perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut  perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 21 toukokuu 2018 15:45

LEIKKAAMISTA, LIIMAAMISTA JA LATTEA LIITOSSA

Kirjoittanut  maanantai, 21 toukokuu 2018 15:45

Aluksi minua hieman jännitti, että minkälaista täällä liitossa on työskennellä ja minkälaista porukkaa täällä minun kanssani on. Minua myös jännitti, että löytyykö täältä minulle mukavaa tekemistä, vai joudunko tekemään jotain joko liian tylsää tai liian vaikeaa.

Etukäteistietoni liitossa tehtävistä hommista oli aika suppea, joten en oikein osannut odottaa mitään täällä TET:ssä olemiselta. Aamulla ihan aluksi sainkin pientä valaistusta siitä mitä täällä tehdään, eli että liitossa tehdään töitä ainakin aluekehityksen, edunvalvonnan ja maankäytön suunnittelun parissa. Mutta en siltikään oikeastaan tiennyt mitä päivä saattaisi tuoda tullessaan. Ensin se toi minulle uusia ihmisiä, ja sitten hyvää lattea.

Ensimmäinen tehtäväni oli hommata minulle läpyskä, jolla saan ovet auki ja jolla voin kirjata itseni aina sisään, ulos tai tauolle. Se ei ollut vaikeaa, eikä millään lailla vastenmielistä, joten tehtävästä jäi varsin hyvä mieli. Seuraavaksi tehtävänäni oli leikata nimilappuja. Sekin oli oikeastaan ihan mukavaa. Totesin aika nopeasti, että jos työ on helppoa, se on minulle myös mukavaa. Myöhemmin sain uuden tehtävän, joka oli aivan yhtä helppo, mutta aivan yhtä mukava. Sain nimittäin liimata jonkin sortin osoitelappuja kirjekuoriin. Aika kului sitä tehdessä nopeasti, ja sen jälkeen pääsinkin tauolle ja siinäpä tuli sitten samassa nähtyä hieman lisää Turun katuja ja koettua sushiravintola ”Sushi Hot”.

Tauon jälkeen pääsin suoraan takaisin, yllätysyllätys, leikkaamaan ja liimaamaan! Tässä vaiheessa olisi jo voinut luulla, että alkaa jo tympiä, mutta nautin oikeasti yllättävän paljon tuollaisesta itsenäisestä, helposta työstä, jossa ei mitenkään ihan hirveästi tarvitse muistella ja miettiä että mitäs nyt pitikään tehdä, kun voi vaan antaa mennä ja vaikka uppoutua mukaviin ajatuksiin. Tuli sitä päivän aikana muutakin sitten välillä tehtyä ja nyt kun ”työvuoroani” on jäljellä enää vähän yli 20 minuuttia, niin voin kyllä sanoa, että aika on mennyt nopeasti, eikä ole tuntunut yhtään tylsältä. Vaikka suurin osa hommistani oli aika itsenäisiä, tulin kyllä myös muiden kanssa hyvin toimeen. Turkulaiset ovat mukavaa porukkaa, eikä ihmekään, kun kaupunkikin on niin mukava.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 17 toukokuu 2016 11:53

HYVÄÄ EUROOPAN MERIPÄIVÄÄ!

Kirjoittanut  tiistai, 17 toukokuu 2016 11:53

Turku kokoaa kuluvalla viikolla tuhat osallistujaa kansainväliseen European Maritime Day-tapahtumaan. Tapahtuma on hyvin kansainvälinen ja arvovaltainen. Paikalle saapuu komission osastopäälliköitä, pääjohtajia ja myös komissaari Karmenu Vella.

Varsinais-Suomessa on viime vuosina tehty paljon töitä erilaisten kansainvälisten tapahtuminen hankkimisessa Turkuun. Monella kokoontumisella on elitistinen leima ja niiden on vaikea saada kansalaisten syvien rivien hyväksyntää. Ulkopuoliselle välittyy helposti kuva kuohujuomaa ja hanhenmaksapalleroita nauttivista eri maiden herroista ja rouvista, jotka tietävät kovin vähän tavallisen Virtasen elämänmenosta. Vaikka tuo karikatyyri-luonnehdinta onkin joskus lähellä todellisuutta, puolustan voimakkaasti aktiviteetteja, jotka tuovat niin suomalaisia kuin muidenkin maiden kansalaisia kotimaisemiimme. Suomi ei edelleenkään ole kovin tunnettu ja maailman kansainvälistymiselle ei ole vaihtoehtoa, vaikka sellaistakin sanomaa jotkut suomalaispoliitikot veisaavat.

Myös Varsinais-Suomen liitto on omilla pikku pennosillaan mukana joissakin tapahtumissa. Viime vuonna tuimme Paimiossa järjestettyä Louna-Jukolaa, joka olikin suurmenestys. Tänä vuonna olemme mukana Paavo Nurmi Gamesissa ja Kuninkuusraveissa.

Alueiden ja kaupunkien menestyksen yksi tärkeä tekijä on pöhinä. Se, että tapahtuu. Monet ihmiset suhtautuvat torjuvasti festivaaleihin ja vastaaviin, mutta heidän kannattaa muistaa, että kysymys on yhteisestä hyvästä: tulee työtä, rahaa ja tunnettuutta.

 

Tällä viikolla:
Ma: ap hallitus, ip Maakunnan yhteistyöryhmä
Ti: Hki maakuntastategiavertailua ja itsehallintoa Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa. Ilta: Ilkka Kanerva, saksalaisparlamentaarikko Klimke
Ke: Meripäivää koko päivä, illalla komissaari Vella
To: ap hollantilaisia opettajia, ip puolalaisia vieraita, joiden kera iltaan saakka
Pe: Baltic Sea Forum.

 

european maritime day turku 2016 cmyk en

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 09 toukokuu 2016 12:59

EUROOPPA-PÄIVÄ SOPII VARSINAIS-SUOMEEN

Kirjoittanut  maanantai, 09 toukokuu 2016 12:59

Tänään vietetään Eurooppa-päivää, mutta kovin monenlaisissa tunnelmissa. Koko homma sai alkunsa Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin puheesta toukokuun 9. päivänä 1950 Pariisissa. Ajatuksena oli luoda teräsunioni, mutta pohjimmiltaan kyse oli ideasta, jolla ehkäistäisiin sodat ikuisiksi ajoiksi Ranskan ja Saksan välillä.

Ranska ja Saksa eivät ole enää sotineet, mutta ongelmia nykyinen unioni on onnistunut keräämään aivan riittävän määrän. On kiristynyttä kv-poliittista tilannetta, Kreikan talousahdinkoa, Unkarin ja Puolan merkillisiä vaalituloksia, Britannian mahdollinen lähtö unionista jne. Mutta pitää myös kysyä, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto. Populismin rumpua on helppo lyödä ja antaa yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Tosiasia on, että unionilla on paikkansa, mutta se tarvitsee uudistumista ja vastuuntuntoa.

Kun Suomessa reilu kaksikymmentävuotta sitten mietittiin mahdollista jäsenyyttä EY:ssä, oli Varsinais-Suomi todellinen edelläkävijä. Kolme yliopistoamme perusti Eurooppa Instituutin. Tohtori Esko Antolasta tuli Suomen herra EY, jota haastateltiin aina, kun jäsenyydestä väännettiin julkisesti kättä. Turun Sanomat oli aktiivinen toimija, erityisesti päätoimittaja Jarmo Virmavirta. Hartiavoimin töitä paiski Turun Nuorkauppakamari puuhamiehinään Anders Blom ja Rauno Puolimatka. Aktiivisia olivat myös demarivaikuttaja Armas Lahoniitty, kj Juhani Leppä, professori Urpo Kivikari ja monet muut (en tuolloin asunut Varsinais-Suomessa, joten saatan unohtaa mainita montakin työmyyrää).

Varsinais-Suomi on pääkaupunkiseudun ohella Suomen ylivoimaisesti kansainvälisin maakunta. Jäsenyyden puolesta toimiminen oli siis kovin luonnollista. Siksi nykyisen EU-jäsenyyden korostaminen sopii meille erinomaisen hyvin edelleen.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: johtoryhmä ja lista-asiat, ip puheenjohtajiston kokous, illalla liiton Eurooppa-päivä
TI: Namikan Satu Alanen, liiton kv-asiat, ip kuntajohtajakokous
Ke: Aamulla Hki; kaksikin kokousta, ensin TEM, sitten maakuntauudistuksen raharyhmä
To: Tukholmaan, Pohjoismaiden saaristoyhteistyö, illalla Turun Yrittäjät, jos kone ajoissa takaisin
Pe: Liiton sisäistä kehitystyötä, lounas Heli Paasion kanssa, ip innovaatioratkaisuja Karri Salmisen kera.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 19 huhtikuu 2016 09:19

VAIKUTTAJAKOULU PYÖRII JO!

Kirjoittanut  tiistai, 19 huhtikuu 2016 09:19

Harvoin on virkamies niin hyvällä tuulella, kuin viime viikolla olin, tarkkaillessani ensi kertaa kokoontunutta Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulua. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut erilaisten järjestöjen – sekä poliittisten että ei-poliittisten – esityksestä koolle noin parikymmenen nuoren joukon, jolle tarjotaan mahdollisuus tutustua suomalaisen vallankäytön syövereihin. Ohjelma ei rakennu pelkästään liiton nestoreiden ajatuksiin, vaan kuulemme herkällä korvalla sitä, mitä nuoret haluavat opiskella.

Toissa viikolla maan hallitus teki päätöksen Tunnin junan (Turku-Helsinki) 40 miljoonan suunnittelurahasta. Hankkeen ympärillä on ollut monta aktiivista seppää ja hieno niin, mutta lopullisessa päätöspöydässä tällaisissa asioissa istuvat vain poliitikot. Varsinais-Suomi on perinteisesti ollut huippupoliitikkojen erinomainen kasvualusta. Olemme olleet aina myös hyvin yhteiskunnallinen maakunta: koko suomalainen sivistys on peräisin Turusta, ja Varsinais-Suomi oli ylivoimaisesti aktiivisin toimija pohdittaessa Suomen EU-jäsenyyttä reilu kaksikymmentä vuotta sitten...

Varsinais-Suomen liitto haluaa, että huippupoliitikkoja on myös jatkossa. Siksi haluamme kannustaa ja kouluttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Selvää on, että opinahjomme kaikki ihmiset eivät suuntaa politiikkaan. Mutta yhteiskunnallista valveutuneisuutta tarvitaan myös muualla kuin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa tai hallituksessa. Tärkeää on ymmärtää demokratian olemus, ihmisoikeudet, oikeusvaltioajattelu jne. Itsestään selvänä pitämämme länsimaiset arvot ovat tämän päivän maailmassa kovalla koetuksella. Ne pitää sisäistää ja niitä pitää vaalia.

Ensimmäisessä tilaisuudessa piti professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksen varajäsen) hienon luennon tulevaisuuden johtamisesta. Keskustelu oli aktiivista. Jäi sellainen fiilis, että tästä tulee hyvä.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: aamulla liiton hallitus, sitten henk. koht. kehityskeskustelu ja ip oma johtoryhmä
Ti: Konttorihommia ja omia kokouksia
Ke: Hallintoa aamulla, sitten Messukeskuksen tj Hannele Wolf-Mannila ja vielä Forssan kj Sami Sulkko
To: Sisäsisiä kokouksia, Handelsbanken 20v Turussa
Pe: Kauppakamarin aamukahvit Minna Arven johdolla, kuntavierailuinfo (liiton ihmiset ovat pyörittäneet kuntakierrosta) ja illansuussa Carola Gunellin eläkebileet.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 01 helmikuu 2016 10:06

SIVISTYS JA RAUTATIET OVAT EROTTAMATTOMAT

Kirjoittanut  maanantai, 01 helmikuu 2016 10:06

Komealta kalskahtava otsikko on lainaus senaattori J.V. Snellmanilta 1850-luvun rautatiekeskustelusta, jossa oli yllättävän paljon samaa kuin tämän päivän debatissa. Tuolloin elettiin siis Venäjän vallan aikaa ja mietittiin eri kuljetusmuotojen kilpailukykyä.

Listalla oli kaksi eri suuntausta: Helsinki-Hämeenlinna ja Turku-Pietari. Senaattori Lars Gabriel Haartman lausui: ”Kun harrastetaan Helsingin-Hämeenlinnan linjaa, ei oteta huomioon, että tuo haluttu suunta menee pohjoiseen ja kulkiessaan maan sydämen läpi kutkuttaa kansallisia ja fennomaanisia toiveita, jota vastoin se suunta, jota minä olen alusta saakka ehdottanut, likentää meitä keisarikuntaan, yhdistää meidät siihen.”

Huomiot ovat hämmästyttävän ajankohtaisia, vaikka kaikki argumentit eivät enää loksahda aivan paikalleen. Suunnilleen samasta asiasta kuitenkin on kyse valtioneuvoston joulukuussa julistamassa kilpailussa kehitysvyöhykkeistä. Valituiksi voi tulla 1-2 vyöhykettä.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomessa on kaksi erillistä vyöhykettä: Haartmanin mainitsema kansallinen Helsinki-Hämeenlinna ja kansainvälinen Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Maan hallitus tekee viisaasti, jos se valitsee kummatkin. Näin vältytään sekä aluepoliittisilta että puoluepoliittisilta kolhuilta.

Varsinais-Suomen liitto osallistui hyvin aktiivisesti Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) valmisteluun. Ehdotus jätettiin viime viikon perjantaina. Onnistuimme myös hankkeen resursoinnissa. Kun valtion raha lasketaan mukaan, projektissa on varoja yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, tietysti sillä edellytyksellä, että ehdotuksemme valitaan. On siis edunvalvonnan paikka, ja siksi palaan uudelleen 1800-luvun puoleen väliin. Silloiset snellmanilaiset lobbasivat hankettaan niin voimaperäisesti, että kenraalikuvernööri kirjoitti joutuneensa ”salaisen ja yksityisen” vaikutuksen alaiseksi. Nyt meidän on tehtävä samoin.

Tällä viikolla
Maanantai: kansanedustajat liitossa, keskipäivällä virkamiesten maakuntaverkoston tapaaminen, ip rakennerahastohankkeita
Tiistai: Käyttösuunnitelmaa koko päivä, ilta Hki: maakuntajohtajat EK:ssa
Keskiviikko: Maakuntajohtajakokous, ip Turku ja konttorihommia
Torstai: Shift-hanke ja Joonas Suominen, ip MTK metsävaliokunta
Perjantai: Maakuntahallituksen lista-asiat, lounas Lauri Palmunen, ip konttoria

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 11 tammikuu 2016 08:51

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN KANNAT ESIIN

Kirjoittanut  maanantai, 11 tammikuu 2016 08:51

Maan hallitus on päättänyt, että vuodesta 2019 lukien Suomessa ei enää ole maakunnallisia liittoja, ei sairaanhoitopiirejä, eikä ehkä myöskään Ely-keskuksia. Niiden tilalle ollaan muodostamassa nykyisen maakuntajaon pohjalle 18 itsehallintoaluetta. Itsehallintoalueet eivät olisi kuntien omistamia, vaan niistä tulisi eräällä tavalla valtiosta ja kunnista riippumattomia vallankäyttäjiä. Tosin ainakin alkuun itsehallintoalueiden rahoitus tulisi valtiolta, eikä niillä olisi Ruotsin mallin mukaan omaa verotusoikeutta.

Kuntien ja maakuntien liittojen on mahdollista lausua kantansa uudistukseen pikapuolin. On tärkeää, että jokainen taho aidosti kertoo, mitä mieltä se on. Kun itsehallintoalueet lukuun ottamatta kolmea aluetta toimii samalla sosiaali- ja terveysalueena, on kysymys niin suuresta reformista, että sellaista ei ole koskaan aikaisemmin tehty julkisessa hallinnossa.

Homman mittasuhteesta saa jonkinlaisen käsityksen kun mieltää, että Varsinais-Suomen Sote-alueen palvelukseen tulee n. 17 000 työntekijää eli kaikki nykyiset maakunnan julkisen sektorin Sote-ihmiset. Varsinkin sosiaali- ja terveysasioiden järjestäminen tulee olemaan aivan valtava urakka, olkoonkin, että aluksi palveluiden tarvitsijat tuskin kovin merkittävällä tavalla aistivat muutosta. Samalle terveysasemalle ja samaan sosiaalitoimistoon mennään edelleen, vaikkakin sen omistaja on vaihtunut.

Itselleni uudistuksen suurin pettymys tuli siitä, että hallitus päätti perustaa kovin erikokoisia itsehallinto/Sote-alueita. Uudellamaalla on 1,6 miljoonaa asukasta, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa puoli miljoonaa, mutta Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 70 000. On selvää, että pienimmät alueet tarvitsevat taloudellista tukea muualta eli suurimmilta. Kun raha tulee valtiolta, se ei tule esiin läpinäkyvästi, mutta käytännössä siitä on kyse.

Tulevalla viikolla Varsinais-Suomen kunnat kokoontuvat kuntakokoukseen miettimään, kuinka uudessa tilanteessa mennään eteenpäin. Toivottavasti myös pidättyväisessä läntisessä Suomessa uskalletaan tuoda kannat esiin, niin ylistävät kuin kriittisetkin.

Tällä viikolla
Maanantaina: Kuukausineuvottelu Turun kaupungin kanssa, sitten liiton puheenjohtajisto, iltapäivällä johtoryhmä.
Tiistai: Helsinki-päivä: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Anu Vehviläisen.
Keskiviikko: Uudelleen Helsinkiin, maakuntajohtajien kokous, sitten selvitysmies Tarastin informaatio, illaksi maa- ja metsätalousministeriö.
Torstai: Sisäistä hallintoa, ip V-S kuntakokous, illalla myöhemmin Päijät-Hämeen kunnanjohtajat kylässä.
Perjantai: Matkailuasioita, iltapäivällä johtamisfoorum Ely:n Kimmo Puolitaipaleen johdolla.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Kirjoittanut  tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 30 marraskuu 2015 13:35

Alkusyksyn kovimmat poliittiset väännöt käytiin Sote-alueista. Ei mikään ihme, onhan kyse valtavaa raha- ja henkilökuntamäärää liikuttavista organisaatioista. Kun tarkoitus on laittaa yhteen kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveystoimen koko henkilökunta, syntyy työnantaja, jolle Varsinais-Suomessa ei pärjää kooltaan alkuunkaan kukaan.

Sotea selvästi vähemmälle huomiolle ovat jääneet itsehallintoalueet ja se, että Sote-asiat ovat vain yksi osa itsehallintoalueen tehtäväkentässä. Muista tehtävistä ei vielä ole päätetty, mutta sekin juna liikkuu vauhdilla. Juha Sipilän hallituksessa vastuuministeri on Anu Vehviläinen. Häntä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies, Lauri Tarasti. Homma on hyvissä käsissä, Tarasti on ylivoimaisesti Suomen kokenein ”yhden miehen komitea”.

Poliittinen realiteetti lienee, että täydellistä yhteisymmärrystä ainakaan tässä vaiheessa ei hallituspuolueiden välillä ole itsehallintoalueiden tehtävistä. Alueet ovat myös hyvin erikokoisia. Uudenmaan itsehallintoalue tulee olemaan 1,5 miljoonan ihmisen pelikenttä, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pyörittävät puolen miljoonan asukkaan rulettia, mutta Kainuussa väkeä on vain kuusikymmentä tuhatta ja rapiat päälle. Itsestään selvää on, että suuret kokoerot luovat haasteita toiminnalle.

Maakuntien liittojen tehtävät tulevat siirtymään itsehallintoalueille. Mutta jos Sote-väkeä tulee organisaatioon noin 15 000, on liiton porukkaa alle 70. Eli aivan yhteismitallisia eivät sektorit tule olemaan. Jokseenkin yksimielisiä ollaan oltu siitä, että palo- ja pelastustoimen asiat ovat tulevaisuudessa itsehallintoalueilla. Mielenkiintoista on nähdä, pilkotaanko Ely-keskukset niin, että kehitysasiat ovat vastedes alueiden asioita ja muut tehtävät annetaan keskusvirastotasolle, esim. Liikennevirastoon.

Ammatillinen koulutus on sektori, joka jakaa päättäjiä. Toiset haluavat sen mukaan, toiset eivät.

Joka tapauksessa syntyy suuri organisaatio, jonka pitää luoda itselleen kokonaan uusi kulttuuri. Joustavaa mieltä tarvitaan kaikilta. Kansalaisille ja ainakin kärkipoliitikoille tulee yhdet vaalit lisää: itsehallintoalueiden korkein päättävä elin, valtuusto, valitaan suoralla vaalilla.

Tällä viikolla:
Maanantai: aamuvarhain liiton kv-ryhmä, sitten Varsinais-Suomen Yrittäjät Kansallisessa Kirjakaupassa, ip konttoria ja johtoryhmä ja vielä illansuussa neuvottelu Turun kanssa.
Tiistai: Koko päivä konttorilla
Keskiviikko: Ap Centrum Balticum, ip Ely-neuvottelukunta
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat
Perjantai: aamupäivä Paraisilla, ip Valonia
Sunnuntai: Itsenäisyyspäiväpuhe Oulussa sikäläisille sotaveteraaneille.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

ONKO KANSAINVÄLISTYMINEN TURVALLISTA?

Kirjoittanut  keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

Alkukesästä lähetin poikani ulkomaille ensimmäistä kertaa yksinään. Oli hänellä toinen 14-vuotias mukanaan, mutta yksin ilman äitiään. Jännitys oli valtava (äidin jännitys). Siinä ei auta kuin toivoa parasta. Sekä pikaista ja myönteistä kansainvälistymistä.

Työskentelen joka päivä kansainvälisten asioiden parissa, mutta koskaan aikaisemmin asia ei ole tullut yhtä lähelle ja tuonut esille myös kansainvälistymiseen liittyviä epäilyksiäni. Miksi kansainvälisyydestä kohkataan niin kovasti ja miksi meidän kaikkien tulisi olla kansainvälisiä? Miksi lähteä ulkomaille, saatikka miksi lähettää lapsensa sinne? Onko se edes turvallista?

Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatuksessa todetaan että olemme tunnustettu toimija koko Itämerellä. Liiton lakisääteisiin tehtäviin kuuluu "hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä". Työssäni tuen varsinaissuomalaisia toimijoita kansainvälistymisessä, avustan heitä hankkeissaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa, sekä tuon kansainvälistymistä puheisiin ja tekoihin. Välitän alueelle tietoa kansainvälisistä, pääosin EU:n kuulumisista sekä toisaalta tietoa meistä ja vahvuuksistamme kansainvälisille areenoille. Työni on mielekästä ja ilolla aina kuuntelenkin puheita kansainvälistymisen tärkeydestä.

Mutta miten kansainvälistytään? Lähdetäänkö seminaareihin etsimään kiinnostavia partnereita? Mietitäänkö kotona kansainvälinen teema jota lähdetään viemään maailmalle? Laitetaanko EU-lippu pöydälle kokouksen ajaksi? Vai lähetetäänkö lapsi vain ulkomaille ja toivotaan parasta?

Mitä mieltä sinä olet? Miksi Varsinais-Suomen pitäisi ylipäätään olla tunnustettu toimija Itämerellä, kun varsinaissuomalaiset hädintuskin itsekään tietävät mitä maakunnasta löytyy tai mikä on maakunnan liitto?

Mielestäni kansainvälistyminen ei ole itseisarvo, mutta voimme saada siitä volyymia toimillemme ja tuotteitamme kaupaksi. Kansainvälisyyden tuominen kotiin tai lähteminen kansainvälisille areenoille sparraa itseämmekin parempiin saavutuksiin, puhumattakaan elämyksistä ja opeista.

Kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön ei voi pakottaa. Toivoisin kuitenkin että rajojen yli tähyily olisi meille arkipäivää ja että yhteistyö ei kaatuisi uskalluksen puutteeseen.

Pitkällisen hermoilun jälkeen poikanikin pääsi turvallisesti perille ja pyysin häntä lähettämään jonkin valokuvan. Sain valokuvan maassa makaavasta kissasta joka muistutti kissaamme kotona. Ensin olin hieman nyreissäni kun en saanut maisemista mitään käsitystä, mutta sitten sydäntä lämmitti; kansainvälisillä areenoillakin sydämessä läikähtää kun näemme jonkin muistutuksen kodista? Nuuh!

Tämä on siis äidin tulkinta, poika ehkä halusi vain kansainvälistyä rauhassa, ilman huutelua koti-Suomesta. Me kotiin jäävät voimme vain toivoa että kokemus on hyvä ja turvallinen ja että kotiin palattua myös ajatusmaailma on avartunut.

Muutoin meidän kotiin jäävien ei tule ohjailla seikkailua. Maailmalla liikkuva luo omat polkunsa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 1 / 2