Kirjoittanut  tiistai, 09 helmikuu 2021 12:55

Vuosi 2020 oli monessa mielessä poikkeuksellinen vuosi aluekehityksessä. Se oli viimeinen EU:n ohjelmakauden 20214-2020 vuosista. Viime vuonna uuden ohjelmakauden 2021-2027 ohjelmarahoitusasiakirjojen laadinta oli täydessä vauhdissa ja rahoituksen jakamisesta alueittain käytiin kiivasta keskustelua. Lopputulosta emme rahoituksen alueellisesta jakautumisesta tätä kirjoittaessa vielä lopullisesti tiedä. Asia selvinnee kevään 2021 aikana.

Olemme Varsinais-Suomessa jo vuosia manailleet ja kiroilleet maakunnan kokoon ja tarpeisiin nähden suhteettoman pientä rakennerahastovarojen pottia. Leijonan osa kehittämisvaroista on mennyt Itä- ja Pohjois-Suomeen. Siihen on ollut monia historiallisia syitä alkaen Suomen liittymissopimukseen kirjatuista klausuuleista ja päätyen vahvaan aluepoliittiseen jakomenetelmään. 

Sitten iski Covid-19 ja kansallista ja EU:n rahoitusta olikin yhtäkkiä tarjolla monista eri lähteistä ja monien eri toimenpiteiden rahoittamiseen. Yritysten koronatuista on ollut paljon puhetta ja kaiken kaikkiaan valtakunnassa on näitä yritystukia jaettu jo miljardi.

Koronan negatiivisista vaikutuksista ovat kuitenkin kärsineet muutkin kuin yritykset, niin kunnat kuin kolmas sektori, niin kulttuuri kuin sosiaalipalvelut. Saimme keväällä Varsinais-Suomen liittoon jaettavaksi pienehkön summan ns. AKKE-rahoitusta eli alueiden kestävän kasvun tukemiseksi tarkoitettua rahoitusta. Nopealla ja ketterällä haulla kohdistimme tuen moniin pieniin järjestövetoisiin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, joilla ruohonjuuritasolla koronan negatiivisia vaikutuksia pyrittiin vähentämään.  Myös matkailun alueorganisaatioille suunnattiin erityisrahoitusta kesällä 2020. Nämäkin hankkeet ovat jo käynnissä ja tuloksia niistä odotellaan.

On ymmärrettävää, että tässä eri rahoittajien ja rahoitusinstrumenttien sekavassa verkostossa ei hankkeeseen tukea tarvitseva taho löydä aina sitä oikeaa lähdettä. Säännöt ja reunaehdot voivat tuntua sekavilta ja kaikki tieto ei aina tavoita oikeita toimijoita. Siinä meillä rahoittajien edustajilla on peiliin katsomisen paikka. Pyrimme parantamaan tiedotusta ja ohjaamaan hakijoita käytännön asioissa entistä paremmin.

Emme kuitenkaan millään pysty tavoittamaan kaikkia organisaatioita tai asiantuntijoita henkilökohtaisesti tai ”haistamaan” hyviä rahoituskelpoisia hakemuksia, jos meillä ei niistä ole mitään tietoa. Haastankin nyt kaikki varsinaissuomalaiset organisaatiot pohtimaan erilaisia kehittämisideoita alueen elinvoiman edistämiseksi ja yritysten toimintaympäristön tukemiseksi. Rahoitusta on poikkeuksellisen runsaasti, joskin valitettavan nopealla aikataululla, tarjolla niin EU:n rakennerahastojen (ReactEU) kautta kuin kansallisesti alueiden kestävän kasvun ohjelmasta. Näyttäkää, että Varsinais-Suomesta löytyy innovaatioita, kokeiluhalukkuutta ja kehittämiskykyä! Pyritään sitten löytämään oikea rahoitusmuoto toiminnalle.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 24 syyskuu 2020 10:47

Korona iski kuin salama kirkkaalta taivaalta samaan aikaan, kun EU hahmotteli tulevaa, seitsemän vuotta kestävää, ohjelmakauttaan. Tietyllä tavalla kaikki meni uusiksi. Päätettiin toteuttaa operaatioita, joita tähän asti on pidetty unionin perussopimusten vastaisina. Merkittävin niistä on jäsenmaiden kollektiivinen vastuu toisen veloista.

Suomessa oli koronaa edeltävänä aikana annettu rakennerahastojen rahanjako maakuntajohtajien neuvoteltavaksi. Etukäteen tiedettiin, että hankkeessa tuskin tultaisiin onnistumaan. Näin myös kävi. Osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, eikä minkäänlaista periaatekeskustelua päässyt syntymään. Kokemus oli surkein ja surullisin omalla neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiehen ja poliitikon työurallani.

Kun eteläisen Suomen maakunnat yrittivät käynnistää mielipiteen vaihtoa teemaan ympärillä, itäinen ja pohjoinen media iski. Se ei ollut mikään yllätys, vaan jatkoa sille linjalle, jota Itä- ja Pohjois-Suomessa on pidetty voimaperäisesti yllä siitä lähtien, kun Suomi liittyi yhteisöön. Maakuntien liittojen, poliitikkojen ja median lisäksi joukkoon kuuluvat valtion virkamiehet. Etelässä ja lännessä valtion palkolliset sanovat olevansa riippumattomia, eivätkä katso voivansa liputtaa aluepoliittisesti, mutta idässä ja pohjoisessa on eri säännöt. Kyseessä on tehokas nyrkki, joka toimii ulospäin yhtenäisesti ja ratkoo sisäiset ongelmansa julkisuudelta piilossa.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa pohjoisen ja idän touhuja on joskus kiroiltu, joskus naurettu. Nauruun ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä, päinvastoin. IP-alue on kävellyt etelän ja lännen yli ja saanut unionin komission vakuuttumaan omasta aluepoliittisesta näkemyksestään, vaikka se on Suomen totuuden vastainen.

Urheilussa käy edelleen joskus niin, että hävinnyt perustelee huonoa menestystään sillä, että kilpakumppani on harjoitellut. Näin on käynyt myös suomalaisessa aluepolitiikassa. Itä ja pohjoinen ovat tehneet kovaa työtä ja jättäneet etelän ja lännen kuin nallin kalliolle. Siksi etelän ja lännen on syytä mennä itseensä, katsoa peiliin ja alkaa harjoitella.

Aluepolitiikkaa kutsuttiin ennen muinoin kehitysaluepolitiikaksi. Siihen oli aito syy. Oli köyhä itä-pohjoinen ja varakkaampi etelä-länsi. Tuo asetelma on vain muuttunut jo kauan sitten. Suomen heikoimmat maakunnat ovat Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Mutta idän onnistuneen edunvalvonnan tuloksena Etelä-Savo saa EU-rahaa monta kertaa enemmän kuin Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa on dynaaminen digi-maakunta, suunnilleen samansuuruinen kuin Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. EU-rahaa sille annetaan pohjoisesta sijainnistaan johtuen 7-9 kertaa enemmän kuin samassa kehitystasossa oleville etelän ja lännen maakunnille.

Mutta itku ei auta EU-politiikassa, eikä muussa edunvalvonnassa, vaan kova työ. Eteläisen Suomen maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat aloittaneet yhteistyön suunnan muuttamiseksi. Aivan juuri on valmistunut näiden maakuntien yhteinen liikennestrategia. Yhteistyötä aiotaan tehdä myös monella muulla sektorilla ja mukaan toivotaan poliitikkoja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä.  Aivan lähitulevaisuuden haaste on EU:n elpymispaketin rahanjako. Rahavirrat eivät enää voi suuntautua ilmansuuntien mukaan, vaan sinne, missä syntyy lisäarvoa ja missä ihmiset asuvat.

Suomalaiseen aluepoliittiseen keskusteluun on kuulunut eteläisen Suomen syyllistäminen sen puhuessa omassa asiassaan. Se on ollut ikään kuin moraalitonta muita kohtaan. Joskus syyttely on jopa tehonnut, ei ole uskallettu toimia omien etujen puolesta. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson mielestä sellainen ajattelu joutaa romukoppaan. Etelä-Suomi tarvitsee yhteisen aluepoliittisen linjan ja voimakasta työtä sen puolesta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 09 huhtikuu 2020 08:06

TIETOA MAAKUNNAN PARHAAKSI

Kirjoittanut  torstai, 09 huhtikuu 2020 08:06

Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Ilman ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa päätösten valmistelu jää vaillinaiseksi ja niiden vaikutusten arviointi vaikeutuu.

Maakunnan kehittämisessä on tärkeää ymmärtää alueen eri osien haasteteet ja kehityspotentiaali, jotta eri alueille osataan suunnata oikeat kehittämistoimenpiteet. Tarvitaan ajantasainen tilannekuva maakunnan ja sen osien kehityksestä. Tähän tarpeeseen vastaa Lounaistiedon tilastopalvelu.

Aluekehitysviranomaisten, kuten Varsinais-Suomen liiton tai ELY-keskuksen lisäksi tietoa maakunnan kehityksestä tarvitsevat monet muutkin toimijat. Esimerkiksi Yrityssalossa hyödynnetään Lounaistiedon tilastoja laajasti sekä omassa toiminnassa että asiakkaille ja sidosryhmille tehtävissä raporteissa. Tietoja hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja tarpeen mukaan esimerkiksi asiakastapaamisissa.

Koska aluekehitystä kuvaavaa tietoa käytetään moneen eri tarkoitukseen, on tärkeää, että tarjottava tietopohja vastaa eri toimijoiden tietotarpeita. Tämän vuoksi Lounaistiedon tilastopalvelun kehittämiseksi tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jonka tulosten mukaan tilastopalvelulta toivottiin ennen kaikkea tiedon ajantasaisuutta ja tiedon saatavuutta eri aluetasoilla. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.

Lounaistiedon tilastopalvelun uusi versio julkaistiin maaliskuussa 2020. Kyselyssä esitettyjen toiveiden lisäksi palvelun suunnittelussa huomioitiin sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Pelkkä tietopalvelun ylläpito ei kuitenkaan riitä, vaan tietoa on tuotava aktiivisesti esiin palvelun vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tämän vuoksi some-viestinnän rinnalle tullaan kevään aikana lanseeraamaan uusi uutiskirje, Lounaistiedon tilastokatsaus, joka sisältää keskeiset avainluvut sekä maakunnan tilaa käsitteleviä analyysejä.

Lounaistiedon tilastopalvelun tavoitteena on tarjota ajantasainen tilannekuva Varsinais-Suomen kehityksestä. Me Lounaistiedon tiimissä toivomme, että palvelu löytää käyttäjänsä ja tuottaa hyödyllistä tietoa maakunnan parhaaksi!

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  Esa Högblom maanantai, 29 touko 2017 09:28

Oletko ajatellut, että erikoistuminen voisi olla älykästä tai älykkyys erikoistumista? Nykyinen työympäristömme, jossa touhuamme kovasti koko ajan ja kaikkea, on hyvä esimerkki siitä, miten ei välttämättä kannata toimia. Joskus kannattaa keskittyä olennaiseen. Ja aika usein tämä kannattaa tehdä yhdessä muiden kanssa kumppanuushengessä.

Älykkään erikoistumisen perusidea alueellisessa kehittämistyössä on se, että panostamme oleelliseen ja tunnistamme omat vahvuusalueemme. Näinhän meidän pitäisi tehdä myös henkilökohtaisella tasolla. Ja kuten olemme huomanneet, Varsinais-Suomi on viime aikoina osannut oivallisella tavalla hyödyntää niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (mm. Meyer, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. Tästä kaikesta voimme kiittää ennen kaikkea itseämme ja ehkä vähän globalisaatiotakin.

Mistä tämä älykkään erikoistumisen ajatus on lähtöisin? Todennäköisesti arvasit oikein, sillä älykäs erikoistuminen – Smart Specialisation SP3 – on EU:n aluekehitys -ja ohjelmatoimintaa poikkileikkaava toimintamalli. Perustavoitteena on kehittää koko Euroopan Unionin kilpailukykyä globalisaation puristuksissa. Varsinais-Suomi on ollut alusta alkaen mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Jos yhtään kiinnostuit asiasta, niin kurkkaa netistä lisää! Ja jos olet edelleen kutakuinkin kärryillä, niin katso vielä nämäkin sivut ja tutustu työhön, jota teemme ns. sinisen kasvun (blue growth) hyväksi Itämeren alueella.

Älykkään erikoistumisen teemassa tapahtuu koko ajan ja myös täällä Suomessa. Helsingissä järjestetään 1–2.6.2017 EU:n Smart Regions 2.0 Conference, joka kokoaa laajasti eurooppalaisten alueiden edustajat yhteen keskustelemaan teemaan liittyvistä haasteista. Useiden muiden maakuntien ohella myös Varsinais-Suomi osallistuu tapahtumaan ja tuo vahvasti esille meri- ja autoteollisuutta sekä mm. peliteollisuuden viimeaikaisia edistysaskelia. Löydät lisätietoa tapahtumasta täältä.

Palataan vielä oleelliseen, eli siihen valintojen tekemiseen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitystyössä on tavoitteena painottua kolmeen älykkääseen pääteemaan, joita ovat blue growth & industrial modernization, Innovatiiviset ruokaketjut ja Life science & health technologies. Voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa on tavoitteena uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua meille kaikille ja vieläpä kestävällä tavalla. On erittäin tärkeää, että kykenemme kanavoimaan painopisteet myös konkreettiseksi toiminnaksi ja tätä kautta tukemaan entistä paremmin avaintoimijoitamme näillä toimialueilla. Kumppanuushengessä kokoammekin toimijoita syksyllä 2017 työpajoihin rakentamaan konkreettisia toimia ja hankkeita painopisteiden ympärille. Tästä voisi syntyä ei vain älykästä erikoistumista, vaan myös älykästä kumppanuutta.

Smart Blue Regions -esite (pdf)

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  maanantai, 01 kesäkuu 2015 07:53

Uusi hallitus on työnsä aloittanut ja Varsinais-Suomi sai vankan edustuksen: Petteri Orposta tuli sisäministeri ja Annika Saarikosta perheministeri kahden vuoden päästä. Eduskunnassa Maria Lohela valittiin puhemieheksi ja moni maakunnan kansanedustaja istuu tärkeässä paikassa parlamentin valiokunnissa.

Sipilän hallituksen ohjelma lupaa suoranaista turbokautta maakuntien hallintoon. Suurin uudistus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita. Maakuntapohjalta luodaan sote-piirit, joihin yhdistetään erikoissairaanhoito ja kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Syntyy todellinen mammuttiorganisaatio, jota hallitaan vaaleissa valitulla valtuustolla.

Vaikka sote-mallista sovittiin hallitusneuvotteluissa aika tarkkaan, myös avoimia kysymyksiä on jäljellä. Suurin kysymys koskee rahoitusta ja myös sitä, kuinka vältetään se, että uudet piirit ryhtyvät yhteistyön sijasta kilpavarusteluun.

Hyväksytyllä mallilla on myös vastustajansa. Suuret kaupungit ovat ymmärrettävästi nyreissään. Ne sanovat uuden demokratiatason luovan tehokkuuden sijaan vain byrokratiaa, eivätkä usko kustannussäästöihin.

Hallitusohjelma lupaa remontin myös valtion aluehallintoon. Uudistuksen sisällöstä ei päästy yksimielisyyteen, joten tuleva malli on vielä täysin auki. Sen verran kuitenkin todetaan, että päällekkäisyyksiä karsitaan. Nykyisin aluekehitysvastuu on sekä maakunnan liitolla että Ely-keskuksella. Jos painopistettä siirretään valtion viranomaisen sijasta maakunnan suuntaan, on pakko miettiä, siirrytäänkö aitoon väliportaan hallintoon, johon soten lisäksi ympätään ainakin kehitystehtäviä. Ja valitaanko tulevaisuudessa sote-valtuuston lisäksi nykyinen maakuntavaltuusto, vai toimiiko sote-valtuusto samalla maakunnan korkeimpana päättävänä elimenä.

Suuri muutos koetaan myös kaavapuolella. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuuston päätös tulee olemaan lopullinen. Viimeinkin uskotaan siihen, että maakunnan ihmiset tietävät paremmin kuin virkahemmot Helsingissä, mikä maakunnalle on hyväksi.

Monet ehdotukset tulevat saamaan runsaasti kritiikkiä. Toivoa sopii, että hallitus kykenee huudosta huolimatta päätöksiin. Maakuntien hallinnossa on menty liian monta vaalikautta eipäsjuupas-periaatteella.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla neuvonpitoa Turun pol- ja virkajohdon kanssa. Sitten oma johtoryhmä. Ip viikon valmistelua omien virkamiesten kanssa.
Tiistai: Kuntavierailut jatkuvat, nyt Aura. Ip ensin kehityskeskustelu ja sitten yliopistolle rehtori Väänäsen kanssa neuvonpitoon.
Keskiviikko: Aamulla Ylioppilaskyläsäätiön Kalervo Haverisen kanssa juttuhetki ja sieltä Kemiöön ja Örön saarelle seminaariin, mukana myös USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck.
Torstai: Aamulla kehityskeskustelu, sitten Baltic Sea Region-seminaari, jossa myös loppusanat. Sieltä Naantalin Musiikkijuhlille, mutta ehdinkö?
Perjantai: Maanpuolustusasioita koko päivä.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja