Kirjoittanut  tiistai, 27 elokuu 2019 15:21

Niin kunnissa, maakunnissa kuin valtiollakin kesälomilta siirrytään lähes suoraan tulevan vuoden budjetin valmisteluun. Valtion talousarvion valmistelun eteneminen kiinnostaa niin palkansaajaa, yritystä, järjestöä, kuntaa kuin maakunnan virkamiestä. Budjetin julkistamiseen ladataan panoksia ja odotuksia, sillä tavoitteiden etenemisen kannalta on tärkeää, että niihin on osoitettu rahoitus valtion tulevan vuoden budjetista.

Valtiovarainministeriö julkaisi kuluvan vaalikauden ensimmäisen talousarvioesityksensä elokuun puolessa välissä. Budjettiesitys ei sisältänyt hallituksen lupaamia kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, joten maakunnan kärkihanke Tunnin juna jää odottamaan budjettiriihen ratkaisuja. Tiedeministeri Annika Saarikko oli jo aiemimmin kesällä tehnyt myönteisen päätöksen toisen kärkitavoitteemme Turun DI-koulutusoikeuden laajentamisesta.

Näiden ohella yksi Varsinais-Suomen tärkeimpiä tavoitteita on Saaristomeren tilan kohentaminen. Vesiensuojelu saa valtiovarainministeriön ehdotuksessa 15 miljoonaa euron rahoituksen. Rahoitus on osa 45 miljoonan euron kokonaisuutta, joka viime hallituskaudella päätettiin myöntää Itämeren ja vesiensuojeluun vuosien 2019–2021 aikana.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta rahoitus ohjataan viiteen toimenpidekokonaisuuteen. Suurimman osuuden ohjelman rahoituksesta saa maatalouden toimenpiteet. Uusilla innovatiivisilla keinoilla, kuten kipsin peltolevityksellä, rakennekalkituksella ja kuitulietteiden käytöllä pyritään parantamaan peltomaan rakennetta ja sitomaan ravinteita tehokkaammin maahan valumien vähentämiseksi.

Maatalouspainotteisuus on perusteltua, sillä maatalouden ravinnevaluma on edelleen Itämeren suurin kuormittaja. Suomessa teollisuuden, yhdyskuntien jätevesien ja kalankasvatuksen pistekuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi. Maatalouden päästöjä on sen sijaan onnistuttu leikkaamaan vain vähän. Maatalouden osuus koko Suomen ihmisperäisestä fosforikuormasta on edelleen noin 70 %.

Maataloudessa on kuitenkin jo tehtykin paljon. Maataloustukien avulla on onnistuttu vähentämään lannoitteita, lisätty suojelukaistoja ja kosteikkoja sekä otettu käyttöön keinoja ravinteiden sitomiseen. Ongelma on kuitenkin edelleen toimenpiteiden tehottomassa kohdentamisessa. Rahoituksen ollessa selvästi tarpeita niukempaa, tulisi se kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti. Vaikutusten seuraaminen ja mittaaminen tulisi olla myös itsestään selvä lähtökohta tulevien päätösten tekemiselle.

Tutkimusten mukaan Suomessa suurimmat hajakuormituksesta ja maataloudesta peräisin olevat ravinteet tulevat maatalousvaltaisilta rannikkoalueilta. Suurimmat valumat ovat Saaristomerellä, Suomenlahdella ja osin Selkämerellä. Toimenpiteiden kohdentaminen eniten kuormitusriskiä aiheuttaville pelloille tulisi siten asettaa vesiensuojelun ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteeksi.

Suomi on Itämeren kolmanneksi suurin fosforinkuormittaja, joten ratkaisu ei ole tuudittautua siihen, että teemme jo tarpeeksi. Tunnustamalla Saaristomeren erityisaseman niin ainutlaatuisena ja haavoittuvana luontokokonaisuutena kuin tehokkaana vesiensuojelutoimenpiteiden kohteena varmistamme mahdollisuuden meren terveeseen tulevaisuuteen ja resurssien vaikuttavan käytön.

Hallituksen budjettiriihi käydään 17. -18.9.2019, jonka jälkeen talousarvioesitys etenee eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa talousarvion käsittely kestää noin kolme kuukautta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 29 elokuu 2017 06:01

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu on ollut takkuista. Suuri virhe tehtiin alun perin siinä, että projektilla ei ole koko sen aikana ollut selkeää omistajaa eli vastuutahoa. Valmistelu maakunnissa on perustunut vapaaehtoisuuteen, koska yhtään ainoaa lakia ei ole vielä hyväksytty (maan hallituksen päätöksen mukaisesti koko lakipaketti hyväksytään kerralla).

Hanke on huomattavan poliittinen, mikä näkyy valmistelutilanteessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa ollaan melkoisen myötämielisiä, mutta kun matkataan kohti etelää, vastustus kasvaa. Voimakkaimmin uudistusta karsastavat suuret kaupungit.
Maan hallituksen viimeisin päätös on heinäkuun alusta. Tuolloin linjattiin, että maakuntavaalit lykätään syksylle 2018 ja koko homman pitäisi olla valmis 2020 alusta.

Käytännön työtä on vaikeuttanut rahoituksen epäselvyys. Kyseessä on valtion projekti, eli valtion tulee maksaa alueilla tehtävä valmistelutyö. Näin on ollut vain osin ja maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat joutuneet avaamaan kukkaron nyörit uudistuksen hyväksi. Myös tämä halukkuus on eri puolilla Suomea vaihdellut.

Nyt alkavalla viikolla maan hallitus pitää budjettiriihensä. Jos rahoitus ei siellä selkene tämän ja ensi vuoden osalta, valmistelu pysähtyy. Elämme siis jännittäviä aikoja.

MAAKUNTAJOHTAJAN TYÖVIIKKO:

Maanantai: Maakuntahallitus (Esko Aho mukana), maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, Varsinais-Suomen poliittisen rakennemuutoksen ryhmä.

Tiistai: Kansanedustajat ja liiton ihmiset Pöytyällä, illalla nykyisen maakuntahallituksen viimeinen tapaaminen.

Keskiviikko: Maakuntauudistuksen tukipalveluiden seminaari Hki, eläkkeelle siirtymisiä illalla.

Torstai: Maakuntauudistuksen IT-asiat, lentokenttäasioita Finavian kanssa, pankinjohtaja Olli Rehn.

Perjantai: Tehdään videotervehdys kulttuuritilaisuuteen, konttorikokouksia, illalla Tampereelle Pirkanmaan liiton järjestämään Pirkan päivään.

Valokuva on sote- ja maakuntauudistuksen Kimpassa - Allihopa -osastolta Turun messuilla elokuussa 2017.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 24 helmikuu 2016 13:48

HVYÄ VARSINAIS-SUOMI

Kirjoittanut  keskiviikko, 24 helmikuu 2016 13:48

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna arviot ministereiden työssä onnistumisesta. Tietyllä varauksella tällaisiin juttuihin pitää aina suhtautua, mutta tällä kertaa kisan voittajasta ei ollut minkäänlaista epäselvyyttä. Niin omien kuin kilpailijoiden, ja myös raadin mielestä parhaiten hommansa on hoitanut sisäministeri Petteri Orpo. Maakunta on tietysti ylpeä omasta edustajastaan.

Itselläni tuli täyteen ensimmäinen vuosi Varsinais-Suomen maakuntajohtajana. Mikään yllätys minulle ei ollut, että oma hallituksemme, media ja alueemme asukkaat pitävät liiton tärkeimpänä tehtävänä edunvalvontaa: pitää saada teitä, rautateitä, rahaa yliopistoille, onnistumisia valtion julistamissa erilaisissa kilpailuhankkeissa jne.

Etujen valvonta ei ole mitään hämäräpuuhaa. Se on tosiasioiden esittämistä, muistioiden laatimista ja yhteydenpitoa poliitikkoihin, virkakoneistoon, elinkeinoelämään ja moniin muihin tahoihin. Maakunnan tarpeita ei kykene hoitamaan ellei omasta vaalipiiristä ole valittuina kansanedustajia, jotka nousevat perustehtävästä valiokuntapuheenjohtajiksi, ministereiksi tai puhemiehiksi. Tunnettu tosiasia on, että politiikassa ei valta jakaudu tasan, joillakin poliitikoilla sitä on paljon enemmän kuin toisilla.

Kirjoitin vaalien alla, että olisi hienoa, jos Varsinais-Suomesta valittaisiin kaksi ministeriä, toki enemmänkin olisi kelvannut. Toive toteutuukin aika pian. Petteri Orpon lisäksi ministeriviitan harteilleen laskee Annika Saarikko noin vuoden päästä. Kun tähän lisätään, että perussuomalaisten Marja Lohela valittiin jo toisen kerran eduskunnan puhemieheksi, ovat kaikki kolme hallituspuoluetta ymmärtäneet meidän kulmakunnan tarpeet hyvin.

Politiikassa onni vaihtelee. Jokaisen sauna palaa vuorotellen. Mutta silloin kun on aihetta iloon, se on hyvä näyttää. Suomi yskähtelee valtiona, mutta Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä hyvä puhti. Puhalletaan siihen vain lisää vauhtia. Kun asiat näkee positiivisesti, saa aikaan paljon enemmän kuin virheitä etsimällä.

 

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla yritysvieras, sitten lounas kauppakamarin eläköityvän toimarin, Jari, kanssa. Ip: ely-käynti ja sitten omaa hallintoa
Tiistai: STM:n tilaisuus uudistuvista päivystysjärjestelyistä, lounas suomalais-ruotasalaisen kauppakamarin toimarin kanssa Turun isännöidessä, palaveri muutosjohtaja Antti Parpon kanssa sotesta.
Keskiviikkona: Kuntajohtajakokous aamulla, ip konttoria
Torstai: Hiihtolomapäivä
Perjantai: Konttoria ja sitten Saloon kuulemaan kaupungin asioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja