perjantai, 03 touko 2019 14:52

JÄÄTYVÄ HELVETTI HEIKKILÄN KASARMILLA

Kirjoittanut  perjantai, 03 touko 2019 14:52

Näkymätön vihollinen hyökkää. Selittämättömät sabotaasi- ja kyberiskut katkaisevat sähköt ja viestiyhteydet koko maasta. Kansalaiset jäävät uutispimentoon jäätyviin koteihin paukkupakkasessa. Ilkka Remeksen kirja Jäätyvä Helvetti on fiktiota. Lounais-Suomen aluehallintoviraston yhdessä puolustusvoimien kanssa järjestämällä alueellisella maanpuolustuskurssilla harjoiteltiin varautumista huomattavasti tavanomaisempiin kriiseihin. Kirja kuvaa kuitenkin osuvasti, mitä laaja ja pitkäkestoinen sähkökatkos nyky-yhteiskunnassa tarkoittaisi. Kun mikään ei toimi. 

Osallistuimme alkuvuodesta liiton edustajina viikon kestävälle alueelliselle maanpuolustuskurssille. Maanpuolustuskursseja järjestetään turvallisuuspolitiikan ajankohtaisten asioiden ja yhteiskunnan kriisivalmiuden esittelemiseksi eri alojen henkilöstölle. Osallistujia oli mm. julkisyhteisöjen hallinnosta, talouselämästä sekä joukkoviestinnästä.  

Kurssilla keskeistä on alue- ja paikallistason varautuminen suuronnettomuuksiin, taloudellisiin kriiseihin ja sotilaallisiin uhkakuviin. Varautumisen osa-alueina käsiteltiin erityisesti puolustusvoimien toimintaa, väestönsuojelua, huoltovarmuutta, tiedotusta, liikennettä sekä valtion ja kuntien hallinnon muita toimialoja. Tavoitteena on kehittää maanpuolustuksen ja muun yhteiskunnan eri alojen yhteistoimintaa ja valmiutta.  

Viisi päivää, 32 luentoa ja noin tuhat diaa myöhemmin kävi selväksi, että kaikessa varautumisessa tärkeintä on yhteistyö. Yhteistyö ja toimintavalmius kriisitilanteissa edellyttää ymmärrystä eri viranomaisten tehtävistä ja säännöllisiä yhteisiä harjoituksia.  

Ei liene liioiteltua sanoa, että ensimmäisenä päivänä vienosti suupielessä karehtinut hymy hyytyi kurssin edetessä. Ymmärsimme, miksi nämä ihmiset on koottu viikoksi yhteen. Tehtävämme on omalta osaltamme viedä eteenpäin tietoa varautumisesta ja ymmärtää yhteistyön ja yhteistoiminnan merkitys.  Kaikkien uhkakuvien keskellä oli myös hienoa huomata miten moneen asiaan ja perusteellisesti yhteiskunnassamme on myös jo varauduttu.

Vaikka meitä virkamiehiä ei sentään viety osaksi agenttitarinaa tai edes armeijan arkea, saimme roiman annoksen kriisitietoutta sekä tärkeitä kontakteja tulevan yhteistyön rakentamiseksi. Mitä tulevaisuus sitten tuokaan tullessaan.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  maanantai, 08 huhtikuu 2019 12:33

Jokaisella meistä on ehkä jotain ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää 20 vuoden päästä? Mitkä asiat vaikuttavat tänä päivänä Suomen ja maailman kehitykseen, entä tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden visiointi auttaa meitä orientoitumaan tulevaan. Tulevaisuusskenaarioita ideoidessani minulla on mahdollisuus miettiä erilaisia polkuja – minne olemme menossa, mitä eri tapahtumia luulen tulevaisuudessa tapahtuvan, entä mitä haluaisin ja toivon tapahtuvan? Miten pystyn ottamaan vastaan tulevaisuuden, tapahtui sitten skenaario a, b, c tai (todennäköisin) usean skenaarion sekoitus plus paljon ennakoimattomia yllätyksiä?

Tulevaisuuden pohtiminen – se on myös osa merialuesuunnittelun prosessia. Skenaarioita miettiessäni tulee minun tunnistaa merialueiden kehitykseen vaikuttavat tekijät. Samalla tunnistan mitkä ovat ne tekijät, joihin pystyn vaikuttamaan. Tunnistan myös mitkä tekijät ovat ohjattavissa sekä ne, joihin en pysty vaikuttamaan – joiden vaikutuksiin minun on sopeuduttava.

Sitä usein miettii mihin skenaariot pohjautuvat – mitä materiaalia niiden muodostamisessa on käytetty? Strategiapaperit ja toimialojen tulevaisuusvisiot ovat keskeisiä, mutta niihin ei välttämättä ole kirjattu kaikkea tietoa ja tavoitteita. Eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden tuominen yhteen samaan työpajaan on yhtä kuin vilkas ja idearikas puheensorina. Työpajassa keskustellessa saan suunnattua ajatukseni tulevaisuuteen yhdessä muiden kanssa, kaikki pääsevät samaan ajattelukelkkaan mukaan yhtä aikaa.

Vaikka merialuesuunnittelu on valtakunnallisesti uusi asia, ei se silti lähde tyhjältä pöydältä, kuten tiedämme. Merialueilla on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon – meidän on hyvä orientoitua tulevaan.

Merialuesuunnittelun ensimmäisen vaiheen kuuleminen järjestetään 10.4.–10.5.2019. Voit tutustua materiaaleihin ja esittää näkemyksesi merialuesuunnittelu.fi -sivun kautta.

 

”KAUKOVIISAUS – MITÄ SE ON?
Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään… Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää...”
(Lainaus korpifilosofi Konsta Pylkkänen teoksessa Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija, 1952.)

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 05 maaliskuu 2019 09:33

KIERTOTALOUDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Kirjoittanut  tiistai, 05 maaliskuu 2019 09:33

Tein tätä blogitekstiä varten pienimuotoisen kyselyn lähipiirilleni siitä, mitä he ymmärtävät termillä kiertotalous. Lähetin kyselyn näppärästi erään pikaviestintäpalvelun välityksellä, sillä tiesin sen tavoittavan kohderyhmäni kaikkein parhaiten. Ensimmäinen vastaus saapuikin jo melko pian lähettämäni viestin jälkeen: ”Tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Enempää en aiheesta ymmärrä.” Toinen viesti saapui tunnin päästä: ”Tuntuu, että kaikkea verhoillaan sen ympärille, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?” Tämän jälkeen aihe ei enää herättänyt keskustelua. Keskusteluaktiivisuuden ja saamieni (vähäisten) vastausten perusteella oli helppo tehdä johtopäätös: aihe on epäselvä ja sen avaaminen vaatii tuekseen kiinnostavia käytännön esimerkkejä.

Unohda kertakäyttökulttuuri

On totta, että kiertotalous voi alaa tuntemattoman korvaan kuulostaa epämääräiseltä ja äkkiseltään vaikeasti hahmotettavalta kokonaisuudelta. Ja tottahan se on, termi on laaja. Kiteytettynä kyse on kuitenkin toimintatapojen muutoksesta: ”Nimestään huolimatta kiertotalous ei ole erillinen talous, vaan monialainen ja mittava muutos toimintatavoissa” (Ympäristöministeriö 2019). Unohda siis kertakäyttökulttuuri ja suosi ajattomia, laadukkaista materiaaleista valmistettuja korjattavissa olevia tuotteita. Vaadi parempaa ja mieti, mihin omat valintasi perustuvat. Meillä on kuluttajina valta ohjata markkinoita kestävämpään suuntaan.

Kaverille kans

Kiertotalous luo uudentyyppisiä palveluita. Suhde omistamiseen muuttuu: kaikkien ei enää tarvitse omistaa kaikkea. Erilaiset vuokraamiseen ja jakamiseen perustuvat palvelut ovat viime vuosina lisääntyneet huimasti. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaupunkipyöräily Aurajoenvartta pitkin Turun linnaan, suomalaisten designvaatteiden lainauspalvelu tai vaikkapa bänditreenit yhteiskäyttötiloissa? Kaikki edellä mainitut edustavat kiertotaloutta parhaimmillaan. Ja mikä parasta, nämä palvelut löytyvät jo meiltä täältä Varsinais-Suomesta!

Kiertotalous kuuluu kaikille

Kiertotalous kuuluu kaikille, ei vain asiantuntijoille ja virkamiehille vaan myös sinulle ja minulle. Kansallisella tasolla Sitra tekee tärkeää työtä kiertotalouden kansantajuistamiseksi. Maakuntatasolla Varsinais-Suomen liitto ja Valonia edistävät kiertotalouden alueellista jalkautumista sekä uusien kiertotaloutta tukevien innovaatioiden syntymistä Varsinais-Suomessa. Tiesitkö muuten, että Varsinais-Suomelle laadittiin ensimmäisenä maakuntana Suomessa tiekartta kiertotalouteen? Sen mukaan yksi maakuntamme vahvuus kiertotaloudessa on laaja-alainen yrityskenttä. Kiertotalous vaatii toimiakseen vankkaa yhteistyötä.

Hyvät käytänteet jakoon

Yhteistyöllä syntyy innovaatioita. Juuri tästä syystä kiertotalouden hyviä käytänteitä kannattaa jakaa. Varsinaissuomalaisia kiertotalouden malliesimerkkejä käydään läpi lyhyiden juttujen muodossa Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolla. Mukana on mm. erikokoisia yrityksiä useilta eri aloilta, tutkimushankkeita sekä uusia, innovatiivisia tuotteita.

Palaan puhelimeni ääreen: ei uusia viestejä. Lähetän blogitekstini keskusteluryhmäämme ja jään odottelemaan mahdollisia kommentteja.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  Reetta ja Maiju tiistai, 27 helmikuu 2018 12:26

Varsinais-Suomen kunnissa tehdään paljon toimia ympäristön eteen. Mutta tietävätkö myös kuntalaiset, mitä kaikkea ympäristövastuullisuuden saralla tapahtuu?

Kuntien viestintäresurssit ovat niukat, mutta ilman viestintää tieto tehdystä työstä jää vain pienen piirin tietoisuuteen. Kun viestintää ajattelee kuntalaisille tarjottavana palveluna ja sen merkitys myös markkinointityökaluna ymmärretään, on siihen helpompi suunnata resursseja. Kun asukkaat, työntekijät ja yhteistyötahot ovat jyvällä toimenpiteistä, kasvaa myös luottamus kunnan toimintaan.

Strategioita, ohjelmia ja tavoitteita kirjataan vähintäänkin kunnan nettisivujen uumeniin, mutta käytännössä hyvät toimet jäävät helposti kertomatta. Keskeneräisiäkin toimia kannattaa kuitenkin tuoda esiin: näin omien sekä ulkopaikkakuntalaisten kuva aktiivisesta kunnasta vahvistuu.

Mutta miten sitä viestintää tehdään?

Viestintä ja vastuullisuusviestintä kaipaa suunnitelmallista otetta sekä koordinointia. Kunnallanne on varmasti useita viestintäkanavia, jotka ovat valjastettavissa myös ympäristöasioiden esiintuomiseen. Nettisivut ovat hyvä tiedon tukikohta, mutta harva surffaa asioikseen katsomaan kuulumisia kunnan nettisivuilta – sieltä tieto pitää saada vielä pilkottuna ja pureksittuna eri kohderyhmille erilaisiin kanaviin. Huomioikaa viestinnässä kohderyhmät: esimerkiksi eri-ikäisillä ihmisillä on omat tapansa seurata mediaa.

Kun kunnassanne valmistuu erilaisia ympäristövastuullisuuteen liittyviä raportteja ja selvityksiä, täytyy niistä tiedotusvaiheessa kaivaa kiinnostavimmat kohdat esiin – raportti itsessään ei ole uutisoinnin väärti. Tiedon visualisointi, kuten erilaiset infograafit, auttavat sekä päättäjiä, kuntalaisia että toimittajia sisäistämään tiedon nopeasti. Voisiko paikallislehden kanssa lähteä vuorovaikutteiseen yhteistyöhön vastuullisuusteemoista esimerkiksi juttusarjan muodossa? Kiinnostaisiko jokin teemoista myös alueen isompaa tai jopa valtakunnallista mediaa?

Kunnan työntekijöitä tulisi myös kannustaa ja osallistaa sisällöntuotantoon. Varsinkin pienessä kunnassa on tärkeää aktivoida työntekijöitä huomaamaan omassa työssään viestinnän arvoisia hetkiä. Kun keskiöön nostetaan ihminen, on näkökulma heti samaistuttavampi. Kunnan viestinnässä kannattaa nostaa esiin hyviä esimerkkejä ja kannustaa kehuen myös muita toimijoita, jotka työskentelevät alueella ympäristön eteen.

Naapurikunnat voivat suunnitella myös ympäristövastuullisuuden viestintää yhdessä. Yhdessä tekemällä saa arvokasta vertaistukea, josta tuskin kenellekään viestintää tekevällä on ylitarjontaa. Erilaisia koulutuksia ja kuntien viestintäverkostoja löytyy esimerkiksi Kuntaliiton kautta.

Loppuun muutama viestintäesimerkkiä näyttävä kunta: Raisiossa Facebook on ahkerassa käytössä ja viestit pureksitaan tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon. Paraisilla on Kestävä saaristokunta -blogi tuomassa esiin alueen ympäristövastuullisuutta. Kaarinan myös ympäristöaiheisia uutisia voi seurata Twitteristä. Naantalissa kuntalaiset saavat kaupunkilehden luettavakseen sekä painettuna että sähköisenä.

Valonia voi myös auttaa kuntia tuomaan esiin kestävän kehityksen toimenpiteitä – muistakaa siis hyödyntää tuottamaamme materiaalia, kuten nettiuutisia ja somejulkaisuja. Voitte aina pyytää myös suunnitteluapua, kommentteja tai haastatteluja asiantuntijoiltamme.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 11 touko 2017 08:45

Kun maakunnalle kolme vuotta sitten kirjoitettiin strategiaa, puhuttiin hyvästä pöhinästä. Silloin tavoiteltiin aallon harjaa ja visioitiin uudenlainen maakunnan strategia. Syntyi Kumppanuusstrategia, joka otettiin hyvin ja innostuneesti vastaan. Sen jälkeen kumppanuusajattelulle harjaantuneet korvat ja silmät ovat bonganneet kumppanuudella höystetyn yhteistyön tärkeyttä elinvoimaisuuden ehtona puheista ja viestimistä yhä enenevässä määrin.

Kolme vuotta sitten luotiin malli, jota eräs asiaan perehtynyt henkilö kuvasi joukkoälyalustaksi. Tuli hieno fiilis! Se antoi ajattelemisen aihetta ja nosti rimaa toiminnan edelleen kehittämiselle. Keskeistä on, että tieto kulkee ja oikeat tahot kohtaavat. Tämä on elinvoimaisuuden ja uusien innovatiivisten ratkaisumallien lähtökohta ja edellytys. Verkostoitumisen merkitys on tunnistettu jo pitkään, mutta kumppanuusstrategia nosti yhteistyön julkisen toimijan edistettäväksi, tärkeäksi päätoimenpiteeksi.

Strategian päivityksen alkumetreillä valmisteluryhmien edustajat keskustelivat siitä, miten strategian toimenpiteet ovat toteutuneet ja ennen kaikkea, kuka on vastuussa toimenpiteiden toteutumisesta? Hyvä kysymys on millaisia ovat maakunnan strategian toimenpiteet? Mitkä ovat keskeisimmät kysymykset, joihin haemme maakunnan sateenvarjon alla vastauksia?

Kuulin kerran, että strateginen johtaminen on puhetta, puhetta, puhetta. Puheen tarkoitus on välittää viestiä eteenpäin niistä asioista, joiden täytyy toteutua, jotta strateginen tavoite etenee - juurruttaa strateginen tahtotila osaksi toimintaa ja ajattelua. Strategian toteuttamista voitaneen verrata tähän. Maakunnan tahtotilasta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että toteuttajia ovat kaikki maakunnan toimijat. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja konkreettisten tiekarttojen laadintaa - ja kohtaamisia.

Maakunnassa on järjestetty runsaasti kumppanuusfoorumin periaatteella kohtaamisia ja paljon on jo puhuttu, puhuttu, puhuttu. Yksi puheenvuoro on jäänyt erityisesti mieleeni. Koolla olivat elinkeinoelämän edustajat ja kehittäjät ja puhuja korosti miten tärkeää on tunnistaa hyvät kumppanit ja kääriä hihat ylös. Tästä juuri strategian toteuttamisessa on kysymys.

Strategian päivitystä laaditaan nyt tilanteessa, jossa maakuntauudistus muokkaa rakenteita. Kumppanuusstrategian arvopohja ja yhdessä tekemisen viesti on varmasti vielä ajankohtaisempi nyt kuin kolme vuotta sitten.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

ÄLÄ OLE ANKEUTTAJA

Kirjoittanut  perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

Nuorisokirjallisuus on, kiitos taitavien kääntäjien, lanseerannut monta hienoa termiä. Ankeuttaja on ollut mielessäni työuralla aika ajoin. Joskus asiat eivät todellakaan luista. Ilmassa on epäluuloa puolin ja toisin. Jokainen palaveri päättyy siihen, että työt jaetaan osalle väkeä. Toiset poistuvat vihellellen seuraavaan kokoukseen.

Yhteistyö on parhaimmillaan sellaista, että päämäärä on yhteinen. Kaikki arvostavat toisten panosta. Tunnelmasta pidetään huoli mm. katsomalla toisia silmiin, antamalla heille puheaikaa jne.

Jouduin nuorena asiantuntijana englanninkurssille. Yllättävin oppi oli välilauseet. Kuinka keskustelua pitäisi johdattaa kiittämällä toista mielipiteestä. ”I take your point” lauseen jälkeen voi lausua oman, eriävän sanottavansa. Tunnelma säilyy mukavana, näitten näennäisesti yhdentekevien sidontojen avulla. Joskus tylsäkin suunnittelu sujuu, jos aiemmasta yhteistyöstä on jäänyt hyvä mieli. Osapuolten välillä on silloin luottamusta ja ymmärrystä.

Suurpiirteisyys on ominainen luonteenpiirteeni. Olen yksityiselämässä kuitenkin yhdessä asiassa hyvin pikkumainen. Haluan, että meitä kiitetään viimeisestä. Jos olen järjestänyt illallista monta päivää: siivonnut, ostanut hyvää ruokaa, kattanut pöydän ja nauttinut läheisten seurasta. Kun kiitosta ei kuulu jälkikäteen, loukkaannun syvästi. Eikö meillä ollutkaan mukavaa?

Samalla tavalla työelämässä pienet yksityiskohdat jäävät mieleen. Saan nykyisessä työssä hienoja kortteja mm. eri puolilta Venäjää ja Baltian maita. Voi sitä menestyksen määrää, mitä minulle toivotetaan. Lauseet ja sanonnat ovat luontevia, vaikkakin ylitsepursuavia. Vaikka tiedän korttien olevan osa virallista prosessia, ne ilahduttavat minua kovasti.

Sen sijaan, että olisimme ankeuttajia, ryhtykäämme rohkelikoiksi. Näyttäkäämme iloista ilmettä, vaikka yhteistyökumppanilla olisikin huono päivä. Viljellään pieniä kehuja ja kiitoksia. Hymyillään ja lasketaan kymmeneen, jos tunnelma on masentava.

Professori Päivi Törmä sanoi Helsingin Sanomissa kauniisti, että elämässä kannattaa päättää, ryhtyäkö viisaaksi vai katkeraksi. Ankeuttajaksi ei ainakaan.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 01 kesäkuu 2016 09:44

PROJEKTIÄSSÄT TUTKIVAT LOUNAISTIEDON TOIMIVUUTTA

Kirjoittanut  keskiviikko, 01 kesäkuu 2016 09:44

Tammikuun 11. päivänä tuiskutti lunta ja pakkanen puri vasten kasvoja. Jokainen meistä Projektiässät -koulutukseen valituista lähestyi uteliaana kauppatorin laidalla odottavaa bussia.

Tarkoituksenamme oli lähteä ensimmäiseen Projektiässien yhteiseen tapaamiseen Turun Kakskertaan. Bussissa vallitsi hieman jännittynyt, mutta odottava ilmapiiri. Pian pääsisimme tapaamaan tulevat projektiryhmäläisemme ja aloittamaan neljä kuukautta kestävän taipaleen yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Projektiässät on korkeakouluopiskelijoiden valmennuskurssi, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisuuden kerryttää omaa projektiosaamistaan oikeassa asiakasprojektissa.

Opiskelijan näkökulmasta tämä on todella hieno tilaisuus päästä testaamaan ja edistämään omia työelämän taitojaan, sillä korkeakouluopinnot eivät useinkaan mahdollista aitoa kosketuspintaa työelämään. Asiakkaat puolestaan pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista, ja saavat heiltä uusia kehittämisideoita omaan toimintaansa. Projektiässiin osallistuminen on siis Win-Win -tilanne kaikille osapuolille!

Meidän projektimme tavoitteena oli selvittää Varsinais-Suomen liiton ja useiden eri yhteistyökumppaneiden yhteisen Lounaistieto-verkkopalvelun käytettävyyttä. Lounaistieto-tiimin tavoitteena on luoda verkkopalvelusta näyttävä sekä moderni “datapankki”, jonka käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja intuitiivista.

Tätä varten vierailimme kolmessa Varsinais-Suomen kunnassa ja testasimme palvelun käytettävyyttä useammalla kunnan työntekijällä. Testituloksien perusteella annoimme Varsinais-Suomen liitolle ehdotuksia Lounaistieto-palvelun käytettävyyden parantamiseksi. Yksi projektin kohokohtia olikin erilaisiin työtehtäviin tutustuminen “kulissien takana”.

Kiitos testien mahdollistamisesta Salolle, Mynämäelle ja Turulle.

Toukokuun alussa saimme projektin valmiiksi, ja iloksemme myös asiakas oli tyytyväinen sen tuloksiin. Tiimin vahvuus oli ehdottomasti koulutustaustojemme erilaisuus. Ilman Karinan osaamista käytettävyystestien toteuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta, ja Essin tietämys kuntahallinnosta ja -organisaatiosta toi suurta apua tiimin sekä kuntien väliseen yhteistyöhön. Lisäksi Marin ja Arlan kokemus paikkatiedosta ja avoimesta datasta toi tarvittavaa syvyyttä sivuston kehittämiseen. Tämä on yksi loistava esimerkki siitä, kuinka paljon etua monialaisuudesta todella on.

Nyt kesän alkaessa aurinko lämmittää ja jäätelö maistuu hyvältä. Yhteinen taipaleemme Projektiässien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa on päättynyt. Olemme todella iloisia siitä, että lähdimme Projektiässiin mukaan ja pääsimme toteuttamaan juuri tätä projektia. Haluamme kiittää Lounaistiedon tiimiä projektin mahdollistamisesta ja sujuvasta yhteistyöstä. Toivotamme myös intoa verkkopalvelun kehittämiseen jatkossakin.

Toivottavasti Varsinais-Suomen liiton ja Projektiässien yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 29 touko 2015 08:10

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Kirjoittanut  perjantai, 29 touko 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

VARSINAIS-SUOMI BLOGGAAJAN SILMIN

Kirjoittanut  keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

Mikä blogissa kiehtoo?

Mielestäni se, että tekstissä on makua ja väriä, kauniita valokuvia käytetään runsaasti ja kirjoittajan persoona näkyy. Tämä herättää lukijassa tunteita ja ajatuksia: "Ahaa, näinkin tätä voi ajatella. Ohoh, en olisi uskonut, että tuo henkilö on noin kiinnostava. Wow, tuonne minäkin haluan lähteä!"

Nyt Varsinais-Suomella on oma blogipalsta. Blogi on siis verkkopäiväkirja (engl. sanasta weblog) ja tällä sivustolla eri ihmiset kertovat Varsinais-Suomen pienistä ja suurista asioista – joka viikko. Paitsi suomeksi, kirjoitetaan välillä ruotsiksi ja englanniksi.

Varsinais-Suomen liiton työntekijät kertovat työstään: arjesta, saavutuksista, mitä kulissien takana tapahtuu. Blogit käsittelevät kaikkea liikenteestä ja ympäristöstä koulutukseen, paikkatietoon, kansainvälisyyteen ja virkistykseen. Liitossa on eri alan asiantuntijoita, jotka tekevät arvokasta työtä maakuntamme kehittämiseksi – nyt haluamme kertoa siitä teille arkisella ja rennolla tavalla.

Liitossa työskentelee muitakin kuin suomalaisia. Haluatko tietää millaista on asua ulkomaalaisena Varsinais-Suomessa? Those topics we write about in English.

Blogien kautta liiton ihmiset tulevat tutuiksi ja saavat kasvot. Toivomme, että kansalaiset innostuvat keskustelemaan maakuntamme aiheista ja uskaltavat ottaa meihin yhteyttä. Blogitekstejä saa mielellään jakaa myös omissa some-kanavissa.

Varsinais-Suomi on harvinaisen kiinnostava ja rikas maakunta, jossa on upeita ihmisiä, tapahtumia, paikkoja, koulutuslaitoksia... Näistä voit lukea Varsinais-Suomi -blogissa. Tänä vuonna ihmiset eri tahoista kirjoittavat mm. korkeakoulujen kuulumisia, saaristomatkailusta, kulttuurista, EU:sta, polkupyöräilystä... Puolueiden edustajat saavat puheenvuoron ja toivottavasti jatkossa kuullaan myös mitä kuntakentällä tapahtuu.

Aiheista on siis lähinnä runsauden pulaa. Kaikki kirjoittajat ovat lähteneet ilolla ja uteliaisuudella mukaan heille uuteen blogimaailmaan. Minulle ei kannata sanoa, etteivät varsinaissuomalaiset innostu tai kykene yhteistyöhön. Hienoa!

Blogiteksti ei saa olla pitkä, joten hej för denna gång. Toivottavasti tapaamme tällä palstalla joka viikko. Kuka tietää, pian ehkä sinäkin olet yksi meistä - iloinen varsinaissuomalainen bloggaaja?

Julkaistu kategoriassa Blogi