tiistai, 19 marraskuu 2019 15:11

VIIKKONI VARSINAIS-SUOMEN LIITOSSA

Kirjoittanut  tiistai, 19 marraskuu 2019 15:11

Olen ollut kuluneen viikon Varsinais-Suomen liitossa TET-harjoittelussa.

Sain idean hakea Varsinais-Suomen liittoon tettiin tuttuni kautta, joka on töissä liitossa erikoissuunitelijana. Minua myös kiinnosti tietää tarkemmin mitä asioita liitossa ajetaan eteenpäin. Olenkin oppinut viikon aikana paljon uutta maakunnan liiton toiminnasta.

Saapuessani liittoon maanantaina ensimmäistä kertaa minua hieman jännitti, että millaisia ihmisiä tulisin kohtaamaan ja millaista työtä pääsisin tekemään. Huomasin nopeasti liiton henkilöstön olevan täynnä mukavia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka auttoivat minua mielellään. Aamulla vastuuhenkilöni antoi minulle pientä perehdytystä liiton toiminnasta. Hän myös näytti minulle oman työhuoneeni, jossa nytkin kirjoitan tätä blogia.

Olen saanut viikolla paljon erilaisia työtehtäviä. Esimerkiksi tiedon etsintää netistä, excelin täyttämistä ja varmuuskopiointia. Täällä on myös loistava kahvikone, josta olen löytänyt mitä erikoisimpia kahveja. Olenkin jo ehtinyt testata koneen kaikki eri kahvivaihtoehdot. Olen pääsyt täällä ollessani seuraamaan erilaisia palavereja, joista olen oppinut lisää uutta liiton toiminnasta. Viikon aikana olen päässyt kokeilemaan montaa eri turkulaista ruokapaikkaa, joissa kaikissa on ollut tarjolla maukasta ruokaa.

TET-viikkoni aikana olen oppinut paljon liiton toiminta tavoista ja Varsinais-Suomeen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Esimerkiksi maakunnan liitto neuvoo ja tukee Varsinais-Suomen yrityksiä ja kuntia. Liitto myös tukee eduskuntaan Varsinais-Suomesta valittuja kansanedustajia ajamaan eduskunnassa päätettäviä asioita Varsinais-Suomen eduksi.

Päivät täällä ovat menneet todella nopeasti, ja jäänkin vähän kaipaamaan liiton mukavia ihmisiä ja kahvikoneen maukkaita kahveja. Nyt, kun viikkoni täällä Varsinais-Suomen liitossa alkaa olla lopuillaan haluan vielä kiittää liiton henkilöstöä ja erityisesti haluan kiittää vastuuhenkilöäni Malla Rannikko-Lainetta mukavasta viikosta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 27 elokuu 2019 15:21

Niin kunnissa, maakunnissa kuin valtiollakin kesälomilta siirrytään lähes suoraan tulevan vuoden budjetin valmisteluun. Valtion talousarvion valmistelun eteneminen kiinnostaa niin palkansaajaa, yritystä, järjestöä, kuntaa kuin maakunnan virkamiestä. Budjetin julkistamiseen ladataan panoksia ja odotuksia, sillä tavoitteiden etenemisen kannalta on tärkeää, että niihin on osoitettu rahoitus valtion tulevan vuoden budjetista.

Valtiovarainministeriö julkaisi kuluvan vaalikauden ensimmäisen talousarvioesityksensä elokuun puolessa välissä. Budjettiesitys ei sisältänyt hallituksen lupaamia kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, joten maakunnan kärkihanke Tunnin juna jää odottamaan budjettiriihen ratkaisuja. Tiedeministeri Annika Saarikko oli jo aiemimmin kesällä tehnyt myönteisen päätöksen toisen kärkitavoitteemme Turun DI-koulutusoikeuden laajentamisesta.

Näiden ohella yksi Varsinais-Suomen tärkeimpiä tavoitteita on Saaristomeren tilan kohentaminen. Vesiensuojelu saa valtiovarainministeriön ehdotuksessa 15 miljoonaa euron rahoituksen. Rahoitus on osa 45 miljoonan euron kokonaisuutta, joka viime hallituskaudella päätettiin myöntää Itämeren ja vesiensuojeluun vuosien 2019–2021 aikana.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta rahoitus ohjataan viiteen toimenpidekokonaisuuteen. Suurimman osuuden ohjelman rahoituksesta saa maatalouden toimenpiteet. Uusilla innovatiivisilla keinoilla, kuten kipsin peltolevityksellä, rakennekalkituksella ja kuitulietteiden käytöllä pyritään parantamaan peltomaan rakennetta ja sitomaan ravinteita tehokkaammin maahan valumien vähentämiseksi.

Maatalouspainotteisuus on perusteltua, sillä maatalouden ravinnevaluma on edelleen Itämeren suurin kuormittaja. Suomessa teollisuuden, yhdyskuntien jätevesien ja kalankasvatuksen pistekuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi. Maatalouden päästöjä on sen sijaan onnistuttu leikkaamaan vain vähän. Maatalouden osuus koko Suomen ihmisperäisestä fosforikuormasta on edelleen noin 70 %.

Maataloudessa on kuitenkin jo tehtykin paljon. Maataloustukien avulla on onnistuttu vähentämään lannoitteita, lisätty suojelukaistoja ja kosteikkoja sekä otettu käyttöön keinoja ravinteiden sitomiseen. Ongelma on kuitenkin edelleen toimenpiteiden tehottomassa kohdentamisessa. Rahoituksen ollessa selvästi tarpeita niukempaa, tulisi se kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti. Vaikutusten seuraaminen ja mittaaminen tulisi olla myös itsestään selvä lähtökohta tulevien päätösten tekemiselle.

Tutkimusten mukaan Suomessa suurimmat hajakuormituksesta ja maataloudesta peräisin olevat ravinteet tulevat maatalousvaltaisilta rannikkoalueilta. Suurimmat valumat ovat Saaristomerellä, Suomenlahdella ja osin Selkämerellä. Toimenpiteiden kohdentaminen eniten kuormitusriskiä aiheuttaville pelloille tulisi siten asettaa vesiensuojelun ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteeksi.

Suomi on Itämeren kolmanneksi suurin fosforinkuormittaja, joten ratkaisu ei ole tuudittautua siihen, että teemme jo tarpeeksi. Tunnustamalla Saaristomeren erityisaseman niin ainutlaatuisena ja haavoittuvana luontokokonaisuutena kuin tehokkaana vesiensuojelutoimenpiteiden kohteena varmistamme mahdollisuuden meren terveeseen tulevaisuuteen ja resurssien vaikuttavan käytön.

Hallituksen budjettiriihi käydään 17. -18.9.2019, jonka jälkeen talousarvioesitys etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa talousarvion käsittely kestää noin kolme kuukautta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 22 touko 2019 09:42

Mää oon Oulusta kesällä 2017 muuttanut keski-ikänen nainen, puhun vahavaa oulun murretta, enkä pelekää polliisia – varmastikin kuuluisin oululainen sanonta. 

Tiedoksenne - En ole paluumuuttaja. Sukulaisiakaan täällä ei ole eikä suuremmin tuttujakaan. Enkä osaa Turun murretta. Miksi muutin tänne?

Nuorempana työskentelin ja asuin useissa eri englanninkielisissä maissa. Jokainen muutto tuntui mahtavalta. Ei ennakkoluuloja, kohti uusia seikkailuja -mentaliteetti.  En osannut pelätä, saako kukaan selvää englanninkielestäni.  Merkonomin paperit kädessäni hain kaksikymppisenä töitä. En miettinyt byrokratioiden koukeroita tai osaanko tilata energialaitoksilta palveluita. Asunnon haku ei tuottanut mitään haasteita, en luonut mitään kauhukuvia päänuppiini. Selviydyin hyvin!  Helppoa! Suosittelen kaikille!
Harrastin maakuntamatkailua ahkerasti; loin ihania ihmissuhteita, sain hyvän kuvan usean maan kulttuurista, opin elämään maan tavoilla ja opin ymmärtämään kummallisia tapoja. 

Nyt tämä elämänmuutos vaatikin minulta töitä. Ulkomaille muuttoon verrattuna muutto uudelle paikkakunnalle tuntuikin kovin erilaiselta.  Varsinaista kielimuuria ei ole, eikä mitään muutakaan ihmeellistä. Välimatka kotiseutuunikin on lyhyempi kuin ennen.

Huomasin, että olin jäänyt tutusta turvalliseen -moodiin. Tuosta turvallisesta ja tutusta kaikesta oli yllättävän vaikeaa luopua.  Oma asunto, harrastukset, vakituinen työpaikka, verkostot, koko rakennettu elämä jäivät taakseni. Sisäistä keskustelua kävin monta kuukautta.  Oivalsin myös, miksi koulutetut keski-ikäiset naiset eivät välttämättä lähde kotiseudultaan uuden työnpaikan perässä, vaikka siitä olisi hyötyä urakehityksen, työllistymisen tai muun henkilökohtaisen syyn kannalta.  Miksipä tervejärkinen aikuinen haluaa koetella itseään aloittamalla kaiken alusta.  Minusta lähteminen vaatii hurjasti rohkeutta, asennetta ja avointa mieltä.

Olen miettinyt, miten eri alueiden vetovoimaa voidaan rakentaa siten, että kynnys muuttamiseen madaltuisi. Peruspalveluiden, päiväkotien tai koulujen esille tuomisella ei juuri ole enää vaikutusta, nehän ovat jo itsestäänselvyyksiä.

Luin yhteenvedon eräästä tutkimuksesta, jonka mukaan alueen vetovoimatekijät voidaan jakaa kuudella eri tavalla: koviin, pehmeisiin, sijaintiin, maineeseen, identiteettiin sekä villeihin kortteihin. Minä varmaan kuulun tuohon identiteetti -vetovoiman ja villien korttien välille.  Tässä tapauksessa, identiteettitekijä on puolisoni, joka muutti tänne Oulusta vuosia sitten.  Mainittakoon, että tutkimuksen yhteenvedossa ei käynyt ilmi mitä villit kortit tarkoittavat. Ehkä ne ovat juuri sitä asennetta, vaihtelun hakemista ja ripaus hulluutta.  

Kohta vietän yksivuotissynttäreitä uutena Varsinais-Suomen asukkaana ja Taivassalolaisena.  Paikkakunnalle kiinnittyminen on parasta aikaa käynnissä. Merellisyys ja pienen kunnan yhteisöllisyys tuntuvat hyvältä. Pikkuhiljaa olen tutustunut ihmisiin ja lähtenyt avoimin mielin mukaan paikkakuntani aktiviteetteihin. Samalla tavalla kuin ”silloin” nuorena.  Elämän laatu on parasta, kuten organisaatiomme visiommekin lupaa.  Varsinais-Suomen liiton tapahtumista tuttu slogan ”virkisty, villiinny ja vapaudu” tuntuu yllättävän läheiseltä. Lähteekö kotiseuturakkaus – siihen on vielä liian aikaista sanoa vielä yhtään mittään!

ps. Mitäpä jos sinäkin muuttaisit tännepäin? Lounais-Suomessa olisi nyt töitä tarjolla! www.töihintänne.fi #töihintänne
Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 05 marraskuu 2018 08:50

TULISIKS TÖIHIN TÄNNE?

Kirjoittanut  maanantai, 05 marraskuu 2018 08:50

Olen ollut varsinaissuomalainen aina, vaikka toisinkin voisi olla. Opinnot vetivät lukion jälkeen Halikosta Turkuun. Maisterin paperit kädessä oli pettymys huomata, ettei yliopistokaupungilla ollut vastavalmistuneelle töitä. Niin sanotut oman alan työt veivät Helsinkiin. Opiskelukaverit olivat nopeasti saman tilanteen edessä. Turku kärsi vääjäämättä korkeakoulutettujen muuttotappiosta.

Itse en halunnut luopua varsinaissuomalaisesta unelmastani. Halusin elää ja perustaa perheeni täällä, joten päätin jäädä. Työmatkaa sitten kertyi ja aikaa junassa kului. Aamuihin junassa tottui paremmin kuin pitkiin iltapäiviin, mutta hommaa jaksoi periaatteesta. Tunnin juna olisi ollut kätevä. Vaikka jossain vaiheessa vähensin päivittäistä pendelöintiä, oli useamman vuoden ajan tärkein kriteeri Turun asumisessa mahdollisimman lyhyt matka rautatieasemalle.

Lähes 10 vuoden jälkeen tilanne on toinen. Kodin lisäksi minulla on nyt täällä perhe ja työ. Koti on siirtynyt juna-aseman kulmilta Kaarinaan. Aurajoen rannan ja terassit olen vaihtanut kesän uintiretkiin ja talven hiihtolenkkeihin Littoistenjärvellä. Tänne sopisi nyt monen opiskelukaverinkin paluumuuttaa.

Varsinais-Suomessa on töitä enemmän kuin täällä riittää tekijöitä. Positiivisen rakennemuutoksen suurin haaste työvoiman saatavuus on realisoitunut ja on kohta todellinen uhka kasvulle. Tunnin junaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Mutta nyt myös toiseen suuntaan. Nopea työssäkäyntialueet yhdistävä juna olisi ratkaisu osaajapulaan. Sillä saataisiin diplomi-insinööritkin liikkumaan.

Osa osaajapulasta johtuu alueen heikosta brändistä. Vaikka teollisuuden positiivisesta rakennemuutoksesta, Uudenkaupungin autotehtaan sankareista ja Meyerin Turun telakan historiallisesta uudelleennoususta on puhuttu valtakunnan medioissa asti, on monelle suomalaiselle Lounais-Suomen ihme tuntematon.

Varsinaissuomalaiseen tapaan emme ainakaan liikaa kehu olojamme. Muistammeko mainita ainutlaatuisen saariston, Turun Suomen eurooppalaisimpana kaupunkina, kaksikieliset opiskelumahdollisuudet, monipuoliset asumisvaihtoehdot maalaismaisemista ruukkielämään ja urbaaniin kaupunkikulttuuriin?

Viime viikolla alkanut Töihin tänne -kampanja hehkuttaa Lounais-Suomen avoimia työpaikkoja ja elämänlaatua muualla Suomessa asuville nuorille ja nuorille perheille. Kampanjaa kannattaa käyttää laajasti sateenvarjona alueen vetovoimaisuutta korostaville tempauksille ja paikallisten toimia viestinviejinä. Voit ohjata kävijöitä www.töihintänne.fi -verkkosivustolle ja jakaa Youtubesta löytyviä muuttajavideoita omissa kanavissasi. Tykkää myös Facebookissa ja seuraa Twitterissä. Hashtagaa #töihintänne #lounaissuomi ja #pore.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut  perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut  perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 13 kesäkuu 2016 11:55

PUOLUEJOHTAJIA SATAA LAARIIN

Kirjoittanut  maanantai, 13 kesäkuu 2016 11:55

Kuluneena viikonloppuna pidettiin peräti neljä puoluekokousta. Varsinais-Suomen näkökulmasta tulos oli lähes maksimaalinen: Petteri Orpo (kok) ja Li Andersson (vas) ottivat puolueensa johtoonsa. RKP:ssä nuoren Ida Schaumanin vuoro ei ollut vielä, eikä Annika Saarikon vapaaehtoista luopumista keskustan varapuheenjohtajan paikasta voi pitää menetyksenä, koska hän tulee siirtymään ministeriksi jo ensi kevään aikana.

Bisneksessä pyritään voiton, mutta politiikassa vaikutusvallan maksimointiin. Puolueen puheenjohtajalla on omassa liikkeessään ylivoimaisesti eniten valtaa. Viime vuosina puheenjohtajan asema on vain vahvistunut puolueessa kuin puolueessa. Takavuosina ministerivalinnoista saatettiin demokraattisesti äänestää, mutta nykyisin puheenjohtajat sanelevat listansa ja jos äänestys sattuu tulemaan, puheenjohtajan ehdotus voittaa oikeastaan aina.

Varsinais-Suomen asukkaat odottavat puheenjohtajiltaan tietysti tekoja oman maakunnan puolesta. Tämä rasti ei olekaan aivan helppo poliitikoille. Ennen kotiinpäin vetoa pidettiin täysin luonnollisena asiana, mutta nykyisin eri sortin tutkivat journalistit seuraavat yhteiskunnallista päätöksentekoa haukansilmän tarkkuudella. Ylilyönteihin ei ole varaa kenelläkään.

Varsinais-Suomen kohdalta voi onneksi sanoa, että jos poliitikot hoitavat meille sen osuuden, mikä meille oikeuden ja kohtuuden mukaan kuuluu, niin olemme tyytyväisiä. Tällä tarkoitan sitä, että Suomella ei ole varaa olla tulevina vuosina se maa, joka on läntisen Euroopan harvimmin asuttu. Jos me aiomme tarjota palvelut tasapuolisesti kaikille suomalasille, tarkoittaa se nykyistä tiiviimpää asutusta. Käytännössä on kyse kehityskolmio Helsinki-Turku-Tampere aseman tunnustamisesta. Kun kukin puoluejohtaja pitää huolen, että näin tapahtuu, uskon myös maakunnan asukkaiden taputtavan tyytyväisyyden merkiksi.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Ma: neuvottelu liitto-Turku, sisäistä hallintoa, kehityskeskusteluja ip
Ti: Kehityskeskustelut jatkuvat aamutuimaan, ip maataloutta Myllymäki-Halkilahti
Ke: Kv-asiat, Kirjamessut-palaveri, ip vanhan kollegan eläketilaisuus Hki
To: Maakuntahallinnon ohjauksen ja rahoituksen ryhmä Hki, ip Turun Sanomat
Pe: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto, ip turvallisuusseminaari.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

MAAKUNTA TARVITSEE POLIITIKKONSA

Kirjoittanut  torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

Tämän viikon tiistaina maan hallitus päätti kehysriihessään, että Turun ja Helsingin välisen rataosuuden suunnitteluun myönnetään 40 miljoonan jatkosuunnitteluraha. Hyvä juttu kalliissa suunnittelussa on, että EU-tukea voidaan saada peräti 20 miljoonaa euroa. Tunnin juna otti siis suorastaan jättiloikan ja ne, jotka ovat hanketta väheksyneet ja pitäneet sitä epärealistisena, saivat pitkän nenän. Toki vielä menee vuosikausia ennen kuin tuota väliä huristetaan, mutta uskon vakaasti, että sellaista hallitusta ei maahan voi tulla, joka sanoisi hintavan ja perusteellisen suunnittelutyön jälkeen ei.

Olen vuoden aikana, jonka olen saanut Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toimia, korostanut kehityskolmion Uusimaa-Varsinais-Suomi-Pirkanmaa tärkeyttä. Varsinaissuomalaiseen ja pirkanmaalaiseen toimintakulttuuriin (jonka myös tunnen) on perinteisesti kuulunut varauksellisuus Helsingin suuntaan. Sellaiseen epäluuloisuuteen ei ole mitään syytä: pääkaupunkiseudun pitää olla Varsinais-Suomen tärkein yhteistyösuunta.

Kun juna kulkee tunnissa, mahdollistaa se monia uusia yhteistyökuvioita ja edistää uudenlaista ajattelua. Esimerkiksi Salon ja Lohjan potentiaali nousee aivan uuteen korkeuteen: asut ja maksat verosi Saloon, mutta käyt työssä vaikkapa Helsingissä ja matkan taitat neljässäkymmenessä minuutissa.

Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on edunvalvonta. Teimme liitossa Tunnin junan suhteen todella perusteellisen jumpan. Käänsimme kaikki kivet. Mutta vaikka liitto ja sen jäsenkunnat tekevät kuinka hyvin kotiläksynsä, siinä pöydässä, jossa päätökset tehdään, istuvat vain poliitikot. Tunnin junaa koskeva ennätysnopea päätös ei olisi ollut mahdollista, jos maakunnalla ei olisi hallituspöydässä omaa edustajaa. Kirjoitin ennen eduskuntavaaleja, että olen tyytyväinen maakuntahemmona, jos Varsinais-Suomesta valitaan kaksi ministeriä. Tuo toive on kohta totta, kun Petteri Orpon rinnalle istahtaa Annika Saarikko. Eikä pidä unohtaa, että eduskunnan puhemiehenä toimii oman vaalipiirin Maria Lohela.

Ensi viikolla kokoontuu ensi kertaa Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu, parikymppisten tulevien poliitikkojen opintoryhmä. Tarkoituksena on kouluttaa ja korostaa, että politiikka on hieno juttu ja siihen kannattaa mennä mukaan. Varsinais-Suomi on aina ollut huippupoliitikkojen todellinen tuotantolaitos: Koivisto, Niinistö, Sukselainen, Paasio, Vikatmaa, Vennamo, Taxell, Enestam, Kanerva, Perho... Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka. Ja uusia kykyjä tarvitaan.

Toivon, että maakunnan asukkaat osaavat arvostaa edustajiamme työtä. Ilman vaikutusvaltaisia ja ahkeria poliitikkoja emme pärjää.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Liiton ja Turun yhteisneuvottelu, johtoryhmä, Rannikkolaivasto yhdessä kansanedustajien kanssa, Arkeniin seminaariin på svenska
Ti: Hki, aluehallintovirastojen ohjausryhmä, ministeri Orpo, Rakennusteollisuusliitto, Pohjoinen kasvukäytävä kokous ja jännitystä Tunnin junasta. Ja 21.00 se tieto tulee lopullisesti: 40 miljoonaa. JEEE!
Ke: Maakuntajohtajien kokous, paljon iloisia naamoja, hallitus saa kiitosta erityisesti liikenneinvestoinneista, sitten Turkuun ja neuvotteluun kj Randellin kanssa
To: Hallintopäivä
Pe: Kj Mutanen ja Ylen Kunttu-Kauppi, maakuntahallituksen lista-asiat, liiton Valintatoimikunta ja illalla liiton puheenjohtajisto: Kanerva, Alatalo, Kurvinen.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

PÄRJÄTTIIN KISOISSA

Kirjoittanut  tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

Hallinto tuppaa elämään omaa elämäänsä ja aika usein kaukana reaalimaailmasta, mutta kyllä sielläkin tapahtuu. Maan hallitus teki loppuviikosta valintoja koskien suurimpien kaupunkien kasvusopimuksia ja ns. kasvuvyöhykkeitä. Meidän osaltamme meni hyvin. Sekä Varsinais-Suomi että Turku pärjäsivät.

Elämme aikaa, jossa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Kilpailu yritysten, alueiden ja maiden välillä on globaalia. Kehittyvien maiden sadat ja taas sadat miljoonat ihmiset ovat tulleet maailmanlaajuisille työmarkkinoille, joissa mikään ei ole enää entistä. Erityisesti me pohjoisen Euroopan asukkaat olemme saaneet elää monella tavalla lintukodossa: ei sotia, elintaso on noussut koko ajan ja yhteiskuntamme on ollut äärimmäisen tasa-arvoinen muuhun maailmaan verrattuna. Mutta tuo olotila on vakavasti uhattuna, ennen kaikkea siten, että työn hinta on jatkuvassa laskussa. Se näkyy myös käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa: ei oikein haluta uskoa, että entinen maailma ei enää palaa. Emme valitettavasti ole suhdannekuilussa, vaan muutos on pysyvä.

Suomen sisällä pitää tehdä kaikki, jotta kisoissa pärjätään. Kasvusopimukset ovat yksi pieni osa tätä politiikkaa. Ne ovat ymmärrystä siitä, että emme voi enää kuvitella luovamme lisäarvoa koko Suomessa, vaan meidän pitää keskittää voimavaroja ja asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmion ja muutaman muun kasvukeskuksen entistä parempaa huomioimista, kun yhteiskunnan kehityspanoksia jaetaan. Olemme siis oikealla tiellä, mutta vauhtia vain pitää saada lisää!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla liiton ja Turun johdon palaveri, sitten kv-asioita, lounas Varsinais-Suomen työnantajajärjestöjen kanssa, liiton puheenjohtajisto ja lopuksi Kauppakamarin uusi toimari Minna Arve liitossa tervehdyskäynnillä. Minnalla on selvästi paljon uusia ideoita yhteistyön kehittämiseksi!
Ti: Aamutuimaan Espoon Otaniemeen VTT:n neuvottelukunnan kokoukseen, sitten ministeri Orpo, paluu Turkuun ja arkkipiispan tarkastukseen, illalla vieraita Saksan ystävämaakunnasta.
Ke: Aamupäivä saksalaisvieraiden kanssa, ip sisäistä hallintoa.
To: Maakuntahallituksen listan valmistelua, sisäistä hallintoa.
Pe: Aamulla yrittäjävieras, kv-asioiden kokous ja ip rakennerahastoasioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA

Kirjoittanut  maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

Käväisin viime viikon perjantaina Salossa. Samana päivänä uutisoitiin kaikissa tiedotusvälineissä, että matkapuhelinten valmistus alkaa siellä jälleen Nokian entisissä tiloissa. Mutta ei kulunut päivääkään, kun tiedotusvälineissä alettiin spekuloida jutun realistisuutta ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Tietenkin on niin, että sekä hankkeiden edistäjien, että julkisen sanan tulee tarkastella kaikkia yritysprojekteja kriittisellä otteella, ainakin jos hommassa on tarkoitus käyttää julkisia varoja. Mutta samaan syssyyn pitää kysyä, onko meihin suomalaisiin tarttunut niin syvä pessimismi, että emme usko enää oikein mihinkään?

Yhdysvalloissa sanotaan, että se ei ole yrittäjä eikä mikään, joka ei ole yhtä konkurssia tehnyt. Suomessa asenne epäonnistumiseen on julma. Kansanedustajana näin läheltä, että jos yrittäjä-poliitikon yritys meni vaalikauden aikana nurin, äänestäjät pudottivat hänet seuraavissa vaaleissa. Oliko konkurssin tehneestä samalla tullut huono poliitikko? Itse väittäisin päinvastoin: ihminen, joka on jonkin ongelman kohdannut omakohtaisesti, osaa käsitellä sitä paljon asiantuntevammin kuin se, joka puhuu asioista pelkällä teoriapohjalla.

Olen ollut huomaavinani, että uskalluksen puute on ottanut vallan myös virkakoneessa. Korkean profiilin virkamiehiä ei enää juuri ole. Vai missä ovat tämän päivän bunttawahlroosit tai jaakkonummiset? No, ei heitä taida olla. Ja syykin on selvä: suomalainen yhteiskunta palkitsee varovaisuudesta, ei rohkeudesta. Rohkeuteen kun liittyy aina myös säännöllinen epäonnistuminen – ja siihen erityisesti media käy kiinni vihaisen terrierin lailla. Kun virkamies pysyttelee harmaahiirulaisena, jota kukaan ei tunne, jättää julkinen sana rauhaan myös silloin, kun joku juttu menee pieleen. Työnantajien, median ja ihan tavallisten kansalaistenkin kannattaisi miettiä, kumpia haluamme: ritari rohkeita vai pilkunviilaajia?

Salossa on uskallettu. Uskallettu, vaikka takaiskuja on riittänyt enemmän kuin lääkäri määrää. Rohkeus ja positiivisuus on valittu iskusanoiksi varovaisuuden ja valittamisen sijasta.

Hienoa!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla johtoryhmä, sitten kansanedustajatapaaminen, ip yrittäjien ja osuuspankin seminaarissa kommenttipuheenvuoro.
Tiistai: Ap ministeri Rehula Turussa, sitten Helsinki: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Orpon.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous aamulla, ip ammattiyhdistysasioita.
Torstai: ap kv-asioita, uusien (Naantali, Kemiönsaari, Masku, Vehmaa) kunnanjohtajien vierailu liitossa, kauppakamarin elinkeinovaliokunta.
Perjantai: sisäistä hallintoa ja puolueiden toiminnanjohtajat koolla.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Sivu 1 / 3