Kirjoittanut  torstai, 04 kesäkuu 2020 11:42

Saariston määrittely on periaatteessa helppoa näin varsinaissuomalaisesta näkökulmasta; saaristo on Turusta katsottuna vaikkapa tuo lähisaaristomme Hirvensalo-Kakskerrasta tai Ruissalosta ulommas Airistolle. Paraislaisille saaristo alkaa ehkä jo Kirjalan saarelta tai viimeistään Sattmarkin salmesta. Kemiönsaari on itsessään jo saaristoa, onhan se pitkähkön sillan takana!

Saariston määrittely vaikeutuu kuitenkin oleellisesti, kun rannikolta tai sisä-Suomesta tulee viestejä, joissa halutaan päästä saaristojärjestelmän (lue: rahanjaon) piiriin. Milloin vesistöisen kunnan olosuhteet muistuttavat saariston olosuhteita siinä määrin, että kunnalle voidaan suoda paikka saaristojärjestelmässä ja sen myötä oikeus saaristo- tai saaristo-osakuntalisiin? Riittääkö pelkkä vesistöjen rikkoma kunnan geografia saaristo-olosuhteiden syntyyn? Ovatko kaikki rannikon kunnat periaatteessa saaristoisia kuntia? Onko saarten määrällä jokin rooli tässä yhtälössä?

Edellä esitettyä problematiikkaa pohtii parhaillaan Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) työryhmä, joka tekee saariston määrittelytyötä konsulttiyritys MDI:n kanssa tiiviissä yhteistyössä niiden maakuntien kanssa, joilla nykyisessä saaristojärjestelmässä on joko saaristokuntia tai osakuntia. Tavoitteena on luoda saaristo -käsitteelle selkeät kriteerit sekä saaristolisien aiempaa oikeudenmukaisempaa jakoa ajatellen että saariston aluepoliittisen painoarvon kirkastamiseksi. Työryhmän mandaatti kestää vuoden 2020 loppuun asti, jolloin saaristo on tavoitteen mukaan määritetty uudelleen!

SANK:lla on käynnissä myös toinen prosessi, jonka avulla puolestaan halutaan vaikuttaa saariston yhteysalusliikenteeseen tulevaisuudessa. Valtion pääosin kustantamasta saaristoliikenteestä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka tehtävä reittien, aikataulujen ja aluskapasiteetin sekä reittien palvelutason määrittelyssä ei aina ole kadehdittava.  Tehtävän juridinen pohja on ns. saaristolaissa, joka on suhteellisen vanha (1981) eikä anna liikenteen järjestäjälle kovinkaan detaljoitua ohjeistusta ja selkänojaa. Tulevaisuuden saaristoliikennettä pohtii saaristoasiain neuvottelukunnan asettama saaristoliikennetyöryhmä, jonka toimikausi on niin ikään vuosi 2020.

Työryhmän tavoitteena on luoda visio saaristoliikenteestä tulevaisuudessa siten, että liikenne täyttäisi käyttäjien (saaristolaiset, vapaa-ajanasukkaat, matkailijat) tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla ja ottaisi huomioon mm. ympäristötavoitteet ja uudet innovaatiot. Työryhmä ottaa kantaa tulevaisuuden alusten nopeuteen, käyttövoimaan, kuljetuskapasiteettiin, ympäristöystävällisyyteen jne. Saaristolaiset osallistetaan prosessiin kyselyjen avulla, minkä lisäksi taustatietoa on saatavilla menneistä kyselytutkimuksista ja saaristoliikenneselvityksistä.

Työryhmä ottanee työn loppuvaiheessa vielä kantaa nykyiseen saaristolakiin, joka saattaa kaivata päivitystä ja täsmennyksiä saaristoliikenteen järjestämisen osalta. Nykymuotoisen lain puitteissa ELY-keskuksen on vaikea tehdä muutoksia esim. yhteysalusliikenteen yksittäisiin reitteihin. Samoin keskeinen kysymys siitä, keitä varten saaristoliikennettä järjestetään, kaipaa selkeää vastausta. Kuinka suuri painoarvo esim. matkailun kehittämiselle voidaan antaa saaristoliikenteessä?

Lisätiedot: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 28 touko 2020 08:18

Poikkeukselliset olosuhteet ovat saaneet suomalaiset löytämään lähiseutunsa luontokohteet. Retkeily ja luontomatkailu on ollut jo vuosia tasaisessa nosteessa, mutta koronavirus COVID-19 ja sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset rajoitukset liikkumiselle ja kokoontumiselle ovat kohottaneet retkeilyreittien ja -kohteiden suosion ennennäkemättömälle tasolle.

Kiinnostusta retkeilyyn kuvastaa sosiaalisen median kanavien luontoretkeilyteemaiset ryhmät. Esimerkiksi Kuhankuonon retkeilyreitistön Facebook-sivua seuraa 3 150 henkilöä ja Kurjenrahkan kansallispuiston Facebook-sivua jopa yli 9 000 ihmistä. Vuoden vaihteessa perustettu Varsinais-Suomen luontoliikkujat – Naturströvarna i Egentliga Finland Facebook-ryhmä on muutamassa kuukaudessa kerännyt yli 1 500 seuraajaa ja keskustelu retkikohteista maakunnassa käy palstalla aktiivisena. Paljon tapahtuu myös maastossa: luontomatkailuun liitoksissa olevat yrittäjät ovat kekseliäästi suunnanneet toimintaansa niin, että ne palvelevat retkeilijöitä poikkeusajat huomioiden. Kuhankuonon reitistön ydinalueella yrittäjät ovat esim. perustaneet itsepalvelumyymälöitä, joissa on myynnissä retkeilijöille tarpeellisia eväitä tai desinfiointitarpeita. Onpa tarjolla jopa take away -retkieväspalvelua, jota käyttämällä retkeilijät voivat välttää ahtautumisen grillikatoksiin muiden retkeilijöiden kanssa.

Luontoretkeily sopii monelle, sillä kohteita ja reittejä löytyy eri puolilta maakuntaa. Virkistä Dataa! -hankkeessa kerättiin taannoin laaja paikkatietopohjainen aineisto maakunnan alueen virkistyskohteista ja -reiteistä. Hankkeessa tuotetun Virma-ylläpitopalvelun kautta kerättyjä tietoja voi tarkastella mm. Lounaistiedon karttapalvelun kautta ja löytää tunnettujen tai itselle kenties tuntemattomampien kohteiden ja reittien sijainteja. Virma-palvelussa tuotetun tiedon päälle kehitetään parasta aikaa hanketyönä Turun yliopiston, Maa- ja kotitalousnaisten, Lounaistiedon, Varsinais-Suomen liiton ja Valonian kanssa mobiilikäyttöliittymää, jolloin tietoja voi tarkastella maastossa omalla älypuhelimellaan. Maakuntamme alueella matkapuhelinverkot toimivat niin hyvin, että palvelusta tulee käytännössä tietokanavan lisäksi turvallisuusväline luonnossa liikkujalle, sillä mobiilipalvelu pystyy paikantamaan retkeilijän ja osoittamaan hänen sijaintinsa suhteessa alueen luontoreitteihin. Siten mahdollisen harhautumisen sattuessa, voi reitille löytää takaisin.

Ennusteiden mukaan koronaviruksen jälkimainingeissa tulevan taloudellisen taantuman laskuja maksetaan vuosia. Tällöin joudutaan puntaroimaan mihin niukentuneet julkisen talouden rahat sijoitetaan, jotta niillä olisi mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Virkistysreittien ja -kohteiden kehittäminen on edullista ja laajasti vaikuttavaa, mutta hyötyjen mittaaminen on haastavaa. On kuitenkin osoitettu, että virkistyskohteiden läheisyys ja käyttö parantaa asukkaiden viihtyvyyttä, työssä jaksamista, laskee stressitasoja ja edistää luontomatkailuun liittyvää liiketoimintaa.

Varsinais-Suomessa ei muiden eteläsuomalaisten maakuntien tapaan ole maakunnan kattavaa virkistysalueyhdistystä. Sellaista yritetään parasta aikaa synnyttää maakuntaan, mutta nähtäväksemme jää, että kokevatko kuntien päättäjät virkistysreittien ja -alueiden kehittämisen niin tärkeäksi teemaksi, että uusi yhdistys syntyy, ja sitä kautta saadaan maakunnallinen retkeilyyn ja luontomatkailuun kytkeytyvä kenttä suunnitelmallisen kehittämistyön piiriin vai kohdennetaanko rahat tyystin muualle luottaen siihen, että satunnaisilla hankkeilla toteutetut yksittäiset kehittämispurskeet tyydyttävät asukkaiden tarpeet ja luontomatkailun pitkäjänteisen kehittymisen reunaehdot.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  maanantai, 10 helmikuu 2020 12:50

Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi. Digitalisoinnin ei ole tarkoitus vaikeuttaa asioiden hoitamista, vaan päinvastoin olla helpotus arjen kiireessä. Sähköinen asiointi onnistuu paikasta ja ajasta riippumatta. Kaikilla Suomessa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja saada tarvittaessa apua sähköiseen asiointiin. Siksi on varmistettava, että eri kohderyhmille on tarjolla riittävästi tukea digitaalisten palveluiden käyttöön.

Mitä digituki sitten on?

Digituki on sähköisen asioinnin, palvelun käytön ja laitteen käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Tukeen kuuluu myös sähköiseen palveluun ja asiointiin ohjaaminen.

Digitukea kehitetään valtakunnallisesti ja toiminta kattaa yhteensä 14 maakuntaa lokakuuhun 2020 saakka. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, lisätä digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta. Digi- ja väestötietovirasto tukee verkostoja ja toimii digituen puolestapuhujana. Valtiovarainministeriö tukee kehittämistyötä valtionavustuksella.


Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen tavoitteita ovat:


1. Muodostaa maakunnallinen digituen verkosto, jonka toimijat ja organisaatiot sitoutuvat digituen tavoitteisiin
2. Digituen saatavuuden ja tarjonnan kehittäminen
3. Verkoston koordinaation jatkuvuuden ja pysyvyyden kehittäminen

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke kokosi Turun alueen toimijoita seudulliseen verkostokokoukseen torstaina 6.2.2020. Tämä kokous oli Turun seudun toinen. Hanke on aloittanut muut seutukunnalliset tapaamiset tammikuussa (Loimaan seutu, Salon seutu ja Vakka-Suomi, sekä 11.2. pidettävä Turunmaa). Nämä viisi seutukuntaa muodostavat Varsinais-Suomen alueen digituen verkoston. Verkostoon otetaan mukaan digituen parissa työskenteleviä järjestöjen ja julkisen sektorin, kuin myös muiden toimijoiden edustajia, riippumatta siitä, toimiiko henkilö digituen parissa työn puolesta vai vapaaehtoisesti.

Digituen verkostotapaamisessa pohdittiin keinoja, millä verkostosta saadaan koordinoitu, pysyvä ja itsenäisesti toimiva digituen verkosto.

Digi kuuluu kaikille. Me Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa olemme sitä mieltä, että kattava alueellinen verkosto, jossa digituen tiedonvaihto helpottuu ja joka mahdollistaa yhteisiä viestintäponnistuksia, saavuttaa kansalaiset paremmin. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito.

 

DIGITUKI logo vari 1000x460px

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 21 tammikuu 2020 15:47

STRATEGIA ON TYÖKALU

Kirjoittanut  tiistai, 21 tammikuu 2020 15:47

Kun puhe kääntyy sanaan strategia, on pakko myöntää, että olen yksityiselle sektorille kateellinen. Autoja valmistava konserni voi strategiassaan päättää, satsaako se kaiken sähköautoihin, vai pitäytyykö firma edelleen perinteisissä polttomoottoreissa. Juustola voi miettiä, mennäänkö rohkeasti Venäjän markkinoille, vai onko sittenkin järkevämpää pysytellä tutussa ja turvallisessa itäisessä Suomessa. Yksityisesti omistettujen yhtiöiden hallintoelimillä on mahdollisuus tehdä rajuja suunnanmuutoksia niin halutessaan.

Toisin on julkisyhteisöissä. Julkisen palvelun yhteisön tehtävät on lähes aina tavalla tai toisella määrätty laissa. Perusasioita ei voi eduskunnan tahtoa loukkaamatta muuksi muuttaa, vaikka olisi kuinka halua ja se olisi myös veronmaksajan näkökulmasta järkevää.

Se, että julkishallinnon kontrollihenkselit ovat lyhyemmät kuin yksityisellä puolella, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittymiseen, uusiin painotuksiin ja joidenkin tehtävien karsimiseen ei olisi mahdollisuuksia ollenkaan. Se, joka niin väittää, haluaa yksinkertaisesti olla laiska.

Varsinais-Suomen liitolla ei aikaisemmin ole ollut strategiaa. Toki käytössä on ollut monella tavalla lahjakkaasti kirjoitettu maakuntastrategia, mutta jokapäiväistä työtä ohjaava nuora on puuttunut. Siksi rupesimme käytännön töihin heti, kun edellisen hallituksen maakuntauudistus karahti kiville.

Kuntien taloudet uivat synkissä vesissä. Alijäämää tekevät jopa sellaiset kaupungit, joiden vaurautta olemme tottuneet ihailemaan. Maakunnan liiton kaltaisessa kuntayhtymässä on ymmärrettävä, että meidän pitää olla onnellisia, jos kunnat kykenevät tulevaisuudessa edes nykytasoiseen rahoitukseen. Kun kaikki kuitenkin kallistuu, tehoja tarvitaan lisää.

Strategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Maakuntahallinnossa se on ennen kaikkea liiton hallituksen tahto siitä, mitä viraston halutaan ensisijaisesti tekevän ja mitä jätetään tekemättä. Työantajanäkökulmasta huolimatta strategiaa on valmisteltu koko henkilökunnan toimesta. Jokainen on saanut sanoa sanansa. Huolellisesti tehty strategia ja sen oheisasiakirjat kertovatkin yhteisön jokaiselle työntekijälle, mikä on hänen roolinsa, mitä häneltä edellytetään.

Hyväkin strategia on hyvä, vasta kun se on toteutettu. Strategian muuttuminen käytännön työkaluksi on kiistatta ollut julkisyhteisöjen suuri ongelma. Monella kunnalla on erinomainen, mutta liian teoreettinen strategia, joka on jäänyt johtamistaito-opuksien kanssa homehtumaan samaan kirjahyllyyn.

Jotta emme löytäisi itseämme virastopölyn keskeltä, olemme kirjoittaneet strategiaan selkeät työlistat. Kehitystyötä aiomme tehdä kolmessa eri kokonaisuudessa. Ne ovat 1) Johtamisen ja organisoinnin työryhmä 2) Osaamisen ja työhyvinvoinnin työryhmä 3) Viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ruveta pitämään uuvuttavia palavereita, vaan jokainen ryhmäpomo jakaa töitä niin, että jokaisella osatehtävällä on vain yksi vastuuvalmistelija.

Uskon, että työstä tulee innostavaa. Jokaisella on mahdollisuus ja jokaisella on velvollisuus. Varsinais-Suomen liitto haluaa ja sen on pakko uudistua. Ja minusta se on yksinomaan hieno juttu.

Maakuntahallitus teki oivan päätöksen hyväksyessään liiton strategian kiitossanoin kokouksessaan 20.01.2020.

Lyhyt videopätkä strategiasta

Tutustu koko strategiaan tarkemmin

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 19 marraskuu 2019 15:11

VIIKKONI VARSINAIS-SUOMEN LIITOSSA

Kirjoittanut  tiistai, 19 marraskuu 2019 15:11

Olen ollut kuluneen viikon Varsinais-Suomen liitossa TET-harjoittelussa.

Sain idean hakea Varsinais-Suomen liittoon tettiin tuttuni kautta, joka on töissä liitossa erikoissuunitelijana. Minua myös kiinnosti tietää tarkemmin mitä asioita liitossa ajetaan eteenpäin. Olenkin oppinut viikon aikana paljon uutta maakunnan liiton toiminnasta.

Saapuessani liittoon maanantaina ensimmäistä kertaa minua hieman jännitti, että millaisia ihmisiä tulisin kohtaamaan ja millaista työtä pääsisin tekemään. Huomasin nopeasti liiton henkilöstön olevan täynnä mukavia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka auttoivat minua mielellään. Aamulla vastuuhenkilöni antoi minulle pientä perehdytystä liiton toiminnasta. Hän myös näytti minulle oman työhuoneeni, jossa nytkin kirjoitan tätä blogia.

Olen saanut viikolla paljon erilaisia työtehtäviä. Esimerkiksi tiedon etsintää netistä, excelin täyttämistä ja varmuuskopiointia. Täällä on myös loistava kahvikone, josta olen löytänyt mitä erikoisimpia kahveja. Olenkin jo ehtinyt testata koneen kaikki eri kahvivaihtoehdot. Olen pääsyt täällä ollessani seuraamaan erilaisia palavereja, joista olen oppinut lisää uutta liiton toiminnasta. Viikon aikana olen päässyt kokeilemaan montaa eri turkulaista ruokapaikkaa, joissa kaikissa on ollut tarjolla maukasta ruokaa.

TET-viikkoni aikana olen oppinut paljon liiton toiminta tavoista ja Varsinais-Suomeen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Esimerkiksi maakunnan liitto neuvoo ja tukee Varsinais-Suomen yrityksiä ja kuntia. Liitto myös tukee eduskuntaan Varsinais-Suomesta valittuja kansanedustajia ajamaan eduskunnassa päätettäviä asioita Varsinais-Suomen eduksi.

Päivät täällä ovat menneet todella nopeasti, ja jäänkin vähän kaipaamaan liiton mukavia ihmisiä ja kahvikoneen maukkaita kahveja. Nyt, kun viikkoni täällä Varsinais-Suomen liitossa alkaa olla lopuillaan haluan vielä kiittää liiton henkilöstöä ja erityisesti haluan kiittää vastuuhenkilöäni Malla Rannikko-Lainetta mukavasta viikosta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 27 elokuu 2019 15:21

Niin kunnissa, maakunnissa kuin valtiollakin kesälomilta siirrytään lähes suoraan tulevan vuoden budjetin valmisteluun. Valtion talousarvion valmistelun eteneminen kiinnostaa niin palkansaajaa, yritystä, järjestöä, kuntaa kuin maakunnan virkamiestä. Budjetin julkistamiseen ladataan panoksia ja odotuksia, sillä tavoitteiden etenemisen kannalta on tärkeää, että niihin on osoitettu rahoitus valtion tulevan vuoden budjetista.

Valtiovarainministeriö julkaisi kuluvan vaalikauden ensimmäisen talousarvioesityksensä elokuun puolessa välissä. Budjettiesitys ei sisältänyt hallituksen lupaamia kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, joten maakunnan kärkihanke Tunnin juna jää odottamaan budjettiriihen ratkaisuja. Tiedeministeri Annika Saarikko oli jo aiemimmin kesällä tehnyt myönteisen päätöksen toisen kärkitavoitteemme Turun DI-koulutusoikeuden laajentamisesta.

Näiden ohella yksi Varsinais-Suomen tärkeimpiä tavoitteita on Saaristomeren tilan kohentaminen. Vesiensuojelu saa valtiovarainministeriön ehdotuksessa 15 miljoonaa euron rahoituksen. Rahoitus on osa 45 miljoonan euron kokonaisuutta, joka viime hallituskaudella päätettiin myöntää Itämeren ja vesiensuojeluun vuosien 2019–2021 aikana.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta rahoitus ohjataan viiteen toimenpidekokonaisuuteen. Suurimman osuuden ohjelman rahoituksesta saa maatalouden toimenpiteet. Uusilla innovatiivisilla keinoilla, kuten kipsin peltolevityksellä, rakennekalkituksella ja kuitulietteiden käytöllä pyritään parantamaan peltomaan rakennetta ja sitomaan ravinteita tehokkaammin maahan valumien vähentämiseksi.

Maatalouspainotteisuus on perusteltua, sillä maatalouden ravinnevaluma on edelleen Itämeren suurin kuormittaja. Suomessa teollisuuden, yhdyskuntien jätevesien ja kalankasvatuksen pistekuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi. Maatalouden päästöjä on sen sijaan onnistuttu leikkaamaan vain vähän. Maatalouden osuus koko Suomen ihmisperäisestä fosforikuormasta on edelleen noin 70 %.

Maataloudessa on kuitenkin jo tehtykin paljon. Maataloustukien avulla on onnistuttu vähentämään lannoitteita, lisätty suojelukaistoja ja kosteikkoja sekä otettu käyttöön keinoja ravinteiden sitomiseen. Ongelma on kuitenkin edelleen toimenpiteiden tehottomassa kohdentamisessa. Rahoituksen ollessa selvästi tarpeita niukempaa, tulisi se kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti. Vaikutusten seuraaminen ja mittaaminen tulisi olla myös itsestään selvä lähtökohta tulevien päätösten tekemiselle.

Tutkimusten mukaan Suomessa suurimmat hajakuormituksesta ja maataloudesta peräisin olevat ravinteet tulevat maatalousvaltaisilta rannikkoalueilta. Suurimmat valumat ovat Saaristomerellä, Suomenlahdella ja osin Selkämerellä. Toimenpiteiden kohdentaminen eniten kuormitusriskiä aiheuttaville pelloille tulisi siten asettaa vesiensuojelun ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteeksi.

Suomi on Itämeren kolmanneksi suurin fosforinkuormittaja, joten ratkaisu ei ole tuudittautua siihen, että teemme jo tarpeeksi. Tunnustamalla Saaristomeren erityisaseman niin ainutlaatuisena ja haavoittuvana luontokokonaisuutena kuin tehokkaana vesiensuojelutoimenpiteiden kohteena varmistamme mahdollisuuden meren terveeseen tulevaisuuteen ja resurssien vaikuttavan käytön.

Hallituksen budjettiriihi käydään 17. -18.9.2019, jonka jälkeen talousarvioesitys etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa talousarvion käsittely kestää noin kolme kuukautta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 22 touko 2019 09:42

Mää oon Oulusta kesällä 2017 muuttanut keski-ikänen nainen, puhun vahavaa oulun murretta, enkä pelekää polliisia – varmastikin kuuluisin oululainen sanonta. 

Tiedoksenne - En ole paluumuuttaja. Sukulaisiakaan täällä ei ole eikä suuremmin tuttujakaan. Enkä osaa Turun murretta. Miksi muutin tänne?

Nuorempana työskentelin ja asuin useissa eri englanninkielisissä maissa. Jokainen muutto tuntui mahtavalta. Ei ennakkoluuloja, kohti uusia seikkailuja -mentaliteetti.  En osannut pelätä, saako kukaan selvää englanninkielestäni.  Merkonomin paperit kädessäni hain kaksikymppisenä töitä. En miettinyt byrokratioiden koukeroita tai osaanko tilata energialaitoksilta palveluita. Asunnon haku ei tuottanut mitään haasteita, en luonut mitään kauhukuvia päänuppiini. Selviydyin hyvin!  Helppoa! Suosittelen kaikille!
Harrastin maakuntamatkailua ahkerasti; loin ihania ihmissuhteita, sain hyvän kuvan usean maan kulttuurista, opin elämään maan tavoilla ja opin ymmärtämään kummallisia tapoja. 

Nyt tämä elämänmuutos vaatikin minulta töitä. Ulkomaille muuttoon verrattuna muutto uudelle paikkakunnalle tuntuikin kovin erilaiselta.  Varsinaista kielimuuria ei ole, eikä mitään muutakaan ihmeellistä. Välimatka kotiseutuunikin on lyhyempi kuin ennen.

Huomasin, että olin jäänyt tutusta turvalliseen -moodiin. Tuosta turvallisesta ja tutusta kaikesta oli yllättävän vaikeaa luopua.  Oma asunto, harrastukset, vakituinen työpaikka, verkostot, koko rakennettu elämä jäivät taakseni. Sisäistä keskustelua kävin monta kuukautta.  Oivalsin myös, miksi koulutetut keski-ikäiset naiset eivät välttämättä lähde kotiseudultaan uuden työnpaikan perässä, vaikka siitä olisi hyötyä urakehityksen, työllistymisen tai muun henkilökohtaisen syyn kannalta.  Miksipä tervejärkinen aikuinen haluaa koetella itseään aloittamalla kaiken alusta.  Minusta lähteminen vaatii hurjasti rohkeutta, asennetta ja avointa mieltä.

Olen miettinyt, miten eri alueiden vetovoimaa voidaan rakentaa siten, että kynnys muuttamiseen madaltuisi. Peruspalveluiden, päiväkotien tai koulujen esille tuomisella ei juuri ole enää vaikutusta, nehän ovat jo itsestäänselvyyksiä.

Luin yhteenvedon eräästä tutkimuksesta, jonka mukaan alueen vetovoimatekijät voidaan jakaa kuudella eri tavalla: koviin, pehmeisiin, sijaintiin, maineeseen, identiteettiin sekä villeihin kortteihin. Minä varmaan kuulun tuohon identiteetti -vetovoiman ja villien korttien välille.  Tässä tapauksessa, identiteettitekijä on puolisoni, joka muutti tänne Oulusta vuosia sitten.  Mainittakoon, että tutkimuksen yhteenvedossa ei käynyt ilmi mitä villit kortit tarkoittavat. Ehkä ne ovat juuri sitä asennetta, vaihtelun hakemista ja ripaus hulluutta.  

Kohta vietän yksivuotissynttäreitä uutena Varsinais-Suomen asukkaana ja Taivassalolaisena.  Paikkakunnalle kiinnittyminen on parasta aikaa käynnissä. Merellisyys ja pienen kunnan yhteisöllisyys tuntuvat hyvältä. Pikkuhiljaa olen tutustunut ihmisiin ja lähtenyt avoimin mielin mukaan paikkakuntani aktiviteetteihin. Samalla tavalla kuin ”silloin” nuorena.  Elämän laatu on parasta, kuten organisaatiomme visiommekin lupaa.  Varsinais-Suomen liiton tapahtumista tuttu slogan ”virkisty, villiinny ja vapaudu” tuntuu yllättävän läheiseltä. Lähteekö kotiseuturakkaus – siihen on vielä liian aikaista sanoa vielä yhtään mittään!

ps. Mitäpä jos sinäkin muuttaisit tännepäin? Lounais-Suomessa olisi nyt töitä tarjolla! www.töihintänne.fi #töihintänne
Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 05 marraskuu 2018 08:50

TULISIKS TÖIHIN TÄNNE?

Kirjoittanut  maanantai, 05 marraskuu 2018 08:50

Olen ollut varsinaissuomalainen aina, vaikka toisinkin voisi olla. Opinnot vetivät lukion jälkeen Halikosta Turkuun. Maisterin paperit kädessä oli pettymys huomata, ettei yliopistokaupungilla ollut vastavalmistuneelle töitä. Niin sanotut oman alan työt veivät Helsinkiin. Opiskelukaverit olivat nopeasti saman tilanteen edessä. Turku kärsi vääjäämättä korkeakoulutettujen muuttotappiosta.

Itse en halunnut luopua varsinaissuomalaisesta unelmastani. Halusin elää ja perustaa perheeni täällä, joten päätin jäädä. Työmatkaa sitten kertyi ja aikaa junassa kului. Aamuihin junassa tottui paremmin kuin pitkiin iltapäiviin, mutta hommaa jaksoi periaatteesta. Tunnin juna olisi ollut kätevä. Vaikka jossain vaiheessa vähensin päivittäistä pendelöintiä, oli useamman vuoden ajan tärkein kriteeri Turun asumisessa mahdollisimman lyhyt matka rautatieasemalle.

Lähes 10 vuoden jälkeen tilanne on toinen. Kodin lisäksi minulla on nyt täällä perhe ja työ. Koti on siirtynyt juna-aseman kulmilta Kaarinaan. Aurajoen rannan ja terassit olen vaihtanut kesän uintiretkiin ja talven hiihtolenkkeihin Littoistenjärvellä. Tänne sopisi nyt monen opiskelukaverinkin paluumuuttaa.

Varsinais-Suomessa on töitä enemmän kuin täällä riittää tekijöitä. Positiivisen rakennemuutoksen suurin haaste työvoiman saatavuus on realisoitunut ja on kohta todellinen uhka kasvulle. Tunnin junaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Mutta nyt myös toiseen suuntaan. Nopea työssäkäyntialueet yhdistävä juna olisi ratkaisu osaajapulaan. Sillä saataisiin diplomi-insinööritkin liikkumaan.

Osa osaajapulasta johtuu alueen heikosta brändistä. Vaikka teollisuuden positiivisesta rakennemuutoksesta, Uudenkaupungin autotehtaan sankareista ja Meyerin Turun telakan historiallisesta uudelleennoususta on puhuttu valtakunnan medioissa asti, on monelle suomalaiselle Lounais-Suomen ihme tuntematon.

Varsinaissuomalaiseen tapaan emme ainakaan liikaa kehu olojamme. Muistammeko mainita ainutlaatuisen saariston, Turun Suomen eurooppalaisimpana kaupunkina, kaksikieliset opiskelumahdollisuudet, monipuoliset asumisvaihtoehdot maalaismaisemista ruukkielämään ja urbaaniin kaupunkikulttuuriin?

Viime viikolla alkanut Töihin tänne -kampanja hehkuttaa Lounais-Suomen avoimia työpaikkoja ja elämänlaatua muualla Suomessa asuville nuorille ja nuorille perheille. Kampanjaa kannattaa käyttää laajasti sateenvarjona alueen vetovoimaisuutta korostaville tempauksille ja paikallisten toimia viestinviejinä. Voit ohjata kävijöitä www.töihintänne.fi -verkkosivustolle ja jakaa Youtubesta löytyviä muuttajavideoita omissa kanavissasi. Tykkää myös Facebookissa ja seuraa Twitterissä. Hashtagaa #töihintänne #lounaissuomi ja #pore.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut  perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut  perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 1 / 3