keskiviikko, 22 tammikuu 2020 15:18

YHDESSÄ TEATTERIIN

Kirjoittanut  keskiviikko, 22 tammikuu 2020 15:18

Vierailimme syksyllä vaikuttajakoulun kanssa Eduskuntatalolla. Eduskunnassa meitä muistutettiin yhdessä tekemisen tärkeydestä. Yhdessä tekeminen tarkoittaa kaikkien kanssa toimeen tulemista, avoimuutta ja sosiaalisuutta. Eduskunta koostuu erilaisista ryhmistä, ja jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin eduskuntaryhmään. Kansanedustajien päivät koostuvat eri ryhmien kokouksista ja palavereista.


Eduskunnassa ei pärjää, jos ei osaa työskennellä ryhmässä. Ihmiset ovat erilaisia ja osa ihmisistä on ns. yksin puurtajia. Monet työt, kuten eduskuntatyö, vaatii yhteistyötaitoja ja niitä voi harjoitella. Yksi kansanedustaja ei saa paljoa aikaiseksi eduskunnassa, mutta monta kansanedustajaa ryhmänä, joka hyödyntää kaikkien vahvuudet, voi saada paljon aikaiseksi. Vaikka yksi henkilö voi olla idean isä tai äiti, hän ei voi itse tehdä kaikkea.


Kuten yksittäinen kansanedustaja, ei eduskuntaryhmäkään pysty yksin omaa asiaansa edistämään. Täytyy siis etsiä yhtymäkohtia muiden ryhmien politiikasta, jotta löydetään enemmistön kannatus. Usein tämä myös vaatii molemminpuolisia kompromisseja ja toisinaan myös kovempaa kaupankäyntiä. ”Te saatte tuota, jos me saamme tätä”. Tästähän onkin koko hallitusneuvotteluissa kyse, etsitään sellaiset linjat, jotka tyydyttävät jossain määrin jokaista hallituspuoluetta.


Kaikki kansanedustajat, joiden kanssa pääsimme juttusille, peräänkuuluttivat tätä ymmärtämisen ja diplomatian ilmapiiriä. Oli torstai, jonka vuoksi lähes kaikki mainitsivat myös hallituksen kyselytunnin. Hieman yleistäen he kaikki totesivat, että ”Kohta se sirkus alkaa”. Toiset avasivat tätä vielä hieman sanomalla, että kyselytunti on juuri tämän yhteistyön ja ymmärtämisen, sen todellisen eduskuntatyöskentelyn vastakohta. Kyselytunnilla päästään esittelemään omaa arvopohjaa äänestäjille korostamalla eroja muihin puolueisiin, eikä tarkoituksena olekaan minkään aiheen todellinen käsitteleminen tai edistäminen. Kansanedustajat jankkaavat puolueittensa sloganeita poteroistaan, eikä diplomatiasta ole tietoakaan. Ja tämä on valtakunnallisen uutisoinnin kurkistus eduskunnan arkeen. Voiko huonompaa kuvaa saada.


Yhteistyö on tärkeä pohja onnistumiselle. Jos ryhmä koostuu erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on omia vahvuuksia, näitä yhdistelemällä ryhmä toimii parhaiten. Hyvä esimerkki on jalkapallojoukkue, jossa kaikilla on oma paikkansa. Hyökkääjät hyökkäävät ja puolustajat puolustavat. Puhuminen on tärkeä taito, mutta myös pitää osata kuunnella. Kansanedustajankin pitää kuunnella äänestäjiään, asiantuntijoita, ryhmätovereita ja myös muiden ryhmien edustajia, kun muodostaa kantaansa eri asioihin. Parhaiten pärjäävät ne henkilöt, jotka ymmärtävät muita ja saavat muut ymmärtämään itseään.


Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Marraskuussa 2019 nuoret vierailivat eduskunnassa ja seurasivat eduskunnan lehteriltä hallituksen suullista kyselytuntia.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 17 joulukuu 2019 10:04

Vuosi 2019 nosti ilmastokeskustelun uudelle tasolle. Ilmastolakosta paisui maailmanlaajuinen, miljoonien nuorten liike, joka lähti kaduille vaatimaan maailman päättäjiltä tieteen ja Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa. Myös Suomessa nuoret ovat seisseet sankoin joukoin eduskuntatalon portailla ilmaisemassa huolensa tulevaisuudesta alati lämpenevässä maailmassa.

Nuoret ovat syystä huolissaan. Ilmastotyötä on tehty jo vuosikymmeniä, ja vaikka onnistumisiakin on matkalle mahtunut, ei kehityskulkua – ilmastonmuutoksen etenemistä ja ympäristön tilan heikkenemistä – olla vielä pystytty kääntämään. Viime vuonna Suomen päästöt kääntyivät uudelleen kasvuun. Suomen vuoden 2035 kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite vaatii toteutuakseen paljon työtä ja suuria uudistuksia.

Suomalaiset nuoret ovat yleisesti optimistisia tulevaisuutensa suhteen, mutta ilmastonmuutos näyttäytyy massiivisena epävarmuustekijänä kaiken muun yllä. Se, onnistummeko kääntämään päästöt rajuun laskuun seuraavan vuosikymmenen aikana määrittää pitkälti sen, millaisessa maailmassa nyt lukioikäiset nuoret rakentavat elämäänsä. Tähän mennessä tehtyjen ilmastotekojen varaan sitä ei voi huoletta rakentaa. Myös nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman painotti hiljattain mielipidekirjoituksessaan nuorille olevan erityisen selvää, että ilman tiukkaa ilmastopolitiikkaa valtaa käyttävät epäonnistuvat suomalaisten tulevaisuuden turvaamisessa (HS 8.12.2019).

Kunnianhimoiset ilmastolinjaukset ja -teot eivät vain vastaa nuorten huoleen ympäristön tilasta ja turvallisesta tulevaisuudesta, ne antavat nuorille uskoa demokratiaa ja omaa toimijuutta kohtaan. Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on nousussa. Ilman uskottavia ilmastotekoja on riski, että tällä hetkellä aktiiviset nuoret turhautuvat, passivoituvat, kokevat ulkopuolisuutta tai jopa radikalisoituvat kokiessaan, että järjestelmä ei palvele heidän etuaan.

Marraskuun alussa ministerit Li Andersson, Krista Mikkonen ja Hanna Kosonen kutsuivat joukon nuoria ja järjestöjä ilmastokeskusteluun, joka painottui erityisesti ilmasto-opetukseen. Koulun tehtävä on antaa nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaan. Keskustelussa Open Ilmasto-oppaan kirjoittanut Pinja Sipari nosti esiin opettajien puutteelliset resurssit ilmastonmuutoksen käsittelyyn, erityisesti demokratiakasvatuksen ja tunteiden käsittelyn osalta. Opettajille tuleekin tarjota tähän tarvittavaa tukea.

On äärimmäisen tärkeää, että nuoret saavat opetuksen kautta luotettavaa tietoa ja välineitä ympäristön tilaa koskevan tiedon käsittelemiseksi sekä omien vaikutusmahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Nuoret eivät kuitenkaan lakkoile ja ahdistu puutteellisen ympäristönkasvatuksen vuoksi – ilmasto-opetuksen lisääminen kouluissa ei ratkaise tai vähennä tämän hetken päästövähennyspaineita.

Keskusteluista nuorten kanssa inspiraatiota, rohkeutta ja näkökulmia päätöksentekoon

Nuorille tarvitaan selkeitä kanavia tuoda ajatuksensa tulevaisuudesta päättäjien kuuluviin. Nuorissa on myös voimaa ja valmiutta muutokseen. Tämä näkyi myös Valonian syksyn aikana Salossa toteuttamassa kokeilussa, jonka puitteissa joukko salolaisia nuoria ja kunnallispäättäjiä kokoontui yhteen keskustelemaan kuntatason ilmastotyöstä ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Nuorten kanssa käydyt keskustelut inspiroivat päättäjiä ja rohkaisivat uudistusten edistämiseen. Keskusteluiden myötä nuoret saivat äänensä kuuluviin sekä lisää tietoa niin käytännön ilmastotyöstä kuin erilaisista vaikuttamispoluista.

Yksi selkeimpiä keskusteluissa esiin nousseita teemoja oli viestinnän tärkeys: ajankohtaisen ja luotettavan tiedon jakaminen, kunnan ilmastotyöstä viestiminen sekä mahdollisuuksien ja positiivisten uutisten nostaminen. Sekä tilanteen vakavuudesta että edistysaskeleista on äärimmäisen tärkeää viestiä näkyvästi myös paikallisella tasolla. Näin epävarmuuden ja huolen aikaansaama muutosvoima saadaan kanavoitua kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Nuorten tulee nähdä, että muutos on mahdollinen ja että yhteiskuntamme on siihen sitoutunut.

Julkaistu kategoriassa Blogi