perjantai, 10 tammikuu 2020 09:45

TUNNETTUUDEN TÄYTTYMÄTÖN TAVOITE

Kirjoittanut  perjantai, 10 tammikuu 2020 09:45

Tiesitkö, että Otto on koonnut syksyn ajan tietoa trendeistä, megatrendeistä ja ilmöistä, jotka vaikuttavat keskeisesti alueen yritysten ja oppilaitosten toimintaympäristöön lähitulevaisuudessa? Tai että Lasse on paiskinut töitä kuntien kanssa maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi? Kokeiluna alkanut Varsinais-Suomen liiton ja Metsähallituksen yhdessä rahoittama Föli-yhteys Kurjenrahkan kansallispuistoon muuten oli niin suosittu, että liikennöinti jatkuu tänäkin vuonna, Pöytyän kunnan kanssa yhteistyössä.

Entäpä tiesitkös, että Katri potkaisi käyntiin kauan kaivatun maakunnan kuntien kulttuurivirkamiesten vertaisverkoston toiminnan, ja että Katariina puolestaan koordinoi kuntalaisille neuvontatilaisuuksia ja satoja kiinteistökäyntejä ympäri maakuntaa haja-asutuksen jätevesiin liittyen?

Tässä muutama pintaraapaisu vain. Ei meillä mitään tylsiä juttuja värkkäillä, vaan uutta tapahtuu koko ajan, koko maakunnan parhaaksi tietenkin!

Mistä sitten johtuu tämä aina vain sieltä sun täältä korviini kantautuva mantra: ”Maakuntaliiton tunnettuutta pitäisi lisätä ja viestintää parantaa. Menepä kadulla kysymään mikä se semmoinen maakunnan liitto on ja mitä siellä tehdään, niin ihmiset pyörittelevät päätään epävarmoina. Ehkä joku osaa nimetä kaavoitukseen liittyvät asiat, mutta siihen se sitten jääkin. Meillä tehdään niin vaikeita juttuja, ettei niistä kukaan kumminkaan mitään ymmärrä.”

Viime vuodet jyllännyt sote- ja maakuntauudistus sekoitti pakkaa entisestään, kaikki eivät ehkä edelleenkään miellä, että ainakaan juuri tällä hetkellä maakuntaliitoilla ei ole mitään tekemistä tulevan soteuudistuksen kanssa. Paitsi ehkä korkeintaan se, että vaarana näyttää olevan, että maakuntien liitot menettävät maakuntanimen tuleville sotealueille, mikä olemassa olevalle maakuntaorganisaatiolle tuntuu varsin käsittämättömältä ja hämmentävältä. Emme muuten taida olla valmiita ihan helpolla historiallisesta ja loogisesta nimestämme luopumaan!

Oli miten oli, tunnettuuden haaste on ollut sama ainakin koko sen ajan, kun olen liitossa työskennellyt. Eikä se ole ihan lyhyt aika se (hikeä pukkaa otsalle kun huomaa, kuinka monesta vuodesta lopulta onkaan kyse)! Kehittämistyötä viestinnän parantamiseksi ja monipuolistamiseksi on liitossa tehty pitkäjänteisesti omin voimin, juuri meille sopivaa äänensävyä etsien. Uusia viestintäkanavia ja -muotoja on otettu käyttöön ja entisiä pyritty tarkastelemaan kriittisesti ja karsimaan turhat pois.

Viestintä on kuitenkin laji, jossa parannettavaa ja haltuun otettavaa riittää loputtomasti, jokaisella riittää mielipiteitä, eikä niin sanotusti hyvää tai riittävää tunnettuuden tasoa ihan pienin resurssein saavuteta. Meidän suurin haasteemme lienee se, ettei ole yhtä tai kahta asiaa, joita markkinoisimme, vaan osaamisemme ja tekemisemme on laajaa ja laveaa, ja liittyy moneen asiaan. Sitä ei ole aivan mutkatonta helposti ymmärrettäväksi viestiksi kiteyttää. Silti juuri tämä laaja maakunnallinen osaaminen on myös se meidän paras valttimme.

Hanskoja ei toki olla heittämässä tiskiin, päinvastoin. Hyvää kannattaa edelleen kehittää ja uusia viestintäideoita testata. Varmaa on ainakin se, että sillä missä ja miten jokainen meidän työntekijämme meistä ja tekemästään työstä kertoo, on suuri ja jatkuvasti kasvava merkitys. Ns. virallinen organisaatioviestintä ei millään riitä vastaamaan tunnettuuden haasteeseen. Siksipä asiantuntijaviestinnän kehittäminen ja tukeminen on yksi tärkeä viestinnän kehittämisemme painopiste. Paljon on myös meistä itsestämme kiinni, ajattelemmeko, että asiat, joita teemme ovat hankalia, emmekä vaivaudu niistä sen ymmärrettävämpiä muotoilemaan.

Lopulta on tietysti olennaista kysyä myös, kenen ennen kaikkea pitää tietää ja kuinka paljon siitä mitä me teemme? Emme palvele suoraan kuntalaisia kovinkaan monessa asiassa, vaikka heidän elämäänsä tekemällämme työllä välillisesti monenlaisia vaikutuksia onkin. Kuntayhtymänä toimimme kuitenkin kuntien jäsenmaksujen varassa. Voisi siis ehkä ajatella, että kohtuullista ja mukavaa olisi, jos keskivertokuntalaisella jokin yleiskäsitys, ja mieluiten vieläpä positiivinen sellainen, toiminnastamme olisi.

Varsinaisia viestintämme kohderyhmiä ovat kuitenkin peruskuntalaisen sijaan kuntaorganisaatiot asiantuntijoineen ja päättäjineen sekä alueen muut kehittäjäorganisaatiot, oppilaitokset ja yritykset, eli kaikki ne kumppanit, joiden kanssa tätä maakuntaa koetamme kehittää aina vain paremmaksi paikaksi elää, asua, viihtyä, opiskella, yrittää ja tehdä töitä.

Ja totta kai media! Meistä jokaisen pitää osata löytää työstämme ne mediaa kiinnostavat kulmat, se suurempi merkitys tai yhteys. Miten asiat olivat ennen, mikä muuttui, mikä nyt on paremmin, mitä tämä merkitsee? Sillä turhaa työtä meillä ei tehdä, ei nyt, eikä varsinkaan jatkossa, kun organisaatiomme sisäinen kehittämistyö pääsee kunnolla vauhtiin. Odottakaapa vain, kyllä te meistä vielä kuulette!

Julkaistu kategoriassa Blogi