piittaamattomaksi siitä, jos hän kulkee Helsinki-Turku väliä autolla automatkan ollessa nyt realistisesti nopein vaihtoehto. Kyse on realistisen elämän vaihtoehdoista, ja niitä ympäristön pelastamiseksi tarvitaan.

Lisäksi Tunnin juna ja ylipäätään toimiva junaliikenne mahdollistaa esteettömän liikkumisen paikasta toiseen. Nykyään tilanne on se, että kaupungista toiseen matkustaminen on liikuntarajoitteiselle henkilölle hyvin vaikeaa verrattuna muuhun väestöön: autolla ja bussilla kulkeminen ovat haastavia vaihtoehtoja liikuntarajoitteiselle. Junaan on helppo järjestää esteetön liikkuvuus, ja niin liikuntarajoitteiselle, iäkkäille ihmisille kuin lapsiperheillekin nopea matka-aikakin olisi liikkumista helpottava elementti. Tunnin juna edistäisi siis myös tasa-arvoa liikkumisessa.

Tunnin juna varmastikin lisäisi kaikkien ihmisten halukkuutta liikkua enemmän, mutta fiksummin. Tämä puolestaan lisäisi mahdollisesti kotimaan matkailua.Tunnin juna toisi Turun seudun kesäfestivaaleille ja muuhun rikkaaseen kulttuurielämään lisää virtaa, ja varmasti saman verran Helsinkiin ja sitä kautta muualle Suomeen. Kotimainen matkailu on niin ympäristöteko kuin teko suomalaiselle kulttuurille ja eri alan yrittäjille.

Tunnin juna toisi yhteen Turun ja Helsingin yliopistokaupungit. Tällä hetkellä näiden kahden yliopiston laajamittaista yhteistyötä rajoittaa merkittävästi niiden välinen etäisyys. Turun yliopistoa, Åbo Akademia ja Helsingin yliopistoa edustavat tahot ovatkin olleet junayhteyden kannalla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä on sanonut Ylen artikkelissa, että: “Tämä Turun rata on saatava kuntoon ja tunnissa sinne on päästävä.” Hänen mukaansa junayhteys loisi niin sanotun osaamiskäytävän Turun ja Helsingin välille. Tätä väylää pitkin opiskelijat ja yliopistojen asiantuntijat voisivat liikkua helposti molempien yliopistojen välillä.

Tunnin juna olisi myös opiskelijoiden kannalta tärkeä asia. Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Sini Saarisen mukaan Turusta lähdetään usein kurssien ja työharjoittelupaikkojen perässä Helsinkiin. Kohtuullisen matka-ajan luominen näiden kaupunkien ja yliopistojen välille antaisi opiskelijoille mahdollisuuden pysyä Turussa, vaikka he esimerkiksi kävisivät töissä Helsingissä. Myös opintojen yhdistäminen onnistuisi paremmin, jos matka-aikaa saataisiin vähennettyä.

Me varsinaissuomalaiset nuoret seisomme vahvasti tunnin juna- hankkeen puolella. Suomi on pitkien yhteyksien ja miljoonien autojen maa, mutta mitä jos rikottaisiinkin tätä kaavaa, ja tuotaisiin tunnin junalla enemmän Suomea kaikkien helposti saataville? Tunnin juna on investointi, joka kannattaa. Se on investointi suomalaisten nuorten tulevaisuuteen. Se luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia opiskelun ja työnteon kannalta, estää suomalaisen luonnon kurjistumista ja tuo tasa-arvoa ja kestävää talouskasvua koko maallemme.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 24 tammikuu 2019 09:37

TUNNIN JUNA TUKEE TYÖN MURROSTA

Kirjoittanut  torstai, 24 tammikuu 2019 09:37

Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.

Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.

Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.

Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.

Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 03 joulukuu 2018 10:14

TUNNIN JUNA ON INVESTOINTI KOKO SUOMEN KASVUUN

Kirjoittanut  maanantai, 03 joulukuu 2018 10:14

Muistan miten viime eduskuntavaalien alla Salossa oli vallalla Nokian ja myöhemmin Microsoftin lähdöstä seurannut apatia. Vaalikentillä oli vaikea saada vastakaikua toiveikkaille puheille paremmasta huomisesta. Samaan aikaan Turun telakan osalta oli herännyt toiveikkuus Meyerin astuttua ruoriin vuonna 2014. Harva kuitenkaan uskoi, että neljä vuotta myöhemmin oltaisiin niin vahvassa tilanteessa kuin missä nyt ollaan. Lounais-Suomi johtaa koko Suomen kasvua.

Mikä hienointa, kasvu ei ole vain yhden alan tai yhden paikkakunnan varassa, vaan kasvun vetureina toimivat osaltaan niin auto-, meri- kuin lääketeollisuuskin. Näiden kohdalla on erityisen arvokasta myös se, että nämä toimialat työllistävät edelleen paljon ihmisiä. Pelkästään Meyerin telakka tarvitsee tulevina vuosina lähes 10 000 uutta työntekijää. Kasvun kannalta merkittäväksi pullonkaulaksi onkin muodostumassa osaavan työvoiman saanti. Tässä ydintekijöitä ovat koulutus ja liikenneyhteydet.

Jotta Varsinais-Suomen hyvä tilanne voisi jatkua kasvupiikin jälkeenkin, tarvitaan investointeja, joista tärkein on tunnin juna. Nopeampi yhteys mahdollistaisi työvoiman liikkumisen ja sen myötä Helsinki-Turku –akselista muodostuisi Suomen tärkein kasvun moottori. Liikkumisen siirtyminen raiteille tukisi Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Yhteyden nopeuttakin tärkeämpää olisi saada rantaradan junaliikenteen häiriöherkkyys kuriin. Junien myöhästelystä on tullut tavallista ja tuntuu, että viiveiden kesto on kasvussa. Tunnen monia, jotka ovat joutuneet vaihtamaan junan yksityisautoon puhtaasti siksi, että aikatauluihin ei voi luottaa. Itsellenikin on tuttua joutua lähtemään aiemmalla junalla, mikäli määränpäässä odottaa tiukasti aikataulutettu kokous tai puhetilaisuus.

Salon kaupungille tunnin juna on merkittävä hanke. Meillä siihen liittyy paitsi se, että mahdollistetaan monen salolaisen leivän haku Helsingistä tai Turusta myös useiden miljoonien rakennusinvestoinnit, jotka ovat suoraan yhteydessä ratahankkeeseen. Meillä on osaamista ja kasvuhakuista yritystoimintaa. Ne huutavat mahdollisuutta verkostoitua ja kasvaa. Tunnin juna on tässä mielessä avainkysymys. Ei ollut aivan merkityksetöntä, että Salossa vieraillut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne antoi hankkeelle täyden tukensa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

MAAKUNTA TARVITSEE POLIITIKKONSA

Kirjoittanut  torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

Tämän viikon tiistaina maan hallitus päätti kehysriihessään, että Turun ja Helsingin välisen rataosuuden suunnitteluun myönnetään 40 miljoonan jatkosuunnitteluraha. Hyvä juttu kalliissa suunnittelussa on, että EU-tukea voidaan saada peräti 20 miljoonaa euroa. Tunnin juna otti siis suorastaan jättiloikan ja ne, jotka ovat hanketta väheksyneet ja pitäneet sitä epärealistisena, saivat pitkän nenän. Toki vielä menee vuosikausia ennen kuin tuota väliä huristetaan, mutta uskon vakaasti, että sellaista hallitusta ei maahan voi tulla, joka sanoisi hintavan ja perusteellisen suunnittelutyön jälkeen ei.

Olen vuoden aikana, jonka olen saanut Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toimia, korostanut kehityskolmion Uusimaa-Varsinais-Suomi-Pirkanmaa tärkeyttä. Varsinaissuomalaiseen ja pirkanmaalaiseen toimintakulttuuriin (jonka myös tunnen) on perinteisesti kuulunut varauksellisuus Helsingin suuntaan. Sellaiseen epäluuloisuuteen ei ole mitään syytä: pääkaupunkiseudun pitää olla Varsinais-Suomen tärkein yhteistyösuunta.

Kun juna kulkee tunnissa, mahdollistaa se monia uusia yhteistyökuvioita ja edistää uudenlaista ajattelua. Esimerkiksi Salon ja Lohjan potentiaali nousee aivan uuteen korkeuteen: asut ja maksat verosi Saloon, mutta käyt työssä vaikkapa Helsingissä ja matkan taitat neljässäkymmenessä minuutissa.

Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on edunvalvonta. Teimme liitossa Tunnin junan suhteen todella perusteellisen jumpan. Käänsimme kaikki kivet. Mutta vaikka liitto ja sen jäsenkunnat tekevät kuinka hyvin kotiläksynsä, siinä pöydässä, jossa päätökset tehdään, istuvat vain poliitikot. Tunnin junaa koskeva ennätysnopea päätös ei olisi ollut mahdollista, jos maakunnalla ei olisi hallituspöydässä omaa edustajaa. Kirjoitin ennen eduskuntavaaleja, että olen tyytyväinen maakuntahemmona, jos Varsinais-Suomesta valitaan kaksi ministeriä. Tuo toive on kohta totta, kun Petteri Orpon rinnalle istahtaa Annika Saarikko. Eikä pidä unohtaa, että eduskunnan puhemiehenä toimii oman vaalipiirin Maria Lohela.

Ensi viikolla kokoontuu ensi kertaa Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu, parikymppisten tulevien poliitikkojen opintoryhmä. Tarkoituksena on kouluttaa ja korostaa, että politiikka on hieno juttu ja siihen kannattaa mennä mukaan. Varsinais-Suomi on aina ollut huippupoliitikkojen todellinen tuotantolaitos: Koivisto, Niinistö, Sukselainen, Paasio, Vikatmaa, Vennamo, Taxell, Enestam, Kanerva, Perho... Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka. Ja uusia kykyjä tarvitaan.

Toivon, että maakunnan asukkaat osaavat arvostaa edustajiamme työtä. Ilman vaikutusvaltaisia ja ahkeria poliitikkoja emme pärjää.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Liiton ja Turun yhteisneuvottelu, johtoryhmä, Rannikkolaivasto yhdessä kansanedustajien kanssa, Arkeniin seminaariin på svenska
Ti: Hki, aluehallintovirastojen ohjausryhmä, ministeri Orpo, Rakennusteollisuusliitto, Pohjoinen kasvukäytävä kokous ja jännitystä Tunnin junasta. Ja 21.00 se tieto tulee lopullisesti: 40 miljoonaa. JEEE!
Ke: Maakuntajohtajien kokous, paljon iloisia naamoja, hallitus saa kiitosta erityisesti liikenneinvestoinneista, sitten Turkuun ja neuvotteluun kj Randellin kanssa
To: Hallintopäivä
Pe: Kj Mutanen ja Ylen Kunttu-Kauppi, maakuntahallituksen lista-asiat, liiton Valintatoimikunta ja illalla liiton puheenjohtajisto: Kanerva, Alatalo, Kurvinen.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 05 lokakuu 2015 12:19

MATKAILU AVARTAA

Kirjoittanut  maanantai, 05 lokakuu 2015 12:19

Palasin perjantaiyönä maakuntahallituksen matkalta Ahvenmaalle ja Ruotsiin. Jälleen kerran on pakko yhtyä kirjailija Lasse Lehtisen usein viljelemään toteamaan, jonka mukaan matkalta ei koskaan palaa tyhmempänä kuin sinne lähtiessä oli.

Laivamatkan kaksi suomalaisalustajaa, tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi ja professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksemme varajäsen) Tampereen Yliopisto, herättivät vilkkaan keskustelun. Siv johdatti meidät ruotsalaiseen aluehallintomalliin ja Petri käsitteli erityisesti Sote-johtamiseen liittyviä haasteita.

Ahvenanmaalla kävimme läpi sen erityishallintoa, joka on kiistatta ainutlaatuinen. Kyse on ikään kuin kokonaisen valtion hallinnosta, joten esimerkiksi se ei meidän alue- ja itsehallintouudistukseen kelpaa. Mutta monia asioita Ahvenmaalta kannattaa omaksua. Tärkein niistä lienee yhteisöllisyys. Se on käsin kosketeltavaa ja tuo tuloksia. Työttömyys on selvästi alhaisempi kuin mannermaalla ja sosiaaliset ongelmat pienempiä. Saaren asukasluku on maahanmuuton vuoksi kasvussa ja heillä on myös oma maakunnan selviytymisohjelma, siis hieman saman sorttinen kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksella.

Tukholman suurlähetystössä ohjelma jatkui korkean tason alustuksilla, valtiosihteeri etc. Kaikesta huomaa jälleen kerran, että Ruotsi on joskus ollut suurvalta. Kun se itse hakee "hyviä käytäntöjä" oppimaana on esimerkiksi Ranska, mutta ei pikkuveli Suomi.

Ruotsalaista aluehallintoa on meillä joissakin piireissä pidetty mallimaana. Sitä se ei mielestäni ole. Ruotsalaisilla on edelleen voimissaan vanhakantainen lääninhallinto, sen lisäksi on vaaleilla valitut maakäräjät (päävastuu terveydenhuollossa) ja sitten vielä kunnat. Huomion arvoista on, että sosiaaliasiat (lääninhallitukset ja kunnat) ja terveysasiat (maakäräjät) ovat hallinnollisesti eri paikoissa, eikä yhdistäminen ole edes suunnitteilla, mitä yritin kummeksua, saamatta kuitenkaan vastakaikua. On hyvä hakea oppia, mutta myös oivaltaa, että joissakin asioissa olemme kenties muuta Eurooppaa edellä.

Yhtä asiaa Ruotsissa pitää kuitenkin kadehtia. Naapurimaassa on jo pitkään ollut demareiden ja porvareiden välillä yhteisymmärrys siitä, että infrainvestointeja panostetaan sinne missä on taloudellista kasvupotentiaalia. Käytännössä tällöin puhutaan suur-Tukholmasta, Malmöstä ja Göteborgista. Tunnin juna Turusta Helsinkiin olisi Ruotsissa tehty jo kauan sitten.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla kokous liiton poliittisten ryhmien kanssa, ip Ely-strategiaa.
Tiistai: Hki Euroopan strategisten investointien rahaston info: Rehn, Vapaavuori etc, V-S kansanedustajat, ip Liikennekäytävävaltuuskunta ja vielä kahden erityisavustajan tapaaminen V-S asioissa.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous, ip konttorihommia.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, Vt8 ohjausryhmä ip
Perjantai: Ap Kem City vieras, lounaalla Pietarin asioita ja ip konttoria.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 28 syyskuu 2015 09:57

KILPAILU ON POIKAA

Kirjoittanut  maanantai, 28 syyskuu 2015 09:57

Julkiset yhteydet välillä Turku-Helsinki ovat viime aikoina menneet kovasti uusiksi. Bussiliikenteeseen on tullut kilpailu, joka on saanut monet haukkomaan henkeä. Onko aivan uusilla, alennetuilla, hinnoilla liikennöinti ylipäätään mahdollista? Joka tapauksessa moni on pannut positiivisesti merkille, että matkustaminen on entistä selvästi halvempaa, eikä liikkuminen enää niin paljon rahasta kiinni kuin aikaisemmin.

Rautateillä ei kilpailua Suomessa vielä ole. VR:lle on taattu monopoli vuoteen 2024 saakka. Sen jälkeen kilpailu voidaan avata. VR kuljettaa ihmisiä nykyisin kahdella eri periaatteella, markkinavetoisesti ja valtion ostamilla vuoroilla.

Markkinavetoisuus tarkoittaa, että vuorot ajetaan, mikäli VR katsoo niin kannattavaksi tehdä. Ostetut vuorot koskevat vähemmän liikennöityjä välejä siten, että valtio, käytännössä maan hallitus, ostaa vuorot VR:ltä. Nämä vuorot on katsottu välttämättömiksi aluepoliittisista yms. syistä.

Uutena asiana meille varsinaissuomalaisille tuli tieto siitä, että VR aloittaa maaliskuussa kokeilun, jolla on tarkoitus päästä Turusta Helsinkiin noin puolessatoista tunnissa. Hieno avaus VR:ltä. Nyt yhtiö ei pelkästään kiristyneessä tilanteessa supista, vaan se myös hyökkää. Kilpailuun pitääkin vastata uusilla tuotteilla, ei pelkällä näivetyksellä.

Selvää kuitenkin on, että Tunnin juna -hanke ei jouda romukoppaan uudella kokeilulla. Tarvitaan oikorata ja kaksi raidetta. Niiden myötä saadaan myös kilpailua, joka helpottaa matkustamista ja lisää työvoiman liikkuvuutta sillä alueella Suomessa, jossa on aidosti mahdollisuus taloudelliseen kasvuun.

TÄLLÄ VIIKOLLA:

Maanantai: Johtoryhmä, sitten erilaisten yrityshankkeiden kimpussa, välillä avaus maakunnan yhteistyöryhmän koulutuspolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa.
Tiistai: Aamuvarhaisella lehtihaastattelu, sitten heti perään Varsinais-Suomen kuntapäivä. Kunnanjohtajat ja kuntien luottamushenkilöt ovat liitolle eritäin tärkeä kumppani. Kunta-asioissa tarvitaan myös uusia avauksia, vanhat tsydeemit eivät riitä. Ip konttoria.
Keskiviikko-torstai-perjantai: Maakuntahallituksen opintomatka Ahvenanmaalle ja Tukholmaan, tiukka ohjelma koskien aluehallinnon uudistamista, sotea, liikenneratkaisuja yms. Parhaat vertailukohdat kannattaa näissä asioissa hakea Pohjoismaista, Ahvenanmaa taas on hallintomalliltaan ainutlaatuinen ehkä koko maailmassa.

HYVÄÄ SYKSYN ALKUA KAIKILLE. NYT SE NÄYTTÄÄ SITTENKIN TULEVAN!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 31 elokuu 2015 08:14

Henkilöliikenteessä on käynnissä raju kilpailu. Linja-autoliikenteeseen on tullut toimijoita, jotka ainakin toistaiseksi kykenevät kuljettamaan ihmisiä aivan eri hinnoilla kuin on perinteisesti totuttu. VR on uudessa tilanteessa menettänyt asemiaan ja se on päättänyt reagoida rajulla saneerausohjelmalla: alkamassa ovat YT-neuvottelut ja henkilöjunien määrää ollaan eräillä väleillä karsimassa huomattavassa määrin.

Edellä mainittujen toimien lisäksi lippujen hintoja ollaan laskemassa, mutta muutoin toimet eivät kerro taistelumielestä, vaan eräänlaisesta antautumisesta. VR on kuin jalkapallojoukkue, joka häviölle jouduttuaan alkaa puolustaa hyökkäämisen sijasta. Nyt suunnitellulla politiikalla VR tulee todennäköisesti menettämään asiakkaitaan edelleen.

On selvää, että yhtiömuotoisen toiminnan tulee jollakin aikavälillä olla aina kannattavaa. Suomessa se ei harvaan asutuilla seuduilla ole henkilöliikenteessä koskaan mahdollista ja siksi valtio onkin subventoinut eräitä yhteyksiä taatakseen ihmisten liikkumisen. Kannattavuuden hakemisella on myös nurja puolensa. Kun jokainen toimija katsoo omaa etuaan, voi yhteiskunnan kokonaisetu vaarantua pahasti.

Jotta Suomi selviäisi talouden ahdingosta, tarvitaan toimia suurimpien kaupunkikeskusten voimistamiseksi. Yksi tärkeä elementti siinä työssä ovat sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle. VR ei ole kyennyt vakuuttamaan matkustajiaan. Osin heikko palvelukyky esimerkiksi välillä Turku-Helsinki johtuu huonossa kunnossa olevasta rataverkosta. Junat ovat liian usein myöhässä, ja kun useimmilla matkustajilla ole varaa leväperäisyyteen työssään, he hyppäävät bussiin tai omaan autoonsa.

Aikataulusupistukset ovat liikennepolitiikkaa, jota ei saa jättää VR:n päätettäväksi. Valtiovallan on vaadittava yhtiöltä parempia suorituksia tai avattava henkilöliikenne kilpailulle pikaisesti.

Tunnin juna välillä Turku-Helsinki on vastaus rapautuneeseen rataverkkoon. Suomen on uskallettava tehdä Ruotsin kaltaisesti rohkeita infrainvestointeja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi.

Tällä viikolla:
Maanantai: Johtoryhmä, sitten alkaa kolmen työtoverini, Lauri Palmusen, Leena Karlströmin ja Ulla Lindforsin eläkkeelle jäämistilaisuus, ip hallinnon kokous
Tiistai: Ap konttorihommia, ip maakuntajohtajien kokous Helsingissä: maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vieraina, illalla Sitra
Keskiviikko: Ap liikennevirasto, samaan aikaan maakuntajohtajien kokous jatkuu, sitten Finavia ja vielä Metsähallitus
Torstai: Ap kv-asioita Turun Mikko Lohikosken kanssa, Kielellisten palveluiden tmk ip
Perjantai : Ap Yleisradion aluepäällikkö Mari Kunttu-Kauppi ja sitten sisäisiä kokouksia

Viikonloppu taitaa olla vapaa hallintotöiltä, mutta Masku, Nousiainen, Mynämäki "golfmaaotteluun" on aivan pakko ja suuri ilo osallistua.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 23 maaliskuu 2015 15:34

MIKÄ JUNALLE NIMEKSI?

Kirjoittanut  maanantai, 23 maaliskuu 2015 15:34

Tällä palstalla on tullut kirjoitetuksi liiankin usein liikennehankkeista, mutta taas on pakko. Puhuttaessa Tunnin junasta ovat vastustavat tahot heränneet puhuman siitä, että junayhteys Turusta Helsinkiin ei ylipäätään ole mahdollinen tunnin aikataulussa.

Jos pysyttelemme nykyisessä linjausvaihtoehdossa, Ratahallintokeskuksen selvitys vuodelta 2008 kertoo, että matka-aikasäästöjen aikaansaaminen on marginaalista. Eli parantelemalla nykyrataa köröttelemme myös viidenkymmenen vuoden päästä kovin hitaasti pääkaupunkiin ja sieltä tänne.

Tunnin juna taas muodostuu olemassa olevista Turku-Salo ja Espoo-Helsinki osuuksista ja 94 km:n pituisesta uudesta rataosuudesta. Toteuttamalla Espoon kaupunkirata ja Turku-Salo välin parannus, matkasäästöä syntyy 4 minuuttia. Uusi rataväli kulkee jo nykyisellä kalustolla 32 minuutissa. Eli summa-summarum Kupittaa-Pasila väliin kuluisi 1 tunti 7 minuuttia.

Yllä olevin perustein olen vahvasti sitä mieltä, että junan oikea nimi todella on Tunnin juna.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä kokouksia: maakuntahallitus, kv-politiikan jaosto ja Maakuntastrategian ohjausryhmä. Lopuksi pari tuntia konttorihommia
Tiistai: Aamulla johtoryhmä, sitten liiton ulkopoliittisen tilaisuuden valmistelupalaveri, sen jälkeen kokous Jukolan viestiä (Louna- Jukola, Paimio)
Keskiviikko: Aluetietopalvelun esittely, työlounas Taitoa Oy:n kanssa, maistraatin päällikön läksiäiset, illalla maakuntahallituksen iltakoulu
Torstai: Yrittäjätapaaminen, suurpetoneuvottelukunta, puhelinkokous, illalla liiton kv-poliittinen vaalitilaisuus Marinassa
Perjantai: Vehmaan kunnan vieraaksi aamulla, ip virkistysalueyhdistyksen info

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 16 maaliskuu 2015 10:39

TUNNIN JUNA VAI VT8?

Kirjoittanut  maanantai, 16 maaliskuu 2015 10:39

Aamutuimaan luin Turun Sanomista RKP:n nuoren kansanedustajaehdokkaan Ida Schaumanin haastattelua. Jutun lopussa esitetään muutama kysymys periaatteella croissant vai ruisleipä etc.

Ymmärrän hyvin tällaista journalismia. Minultakin sama lehti kysyi maakuntajohtajaksi valinnan jälkeen kumpi: Turun Palloseura vai Kotkan Työväen Palloilijat? Kun vaihtoehtoja on vain kaksi, syntyy lukijalle ainakin jonkinlainen käsitys haastateltavasta. Ja tuskin ainakaan lehden nuoret lukijat yllättyivät, että Ida Schauman pitää enemmän croissanteista kuin ruisleivästä.

Mutta on tuon tyyppisessä kyselyssä omat vaaransakin. Harhaanjohtava tilanne syntyy, kun vastakkain asetetaan asioita, jotka eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Niin tälläkin kertaa, kun kysyttiin Tunnin juna vai VT8 (Turusta Poriin menevä valtatie).

Tarkoitan mielipiteelläni sitä, että kyse on aivan eri kokoluokan ja eri aikataulujen asioista. Toki kummassakin pitää tapahtua seuraavalla vaalikaudella. VT8 varrella meidän tarpeitamme on ainakin Mynämäellä ja Laitilassa, Satakunnasta puhumattakaan. Unohtaa ei saa myöskään Ysitietä, puuhattavaa on sielläkin.

Tunnin juna taas on paljon muutakin kuin rautatie. Sen tarkoitus on vahvistaa kehityskäytävää, joka ulottuu Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Tämän käytävän tunnistaa myös EU:n TEN T-ydinverkko, eikä mukana muuta väliä koko Suomesta edes ole, paitsi Helsinki-Tallinna yhteys.

Kansanedustajien pitää olla realisteja, mutta ajatella pitää myös sellaista, joka ei ole aivan huomispäivää. Jos ei ole suuria tavoitteita, ei ole suuria tuloksia.

Kysymykseen Tunnin juna vai VT8, Mauno Koivisto olisi vastannut todennäköisesti, että väärä kysymys, kuten hän totesi erääseen ulkopoliittiseen vastakkainasetteluun. Siihen näkemykseen on helppo yhtyä.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Aamulla hallintovirkailua, sitten maakuntahallituksen puheenjohtajien kanssa tulevan listan yms pohdintaa, iltapäivällä johtoryhmän pitkä kokous
Tiistai: Valmistelevia kokouksia omassa talossa, puolelta päivin VT8 suunnittelukilpailun palkitsemiset. Olen saanut olla mukana tuomaristossa.
Keskiviikko: Aamutuimaan kirjallisia töitä, sitten tapaaminen kj Aleksi Randellin kanssa, esityslista maan ja taivaan väliltä kaikkea, ip: esiintyminen talousseminaarissa aiheena se mitä Varsinais-Suomessa pitää tehdä, jotta menestymme. Seminaarista kiireen vilkkaa junalle ja kohti Pietaria.
Torstai ja perjantai: Itämeripäivät Pietarissa, tapaamisia, kokousta. Kotiin myöhään perjantai-iltana.

HAUSKAA TYÖVIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 02 maaliskuu 2015 09:33

VAALILUPAUKSIA

Kirjoittanut  maanantai, 02 maaliskuu 2015 09:33

Vaalien alla kenties puhutuin aihe ovat vaalilupaukset. Media vahtii niitä entistä tarkemmin ja poliitikot laitetaan tiukoille siitä, pitääkö sana vai ei.

Ikuinen fraasi myös on väittää, että vaalien alla puhutaan kaikkea kaunista, mutta politiikan arjesta nuo puheet unohtuvat. Osin näin on, mutta on muistettava, että Suomen politiikan järjestelmä poikkeaa kovasti yleisestä eurooppalaisesta käytännöstä, jossa on yleensä vain kaksi blokkia: porvarit ja demarit.

Kun jompikumpi osapuoli vaalit voittaa, voi se aika tinkimättömästi ruveta toteuttamaan ohjelmaansa. Suomessa voi tulos olla sellainen, että enemmistöhallitus syntyy vain, jos jopa politiikan äärilaitoja edustavat puolueet ovat siinä mukana. Silloin jokainen joutuu tinkimään paljon, joskus aivan liian paljon.

Edellä kuvattu tilanne voi olla edessä myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Jos niin käy, on yksittäisten lupausten, tai pitäisikö sanoa tärkeinä pidettyjen asioiden, täyttäminen haasteellinen tehtävä.

Varsinais-Suomen kannalta oleelliset "vaalilupaukset" tai oikeammin vaalitoiveet liittyvät infrakysymyksiin: on tärkeää, että VT8 jatko etenee, mutta suurimmat odotukset kohdistuvat Tunnin junaan. Se ei ole pelkästään liikennehanke, vaan tärkeä alueellista kehitystä vauhdittava projekti. Juuri sellainen yhteiskunnan investointi, jolla laitetaan vauhtia koko Suomeen. Toki miljardihanke vaatii aikaa, mutta sen on liikahdettava jollakin lailla eteenpäin jo tulevalla hallituskaudella, muutoin kilpailevat hankkeet muualla Suomessa ottavat meistä niskalenkin.

Paljon on myös muita tärkeitä hankkeita. Olen tänään menossa Parainen-Nauvo siltayhteyttä koskevan saaristoseminaariin. Saariston kehittäminen vaatii kunnon yhteyden mantereelle. Parainen-Nauvo on siinä suhteessa keskeisin hankkeemme.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Aamulla johtoryhmä, sitten Parainen-Nauvo saaristoseminaariin koko päiväksi.
Tiistai: Aamujunalla Helsinkiin ja kansanedustajien tilaisuuteen eduskunnassa, iltapäivällä maakuntajohtajien kanssa Tekesiin.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kuukausikokous, iltapäivällä Liikennevirasto.
Torstai: Yrittäjälounas Henri Wibomin kanssa, Round Table keskustelu yliopistolla life-science innovations.
Perjantai: Pro Ysitie ry, iltapäivällä konttorihommia.

HYVÄÄ TYÖVIIKKOA!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja